Led valaistuksesta

[tknummelin]

Inhottavaa, jos tämä kuulostaa mainokselta, mutta ESL-kuorman mukana tulee yksi kpl LED-lamppuja, tehosta tai valomäärästä ei mitään tietoa vielä tässä vaiheessa.

Saadaanpahan siitäkin sitten jotain dataa aikaiseksi, mutta oma veikkaus on se, että eivät liene ajankohtaisia vielä toviin.

[Juusto]

Tuollaisen sain pienimuotoiseen testikäyttöön. Porskuttaa vielä tällä hetkellä kasvarissa, mutta kunnon pakkasten alettua siirrän sisälle.

[Volitans]

Tuollaisen sain pienimuotoiseen testikäyttöön. Porskuttaa vielä tällä hetkellä kasvarissa, mutta kunnon pakkasten alettua siirrän sisälle.

Onkos tietoa millaisia LED:jä tuossa on?

Periaatteessa tuollaisella monivärisellä LED-valaisimella voitaisiin värilämpötilaa muuttaa simuloimaan luontoa, eli aamuisin ja iltaisin enemmän punaista ja satokauden loppuakohden yhä enenemässä määrin punaista.

Kolvasit LEDit piirilevylle?

[petri78]

Tuo aparaatti näyttäis olevan Led-Plantbar 160$/kipale.

Mistäs sait testiin? onko ne tulossa suomen markkinoille, hinta?

[Juusto]

Sain valaisimen testiin eräältä tutulta, jonka työnkuvaan kuuluu erilaisten LED -valaisimien myynti. (tarkempaa tietoa en voi antaa) Kyseessä on ilmeisesti ns. "Engineering sample", eli yrittivät kai kosiskella firmaa ko. valaisimen tukkuriksi. Olivat firmassa testanneet ja todenneet "toimivaksi", mutta valaisimen esteettinen olemus oli vielä hieman arveluttanut. Olivat kuitenkin harkinneet ottavansa valaisinta valikoimiinsa ehkä tulevaisuudessa. LEDien aallonpituuden pitäisi olla hyvin lähellä kasveille optimaalisinta aluetta, mutta tarkempia speksejä minulla ei ole saatavilla.

[terawatti]

Mitenkäs on käyttöikä? Ainakin loogisesti ajatellen LEDt varmaankin kestävät moninkertaisesti käyttötunteja natikkaan/ESL verrattuna ja siitä voisi saada säästöä investointiin.

Muutama vuosi sitten tuli tehtyä saunaan LED-valaistus, jolloin näitä tuli enemmänkin tutkittua. LED:en elinikä riippuu lämpötilasta, mitä viileämpää, sen pidempään kestävät. LED ei sammu yllättäen (ellei kuumene liikaa), vaan valoteho vain laskee ajan saatossa. LED:n käyttöikä normaalissa huonelämpötilassa on luokkaa 50 000 h, jona aikana valontuotto putosi muistaakseni 30%. Toiset lupaavat 100 000 h.

Ledit kestävät PEriaatteessa ikuisesti oikealla virralla, ledi ei myöskään kuumene juuri lainkaan kun virta on oikea. Liikaa virtaa niin posahtaa tai vain pimenee. Perusledit ovat myös sikäli hyvin turvallisia asentaa ja käyttää, johtuen matalasta virrasta (3v kirkkailla ledeillä, vrt natikka: 230v)
ledeistä saatava valoteho on tosin melko naurettava
Näytti ihan hyvältä tuo lamppu..  

[Neutroni]

Ledit kestävät PEriaatteessa ikuisesti oikealla virralla, ledi ei myöskään kuumene juuri lainkaan kun virta on oikea.

Kyllä noita valaistukseen tarkoitettuja teholedejä ajetaan niin suurella virralla, että ne jonkin verran lämpenevät. Ledit tehdään puolijohteista, jotka eivät kestä (tai GaN:n tapauksessa johtoliitokset eivät kestä) korkeita lämpötiloja. Isot ledit pitää siksi kiinnittää jäähdytyslevyyn, jos niitä ajetaan nimellisvirralla.

