Foorumilla on vain yksi wanha ketju (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=6694.0) aiheesta, joten herättelisin tästä keskustelua uudelleen...

Onko immeiset kokeilleet koskaan bioponista vesiviljelyä?
Itse törmäsin siihen kesällä ja en enää muuten osaakaan hydroilla! :)

Kirjoittelin wikin puolelle artikkelin bioponisesta vesiviljelystä, suht yksityiskohtaisine ohjeineen jos joku innostuu testaamaan.
http://www.chiliwiki.fi/index.php?title=Bioponinen_vesiviljely

Itselläni on kokemusta bubblereista ja nyt viimein ebbistä bioponisessa, ja tulokset ovat varsin hyviä!
Päiväkirjani (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=8351.0) jossa opettelin bioponista ebbin kanssa, ja tästä (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=8351.msg126871#msg126871) asti sen sain toimimaankin! :)

Onko muut käyttäneet bioponistajärjestelmää kasvatuksessa?
Kaikki kokemukset ja kommentit sekä kysymykset olisivat todella tervetulleita!

Kopioin wanhasta ketjusta tietoja ja muutin ja korjailin niitä, omien kokemuksieni perusteella mielestäni oikeaan suuntaan.

----

Mihin pyritään?
-Biotoopin (bakteerikanta) kasvattamiseen ja ylläpitoon, joka muuttaa haitallisia yhdisteitä lannoitteiksi.

Miten se onnistuu?
-säätämällä vesi biotoopille kelvolliseksi jos se ei jostain syystä jo ole.
-hankkimalla huokoinen aines johon bakteerikannan on helppo asettua, käytännössä tarvitaan silikaattia sisältävää materiaalia, esim. vulcaponic (http://www.pavunvarsi.fi/product_info.php?cPath=25&products_id=203&osCsid=690e82f4f53f615212bf3e8b066806ca) laavakiveä.

Vesi:
Vesi on ilmeisesti vesiviljelyn tärkein ainesosa.
Kasvien ja eliöiden biologiset prosessit vaikuttavat veden laatuun, joka vaikuttaa suoraan kasvin kasvuun.

Veden kovuus
Veden kovuus vaikuttaa kasvien kasvuun sekä pH:n stabiiliuteen.
Jos vesi on liian pehmeää, pH heilahtelee voimakkaammin, joka puolestaan on haitallista kasveille ja etenkin bakteereille. PH:sta lisää alempana.
Veden kovuuden voi mitata ja pitoisuudet ilmoitetaan useimmiten saksalaisella asteikolla, yksikköä just nyt en muista.. Kovuuksia on 2 eriä, jotka jaetaan kokonaiskovuuteen ja karbonaattikovuuteen. Karbonaattikovuus on tässä se joka mitataan, kokonaiskovuudella ei ilmeisesti ole mitään merkitystä.
Jos kovuus on alhaisempi kuin 5, on hyvä nostaa se siihen 5:n tasolle. Tätä ei ole yleensä huomioitu käännetyissä artikkeleissa! (Suomessa kuitenkin suurimmassa osassa pohjavesiä kiviaines on kovaa kuten esim. graniitti, jolloin vesiolomme poikkeavat suuresti keski-euroopasta, jossa on paljon helpommin liukenevia kalkkikiviä.)
Karbonaattikovuuden pystyt mittaamaan esim. akvaarioliikkeistä saatavalla testisetillä. Myös karbonaattikovuuden nostajaa löytyy yleensä samasta hyllystä. Veden pehmentämiseen kelpaa sadevesi. Sitä ei kuitenkaan ole mielekästä sisään kannella, joten älä säädä vettä vahingossa liian kovaksi.

Yli 15 asteen kovuuden kerrotaan jo olevan haitaksi.

PH-arvot
PH-arvo kertoo käyttäytyykö liuos happona, neutraalina tai emäksisenä. Asteikko alkaa 0:sta(erittäin hapan) ja päättyy 14:sta(erittäin emäksinen), neutraalin ollessa noin 7.
On tärkeää muistaa, että pH-asteikon luvut ovat potenssiarvoja, jolloin yhden asteen muutos onkin kymmenkertainen liuoksen väkevyydessä ja kahden asteen muutos on jo 100kertainen, josta bakteerikanta kärsii jo huomattavasti!
Tämän vuoksi on erittäin tärkeää välttää nopeita muutoksia pH-arvoissa.

Uudessa resossa/lannoiteliuoksessa on yleensä aluksi karbonaattikovuutta tarpeeksi pitämään pH-arvot suhteellisen vakiona. Kun biologisista prosesseista johtuva rasitus resossa lisääntyy, käy usein niin, että karbonaattien määrä ei riitäkkään enää puskuroimaan happojen vaikutusta ja pH-arvo voi vaihdella suurestikkin päivän mittaan. Aamulla mitattu pH voi olla paljonkin alle 7 ja illalla mitattu arvo voikin olla yli 8.
Arvon vaihtelut johtuvat vissiin pääasiassa karbonaattikovuuden ja co2:n(eli hiilidioksidin) vuorovaikutuksesta. Karbonaattikovuus emäksisenä nostaa pH-arvoa ja co2 happamana laskee sitä. Jos nämä arvot ovat balanssissa toisiinsa nähden, on pH 7, eli neutraali(ainakin teoriassa).

Myös esim. mädäntyvien juuren rippeiden hapot "sitovat" karbonaattien kykyä neutralisoida happoja, jolloin veden vaihdon jälkeen muutaman päivän ajan saattaa pH pysyä kohtuullisena, mutta sitten alkaa romahdus.
Huolehdi siis että ravinneliuoksessasi on tarpeeksi korkea karbonaattikovuus, se on yksi tae biotooppisi hyvinvoinnille!

Zabin kommentti: Itselläni ei ole koskaan ollut tarvetta säädellä karbonaattikovuuksia, ja pH ei ole romahtanut kertaakaan.

Fosfaatti
Fosfaatti tason nousun johdosta levä saa hyvät olosuhteet. Muita vaikutuksia fosfaatin suhteen veteen tai kasvuun en tiedä. Fosfaattia muodostuu ilmeisesti hajottajabakteerien jäljiltä.
Fosfaatti arvon voi mitata esim. JBL:n Phosphat test set:illä.

Nitriitti
Nitriitti(NO2) on myrkyllinen yhdiste jota muodostuu resossa/ravinneliuoksessa kun hajottajabakteerit tekevät hajotustyötään.
Nitriitti arvon voi mitata esim. JBL:n Nitrite test set:illä.

Nitrifikaattibakteerit
Nitrifikaattibakteerit hajottavat "jätteet", eli juuren grämmäleet, levät yms., vaarattomampaan muotoon. Kun biologinen suodatus on vasta osittain kehittynyt noin 2-3 viikon päästä, alkaa nitriittiä muodostua veteen hitaasti yhä suurempia arvoja, kunnes arvo äkisti putoaa lähes nollaan. Tämä kertoo sen että biologisen suodatuksen toinen bakteerikanta on lisääntynyt tarpeeksi ja pystyy käyttämään kaiken tuotettavan nitriitin ravinnokseen. Tätä voit seurata jo mainitulla nitriitti testi setillä, jonka saa akvaariotarvikeliikkeestä.

Prosessin nopeuttamiseksi on kehitetty mahdollisuus lisätä lepotilassa olevia hajottajabakteereita veteen, nopeuttamaan suodatuksen "kypsymistä". Tätä myydään varmaan kaikissa akvaariotarvikkeita myyvissä liikkeissä. Ainakin JBL merkkinen tehdas markkinoi tuotetta joskus viime vuosituhannen puolella nimellä Denitrol.
Kysymällä bakteerikannan tehtailusta akvaarioliikkeestä myyjä varmasti informoi sinua mielellään, että minkä tuotteen siihen tarvitset. Tietysti kasvatukseen on omiakin aineita, mutta akvaarioihin tarkoitetut taitaa olla edelleen halvempia.
Bakteerikanta muodostuu kyllä ilman vastaavia aineitakin, ehkä vaan hiukan hitaammin.

Nitriitin luonnollinen kulku, eli haluttu toiminta:
"jätteet"-> ammoniumi -> nitriitti -> nitraatti -> kasvit ja levät -> "jätteet" -> jne..

Zabin kommentti: Nitraatti = typpilannoitetta jonka vuoksi typpilannoitetta tulee käyttää 10% vähemmän kuin normaalissa vesikasvatuksessa.

Levät
Levät ovat myös yhteyttäviä kasveja ja tarvitsevat sen vuoksi samoja ravinteitta kuin chilikin. Vähän levää siellä täällä ei ole biotoopissa merkkinä ongelmista, vaan kertoo nitraatti- ja fosfaattitason nousseen, sekä typen ja fosforin riittävyydestä. Jos typpeä ja fosforia on liian vähän, ei tule levää.Jos niitä taas on paljon, saattaa levä muodostua melkeimpä ongelmaksi.

Levän tuhoamiseen ei biotoopin tasapainon ja bakteerikannan säilyttämisen takia koskaan saa käyttää vetyperoksidia! Se tappaa hyödylliset pöpöt välittömästi.

Bakteerikannan kasvualusta
Paras vaihtoehto taitaa olla vulkaaninen kivi.

Suodattimen olisi hyvä pumpata ainakin 10 kertaa tunnissa se mitä pönttösi sisältää. Vähemmälläkin virtauksella toki pärjää, mutta bakteerikanta luultavasti iloitsee suuresta hulju-kokemuksesta.

Zabin kommentti: Ei tunnu välttämättä tarviivan suodatinta, vaan riittää kun vulcaponic laavakiveä on verkkoruukussa resossa/bubblerissa n.4dl/10L ravinneliuokseen.


Mitä tarvitaan?
(Mikään näistä ei ole pakollinen, mutta helpottavat toimintaa.)
-ensin tietty toimiva vesiviljelyjärjestelmä ja muut perussetit
-karbonaattikovuuden mittaus setti Zabin kommentti: En ole koskaan tarvinnut
-tarvittaessa karbonaattikovuuden nostoon tarkoitettu aine Zabin kommentti: En ole koskaan tarvinnut
-pH testi setti, tätä ei kovin usein tarvita, mutta alussa se on hyvä olla jotta arvojen voidaan todeta olevan kohdallaan (itselläni on JBL:n "tarkkuus" setti, jossa asteikko on 6-7,6, erittäin kätevä)
-nitriitti testi setti olisi myös hyvä olla, sen avulla tiedät koska bakteerikantasi on "kypsä" Zabin kommentti: Ei välttämätön, mutta tällä voi varmistua bakteerikannan toimivuudesta.
-aikaa bakteereille n.1-2 viikkoa
-kasvualusta bakteerikannalle, vulcaponic laavakiveä

Aloitetaan alusta
1. Laita vesi
2. Lisää veteen lannoitteet
3. Laita vulcaponic resoon/bubbleriin
4. Testaa järjestelmä kasvualustoineen ja totea se toimivaksi
5. Mittaa karbonaattikovuus. Lisää karbonaattikovuuden nostajaa jos tarpeen. Zabin kommentti: Tuskin on tarpeen
6. Lisää korkillinen merileväuutetta/10L ravinneliuokseen
7. Mittaa pH ja säädä se (jos tarvitsee) n.7.2. Mittaa myös nitriitti. Kaikki mittailutulokset kannattaa merkitä ylös.
8. Istuta kasvit.
9. Odottele pari viikkoa ja mittaile välillä nitriitti, kunnes se putoaa lähes nollaan.

Bakteerien kasvu hidastuu jos veden pH on alle 6.5, ja jos alle 6.0 pysähtyy lähes kokonaan.
Kun bakteerikanta on jo muodostunut ja vakiintunut, bakteeri tuntuvat tulevan toimeen ja hajottavan nitriittiä jopa 6.0 pH:lla.

Bakteerien optimi pH on niinkin korkea kuin 7.3 - 7.5

Kun olet kerran saanut kunnollisen bakteeriston toimimaan, voit säilyttää sitä vuosia. Älä vaihda koskaan vesiä kokonaan, jätä aina vähintään ¼ osa vanhoja vesiä.

Tämän huoltovapaampaa kasvatusta ei taida ollakkaan.
Periaatteessa et tarvitse bioponisen viljelyn aloitukseen muuta kuin kourallisen vulcaponicia resoon, jotta saisit oman biotooppisi toimintaan.Mittailu setit kyllä helpottaa tarkkailua ja kerran ostetuilla seteillä mittailee kauan.

Nyt meni liian hankalaksi ;)

Eikö vesiviljely ollutkaan sitä, että laitetaan soraa altakasteluruukkuun ja lannoitteita veteen ja se siitä :)

Ei vaan hieno tietopläjäys ja tämä päätyi kirjanmerkkeihin, sillä ensi vuonna valtaosa kasvatuksesta tullee olemaan vesiviljelymuodossa (ja tykkään mittailla ja säädellä). Tällä kaudella kaikki ovat jo kasvamassa mullassa, joten tuskin tulen (ainakaan montaa) kasveja siirtelemään hydroihin.