Perusledit ovat myös sikäli hyvin turvallisia asentaa ja käyttää, johtuen matalasta virrasta (3v kirkkailla ledeillä, vrt natikka: 230v)

Ledeihinkin liittyy paloturvallisuusnäkökohtia, jotka on syytä ottaa huomioon. Vaikka yksittäinen ledi kuluttaa vähän tehoa, sadat tai tuhannet ledit kuluttavat sitä yllättävän paljon. Silloin ledit pitää joko kytkeä usean ledin sarjoiksi, mikä edellyttää korkeaa käyttöjännitettä, tai sitten virrat tulevat suuriksi. Esim 1000 x 20 mA = 20A, mikä vaatii 6 neliömillin johdon (4 mm^2:kin käy, mutta pienillä jännitteillä kannattaa suurentaa poikkipintoja jännitehäviöiden välttämiseksi). Suuret virrat vaativat asianmukaisia johtopoikkipinta-aloja, jotta vältytään palovaaralta. Johtimien ylikuumenemisen riski korostuu piirilevyillä.

Jos joku nyt innostuu itse ledeistä askartelemaan, sanoisin että 24 V:n käyttöjännite on turvallinen niin jännitteen kuin virtojensa puolesta, kuin myös saavutettavissa yleisellä ja edullisella teholähteellä. Ledit kytketään sarjoihin niin, että noin 1/4 (stabiloimattomalla teholähteellä) - 1/8 (stabiloidulla teholähteellä) jännitteestä on sarjan yhteisellä virranrajoitusvastuksella. Parempi on virtaohjattu hakkuri, mutta elektroniikkaharrastuksen aloittaminen sellaisella on saman luokan temppu kuin uhoavan noviisin ensipuraisu habanerosta.

ledeistä saatava valoteho on tosin melko naurettava

Juu, ihmettelen hieman että tuollaisia ledivaloja on oikein kaupallisina tuotteina.

[Volitans]

Juu, ihmettelen hieman että tuollaisia ledivaloja on oikein kaupallisina tuotteina.

Kyllä noilla LED:llä jo nykyisilläkin valotehoilla löytyy mainioita valalaistussovelluksia.

Saunan valaistus yhtenä esimerkkinä, itselläni on omatehdyt himmennettävät ja hyvin ovat pelanneet. Muistaakseni 11 valkoista LED:ä katossa kolmessa erikseen esihimmennettävässä ryhmässä, sitten yksi potikka, joka säätää kaikkien tehoa. Valotehoa tulee saunaan ihan riittävästi, yleensä ovat reilusti himmennettynä - tosin saunassa on lasiluukulla varustettu palotila, joten valoa tulee sieltäkin.

Toinen hyvä käyttökohde ovat rakenteisiin integroidut valaisimet. Ajattelin, että kun keittiö menee tässä jossain välissä täysremonttiin, niin upotan työtason päällä olevan avohyllykön sisään muutaman sata LED:ä. LED:ssä on se hyvä puoli, että niitä saa usealla eri säteilykulmalla, joten ei tarvita erillisiä heijastimia.

Mökille on tarkoitus rakentaa LED:stä portaisiin askelmavalot. Valokennolla ohjaus, joka sytyttää hämärässä/pimeässä kuljettaessa askelmat valaisevat LEDit.

Puutarhaan ajattelin laittaa myös "turvavalot". Pimeässä, kun tulee välillä puutarhassa liikuttua, niin valot auttavat hahmottamaan ruusupuskat sun muut.

[tknummelin]

Tuohon tuttavallinen Särkkä-setä laittoi pari LEDiä. Valomäärä vähintäänkin riittävä, virrankulutus...aika olematon.

[Nike]

LIsää speksejä tuosta viimeisimmästä,pliis.

[tknummelin]

LIsää speksejä tuosta viimeisimmästä,pliis.

http://www.lootajapompeli.com

[flare]

Hommahan alkaa muuttua markkinavetoisemmaksi juoksuaskelin

Ledeistä:
http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/index.php?si=ml28.sis&pa=j

[Sauli Särkkä]

On se Tommi melkoinen puutyöläinen, kun noin hienon viimeistelyn sai aikaiseksi. Pitänee ryhtyä yhteistyöhön näiden terraarioiden/kasvikaappien osalta, eli mä teen puutyöt koneilla (just saatiin hankittua pirun kallis, yli 200kg sirkkeli) ja sä teet pintatyöt. Hmm..?

Nuo LEDit riittää varmaankin pitämään jonkun rikkaruohon hengissä, mutta terraariovalaistuksena pitäisi olla melkolailla riittävä. LEDejä on boksissa vain 15 kpl, 32-kandelaisia kamppeita. Spektriltään ne eivät välttämättä sovellu oikein kasvien ylläpitoon muuten kuin ehkä vegetatiivisen kasvun osalta, mutta tulevaisuudessa on tarkoitus ryhtyä ihan tosissaan kehittelemään chilinkasvatuskäyttöön tarkoitettua kasvatuskaappia. Ilmakierto, jne. hommat on jo suunniteltu, mutta tällä hetkellä noita matelijaterroja on vielä työlistalla turhan monta, että ehtisi tekemään niitä kasviterroja...ehkä kevättalvesta.

Olisiko siisteille, lukollisille kasvatuskaapeille kysyntää? Sisällä saisi siis mm. kosteudet ja lämmöt säädeltyä ilmanvaihtoa säätämällä kohdalleen, jne. kivaa. Jokunen kappale soveltuvia puhaltimia pitäisi kasvit hienoisessa liikkeessä ja pitäisi ilman tuoreena. Eräs salainen ajatus oli rakennella pienenpieni Bonsai-kaappi, kokoluokkaa PxLxK 40x40x40 cm tai jopa 30x30x30 cm..


-Sale

[Volitans]

LEDejä on boksissa vain 15 kpl, 32-kandelaisia kamppeita.

Huomaa tuossa se, että candelat eivät yksin kerro oikeastaan mitään LED:in valaisutehosta (lumeneista). Oleellisesti vaikuttaa myös säteilykulma. Aiemmassa viestissäni on linkki laskuriin, jolla voi karkeasti laskea lumenet.

[Sauli Särkkä]

Näin on, kun valovoima kohdistetaan pienenpieneen keilaan, on tehotiheys suuri, vaikka kokonaissäteilyteho pieni - vrt. suurennuslasilla paperin käryyttely. Yllänähdyn valokannen LEDien säteilykulma on muistaakseni 20 astetta. EDIT: Laskuri kertoi 32000mcd @ 20° tuottavan reilut 3 lm.

Pitäisi kokeilla piruuttaan niitä suurtehoLEDejä (1W kamppeita), niin näkisi kasvaako niiden valossa mikään. Pikkurisuille voisi riittää 5-10 kpl taimivaiheessa, että näkisi verrokkina ESLien alla kasvavan kasvuerot.


-Sale

[tknummelin]

Glass body , Chrome die-casting circuitry board;  
blue light wave length:465  
Red light wave length:650            
Suitable place: indoor lighting  
Specification:
LED Board grow light: LED225 pcs;
size:30.5*30.5cm                              
Technical Parameter: 12V-220V

Speksejä, viimeinkin speksejä. Mutta aika miedosti tietoa tarjosivat Pianhan se nähdään, onko tuosta mihinkään.

[Volitans]

Pitäisi kokeilla piruuttaan niitä suurtehoLEDejä (1W kamppeita), niin näkisi kasvaako niiden valossa mikään. Pikkurisuille voisi riittää 5-10 kpl taimivaiheessa, että näkisi verrokkina ESLien alla kasvavan kasvuerot.

Kannatettava idea. Jos vertailisi nimenomaan niin, että samalla wattimäärällä ESL vs. puna-sini-LED.

Noita lumeneita ei näköjään todellakaan voi suoraan soveltaa kasvien valaistukseen, kun kasvi kerran hyödyntää vain osaa aallonpituuksista. Tuohon oikean aallonpituuden omaavien LED:en valintaan pitäisi varmaankin kiinnittää erityistä huomiota.

Semmoinen positiivinen seikka on, että nämä LED:en tehot ovat nousseet aika hurjaa vauhtia. Nyt löytyy jo useita valkoisia hehkulampun valotehon ylittäviä, kun noin kolmisen vuotta sitten ei löytynyt ensimmäistäkään.

Sitten on vielä sellainenkin epämääräinen huhu liikkeellä, että LED:en valoa voisi jopa pätkiä ja siten säästää energiaa. Teoria on se, että fotosynteesi käynnistyttyään ei pysty hetkeen hyödyntämään enempää fotoneja. Kuullostaa järkevältä, mutta pystyisivätköhän kaikki todellakin adaptoitumaan samaan taajuuteen, jos valoja vain vilkuttelisi päälle/pois. Toinen seikka on, että mikä tuon taajuuden pitäisi olla... Kyllähän hehkulamput ja loistaritkin välkkyvät, mutta eivät sammu välissä kuitenkaan kokonaan, kun taas LED:en täysiteho/sammuminen tapahtuu tyypillisesti mikrosekuntiluokassa.