Lainaus käyttäjältä: Jan - joulukuu 23, 2010, 03:32:20 ap
Nyt meni liian hankalaksi ;)

Oonki aina sanonu, et pitää nähdä hieman vaivaa alkuun ettei tarvii nähdä vaivaa!  ;D

Lainaus käyttäjältä: Zabi - joulukuu 22, 2010, 22:48:13 ip
Prosessin nopeuttamiseksi on kehitetty mahdollisuus lisätä lepotilassa olevia hajottajabakteereita veteen, nopeuttamaan suodatuksen "kypsymistä". Tätä myydään varmaan kaikissa akvaariotarvikkeita myyvissä liikkeissä. Ainakin JBL merkkinen tehdas markkinoi tuotetta joskus viime vuosituhannen puolella nimellä Denitrol.
Kysymällä bakteerikannan tehtailusta akvaarioliikkeestä myyjä varmasti informoi sinua mielellään, että minkä tuotteen siihen tarvitset. Tietysti kasvatukseen on omiakin aineita, mutta akvaarioihin tarkoitetut taitaa olla edelleen halvempia.
Bakteerikanta muodostuu kyllä ilman vastaavia aineitakin, ehkä vaan hiukan hitaammin.

"Bakuympin" saa myös lisäämällä käytössä ollutta, kosteaa multaa veteen (sukkahousujen tai vastaavan sisällä, ettei multa leviä veteen). Tai jos käytössäsi on akvaario voit puristaa ympin suoraan "kypsän" suodattimen suodatinmateriaalista. Bakteereille sopii kiinnittymiseen/kasvualustaksi myös hiekkapuhallushiekka, jota saa biltemasta edulliseen hintaan.

Voiko olla siis yksinkertasimmillaan niin helppoo että heitetään bubbleriin merileväuutetta, huokoista soraa pohjalle mikrobien kasvupaikaksi, säädetään pH ja ootellaan biotoopin muodostumista... ?
Taidan kokeilla mitä käy :)

Lainaus käyttäjältä: Abloy - joulukuu 30, 2010, 13:47:12 ip
Voiko olla siis yksinkertasimmillaan niin helppoo että heitetään bubbleriin merileväuutetta, huokoista soraa pohjalle mikrobien kasvupaikaksi, säädetään pH ja ootellaan biotoopin muodostumista... ?
Taidan kokeilla mitä käy :)

Periaatteessa kyllä.
Vulcaponicissa oleva silikaatti pyrkii pitämään pH:n 7 pintaan, muilla materiaaleilla voi pH helpommin heilahdella, tosin ei ole kokemusta kuin tuosta vulcaponicista.

Toimisiko tämä kuumissa olosuhteissa? Eteläparvekkeella tuntuu olevan 40 astetta varjossakin aurinkoisena päivänä.

Loppukesästä vesiä ei voi ainakaan sisällä vaihtaa, kun puskat tuskin mahtuvat ovesta sisään. Osittainen vedenvaihto onnistuisi lappoamalla tai sitten vaan lisäilisi tasaisesti vettä/ravinneliuosta pitkin kesää. Kuulostaa liian lupaavalta, ettei tarvitsisi vesiä vaihtaa ollenkaan.

Lainaus käyttäjältä: Harri1980 - joulukuu 31, 2010, 05:27:59 ap
Toimisiko tämä kuumissa olosuhteissa? Eteläparvekkeella tuntuu olevan 40 astetta varjossakin aurinkoisena päivänä.

Loppukesästä vesiä ei voi ainakaan sisällä vaihtaa, kun puskat tuskin mahtuvat ovesta sisään. Osittainen vedenvaihto onnistuisi lappoamalla tai sitten vaan lisäilisi tasaisesti vettä/ravinneliuosta pitkin kesää. Kuulostaa liian lupaavalta, ettei tarvitsisi vesiä vaihtaa ollenkaan.

Nitrosomonas sp. ja Nitrobacter sp. kuolee 49ºC, eli luultavasti toimii myös tuolla parvekkeella.

Auringossa lämpötila nousee yli tuon, mutta varjossa ei. Niin ja neste ei varmasti kerkeä lämmetä yli 49 asteiseksi iltapäivän aikana, jos ei kerran ilmakaan (varjossa).

Riittääkö hydrosora + kivivillakuutio bakteereille kasvualustaksi? Hydrosorahan pitää PH:takin kurissa..

Lainaus käyttäjältä: Harri1980 - joulukuu 31, 2010, 12:26:08 ip
Auringossa lämpötila nousee yli tuon, mutta varjossa ei. Niin ja neste ei varmasti kerkeä lämmetä yli 49 asteiseksi iltapäivän aikana, jos ei kerran ilmakaan (varjossa).

Riittääkö hydrosora + kivivillakuutio bakteereille kasvualustaksi? Hydrosorahan pitää PH:takin kurissa..

Luultavasti riittää, itsellä ei ole kokemusta kuin tuosta laavakivestä, laita testiin nyt talvella ja kerro miten käy. :)

Taidampa tämän innoittamana hoitaa taimikasvatuksen bubblerissa, ilman vesien vaihtoa. Pitääkin käydä merileväuutetta ostamassa ja laittaa bakteerit kehittymään. Jos vaikka vanhasta mullasta lähtisi bakteerikanta kasvuun. Tuon vanhan mullanhan voisi ilmeisesti jättää bublerin pohjalle bakteereiden kasvulaustaksi? bubblerissa kun ei ole vaaraa, että jokin menisi tukkoon.

Ja jos noihin vanhoihin vesiviljelmiin vain lisäilisi vettä.. siellähän voi olla bakteerikanta jo kehittynyt luonnostaan, kun lomamatkan vuoksi edellisestä vedenvaihdosta on jo kohta 4 viikkoa. Merileväuutettä pitänee sinnekin lisäillä.

Lainaus käyttäjältä: Harri1980 - joulukuu 31, 2010, 13:22:00 ip
Tuon vanhan mullanhan voisi ilmeisesti jättää bublerin pohjalle bakteereiden kasvulaustaksi?

Voi jättää, multa kelpaa bakteerien kasvualustaksi. Voisi olla varsin mielenkiintoista kokeilla bioponista vesiviljelyä akvaariota käyttäen....

Kiitos näistä tiedoista, tämä vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta! En ole vielä chilin chiliä kasvattanut, mutta eilen tein ensimmäisen pienen bubblerin yrteille. Täällä foorumilla on tullut kyllä luettua jo monen monta viestiä yötä myöten... ;) Chilin siemeniä on tilattu Fataliilta, eli tästä se lähtee. Luultavasti kasvatan siis chiliä, yrttejä ja ehkä tomaattia ym. vesiviljelyllä.  Saa nähdä, miten innostuu; ainakin eilen bubbleriin laitetut yrtit voivat vielä mainiosti, kivaa.

Tämä bioponinen vesiviljely vaikuttaa jotenkin "luonnollisemmalta" tavalta kasvattaa(?). Tyhmä kysymys: nitriitti on siis haitallista ihmiselle (mm. lisää syövän riskiä)? Ja tavallisessa vesiviljelyssäkö ei-orgaanisilla lannotteilla nitriittimäärät ovat korkeita ja siirtyvät myös kasviin ja hedelmiin? Vai mikä idea tässä nitriitin alentamisessa ja bioponisessa viljelyssä on vedenvaihtotarpeen vähenemisen ja helppouden lisäksi? Miten vertailisitte nitriittimääriä  (entä nitraatti?) biponisessa ja ei-bioponisessa vesiviljelyssä?

Millä vehkeellä mittailet ph:ta ja nitriittiä, ostopaikat? Mikä lannoite olisi paras bioponisessa viljelyssä (chilit, yrtit, tomaatti ym.)? Haluaisin mahdollisimman "luomua", mutta orgaaniset lannoitteet eivät ilmeisesti oikein sovi vesiviljelyyn.

Kiitos myös chiliWikistä, siihen saan hyvät linkit, kun kerron pikapuoliin blogissani vesiviljelystä. Ja kuten sanottu, olen ihan aloittelija, jos kyssärit tuntuvat hölmöiltä  :).

Tuli tällaiset biopallot vastaan, olisiko näistä mitään hyötyä? Lisäksi tai korvaamaan vulcaponicin?
http://www.akvaterra.fi/at010.html

Lainaus käyttäjältä: greenlife - tammikuu 02, 2011, 01:57:15 ap
Tämä bioponinen vesiviljely vaikuttaa jotenkin "luonnollisemmalta" tavalta kasvattaa(?). Tyhmä kysymys: nitriitti on siis haitallista ihmiselle (mm. lisää syövän riskiä)? Ja tavallisessa vesiviljelyssäkö ei-orgaanisilla lannotteilla nitriittimäärät ovat korkeita ja siirtyvät myös kasviin ja hedelmiin? Vai mikä idea tässä nitriitin alentamisessa ja bioponisessa viljelyssä on vedenvaihtotarpeen vähenemisen ja helppouden lisäksi? Miten vertailisitte nitriittimääriä  (entä nitraatti?) biponisessa ja ei-bioponisessa vesiviljelyssä?

Määriä en juurikaan osaa vertailla koska en ole koskaan mittaillut niitä perinteisessä järjestelmässä. Nitraattia on tällä hetkellä resossa yli 250mg/³L, loppuu liuskatestin asteikko tuohon. :) Nitriittiä 0mg/³L. Perinteisessä vesiviljlyssä nitriittiä muodostuu veteen sinne joutuvien epäpuhtauksien vaikutuksesta, ja koska siellä ei ole bakteereita jotka hajoittaisivat sen edelleen nitraatiksi, pitää vesiä välillä vaihtaa. Bioponisessajärjestelmässä nitriitti muuttuu bakteerien ansiosta nitraatiksi, joka on kasvien helposti hyödynnettävissä oleva typpiravinne. Ja näin ollen ei ole tarpeen niitä vesiä vaihdella kun nitriitti muutetaan hyödyllisiksi yhdisteiksi.

Typen kierto luonnossa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Typen_kierto_luonnossa)

Lainaus käyttäjältä: greenlife - tammikuu 02, 2011, 01:57:15 ap
Millä vehkeellä mittailet ph:ta ja nitriittiä, ostopaikat? Mikä lannoite olisi paras bioponisessa viljelyssä (chilit, yrtit, tomaatti ym.)? Haluaisin mahdollisimman "luomua", mutta orgaaniset lannoitteet eivät ilmeisesti oikein sovi vesiviljelyyn.

Kiitos myös chiliWikistä, siihen saan hyvät linkit, kun kerron pikapuoliin blogissani vesiviljelystä. Ja kuten sanottu, olen ihan aloittelija, jos kyssärit tuntuvat hölmöiltä  :).

Tuota olen käyttänyt ja tuolta myös tilannut.
http://www.aquaristikshop.com/e_Produktinformationen/JBL-EasyTest-5-in-1.htm

BioSevia (http://www.pispalanpalmu.fi/shop/product_catalog.php?c=42) on orgaaninen ja juurikin bioponiseenjärjestelmään kehitetty ravinne.
Itsellä on käytössä Advanced Hydroponics of Finland (http://www.pavunvarsi.fi/index.php?cPath=21_34_41)

pH ja EC-mittarit on käytössä, EC mittari helpottaa paljon elämää kun tietää kuinka paljon on ravinteita vedessä.
http://chilitarvike.fi/tuotteet.html?id=15/

Heippa, suurkiitokset tiedoista ja linkeistä! Taidan tosiaan kokeilla tätä bioponista vesiviljelyä ja tuli nyt samalla tuo mieltä askarruttanut ravinneasiakin selväksi.

Meillä on toi Bio sevia tarjouksessa. Etusivun mukaan litran grow ja bloom pullot yht. 20€
Mulla voi olla Vulcaponicia jokunen litra ylimääräsenä. Jos vaan jollain on tarvetta.

Lainaus käyttäjältä: greenlife - tammikuu 02, 2011, 02:30:11 ap
Tuli tällaiset biopallot vastaan, olisiko näistä mitään hyötyä? Lisäksi tai korvaamaan vulcaponicin?
http://www.akvaterra.fi/at010.html

Vähän epäilyttää miten nuo toimivat, muovi tuskin on kuitenkaan kovin huokoinen aine.

Huokoisia muovipalleroita käytetään jätevedenpuhdistuksessakin bakteerialustana.

Mä ehkä aloittaisin biologisen vesiviljelyn tuollaisella:

http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/sisasuod.php

Varustaisi vielä tuon ulostulon diffuusorilla.

Pitää katsoa kun saa taimet itämään jos jonkun taimen laittaisi bubleriin tuollaisella varustettuna.

Lainaus käyttäjältä: chilihardhead.fi - tammikuu 02, 2011, 13:01:27 ip
Huokoisia muovipalleroita käytetään jätevedenpuhdistuksessakin bakteerialustana.

Varmastikin, mutta kun katselin näitä palleroita...
(http://www.akvaterra.fi/image/bioball.jpg)

Vaikuttais et ne ei ole juurikaan huokoisia, mutta paljon näkyy olevan "nurkkia" johon vois bakteerit kotiutua.
Itse suosin vulcaponicia siinä olevan silikaatin takia.

GHE:n Mineral Magic (http://fi.eurohydro.com/mineral_magic.html) on käytännössä silikaatti jauhetta.

Lainaus
Mineral Magic
Kaikille kasvatus menetelmille: vesiviljelyyn ja multaan
harvinainen orgaaninen lisäravinne, joka sisältää silikaattia

Mineral Magic on luonnollinen silikaatti jauhe, käytännössä erittäin tärkeä vesiviljelyssä ja maaperättömässä viljelyssä, koska se tuo mukaan harvinaisen ainesosan, silikaatin. Silikaatti on tunnetusti erittäin tarpeellinen ainesosa korkea kasvuisille kasveille. Mineral Magic sisältää muinaisia biologisesti muuntuneita orgaanisia aineksia merenpohjan esiintymistä, lisäksi se sisältää luonnollisesti muodostunutta piihappo savea.