Sellainenkin etu on, että kun valaisin koostuu useammasta värisävystä, niin värilämpötilaa voidaan tarvittaessa muuttaa himmentämällä/poiskytkemällä osa LED:stä.

Enpä kyllä olisi kovinkaan yllättynyt, jos kymmenen vuoden päästä LED:ejä käytettäisiin suuressakin mittakaavassa kasvien valaistukseen.

Epäilemättä LED:llä saa toimivan ja pitkäikäisen valaistuksen, mutta hinta on toistaiseksi todella kova.

[NaokiSoma]

Eräs tuttavani päätti kokeilla tuota LED valaistusta lisänä taimikasvatuksessa.

Lähtötilanne
120 LEDinen lamppu:

Ja LED lamppu tohottamassa sekä yksin että ESL:n kanssa (eli miten oikeasti näitä käytettiin):


Taimet päivän LEDin lisäämisen jälkeen

Eli ihan OK kunnossa.

Taimet 3 päivää  LEDin lisäämisen jälkeen

Isoimmat lehden aika pahasti palaneet. LED saa ihmeitä aikaan :roll: Lämmöstä tuo ei ainakaan voi johtua, sillä tuo ESL on ollut tuossa valaisemassa jo kuukauden päivät.

Tutkimus ja kokeilu jatkuvat, tosin hieman muunneltuna...

[Manta]

Tuollaiset pisti kiinankrääsäkaupasta silmään:
http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.8372

ja

http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.8358

saa ilmeisesti myös 220V

[NaokiSoma]

Nyt kun on tullut seurattua tuota LED kokeisua sivusta, niin hyötysuhde LEDeille kasvaa verrattuna normaalivalaistukseen verrattuna myös siitä, että nuo LEDit "vilkkuvat". Päällä/pois päältä jaksot seuraavat toisiaan 4kHz taajuudella, joten jopa siitä LEDien vähästä käyttämästä energiasta näin säästyy vielä puolet.

Ja sitten tähän perustelua fotosynteesistä, miksi tuo "vilkkuminen" ei huononna kasvien kasvua, vaan päinvastoin parantaa sitä ->

Fotosynteesi tapahtuu kahdessa jaksossa, joista ensimmäinen on valoreaktio, jossa osa muunnetusta valoenergiasta sitoutuu ATP-molekyyleihin, NAPDH-molekyyleihin ja osa käytetään veden hajottamiseen vedyksi ja hapeksi. Happi poistuu jäteaineena, O2 - molekyyleinä. Syntyy kemiallista energiaa, joka on sitoutuneena ATP- ja NADPH-molekyyleihin, ja vetyä pelkistykseen, joita kasvi käyttää seuraavassa vaiheessa. Toista jaksoa kutsutaan pimeäreaktioiksi eli Calvinin kierroksi. Siihen ei enää tarvita valoenergiaa, koska tämä on jo valoreaktiossa muunnettu jatkossa käytettävään muotoon, tosin tämäkin vaihe syntyy valoisalla, valoreaktioiden välittömänä jatkona. Pimeäreaktioissa fosforihappoon sitoutuneet sokerityyppiset yhdisteet muuttuvat toisiksi monien entsyymien ansiosta, jolloin lopputuotteena syntyy sokereita ja muita orgaanisia aineita. Tämän syntymiseen kasvi tarvitsee hiilidioksidia, sekä energiaa (ATP ja NADPH) aiemmasta vaiheesta. Calvinin kierrosta palaa valoreaktioihin NADP+- ja ADP-molekyylejä, jotka muutetaan valoreaktioiden seurauksena taas uudelleen ATP- ja NADPH-molekyyleiksi. Valoreaktiot ja pimeäreaktiot siis tarvitsevat toinen toisiaan, eivätkä ne tapahdu toisistaan riippumatta.

Natikkaa tai ESL ei samalla tavalla pystykään "vilkuttamaan", joten periaatteessa puolet valaisuenergiasta menee niistä kasvien kasvumielessä "hukkaan".