    * Mineral Magic sisältää runsaasti mineraaleja (63 !) ja tarjoaa silikaattia luonnollisesti liukenevassa muodossa, joka kehittää vahvistetun suojan tauteja ja tuholaisia vastaan.
    * Mineral Magicin luonnolliset kolloidit parantavat kationin kierto kapasiteettia ravinne liuoksessa. Tämä parantaa ravinteiden saatavuutta.
    * Tasapainottaa ravinne liuoksen pH arvoa ja sähkönjohtokykyä, mikä vähentää stressiä nopeasti kasvavilla kasveilla.
    * Tarjoaa suojaa metallien myrkkyllisyyttä vastaan.


Mineral Magic ei ole lannoite ja sitä tulee käyttää yhdessä lannoiteden kanssa.

NESTEMÄINEN MAA
Mineral Magic on fundamentaalinen täydennys vesiviljelyyn, oli kyseessä sitten mineraalinen tai orgaaninen viljely. Vapauttamalla silikaattia ja yli 65 harvinaisia orgaanisia suoloja, se mahdollistaa "maan tuonnin vesiviljelyyn". Se on yksi perusosa "nestemäinen maa" konseptia, jota orgaaniset vesiviljelijä kasvattajat hakevat..

Mitäs mieltä olette merileväuutteen tuoreudesta? Itsellä on pullo vanhaa biobizzin alca-mixiä. Oisko se jotain 3 vuotta vanhaa. Pullossa näkyy reunoilla kuivanutta ainetta, mutta mitään hometta ei lillu pinnalla. Sopisikohan toi aloittamaan bioponisen käynnin. Vai onkohan noin vanhasta aineesta kuollut jo kaikki hyödyllinen?

Näättekö mitään järkeä lisätä tota merilevää veteen ennen kuin siellä on esim. vulcaponicia? Pitää tilata sitä jostain, jotta saisin kasvualustan niille bakteereille. Harmi, että pakkalalta ei sitä vielä saa. Pitäisi tilata samalla muutama heijastin esl lampuille.

Laita ensin kangasta, vanua, kivivillaa, multaa sukan sisällä tai jotain muuta mrkytöntä huokoista, jonka korvaat myöhemmin vulcaponicilla, jos haluat.
Luulisin merilevän olevan käyttökelpoista kunhan ei ole homeessa pahasti.

Olisko vermikuliitti sopivaa siihen?

Olettaisin toimivan ihan hyvin, pitää kai myös ph:n aisoissa ei ole tullut kokeiltua.
Itse olen käyttänyt Bio Seviaa ja mineral magicia Lecasoran ja kivivillan kanssa sekä parissa ebbissä akvaarion suodattimet lisänä.

Mites ihan perus akvaariohiekka? Mietin laittavani sitä bubbleriin jo viime keväänä painoksi pohjalle.

Loistoaihe! Pitkään seurailin ja nyt sain luettua läpi wikin ja aiheen kokonaisuudessaan. Mullakin kesällä on yleensä niin paljon töitä ja ensi kesänä vielä häät päälle, niin ei ole aina aikaa seurailla noita vesiä niin tarkasti kuin pitäisi ja viime kesänä iskikin juurimätä perhana..

Pari kysymystä kuitenkin heräsi, joihin en osannut tonkia vastausta:

-pH siis asettuu noin seitsemään. Chilithän tykkää, että olisi hieman matalampi, mutta ilmeisesti 7:n kanssakin chilit jaksavat imeä lannoitteita johtuen jostain bioponisen aiheuttamasta tekijästä, mistä?
-Lannoitteiden lisäys? Onko tarpeen, kuinka usein on tarpeen, vai kehittääkö bakteerikanta riittävän määrän lannoitteita, jotta kasvit kasvavat hyvin, terveesti ja tuottavat paljon satoa?
-Bubblerista seuraava: Tarvitaanko ilmakiveä, vai laitetaanko letku tuollaisen vulkaponic purnukan sisälle? Esim vulkaponic limpparipulloon, letku sinne ja limpparipulloon reikiä kylkiin, kuinka paljon / mikä olisi paras toteutus? Jos tarvitsee ilmakiven niin tarvitseeko vulkaponic omaa letkua vai voiko laittaa esim. x astiaan bubblerin pohjalle?

-Käytössä olevasta akvaariohiekasta saa valmiin bakteerikannan.
-Ph:ta voi laskea maltillisesti niin halutessaan, toimivassa bakteerisysteemissä se pitäisi pysyä alle 7 alku säätöjen jälkeen
-Lantaa lisäillään normiohjeen mukaan, näppituntumalla tai mittarin mukaan
-Limupullo ja muut viritykset ovat suurella todennäköisyydellä parempi ratkaisu tumpelommallekkin nikkarille kuin onnettomat ilmakivet

Eli siis vulkaponicit pulloon ja sinne ilmaletku? Hapettuuko vesi tarpeeksi, vai pitääkö esim laittaa t-palalla oma letku vulkaponicciin ja vielä erikseen ilmakivi?

Lainaus käyttäjältä: chilihardhead.fi - tammikuu 03, 2011, 16:41:24 ip
-Limupullo ja muut viritykset ovat suurella todennäköisyydellä parempi ratkaisu tumpelommallekkin nikkarille kuin onnettomat ilmakivet

Ilmakiven hapetusteho on aika onneton ja silti jo niilläkin pärjää, kunhan vesi liikkuu välillä, pullon kautta saa hapetettua paremmin ja tarpeeksi.

Eli siis pähkinänkuoressä: Vanhaa akvaariohiekkaa akan vanhaan sukkahousuun, ilmaletku sisään ja veteen. Välillä liraus merileväuutetta ja lanta. KÖ?

Jep

Lainaus käyttäjältä: jeQQ - tammikuu 03, 2011, 16:19:09 ip
Pari kysymystä kuitenkin heräsi, joihin en osannut tonkia vastausta:

-pH siis asettuu noin seitsemään. Chilithän tykkää, että olisi hieman matalampi, mutta ilmeisesti 7:n kanssakin chilit jaksavat imeä lannoitteita johtuen jostain bioponisen aiheuttamasta tekijästä, mistä?

Typpilannoitteet muuntuvat nitraatiksi joka on helpommin kasvien käytettävissä, käytännössä tapahtuu sama kuin mullassa, ja mullassahan ei ole tarpeen pH:ta säätää. Vielä en ole löytänyt selkeää selitystä miten fosforin ja kaliumin käy, mutta ilmeisesti niillekin jotain tapahtuu, tai bakteerit auttavat kasveja saamaan niitä paremmin irti vedestä.

Lainaus käyttäjältä: jeQQ - tammikuu 03, 2011, 16:19:09 ip
-Lannoitteiden lisäys? Onko tarpeen, kuinka usein on tarpeen, vai kehittääkö bakteerikanta riittävän määrän lannoitteita, jotta kasvit kasvavat hyvin, terveesti ja tuottavat paljon satoa?

Tarvii lisätä lannoitteita, periaatteessa hieman vähempi pitäisi riittää kuin normaalissa hydroilussa, koska haitallisista aineista ja esim. kuolleista juurista tulee aikanaan nitraattia = typpilannoite.

Lainaus käyttäjältä: jeQQ - tammikuu 03, 2011, 16:19:09 ip
-Bubblerista seuraava: Tarvitaanko ilmakiveä, vai laitetaanko letku tuollaisen vulkaponic purnukan sisälle? Esim vulkaponic limpparipulloon, letku sinne ja limpparipulloon reikiä kylkiin, kuinka paljon / mikä olisi paras toteutus? Jos tarvitsee ilmakiven niin tarvitseeko vulkaponic omaa letkua vai voiko laittaa esim. x astiaan bubblerin pohjalle?

Tuntuu riittävän kun on ilmakivi vaan bubblerissa, ja vulcaponic verkkoruukussa. Tohon pulloon rakentelin varmistelemaan vaan ton toimintaa, uskoisin et toimis hyvin pelkällä verkkoruukullakin. Tollasen pullo systeemin kans kannattaa huomioida se että se ei hapeta vettä niin hyvin kuin pelkkä ilmakivi, koska toi pullo pysyy pystyssä vedessä ja ilmakuplat ei juurikaan liikuta vettä. Laitoin tonne pulloon menemään ilmaa toisesta ilmapumpun lähdöstä jonka virtausta pulloon on rajoitettu säädettävällä venttiilillä (http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/19102007-19910/Products/H63611) (aika pienelle virtaukselle), ja siitä samasta lähdöstä menee ilma taimibubbleriin. Eli pullossa enempikin on yläosassa aina pieni ilmatasku joka pysyy aina kosteana, näin maalaisjärjellä ajattelin et toi on aika optimi bakteereille. :) Tuon pullon lisäksi minulla on resossa vielä ilmakivi irrallaan.

Olen 35L bubblerissa saanu bioponisen toimimaan niinki vähällä kuin n.6dl vulcaponicia verkkoruukuissa (2kpl), varmaan joku 5dl/10L on aika hyvä ja toimii melkolailla pommin varmasti.
(http://img27.imageshack.us/img27/4554/img4444m.jpg)

Lainaus käyttäjältä: Coofdrad - tammikuu 02, 2011, 23:42:55 ip
Mitäs mieltä olette merileväuutteen tuoreudesta? Itsellä on pullo vanhaa biobizzin alca-mixiä. Oisko se jotain 3 vuotta vanhaa. Pullossa näkyy reunoilla kuivanutta ainetta, mutta mitään hometta ei lillu pinnalla. Sopisikohan toi aloittamaan bioponisen käynnin. Vai onkohan noin vanhasta aineesta kuollut jo kaikki hyödyllinen?

Näättekö mitään järkeä lisätä tota merilevää veteen ennen kuin siellä on esim. vulcaponicia? Pitää tilata sitä jostain, jotta saisin kasvualustan niille bakteereille. Harmi, että pakkalalta ei sitä vielä saa. Pitäisi tilata samalla muutama heijastin esl lampuille.

Tuossa merileväuutteessahan ei oikeestaan olekaan mitään elävää jota sieltä haetaan, vaan siinä on ruokaa bakteereille joita on jopa ilmassa, ja sit ne tykkää asettua sun resoon/bubbleriin. :) Ei se vanha merileväuute varmasti haittaakaan jos on suurinpiirtein kunnossa, tuore varmaan kyl varmemmin toimii.

Lykkää sitä uutetta vaan jo ennen kuin on vulcaponicia, resoon/bubbleriin vaikka hyvin huuhdeltua leca/hydrosoraa tai jotain muuta huokoista, esim. kivivillakin vois toimia, niin bakteerit alkaa jo kehittymään.

Kiitos Zabi, nyt selkeni jo mittavan hyvin. 8) Eli ei muutakuin vulkaa hakemaan ja joku pönttö sitten ihan vaan perusbubbleriin ja vähäsen levämoshkaa joukkoon, nice.

 Tosi mielenkiintoinen lisä hydroilun ihmeelliseen maailmaan. Siis korkillinen merileväuutetta ja vulcaponicia kehiin niin kasvu on vielä nopeampaa kuin tavallisessa bubblerissa tai myös ebbissä? Ebbissähän ei ilmakiveä yleensä käytetä kun hapettuu ylösalas pumppauksella.
Mihin tungen ylimääräisen sadon jos sekin tästä vielä paranee? Kokeilen systeemiä ilman muuta.

Viet torille.. ;D

Luulisi, että ebbissä soraan tulee jonkinlainen vastaava bakteerikanta pitemmän päälle. Vai elääkö nuo bakteerit vain koko ajan vedessä ollessaan?

Lainaus käyttäjältä: PP - tammikuu 03, 2011, 23:26:15 ip
Luulisi, että ebbissä soraan tulee jonkinlainen vastaava bakteerikanta pitemmän päälle. Vai elääkö nuo bakteerit vain koko ajan vedessä ollessaan?

Kyllä ne ebbin soraanki kotiutuu, kunhan on happea ja kosteutta, ni homma toimii.  :)

Jos saan bubleriin bakteerikannan asustamaan, niin voiko sieltä siirtää osan vedestä muihin vesiviljelmiin nopeuttamaan bakteerien muodostusta? Vaikka huokoinen aine pohjalla olisi bakteereiden kasvulausta, niin pakkohan niitä on myös vedessä olla vapaana, vai onko?

Lainaus käyttäjältä: Zabi - tammikuu 03, 2011, 23:40:44 ip

Lainaus käyttäjältä: PP - tammikuu 03, 2011, 23:26:15 ip
Luulisi, että ebbissä soraan tulee jonkinlainen vastaava bakteerikanta pitemmän päälle. Vai elääkö nuo bakteerit vain koko ajan vedessä ollessaan?

Kyllä ne ebbin soraanki kotiutuu, kunhan on happea ja kosteutta, ni homma toimii.  :)

Nähtävästi ebbeihini tuli tällainen tilanne koska en vaihtanut elokuun puolenvälin jälkeen vesiä, lisäilin vaan sen verran kun kasvit kuluttivat. Viimeiset ebbit otin pois käytöstä lokakuulla. Tiuha vesienvaihto ja suodattimen putsaushan ei tee akvaarionkaan toiminnalle hyvää.

Lainaus käyttäjältä: Harri1980 - tammikuu 04, 2011, 07:42:29 ap
Jos saan bubleriin bakteerikannan asustamaan, niin voiko sieltä siirtää osan vedestä muihin vesiviljelmiin nopeuttamaan bakteerien muodostusta? Vaikka huokoinen aine pohjalla olisi bakteereiden kasvulausta, niin pakkohan niitä on myös vedessä olla vapaana, vai onko?

Kyllä juurikin näin voi siirtää toimivan bakteerikannan toiseen järjestelmään helposti.

Itse olen siirtänyt bakteerikannan laittamalla "ylimääräisen" vulcaponic verkkoruukun muutamaksi päiväksi toimivaan järjestelmään ja sitten siirtänyt sen uuteen, sekä mukaan muutama litra vettä. Ja aina on alkanut toimimaan muutamassa päivässä. :)

Haluisko joku lähettää mulle pullossa tota toimivaa bakteerikantaista vettä  ;D Vois siirtää sen omaan järjestelmään ja saisin näin nopeutettua omaa bioponista systeemiä... Vitsi  8)

Lainaus käyttäjältä: Coofdrad - tammikuu 06, 2011, 00:34:10 ap
Haluisko joku lähettää mulle pullossa tota toimivaa bakteerikantaista vettä  ;D Vois siirtää sen omaan järjestelmään ja saisin näin nopeutettua omaa bioponista systeemiä... Vitsi  8)

Varo vaan, kohta on torilla myynnissä bakteerikantoja! :)

Miten tollainen jokihiekka toimisi? Sitähän saa alvaarioliikkeistä suht halvallakin. Jos käyttää sitä sukkahousu tekniikkaa siihen  ;D

Edit. TunturiTiger oli kysellyt samaa asiaa, mutta en huomannut vastausta mielestäni.

Lainaus käyttäjältä: Coofdrad - tammikuu 08, 2011, 10:56:16 ap
Miten tollainen jokihiekka toimisi? Sitähän saa alvaarioliikkeistä suht halvallakin. Jos käyttää sitä sukkahousu tekniikkaa siihen  ;D

Edit. TunturiTiger oli kysellyt samaa asiaa, mutta en huomannut vastausta mielestäni.

Lulltavasti sekin toimii, mutta se ei varmaan puskuroi pH:ta kovin hyvin.
Tosin ei ole kokemusta siitä.

Lainaus käyttäjältä: Coofdrad - tammikuu 08, 2011, 10:56:16 ap
Miten tollainen jokihiekka toimisi? Sitähän saa alvaarioliikkeistä suht halvallakin. Jos käyttää sitä sukkahousu tekniikkaa siihen  ;D

Kyllä kai se toimii nitrifikaatiobakteerien kiinnittymisalustana, koska pitäähän sen toimia bakujen kiinnitysalustana akvaariossakin. Kiinnitysalustaksi kelpaa melkein mikä tahansa huokoinen materiaali.

Lainaus käyttäjältä: Coofdrad - tammikuu 06, 2011, 00:34:10 ap
Haluisko joku lähettää mulle pullossa tota toimivaa bakteerikantaista vettä  ;D Vois siirtää sen omaan järjestelmään ja saisin näin nopeutettua omaa bioponista systeemiä... Vitsi  8)

Ideana hauskaa, mutta joidenkin lähteiden mukaan nitrifikaatiobakteerit alkavat kuolla jo parissa. tunnissa, elleivät saa happea (eli jos ilmastus ei toimi tai jos vesi ei virtaa). Ymmärsin kyllä, että kysymyksesi oli vitsi...

Lainaus käyttäjältä: jeQQ - tammikuu 06, 2011, 01:11:43 ap

Lainaus käyttäjältä: Coofdrad - tammikuu 06, 2011, 00:34:10 ap
Haluisko joku lähettää mulle pullossa tota toimivaa bakteerikantaista vettä  ;D Vois siirtää sen omaan järjestelmään ja saisin näin nopeutettua omaa bioponista systeemiä... Vitsi  8)

Varo vaan, kohta on torilla myynnissä bakteerikantoja! :)

Akvaariokaupoissahan on myynnissä (kalliita) litkuja, joissa on bakteerikantaa mukana, että saa veden heti kaloille sopivaksi. Soveltuisikohon noin teoriassa se tähän?

Lainaus käyttäjältä: Coofdrad - tammikuu 06, 2011, 00:34:10 ap
Haluisko joku lähettää mulle pullossa tota toimivaa bakteerikantaista vettä  ;D Vois siirtää sen omaan järjestelmään ja saisin näin nopeutettua omaa bioponista systeemiä... Vitsi  8)

Ideana hauskaa, mutta joidenkin lähteiden mukaan nitrifikaatiobakteerit alkavat kuolla jo tunnissa, elleivät saa happea (eli jos ilmastus ei toimi tai jos vesi ei virtaa). Ymmärsin kyllä, että kysymyksesi oli vitsi...
[/quote]

Tarkoitatko että bioponisessa viljelyssä ilmapumppua on pidettävä aina päällä? Eikö tavallisessa vesiviljelyssä ilmapumppua kuten valoakin voi esim. yöt pitää poissa?

Ei varmaa tietoa, mutta sanoisin itse, että voi pitää. Kyllähän siihen vulvaponiciin/muuhun kiinnitysalustaan luulisi olevan sitoutunut happea sen verran, että bakteerit eivät kuole muutamassa tunnissa. Ei ainakaan kovin järkevältä kuulosta, jos kuolevat niin herkästi  :o

Lainaus käyttäjältä: greenlife - tammikuu 08, 2011, 11:23:30 ap

Lainaus käyttäjältä: Coofdrad - tammikuu 06, 2011, 00:34:10 ap
Haluisko joku lähettää mulle pullossa tota toimivaa bakteerikantaista vettä  ;D Vois siirtää sen omaan järjestelmään ja saisin näin nopeutettua omaa bioponista systeemiä... Vitsi  8)

Ideana hauskaa, mutta joidenkin lähteiden mukaan nitrifikaatiobakteerit alkavat kuolla jo tunnissa, elleivät saa happea (eli jos ilmastus ei toimi tai jos vesi ei virtaa). Ymmärsin kyllä, että kysymyksesi oli vitsi...

Lainaus
Tarkoitatko että bioponisessa viljelyssä ilmapumppua on pidettävä aina päällä? Eikö tavallisessa vesiviljelyssä ilmapumppua kuten valoakin voi esim. yöt pitää poissa?

Ilmapumppua tai vesipumppua on pidettävä jatkuvaan päällä, muuten bakut kuolevat ja joudut kypsyttämään vesiviljelyjärjestelmäsi uudestaan. Siksihän akvaarionkin suodatinta pitää pitää jatkuvaan päällä. Faunattaren sivuilta (http://www.faunatar.fi/fin/index?page_id=443) löytyy tietoa bakujen kuolemisesta (kohdasta suodatin ja lämmitin). Hyvä tuote kypsytykseen on Prodibio Bio Digest (http://www.akvaarioon.fi/Prodibio-Bio-Digest-6). Sen lisäämisen jälkeen järjestelmä on heti kypsä. Tuote on pakattu ilmatiiviisiin lasiampulleihin ja kestää Suomen pakkaset.

Lainaus käyttäjältä: ABK - tammikuu 08, 2011, 11:32:45 ap

Lainaus käyttäjältä: greenlife - tammikuu 08, 2011, 11:23:30 ap

Lainaus käyttäjältä: Coofdrad - tammikuu 06, 2011, 00:34:10 ap
Haluisko joku lähettää mulle pullossa tota toimivaa bakteerikantaista vettä  ;D Vois siirtää sen omaan järjestelmään ja saisin näin nopeutettua omaa bioponista systeemiä... Vitsi  8)

Ideana hauskaa, mutta joidenkin lähteiden mukaan nitrifikaatiobakteerit alkavat kuolla jo tunnissa, elleivät saa happea (eli jos ilmastus ei toimi tai jos vesi ei virtaa). Ymmärsin kyllä, että kysymyksesi oli vitsi...

Lainaus
Tarkoitatko että bioponisessa viljelyssä ilmapumppua on pidettävä aina päällä? Eikö tavallisessa vesiviljelyssä ilmapumppua kuten valoakin voi esim. yöt pitää poissa?

Ilmapumppua tai vesipumppua on pidettävä jatkuvaan päällä, muuten bakut kuolevat ja joudut kypsyttämään vesiviljelyjärjestelmäsi uudestaan. Siksihän akvaarionkin suodatinta pitää pitää jatkuvaan päällä. Hyvä tuote kypsytykseen on Prodibio Bio Digest (http://www.akvaarioon.fi/Prodibio-Bio-Digest-6). Sen lisäämisen jälkeen järjestelmä on heti kypsä. Tuote on pakattu ilmatiiviisiin lasiampulleihin ja kestää Suomen pakkaset.

Kiitos tarkennuksesta. Hmmm, ilmapumppuja en pidä kyllä yöllä päällä, se on varmaa. On sen verran kova pörinä. riittäisiköhän siis pelkkä uppopumppu? Toisessa bubblerissa mulla on niitä kaksi ja toisessa yksi.

Ihmetyttää, että miten ne bakteerit säilyvät tollaisessa ampullissa, jossa ei ole happea ollenkaan, jos kerta ovat niin tarkkoja hapen suhteen??? Kun eivät ole ilmeisesti kuitenkaan anaerobisia bakteereja.

Lainaus käyttäjältä: Coofdrad - tammikuu 08, 2011, 11:42:14 ap

Lainaus käyttäjältä: ABK - tammikuu 08, 2011, 11:32:45 ap
Ilmapumppua tai vesipumppua on pidettävä jatkuvaan päällä, muuten bakut kuolevat ja joudut kypsyttämään vesiviljelyjärjestelmäsi uudestaan. Siksihän akvaarionkin suodatinta pitää pitää jatkuvaan päällä. Hyvä tuote kypsytykseen on Prodibio Bio Digest (http://www.akvaarioon.fi/Prodibio-Bio-Digest-6). Sen lisäämisen jälkeen järjestelmä on heti kypsä. Tuote on pakattu ilmatiiviisiin lasiampulleihin ja kestää Suomen pakkaset.

Kiitos tarkennuksesta. Hmmm, ilmapumppuja en pidä kyllä yöllä päällä, se on varmaa. On sen verran kova pörinä. riittäisiköhän siis pelkkä uppopumppu? Toisessa bubblerissa mulla on niitä kaksi ja toisessa yksi.

Uppopumppu riittää, koska virtaus tekee vedestä hapekkaampaa.

Lainaus
Ihmetyttää, että miten ne bakteerit säilyvät tollaisessa ampullissa, jossa ei ole happea ollenkaan, jos kerta ovat niin tarkkoja hapen suhteen??? Kun eivät ole ilmeisesti kuitenkaan anaerobisia bakteereja.

Nyt pisti mietityttämään, akvaarioiden kypsytyksessä tuo on kuitenkin hyvin suosittu tuote ja sen on todistettu sisältävän eläviä bakteereita toisin kuin jotkin muut kypsytykseen tarkoitetut tuotteet.

Lainaus käyttäjältä: Coofdrad - tammikuu 08, 2011, 11:42:14 ap
Kiitos tarkennuksesta. Hmmm, ilmapumppuja en pidä kyllä yöllä päällä, se on varmaa. On sen verran kova pörinä. riittäisiköhän siis pelkkä uppopumppu? Toisessa bubblerissa mulla on niitä kaksi ja toisessa yksi.

Luulisi uppopumpun riittävän, kun siitähän on ollut eri koulukuntiakin, että kumpi sitä happea sinne liemeen enemmän lisää: ilmakivi vai veden pinnan rikkominen vesipumpulla. Mutua: tuskin vedestä ilman pumppujakaan yössä niin hapetonta tulisi, että sieltä suurin osa bakteerikannasta kuolisi...

Lainaus käyttäjältä: ABK - tammikuu 08, 2011, 11:49:37 ap

Lainaus käyttäjältä: Coofdrad - tammikuu 08, 2011, 11:42:14 ap

Lainaus käyttäjältä: ABK - tammikuu 08, 2011, 11:32:45 ap
Ilmapumppua tai vesipumppua on pidettävä jatkuvaan päällä, muuten bakut kuolevat ja joudut kypsyttämään vesiviljelyjärjestelmäsi uudestaan. Siksihän akvaarionkin suodatinta pitää pitää jatkuvaan päällä. Hyvä tuote kypsytykseen on Prodibio Bio Digest (http://www.akvaarioon.fi/Prodibio-Bio-Digest-6). Sen lisäämisen jälkeen järjestelmä on heti kypsä. Tuote on pakattu ilmatiiviisiin lasiampulleihin ja kestää Suomen pakkaset.

Kiitos tarkennuksesta. Hmmm, ilmapumppuja en pidä kyllä yöllä päällä, se on varmaa. On sen verran kova pörinä. riittäisiköhän siis pelkkä uppopumppu? Toisessa bubblerissa mulla on niitä kaksi ja toisessa yksi.

Uppopumppu riittää, koska virtaus tekee vedestä hapekkaampaa.

Lainaus
Ihmetyttää, että miten ne bakteerit säilyvät tollaisessa ampullissa, jossa ei ole happea ollenkaan, jos kerta ovat niin tarkkoja hapen suhteen??? Kun eivät ole ilmeisesti kuitenkaan anaerobisia bakteereja.

Nyt pisti mietityttämään, akvaarioiden kypsytyksessä tuo on kuitenkin hyvin suosittu tuote ja sen on todistettu sisältävän eläviä bakteereita toisin kuin jotkin muut kypsytykseen tarkoitetut tuotteet.

Onhan abtronic suosittu tuote tv-shopissa, mutta takaako se silti, että se toimii  :D

Tietenkin bakteerit voivat olla "koteloituneita" kuten esim. Clostridium difficile suolistobakteeri, joka "elää" kuivalla pinnalla pitkäänkin. Mutta ikuisuutta nekään eivät elä! Toisinkuin tämä kypsytystuote väittää omista bakteereistaan.

Ota nyt sitten selvää.
Pelkkää uppopumppuja pidän sitten yöllä päällä, se kun ei pidä ääntä oikeastaan mitään.

Lainaus
Onhan abtronic suosittu tuote tv-shopissa, mutta takaako se silti, että se toimii  :D

Ota nyt sitten selvää.
Pelkkää uppopumppuja pidän sitten yöllä päällä, se kun ei pidä ääntä oikeastaan mitään.

No, tässä kuitenkin linkki Aqua-Webin keskusteluun, jossa moni on todennut tuotteen toimivaksi http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=41&t=162850&hilit=Bio+digest (http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=41&t=162850&hilit=Bio+digest). Kaikkeen ei tarvitse uskoa jos ei halua.

Ei ne bakteerit tarvitse tosiaankaan koko ajan sitä hapetusta, yksi tulva päivässä ebbissä riittää mainiosti tai muutama kerta pumppu päälle ämpärihydrossa

Lainaus käyttäjältä: chilihardhead.fi - tammikuu 08, 2011, 20:07:26 ip
Ei ne bakteerit tarvitse tosiaankaan koko ajan sitä hapetusta, yksi tulva päivässä ebbissä riittää mainiosti tai muutama kerta pumppu päälle ämpärihydrossa

Itsellä pörisee bubblerissa ilmakivet ja uppopumput noin 14,5 tuntii päivässä. Ajattelin nyt varmuuden vuoksi laittaa yöksi ne uppopumput päälle. Meinaatko, että jos yön aikana pitäisi uppopumppuja päällä noin 2 tunnin välein vaikka 15 minsaa, riittäisi hapettamaan vettä tarpeeksi yön aikana. Vai sitoutuuko veteen happea tuon 14,5 tunnin aikana niin paljon, että bakteerit ei kuole vaikka ei pitäisi uppopumppuja ollenkaan päällä??

Lainaus käyttäjältä: Coofdrad - tammikuu 08, 2011, 22:59:56 ip

Lainaus käyttäjältä: chilihardhead.fi - tammikuu 08, 2011, 20:07:26 ip
Ei ne bakteerit tarvitse tosiaankaan koko ajan sitä hapetusta, yksi tulva päivässä ebbissä riittää mainiosti tai muutama kerta pumppu päälle ämpärihydrossa

Itsellä pörisee bubblerissa ilmakivet ja uppopumput noin 14,5 tuntii päivässä. Ajattelin nyt varmuuden vuoksi laittaa yöksi ne uppopumput päälle. Meinaatko, että jos yön aikana pitäisi uppopumppuja päällä noin 2 tunnin välein vaikka 15 minsaa, riittäisi hapettamaan vettä tarpeeksi yön aikana. Vai sitoutuuko veteen happea tuon 14,5 tunnin aikana niin paljon, että bakteerit ei kuole vaikka ei pitäisi uppopumppuja ollenkaan päällä??

Nyt tulee MuTua: uskoisin että 2 tunnin välein 15min riittää, se että pumput ois pois koko yön olis luultavasti huonompi, en osaa varmaksi sanoa selviäsikö bakteerit yön yli vai ei aiemmin sitoutuneella hapella. Testaa jotain kombinaatiota ja kerro miten käy. :)

Merileväuutepullossa lukee että korkillinen uutetta tulee litraan vettä, kun taas Zabin viestissä lukee että korkillinen uutetta 10 litraan vettä. Kumpi on siis bioponisessa vesiviljelyssä oikeampi määrä?

Nitraatti = typpilannoitetta jonka vuoksi typpilannoitetta tulee käyttää 10-20% vähemmän kuin normaalissa vesikasvatuksessa. HUOM! Tämä on tällä hetkellä minun omiin kokemuksiin perustuvaa lähes MuTu tietoa. Huomasin vain että omat kasvini ebbissä vaikuttivat saaneen liikaa lannoitteita kun jatkoin "normaali" lannoite määrillä. Laitan pävitystä kunhan saan kokemuksia.
http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=8351.msg129829#msg129829

Sama tarina lisätty ketjun 2 viestiin.

Lainaus käyttäjältä: Abloy - tammikuu 08, 2011, 23:34:07 ip
Merileväuutepullossa lukee että korkillinen uutetta tulee litraan vettä, kun taas Zabin viestissä lukee että korkillinen uutetta 10 litraan vettä. Kumpi on siis bioponisessa vesiviljelyssä oikeampi määrä?

Edelleen sanoisin että tuo korkillinen / 10L on sopiva määrä, tällä pyritään takaamaan bakteerien jatkuva toiminta ja eläminen.
Eli merileväuute muuttuu ammoniakiksi, josta bakteeri muuttavat sen ammoniakki -> nitriitti  -> nitraatti.
Mitä enemmän laitetaan merileväuutetta, sen enemmän on bakteereilla töitä, mutta sen suurempi on riski että typpilannoitusmäärän nousta liian korkeaksi.

Lainaus käyttäjältä: Zabi - tammikuu 08, 2011, 23:39:26 ip
Nitraatti = typpilannoitetta jonka vuoksi typpilannoitetta tulee käyttää 10-20% vähemmän kuin normaalissa vesikasvatuksessa.

Tarkoitatko, että typpilannoitetta tulee käyttää 10-20% normaalista määrästä, vai 10-20% vähemmän eli 80-90% normaalista määrästä?

Pitääkös tuota merileväuutetta lisätä alun jälkeen? Vai saako bakteerit riittävästi hajoitettavaa kasvin juurista?

Lainaus käyttäjältä: chilihardhead.fi - tammikuu 08, 2011, 20:07:26 ip
Ei ne bakteerit tarvitse tosiaankaan koko ajan sitä hapetusta, yksi tulva päivässä ebbissä riittää mainiosti tai muutama kerta pumppu päälle ämpärihydrossa

Tämä ainakin testattu ja todettu toimivaksi Bio Sevialla + Mineral magicilla sekä ilman. Ei ollut merilevää lisänä.

Lainaus käyttäjältä: greenlife - tammikuu 09, 2011, 00:16:43 ap

Lainaus käyttäjältä: Zabi - tammikuu 08, 2011, 23:39:26 ip
Nitraatti = typpilannoitetta jonka vuoksi typpilannoitetta tulee käyttää 10-20% vähemmän kuin normaalissa vesikasvatuksessa.

Tarkoitatko, että typpilannoitetta tulee käyttää 10-20% normaalista määrästä, vai 10-20% vähemmän eli 80-90% normaalista määrästä?

10-20% vähemmän, eli 80-90% normaalista määrästä.

Lainaus käyttäjältä: Harri1980 - tammikuu 09, 2011, 06:51:25 ap
Pitääkös tuota merileväuutetta lisätä alun jälkeen? Vai saako bakteerit riittävästi hajoitettavaa kasvin juurista?

varmastikin bakteerit saavat sapuskaa juurista ja pysyvät näinkin elossa, merilevä vain antaa mahdollisuuden kasvaa huomattavasti suurempi ja tehokkaampi bakteerikanta.

Lainaus käyttäjältä: Zabi - tammikuu 09, 2011, 09:36:13 ap

Lainaus käyttäjältä: Harri1980 - tammikuu 09, 2011, 06:51:25 ap
Pitääkös tuota merileväuutetta lisätä alun jälkeen? Vai saako bakteerit riittävästi hajoitettavaa kasvin juurista?

varmastikin bakteerit saavat sapuskaa juurista ja pysyvät näinkin elossa, merilevä vain antaa mahdollisuuden kasvaa huomattavasti suurempi ja tehokkaampi bakteerikanta.

Josta päästään jälleen tasapainoilemaan typpipitoisuuksien kanssa? -->

Lainaus käyttäjältä: Zabi - tammikuu 08, 2011, 23:42:10 ipEli merileväuute muuttuu ammoniakiksi, josta bakteeri muuttavat sen ammoniakki -> nitriitti  -> nitraatti.
Mitä enemmän laitetaan merileväuutetta, sen enemmän on bakteereilla töitä, mutta sen suurempi on riski että typpilannoitusmäärän nousta liian korkeaksi.

Vai muuttuvatko kasvin juuret hajotessa/bakteerien "syödessä" vain vähäisissä määrin typpeä tuottaen?

Lainaus käyttäjältä: mohla - tammikuu 09, 2011, 13:21:17 ip

Lainaus käyttäjältä: Zabi - tammikuu 09, 2011, 09:36:13 ap

Lainaus käyttäjältä: Harri1980 - tammikuu 09, 2011, 06:51:25 ap
Pitääkös tuota merileväuutetta lisätä alun jälkeen? Vai saako bakteerit riittävästi hajoitettavaa kasvin juurista?

varmastikin bakteerit saavat sapuskaa juurista ja pysyvät näinkin elossa, merilevä vain antaa mahdollisuuden kasvaa huomattavasti suurempi ja tehokkaampi bakteerikanta.

Josta päästään jälleen tasapainoilemaan typpipitoisuuksien kanssa? -->

Lainaus käyttäjältä: Zabi - tammikuu 08, 2011, 23:42:10 ipEli merileväuute muuttuu ammoniakiksi, josta bakteeri muuttavat sen ammoniakki -> nitriitti  -> nitraatti.
Mitä enemmän laitetaan merileväuutetta, sen enemmän on bakteereilla töitä, mutta sen suurempi on riski että typpilannoitusmäärän nousta liian korkeaksi.

Vai muuttuvatko kasvin juuret hajotessa/bakteerien "syödessä" vain vähäisissä määrin typpeä tuottaen?

Tuo aiemmin laittamani ohje vähentää typpi lannoitusta 10-20%, on juurikin tuon merileväuutteen määrän (korkillinen/10L/vk) kanssa todettu, kokemusta kun karttuu osaa jossain vaiheessa sanoa paljonko se tarkemmin olisi. Tuohon lukuun omassa järjestelmässäni (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=8351.0) olen huomioinut/arvioinut myös juurien ja nitriitin muuttumisen nitraatiksi. Ja tähän mennessä vaikuttaisi toimivan kutakuinkin samoin niin ebbissä kuin bubblerissakin.

Käytän ebbissä alustana turvetta. Toimii ihan sairaan hyvin ja samalla saa humushappoja. Eipä ole ikinä ollut vesi niin pitkään puhdasta. Eli verkkopussiin multaa ja resoon. Kuukauden välein 2/3 tuoretta turvetta tilalle. Ph kikkailu loppui kuin seinään. ~6.10 kokoajan. Eikös sen pitäisi olla korkeampi?  Jos laittaa lannoitetta, joka laskee ph arvoa --> stabiloituu aina hetken kuluttua tuohon arvoon. No toimii kuiteskin :)

Hapetuksena toimii vesipumppuun tehty ilmareikä, joka imee ilmaa pumppausten yhteydessä. Nähtävästi toimii hyvin.

Lainaus käyttäjältä: Mieli% - tammikuu 09, 2011, 19:09:34 ip
Käytän ebbissä alustana turvetta. Toimii ihan sairaan hyvin ja samalla saa humushappoja. Eipä ole ikinä ollut vesi niin pitkään puhdasta. Eli verkkopussiin multaa ja resoon. Kuukauden välein 2/3 tuoretta turvetta tilalle. Ph kikkailu loppui kuin seinään. ~6.10 kokoajan. Eikös sen pitäisi olla korkeampi?  Jos laittaa lannoitetta, joka laskee ph arvoa --> stabiloituu aina hetken kuluttua tuohon arvoon. No toimii kuiteskin :)

Hapetuksena toimii vesipumppuun tehty ilmareikä, joka imee ilmaa pumppausten yhteydessä. Nähtävästi toimii hyvin.

Kiitti vinkistä paljon  ;D Kuinka tiivis toi sun verkkopussi oli. Ajattelin jos tässä olisi kanssa se sukkahousu systeemi toiminu hyvin. Nyt kun sitten sitä turvetta vielä löytäisi jostain. Eiköhän kukkakaupoissa ole??

Edit. Ja sitä vielä tiedustelen, että oliko turve jota käytit lannoittamatonta?

Vastaan itselleni. Eli k-raudasta saa ainakin turvetta ostettua (kekkilän). Pitääpä huomenna rimpauttaa lähimpään k-rautaan ja kysyä josko heillä olisi varastossa sitä. Voipi kyllä olla, että jäätyneenä saa poimia sen.

Lainaus käyttäjältä: Coofdrad - tammikuu 09, 2011, 21:04:09 ip

Kiitti vinkistä paljon  ;D Kuinka tiivis toi sun verkkopussi oli. Ajattelin jos tässä olisi kanssa se sukkahousu systeemi toiminu hyvin. Nyt kun sitten sitä turvetta vielä löytäisi jostain. Eiköhän kukkakaupoissa ole??

Edit. Ja sitä vielä tiedustelen, että oliko turve jota käytit lannoittamatonta?

Pussi on tosi tiivis. Sukkahousu varmaan toimii, kun useamman kerroksen laittaa.
Kannattaa ostaa kaupasta sellainen spr:n vihannespussukka tai muuta vastaavaa.

Turve on lannoitettua, mutta parempi varmaan laittaa lannoittamatonta. Nostaa ec:tä hieman, tosin hitaasti. Tää oli vaan tällainen kokeilu, joka tuli jäädäkseen :D

Eihän sitä turvetta mistän löydä. K-raudassa sano, että on lumen alle hautautuneet ja plantagenissa ei ollut, vasta keväällä :( Pitää sitä vulcaponicia sitten vissiin ostaa kummiskin...

Mitä mieltä olette käykö tollainen turvemulta tohon bubbleriin bakteerien kasvualustaksi?? En löytänyt pelkkää turvetta mistään. Toi on loimaan turve ja humus Oy:n valmistamaa. Ph on 6,2. Ravinteita siihen on lisätty ja dolomiittikalkkia, joka sisätää magnesiumia.

Onkohan tossa ylilannoitusriskiä? Epäilen itse, että ei. Eikös vesiviljelyssä ravinnemäärät ole huomattavasti suurempia kuin mullassa?

Ajattelin laittaa kumpaakin laatikkoon, joissa on noin 100l vettä niin sen 4dl per 10l vettä tota turvemultaa...  ::)

No nyt on vulcaponicia hommattu. Pitiköhän se pestä ennen resoon laittoa ??? Mietityttää vain, että ei mene hukkaan mitään kallisarvoisia suoloja/jotain muuta  ;D

Taidan pestä sen jokatapaukses...  ::)

Vielä sen verran kysyisin, että luuletteko että voin samoilla vesillä mennä mitkä ovat olleetkin koko ajan?
Olen lisännyt sitä merilevää sen korkillisen/10L alussa.

Huomasin, että letkus jotka ovat vedessä/pöntön sisällä oli tullut levää. Hmmm, jännä juttu vaikka valoa pönttöön ei pääse. Ilmeisesti se levä ei sitä valoa välttämättä tarvitse kasvaakseen.

Eikös niiden bakteerien pitäisi syödä tota levää pois? Ajattelin lähinnä, että onko siitä levästä haittaa siellä? Ei jaksaisi alkaa vaihtamaan vesiä. 200L on aika vitsin kova homma  ;D

Pitäisikö laittaa sitä merilevää nyt lisää kun on sitä vulcaponicia kummassakin pöntössä?
Uppopumput pörisevät nyt sitten yölläkin, jotta hapettavat vettä, niin ei pääse bakut kuolemaan.

Toivotaan, että ensimmäinen harkittu bioponinen systeemi onnistuu  8)

Lainaus käyttäjältä: Coofdrad - tammikuu 22, 2011, 17:08:11 ip
Vielä sen verran kysyisin, että luuletteko että voin samoilla vesillä mennä mitkä ovat olleetkin koko ajan?
Olen lisännyt sitä merilevää sen korkillisen/10L alussa.

Huomasin, että letkus jotka ovat vedessä/pöntön sisällä oli tullut levää. Hmmm, jännä juttu vaikka valoa pönttöön ei pääse. Ilmeisesti se levä ei sitä valoa välttämättä tarvitse kasvaakseen.

Eikös niiden bakteerien pitäisi syödä tota levää pois? Ajattelin lähinnä, että onko siitä levästä haittaa siellä? Ei jaksaisi alkaa vaihtamaan vesiä. 200L on aika vitsin kova homma  ;D

Pitäisikö laittaa sitä merilevää nyt lisää kun on sitä vulcaponicia kummassakin pöntössä?
Uppopumput pörisevät nyt sitten yölläkin, jotta hapettavat vettä, niin ei pääse bakut kuolemaan.

Toivotaan, että ensimmäinen harkittu bioponinen systeemi onnistuu  8)

Olen muomannut ihan saman, letkuissa on hieman levää, mutta ei se siitä tunnu leviävän mihkään.

Voit mennä samoilla vesillä niin kauan kuin pH pysyy alle 7,5, säätäen hieman tarvittaessa, jos pH nousee kokoajan yli 7,5, on aika vaihtaa 3/4 osaa vesistä.
Ei ole ikinä tullut itsellä moista tilannetta vastaan, pisimmän aikaa on tainnu olla pari kuukautta samat vedet mulla, luultavasti ei vesiä tarvii oikeestaan ikuna vaihtaa jos bioponinenjärjestelmä toimii hyvin.

Nyt kun oot laittanu vulcaponicia, laittaisin korkillisen merilevää nopeuttamaan bakteerien leviämistä niihinkin.

Tänään otin nitriitti (NO2) testin resosta jossa samat liemet olleet tasan kuukauden päivät. 0mg/L näytti, kuten pitikin. :) Reson EC on 2.10 ja nitraatti testi näytti n. 250mg/L. Olen n. 3 viikon ajan mennyt nyt -10% typpilannoituksella, ja merileväuutetta olen lisännyt viikoittain vain n. ½ korkillista/10L, 30L taasen en ole lisännyt kuin yhden korkillisen. Joten näillä kokemuksilla, tuntuu bakteerit pysyvän toiminnassa varsin vähälläkin merileväuutteella.


Viimeisin testi jonka sunnuntaina käynnistelin...
Heitin 15L bubbleriin 3kpl halkasijaltaan n.4cm chilin lehteä ja pätkän vartta, katotaan mitä niille tapahtuu ja mittailen välillä nitriitti tasoja siitä.

Coofdrad:in kanssa oli keskustelua resossa olevien putkien pinnalla olevasta "levästä", nyt asiaa jonnii aikaa funtsailtuani tulin siihen lopputulokseen... Et kumiletkut luultavasti on riittävän huokoista johon bakteerit pääsee kotiutumaan ja tuo "levä" ei olekaan levää, vaan bakteereita. :)

Löysin myös lisätietoa bakteerien muodostumisesta, bakteereja alkaa muodostumaan jopa +18°C lämpötilassa, mutta kasvu on huomattavasti hitaampaa alle +22°C lämpötiloissa. Joten ebbin reso ei välttämättä tartte lisälämmitystä, mutta lisä lämmöillä pystytään nopeuttamaan bakteerikannan muodostumista huomattavasti.

Päivitin myös wikin ohjeen.
http://chiliwiki.fi/index.php?title=Bioponinen_vesiviljely

Onnistuuko veden karbonaattikovuuden nostaminen tuhkalla, jos säätää pH:n taas alemmaksi ettei emäksinen tuhka nosta sitä? Tuhkassahan on kalium ym. karbonaatteja.

Saattaisihan tuo toimiakin, mutta omaa kokemusta ei ole. Erilaisissa tuhkissa voi olla hyvinkin erilainen kemiallinen koostumus, ja on todella sotkuista tavaraa, varsinkin veteen laitettuna.

Ja tuhkaa ei suositella laitettavaksi syötävien kasvien lannoitukseen, jollei muuten siitä välitä, niin bakteerikanta voi kumminkin notkahtaa.

Miksei syötäville kasveille? Ainahan meillä on marjapuskien juurille tuhkat heitetty.

Lainaus käyttäjältä: Abloy - helmikuu 17, 2011, 20:20:11 ip
Miksei syötäville kasveille? Ainahan meillä on marjapuskien juurille tuhkat heitetty.

Syötävistä kasveista en erityisesti tiedä, mutta ainaki isommassa mittakaavassa (=metsissä) tuhkaan jääneet raskasmetallit kertyy kasviin.

Lainaus käyttäjältä: Larski - helmikuu 17, 2011, 22:24:31 ip

Lainaus käyttäjältä: Abloy - helmikuu 17, 2011, 20:20:11 ip
Miksei syötäville kasveille? Ainahan meillä on marjapuskien juurille tuhkat heitetty.

Syötävistä kasveista en erityisesti tiedä, mutta ainaki isommassa mittakaavassa (=metsissä) tuhkaan jääneet raskasmetallit kertyy kasviin.

Tuossahan se kierto on, ensin puut on keränny tzernot sun muut, jonka jälkeen tiivistettynä tuhkana marjapuskille, mukana mahdolliset muut poltetut myrkyt ihmisiin...
Ennen meilläkin kevättä nopeutettiin aina tuhkan levityksellä, nykyään harvemmin. Tuhkat menee nykyään koiratarhan kompostin kautta koristekasveille

Hetkonen!
Itse juuri rakentelin hydron (2h sitte)
Pumppuna toimii akvaarion pumppu jossa on suodatin ja se on upotettu resoon.
Eli perjaatteessa kun heitin sekaan merilevä utetta ja jos puristan akvaarion suodattimesta töhnää sinne resoon niin minulla pitäisi olla silloin toimiva bakteeri kanta??
Missäs bakteerit pitää ph arvon? Vai kannattaako se laskea alas, mutta silloinhan ei bakteeri kanta toimi?

Lainaus käyttäjältä: sammal - helmikuu 20, 2011, 20:45:51 ip
Pumppuna toimii akvaarion pumppu jossa on suodatin ja se on upotettu resoon.
Eli perjaatteessa kun heitin sekaan merilevä utetta ja jos puristan akvaarion suodattimesta töhnää sinne resoon niin minulla pitäisi olla silloin toimiva bakteeri kanta??
Missäs bakteerit pitää ph arvon? Vai kannattaako se laskea alas, mutta silloinhan ei bakteeri kanta toimi?

Ei tarvii mitään puristaa siitä suodattimesta sinne resoon, kunhan suodattimessa on huokoista ainesta niin bakut kotiutuu sinne.
Tuolta löytyy vastaukset pH kysymyksiin.
http://chiliwiki.fi/index.php?title=Bioponinen_vesiviljely

No selitin ehkä epäselvästi mutta siis minulla on 2 akvaario pumppua, toinen hydrossa ja toinen ihan akvaariossa.
Niin kannattaisiko siitä akvaariossa olevan pumpun suodattimesta huljutella bakteereja hydroon?

Lainaus käyttäjältä: sammal - helmikuu 20, 2011, 22:25:10 ip
No selitin ehkä epäselvästi mutta siis minulla on 2 akvaario pumppua, toinen hydrossa ja toinen ihan akvaariossa.
Niin kannattaisiko siitä akvaariossa olevan pumpun suodattimesta huljutella bakteereja hydroon?

Varmasti on apua, samanlainen bakteerikantahan siellä akvaariossa asustaa. Tai sitten laitat sen resoon menevän pumpun pyörimään sinne akvaarion pariksi vuorokaudeksi.

Noniin "putsasin" sitten akvaarion suodattimen resoon, nyt katsotaan mitä tapahtuu ja nyt ainakin ph oli siinä 6,8 korvilla (perus jämsän vesi).

ihanks tosi jämsässä on verkkovesi noin hapanta?

http://www.jamsa.fi/asuminen_ja_rakentaminen/vesihuolto/veden_tuotanto_ja_laatu.html

Kyllä minun tippatesterini osoittaa että ph ei ole ihan 7 eikä 6,5 vaan n 6,8 on todennut 3 eri henkilöä testeriä tiiraillessa eri valossa ja eri taustoja vasten.
Kuvahan vähän näkyy vääristävän värejä  :(

(http://i5.aijaa.com/b/00325/7548647.jpg)

Tuo kuvavalehtelee aika paljon mutta alle 7 on jämsän ph. Täytyis joskus katsoa oikeen digi mittarilla

Lainaus käyttäjältä: sammal - helmikuu 20, 2011, 23:46:12 ip
http://www.jamsa.fi/asuminen_ja_rakentaminen/vesihuolto/veden_tuotanto_ja_laatu.html

Kyllä minun tippatesterini osoittaa että ph ei ole ihan 7 eikä 6,5 vaan n 6,8 on todennut 3 eri henkilöä testeriä tiiraillessa eri valossa ja eri taustoja vasten.

Ihanko tippatesterillä pääsit moiseen mittaustarkkuuteen ja vielä kolmen hengen voimin? En malta odottaa Räyhiksen vastausta asiasta.

Bubbleri on n. 2kk pöhissyt ilman vedenvaihtoja. Tällä hetkellä siinä kasvaa kiltisti kaupan ruukkusalaatit. Kivivillakuutio on bakteerien kasvualustana ja merileväuutetta lisäilen lorauksen välillä. Nyt siellä on myös kookoskuitu brikettejä likoamassa, jotka on tarkoitus siirtää aikanaan toisiin vesiviljelyjärjestelmiin hydrosoran lisäksi. Ilmeisesti bubblerissa tämä toimii, kun ph pysyy alle 7, eikä kasvatettavat oireile.

Testailin bioponisen ylläpitoa kasvien lehdillä, ja hyvin toimii.
Pidempää kertomusta päiväkirjassa (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=8351.msg137889#msg137889).

Lainaus käyttäjältä: Zabi - maaliskuu 08, 2011, 22:15:15 ip
Testailin bioponisen ylläpitoa kasvien lehdillä, ja hyvin toimii.
Pidempää kertomusta päiväkirjassa (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=8351.msg137889#msg137889).

Taidampa kokeilla samaa omassa bublerissa.. näkee samalla toimiiko hajoittajat.

Tarviis pikasta vastausta...

Mikä on paras systeemi ebbiin bakteereiden viihdyttämiseksi? Meinasin varmistaa hapetuksen pienellä ilmapumpulla
http://www.chilitarvike.fi/tuotteet.html?id=8/84 (http://www.chilitarvike.fi/tuotteet.html?id=8/84)
(riittääkö?)
Ko. vekottimen ois varmaankin tasrkotus työntää ilmaa vulcaponic-suodattimeen minkä kyhään. Mitä letkun päähän? Pelkkä letku (johon reikiä että tulee enemmän kuplia?)? Ilmakivi (millainen?)? Ilmaverhosysteemi?
edit: kyse on toki reson hapetuksesta

Mitenkähän toimis ko. suodatin ripustettuna EBBin poistoletkun päähän? Näin ollen kaikki vesi menis ko. suodattimen läpi kätevän passiivisesti ja suodatin sais varmasti sekä ilmaa että vettä (pysyisi pullosuodatin varmastikin kosteana riittävän hyvin). Tästä suodattuisi sitten myös bakteereita aina resoon.

Edit: Onkohan tuosta GHE:n BM:stä kuinka paljon hyötyä (biosevian kansssa käytettynä)?

Bonuskysymys: Eikös resoonkin voisi tökätä kasvin tai kaksi jos sitä kerta hapettaakin? :)

Lainaus käyttäjältä: Bubblejet - maaliskuu 10, 2011, 12:34:12 ip
Tarviis pikasta vastausta...

Mikä on paras systeemi ebbiin bakteereiden viihdyttämiseksi? Meinasin varmistaa hapetuksen pienellä ilmapumpulla
http://www.chilitarvike.fi/tuotteet.html?id=8/84 (http://www.chilitarvike.fi/tuotteet.html?id=8/84)
(riittääkö?)
Ko. vekottimen ois varmaankin tasrkotus työntää ilmaa vulcaponic-suodattimeen minkä kyhään. Mitä letkun päähän? Pelkkä letku (johon reikiä että tulee enemmän kuplia?)? Ilmakivi (millainen?)? Ilmaverhosysteemi?
edit: kyse on toki reson hapetuksesta

Mitenkähän toimis ko. suodatin ripustettuna EBBin poistoletkun päähän? Näin ollen kaikki vesi menis ko. suodattimen läpi kätevän passiivisesti ja suodatin sais varmasti sekä ilmaa että vettä (pysyisi pullosuodatin varmastikin kosteana riittävän hyvin). Tästä suodattuisi sitten myös bakteereita aina resoon.

Edit: Onkohan tuosta GHE:n BM:stä kuinka paljon hyötyä (biosevian kansssa käytettynä)?

Bonuskysymys: Eikös resoonkin voisi tökätä kasvin tai kaksi jos sitä kerta hapettaakin? :)

Tuntuu riittävän mulla tossa resossa ihan vaan vulcaponic verkkoruukussa ja ilmakivi resossa, toki voi tehdä hienompiakin systeemejä, mut ei tunnu olevan välttämätöntä tarvetta.

Tollanen pumppu riittää johonkin max 50L resoon.
Reson kanteen voi hyvinkin laittaa kasvamaan, siinä alareunassa ebbin reso johon menee punaset putket.
(http://img135.imageshack.us/img135/9757/img4858z.jpg)

Onko kokemuksia BioSeviasta? Ohjeessahan neuvotaan lisäämään pari milliä, josta bakteerit sitten muuttavat toimintakykynsä mukaan lannotteet käytettävään muotoon, jolloin EC-lukemat riippuvat lähinnä lämpötilasta (ja muista bakteerien tehokkuuteen vaikuttavista tekijöistä) ... jos ymmärsit oikein.

Mitkä lajikkeet tämän vahvusessa liemessä viihtyvät? Kai siitä miedommankin saisi jos lisäisi lantaa pienen määrän vähän väliä.

Kestääkö Chinenset ko. lannotevahvuuden? Baccat ja Annuumit menevätkö hyvin bakteereiden ehdoilla? Mitä voin laittaa samaan, bakteereiden ehdoilla menevään systeemiin? Toivottavasti ainakin tomaatit, annuumit ja baccat.

Tomaatit kestää vahvan liemen kuten chinensetkin, annuumit rullaa ensimmäisenä lehdet ja baccat sitten.
Mulla oli ebbissä 1-2ml/l ja annoin mennä litkun niin loppuun, että riitti täyttöön, jonka jälkeen lisäsin taas saman vahvuista lientä.

Lainaus käyttäjältä: chilihardhead.fi - maaliskuu 13, 2011, 13:23:56 ip
Tomaatit kestää vahvan liemen kuten chinensetkin, annuumit rullaa ensimmäisenä lehdet ja baccat sitten.
Mulla oli ebbissä 1-2ml/l ja annoin mennä litkun niin loppuun, että riitti täyttöön, jonka jälkeen lisäsin taas saman vahvuista lientä.

Elikkä Infernon vanha tieto ei pidä paikkaansa lannoitetarpeista?

"Osaltaan tämä johtuu chinensen muista paprikoista poikkeavasta ravinteiden tarpeesta; kasvi tarvitsee vain noin puolet tyypillisen annuum- tai baccatum-paprikan lannoituksesta. Liiallinen lannoitus johtaa helposti rehevään, mutta kukkansa tiputtavaan tai jopa kukkimattomaan kasviin!"

Aika huonosti infoa löytyy noista ravinnetarpeista.
Oliko sulla käytössä nimenomaan BioSeviat tai muut orgaaniset käytössä? Pärjäsivätkö siis ainoastaan chinenset noilla liemillä, vai mitenkä? Lisäinfoa, kiitos! :)

Bio Sevia oli käytössä, ja lannat jallujen/muiden annuumien mukaan, niin kaikki toimi hyvin. EC mittaria ei ole, joten annostus tapahtui juurikin lisäämällä, kunnes joku alkaa rullailemaan lehtiään ja siitä takaisin.

En tiedä tarvitseeko chinenset enempää lantaa kuin muut, mutta tuntuivat sietävän paljon kovempia annostuksia, itsellä ei ne eikä tomaatit saaneet övereitä.
Siirryin Yaran Ferticare hydroon lopulta saatavuus ongelmien/hinnan takia

Jotain pitänee todennäköisesti kuitenkin laittaa multaan. Chinenset ja baccat siis samaan niin toimii parhaiten? Varmaankin laitan Chili-tomaatti-chilit -periaatteella, chinenset eturiviin (vaativat paljon valoa) ja baccat taakse chinensejen osittaiseen varjoon.

Pitäisi siis toimia? Ei kun testaamaan..!

Siis tä?

Luin koko ketjun läpi, enkä oikein ymmärtänyt, mihin tässä bioponisessa vesiviljelyssä oikein pyritään?

Nitrifikaation, denitrifikaation, pH puskuroinnin,  jne. tunnen oikein hyvin ja kokeitakin olen tuonne AW puolelle kirjoittanut samalla nimimerkillä.
Mm. ilman nitrifikaatiota suoraan ammoniakilla vesikasveja olen kasvatellut...

Mutta nyt tipuin kärryiltä.

Sen bakukannan (nitrosomas, jne.) tarkoitus on muuntaa(pilkkoa) aminohapot nitraatiksi ja tässä tapauksessa chileille sopiviksi ravinteiksi.
Tämä ajatus voi toimia siinä tapauksessa, että oletetaan joukon biomassaa (kuolletta juurakkoa, lehtiä, kuolleita ötököitä) päätyvän osaksi ravintolientä ja nitrifikaatiokierron kautta taas ravinnoksi. Ei sinänsä mikään huono ajatus estää huonojen bakteerikantojen kasvua. Mutta vesiviljelyssä ainakin allekirjoittanut on käyttänyt siihen tarkoitettuja vesiliukoisia ravinteita, jotka eivät tarvitse bakteerikantaa muuntuakseen kasveille hyödyllisiksi yhdisteiksi.

Voisiko joku potkia tyhmää ja auttaa ymmärtämään miksi bioponinen vesiviljely on parempi menetelmä kuin puhdas vesiviljely siihen tarkoitetuilla ravinteilla?

Lainaus käyttäjältä: TSO - maaliskuu 14, 2011, 19:43:59 ip
Voisiko joku potkia tyhmää ja auttaa ymmärtämään miksi bioponinen vesiviljely on parempi menetelmä kuin puhdas vesiviljely siihen tarkoitetuilla ravinteilla?

Lyhyesti: Ei tarvitse vaihtaa vesiä kun veteen ei pääse kertymään nitriittiä, ja siitä saadaan sitä lisätyppeä (tosin suht vähän), ja saadaan suht hyvä vastuskyky (hyvät bakteerit) tauteja vastaan. Itsekin menen Yaran Ferticare HYDRO + Calcinit yhdistelmällä.

Lainaus käyttäjältä: chilihardhead.fi - maaliskuu 13, 2011, 13:23:56 ip
Tomaatit kestää vahvan liemen kuten chinensetkin, annuumit rullaa ensimmäisenä lehdet ja baccat sitten.
Mulla oli ebbissä 1-2ml/l ja annoin mennä litkun niin loppuun, että riitti täyttöön, jonka jälkeen lisäsin taas saman vahvuista lientä.

Ite huomasin samaa, chinenset porskutti ebbissä EC 2,10 lannoilla, annuum alko polttamaan lehtiään keltaiseksi ja bacca rullasi lehtiään.
Siirsin annuumin ja baccan omiin passiivihydroihinsa, joissa nyt EC n.1,50, bacca alkanut voimaan jo huomattavasti paremmin ja annuumikin näyttää paremmalta.

Jatketaan tyhmiä kysymyksiä:

Miksi NITRIITTI on vaarallista/haitallista chileille? (linkkejä tutkimustuloksiin kiitos)

Mistä nitriittiä syntyy ravinneliuokseen? (tähän varmaan osaajoku vastata ilman tutkimuksia)

Mitä ovat nuo hyvät bakteerit ja vastustuskyky (mitä tauteja vastaan) johon viittaat?

Nitriittiä syntyy välituotteena kuolleen aineksen hajoamisessa. Toimivassa bioponisessa systeemissä hajoaminen tapahtuu loppuun asti eikä nitriittiä jää veteen. Bakteerikanta antaa vastustuskyvyn ainakin juurimädälle, varmaan juuri siksi että bakteerit hajottavat kuolleen juuriaineksen ennen sen mätänemistä.

Lainaus käyttäjältä: Abloy - maaliskuu 14, 2011, 22:31:19 ip
Nitriittiä syntyy välituotteena kuolleen aineksen hajoamisessa. Toimivassa bioponisessa systeemissä hajoaminen tapahtuu loppuun asti eikä nitriittiä jää veteen. Bakteerikanta antaa vastustuskyvyn ainakin juurimädälle, varmaan juuri siksi että bakteerit hajottavat kuolleen juuriaineksen ennen sen mätänemistä.

...

"vastustuskyvyn"

Eli tekemäsi oletuksen mukaan juurimätää aiheuttavat tekijät ovat parempia kuolleen aineksen hajoamistuotteiden (aminohappoketjut -> = NH4/3) käyttäjiä, kuin nitrifikaatio bakteerit - ollettaen sopivat kasvuolosuhteet. Bakteerikanta itsessään tuskin antaa vastustuskykyä, mutta antaa parempien bakujen voittaa pahoja bakuja vastaan.

Erittäin hyvä oletus ja voisin jopa uskoa. Onko tähän viittaavaa tutkimusaineistoa olemassa juurimädän osalta?

"There are other means to prevent Pythium and other fungi in general. Some companies offer products like special silicate powders, beneficial bacteria or fungi, or different mixes of various strains of both to add to your nutritive solution."
http://www.eurohydro.com/pdf/articles/gb_pythium.pdf

Ei suoraan sanota mitä nuo hyödylliset bakteerit on, mutta luultavasti nitrifikaatiobakuja. Vulcaponic jota olen suositellut käyttämään, näkyy myös ehkäsevän juurimätää (sisältää silikaattia).

Lainaus käyttäjältä: Zabi - maaliskuu 14, 2011, 21:33:16 ip

Lainaus käyttäjältä: TSO - maaliskuu 14, 2011, 19:43:59 ip
Voisiko joku potkia tyhmää ja auttaa ymmärtämään miksi bioponinen vesiviljely on parempi menetelmä kuin puhdas vesiviljely siihen tarkoitetuilla ravinteilla?

Lyhyesti: Ei tarvitse vaihtaa vesiä kun veteen ei pääse kertymään nitriittiä, ja siitä saadaan sitä lisätyppeä (tosin suht vähän), ja saadaan suht hyvä vastuskyky (hyvät bakteerit) tauteja vastaan. Itsekin menen Yaran Ferticare HYDRO + Calcinit yhdistelmällä.

Pienellä pohjatyöllä olisi tarkoitus päästä tilanteeseen, jossa koko kesänä en vaihda vesiä. Ei tarvitse kannella vesiviljelmiä parvekkeelta kylpyhuoneeseen kerran kuukaudessa. Muutaman kerran ajattelin osittaisen vedenvaihdon tehdä lappomenetelmällä, jotta ravinnepitoisuudet pysyy paremmin haluttuina.

Moro kilipäät.

Mä olen tähän mennessä kasvatellu chilejä mullassa (ekaa kautta tosin) ja ne näyttäis menestyvän ihan mukavasti. Menin justiinsa tilaamaan kamat ebbin rakentamiseen ja tarkotus on tehdä siitä bioponinen systeemi chiliwikin ja foorumin ohjeiden perusteella. On astiat, pumput, hydrosorat, letkut ja vulcaponicit yms. tulossa. Yks asia mitä mä en tilannu on toi EC-mittari ja se jäi vähän mietityttämään. Mitäpä tuumaatte tuon todellisesta tarpeesta? Entä Floran lannoitteista bioponisessa systeemissä?

Ei se mittari pakollinen ole, mutta saattaa helpottaa hommaa.
Itse olen pärjännyt ilmankin. Kasvin alkaessa kipristelemään lehtiään olen vähentänyt lannoitusta edellisiin annoslukemiin joissa se on voinut hyvin.

Lainaus käyttäjältä: ookkerpak - maaliskuu 24, 2011, 18:27:12 ip
Moro kilipäät.

Mä olen tähän mennessä kasvatellu chilejä mullassa (ekaa kautta tosin) ja ne näyttäis menestyvän ihan mukavasti. Menin justiinsa tilaamaan kamat ebbin rakentamiseen ja tarkotus on tehdä siitä bioponinen systeemi chiliwikin ja foorumin ohjeiden perusteella. On astiat, pumput, hydrosorat, letkut ja vulcaponicit yms. tulossa. Yks asia mitä mä en tilannu on toi EC-mittari ja se jäi vähän mietityttämään. Mitäpä tuumaatte tuon todellisesta tarpeesta? Entä Floran lannoitteista bioponisessa systeemissä?

Kylläpä se EC- ja PH-mittari on melko ehdoton tuossa vesiviljelyssä ja voi pienilläkin mittavirheillä saada isojakin muutoksia aikaan. Toki, kun on valmis stokkiliuos, niin sen virheen tekeminen on jauhemaisilla lannoitteilla pienempi. Itse siis käytä Yaran ferticare hydroa ja YaraLiva Calsinitia ja tyytyväinen olen ollut, eikä ilman oikeastaan noita mittareita olisi alkuun tullut mitään. Tässä on hyvä ohje tuolle lannoitteelle (http://chiliwiki.fi/index.php?title=Lannoitus). Toki tarkoilla annostuksilla pärjää ilmankin, niinkuin edellinenkin on pärjännyt.

Yaraa pääasiassa minäkin käytän, ja jauheena annostelen suoraan resoon

Lainaus käyttäjältä: chilihardhead.fi - maaliskuu 24, 2011, 18:58:56 ip
Yaraa pääasiassa minäkin käytän, ja jauheena annostelen suoraan resoon

Mistäs ootte ostanu Yaraa? Ei näköjään ole enään Kärsän valikoimissa.

Agrimarketista 25kg säkeissä, hydro alle 50e.
Siirtelevät noita sisäisestikkin, jollei satu olemaan paikallisessa.

Nostetaas vähän aihetta kun näkyy tulevan kyselyjä tuonne toiseen ketjuun.

Itse aion laittaa seuraavaan bubbleriin tuollaisen suodattimen "pröpöttämään" kunnon massoilla.

http://www.huuto.net/kohteet/ilmastimella-toimiva-suodatin-pieneen-akvaarioon/176008293

Saisi vaikka vaihtaa kaikki vedet kerralla, tuonne kuitenkin jää sisälle vettä hyvin bakuille. Kaapin perältä löytyi 2 tuon tapaista suodatinta, pikainen testaus ja massat mitkä tuohon mahtui riittäisivät 900litraisen akvaarion biologiseksi filtteriksi.

Saakoot tuo nyt kypsyä akvaariossa jonkun aikaa ja sit saakin miettiä mikä kasvi pääsee eroon mullasta.

Karkeesti kuukausi sitten hajosi kasvarin ebbin resoon ilmaa työntävä ilmapumppu, ja en sitten alkanut tilaamaan uutta.
Näkyi toimivan ilman pumppuakin, eli pumppauksen aiheuttama veden virtaus pitää veden happipitoisena. Helpottaa taas tätä hommaa. :)

Lainaus käyttäjältä: Zabi - lokakuu 15, 2011, 12:02:23 ip
Karkeesti kuukausi sitten hajosi kasvarin ebbin resoon ilmaa työntävä ilmapumppu, ja en sitten alkanut tilaamaan uutta.
Näkyi toimivan ilman pumppuakin, eli pumppauksen aiheuttama veden virtaus pitää veden happipitoisena. Helpottaa taas tätä hommaa. :)

Nonni. Olis tämänki lukenut aiemmin niin ei olis tarvinnu ostaa ilmapumppua :D

Eli tästä voidaan päätellä, että reson ilmaa ei tarvitse hapettaa ilmapumpulla, ainakaan 24/7?

Lainaus käyttäjältä: jaolsten - tammikuu 18, 2012, 11:03:02 ap

Lainaus käyttäjältä: Zabi - lokakuu 15, 2011, 12:02:23 ip
Karkeesti kuukausi sitten hajosi kasvarin ebbin resoon ilmaa työntävä ilmapumppu, ja en sitten alkanut tilaamaan uutta.
Näkyi toimivan ilman pumppuakin, eli pumppauksen aiheuttama veden virtaus pitää veden happipitoisena. Helpottaa taas tätä hommaa. :)

Nonni. Olis tämänki lukenut aiemmin niin ei olis tarvinnu ostaa ilmapumppua :D

Eli tästä voidaan päätellä, että reson ilmaa ei tarvitse hapettaa ilmapumpulla, ainakaan 24/7?

Ei tarvi hapettaa ollenkaan. Olen pitänyt kaksi kesää kasvarin ebbejä ongelmitta ilman hapetusta, samoin monet muut.

Lainaus käyttäjältä: PP - tammikuu 18, 2012, 13:59:23 ip

Lainaus käyttäjältä: jaolsten - tammikuu 18, 2012, 11:03:02 ap

Lainaus käyttäjältä: Zabi - lokakuu 15, 2011, 12:02:23 ip
Karkeesti kuukausi sitten hajosi kasvarin ebbin resoon ilmaa työntävä ilmapumppu, ja en sitten alkanut tilaamaan uutta.
Näkyi toimivan ilman pumppuakin, eli pumppauksen aiheuttama veden virtaus pitää veden happipitoisena. Helpottaa taas tätä hommaa. :)

Nonni. Olis tämänki lukenut aiemmin niin ei olis tarvinnu ostaa ilmapumppua :D

Eli tästä voidaan päätellä, että reson ilmaa ei tarvitse hapettaa ilmapumpulla, ainakaan 24/7?

Ei tarvi hapettaa ollenkaan. Olen pitänyt kaksi kesää kasvarin ebbejä ongelmitta ilman hapetusta, samoin monet muut.

No mitäs hemmettiä mää tolla 4-lähtöisellä ilmapumpulla sitten teen? Ai niin...  ;D

Lainaus käyttäjältä: jaolsten - tammikuu 18, 2012, 15:32:21 ip

No mitäs hemmettiä mää tolla 4-lähtöisellä ilmapumpulla sitten teen? Ai niin...  ;D

Miltä kuullostais neljä ämpäribubleria ?  ;D

Lainaus käyttäjältä: Whili - tammikuu 18, 2012, 16:34:01 ip

Lainaus käyttäjältä: jaolsten - tammikuu 18, 2012, 15:32:21 ip

No mitäs hemmettiä mää tolla 4-lähtöisellä ilmapumpulla sitten teen? Ai niin...  ;D

Miltä kuullostais neljä ämpäribubleria ?  ;D

En omista ämpäreitä, mutta noita isoja laatikoita olis..

Pitäisiköhän ottaa puheita takaisin, kun luin ketjun otsikon. :D Omat ebbit on tavallisia eikä niissä ole vulcaponicia tai muuta lisämateriaalia. Voi olla, että bioponinen ebb ei toimi kunnolla ilman hapetusta.

Lainaus käyttäjältä: PP - tammikuu 18, 2012, 17:14:36 ip
Pitäisiköhän ottaa puheita takaisin, kun luin ketjun otsikon. :D Omat ebbit on tavallisia eikä niissä ole vulcaponicia tai muuta lisämateriaalia. Voi olla, että bioponinen ebb ei toimi kunnolla ilman hapetusta.

Kyllä se tuntuu ilmankin toimivan, ainakin toimi itselläni kun oli pumppausten väli max 3h.

Onko suurempaa merkitystä heittääkö vulcaponicin resoon vai soran sekaan ??

Resossa tarviit sitä ainakin, soran seassa ei välttämättä.

Ei vulcaponic välttämätöntä ole. Sen tilalla voi käyttää esim karkean vaahtomuovisuodattimen palaa, akvaariosoraa yms. mihin bakteerit pääsevät kiinnittymään.

Lainaus käyttäjältä: ABK - tammikuu 20, 2012, 18:45:31 ip
Ei vulcaponic välttämätöntä ole. Sen tilalla voi käyttää esim karkean vaahtomuovisuodattimen palaa, akvaariosoraa yms. mihin bakteerit pääsevät kiinnittymään.

Akvaariosorahan on ns. tavissoraa (kiinteää, ei huokoista). Hydro/lecasora on huokoista, eikö se bakteeri tykkää asua niissä ??

Akvaariosoran toiminta perustunee siihen et sitä on kasaks asti, jolloin se (kasa) olis huikoista.
Korjatkoon joku muu jos olen väärässä.

Lainaus käyttäjältä: Zabi - tammikuu 20, 2012, 19:12:24 ip
Akvaariosoran toiminta perustunee siihen et sitä on kasaks asti, jolloin se (kasa) olis huikoista.
Korjatkoon joku muu jos olen väärässä.

Jep, näinhän se tosiaan on. Hieman epäselvästi kirjoitin, sori.

Nyt kun olen herättelen omia ebbieni bakteerikantoja hoitamaan nitriitin olen yrittänyt etsiä löytämättä referenssejä nitriitin aiheuttamista haitoista kasveille. Hydroviljelyn ravinnevaihtoa (lisäyksen sijaan) ymmärtääkseni perustellaan juuri nitriitin lisääntymisellä.  Ymmärrän että nitriitti on myrkyllistä vedessä kaloille mutta miten kasveille?

Voisiko joku tietäjä vielä kertoa ja mielellään jonkun lähteen maininnan kera:

1. Mitä haittoja korkea nitriittipitoisuus aiheuttaa chilille, joko kasville ja/tai hedelmille, tai hydroviljesysteemille?
2. Kerääntyykö niitä kasveihin ja sitä kautta ihmiseen?
3. Mikä on nitriittiarvo, minkä jälkeen reson vedet (ei bioponisessa viljelyssä) tulisi vaihtaa?

Muutaman artikkelin löysin missä todettiin voimakkaan nitraattipitoiset kasvikset (erilaiset juurekset) runsaasti nautittuna voivat kehossa muodostaa bakteerien toimesta nitriittiä auheuttaen kompikaatioita. Nitriitin epäterveellisyys-maininnat liittyvät pitkälti lihajalosteisiin.

Olen lukenut tämän ketjun läpi (ja haulla muutkin "bioponiset keskustelut") moneen kertaan enkä mielestäni löydä vastausta näihin kysymyksiin. Linjoilla on varmaan jokunen biologi tai kemisti joka voinee vastata näihin.  Bioponinen viljely tuntuu olevan "luonnonmukainen" systeemi koska osa typpilannoituksesta generoituu prosessin kautta, mutta nämä nitriitin todelliset haitat hydrosysteemissä olisi hyvä ymmärtää faktojen pohjalta.

Nitriittien väitetään aiheuttavan syöpää. Kaupassa myytävissä salaateissa on yleensä todella suuret nitriitti pitoisuudet, poikkeuksena luomut joissa paljon matalammat.

Lainaus käyttäjältä: Kärsä Babar - maaliskuu 17, 2012, 18:53:37 ip
Nitriittien väitetään aiheuttavan syöpää. Kaupassa myytävissä salaateissa on yleensä todella suuret nitriitti pitoisuudet, poikkeuksena luomut joissa paljon matalammat.

Kasviksissa on pääasiassa nitraattia, ei nitriittiä. Suora lainaus EFSA (http://www.efsa.europa.eu):n julkaisusta (http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/1935.htm):
"Nitrite levels in fresh, undamaged plant tissues are usually very low but are increased during
post-harvest storage and wilting processes through reduction of nitrate and decreased water content."

Nitriittiä käytetään esim. lihatuotteiden säilyvyyden parantamiseksi.

Lainaus käyttäjältä: Juso - maaliskuu 17, 2012, 17:36:18 ip
2. Kerääntyykö niitä kasveihin ja sitä kautta ihmiseen?

Tuolta löytynee tietoa -> http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/689.htm

Meni nitraatit ja nitriitit sekaisin itsellä.

Lainaus käyttäjältä: Larski - maaliskuu 17, 2012, 19:30:31 ip
Tuolta löytynee tietoa -> http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/689.htm

Tuolla puhutaan vaan nitraateista jotka jälleen voivat kropassa muuttua nitriiteiksi ja muiksi johdannaisiksi jotka ovat haitallisia.

-------
Odotellaan lisää syitä miksi ravintoliuoksen täysi vaihto pitäisi tehdä aika ajoin nitriitin vuoksi. Ok, voihan bioponisessa olla tuo stabiilin pH:n pitämisaspekti. Lähinnä haen nyt sitä onko tällä 2-viikon-välein-vaihtosuosituksella joku terveysriskivaikutus tai muu kasvatusta haittaava syy, vai onko tämän joku vaan repäissyt ja se on lähtenyt vahvistuen elämään omaa elämäänsä. Huomasin että tso:kin kyseli nitriittiasiasta, muttei kunnnon vastauksia saanut silloinkaan. Jos ei tähän ole mitään todellista syytä, tulee helpottamaan meikäläisen (ja monen muun) elämää huimasti.

Käsittääkseni 2 viikon suositus on vaan keskimääräinen hyväksi todettu väli niille, joilla ei ole ec-mittareita ja muita high tech härpäkkeitä liuoksen tilan tarkkailuun. Ei kai sillä minkään muun kanssa ole tekemistä. Itellä reso kestää kuukauden kastelut ja sit pitääkin taas täyttää. Hengissä ollaan.

Lainaus käyttäjältä: tonttu - maaliskuu 18, 2012, 11:14:45 ap
Käsittääkseni 2 viikon suositus on vaan keskimääräinen hyväksi todettu väli niille, joilla ei ole ec-mittareita ja muita high tech härpäkkeitä liuoksen tilan tarkkailuun. Ei kai sillä minkään muun kanssa ole tekemistä. Itellä reso kestää kuukauden kastelut ja sit pitääkin taas täyttää. Hengissä ollaan.

Tätä pähkäilin itsekin ja tulin samaan tulokseen.  Monessa yleisessä "hydroponics"-ohjeessa mainittiin nyrkkisääntönä  että pitää vaihtaa kun vettä (ilman ravinteita) on lisätty alkuperäisen liuoksen kokonaismäärä. Ja tuo liuoksen väkevöityminen mainittiin aika monessa riskitekijänä.

Yksi asia on tietysti, että kasvi kuluttaa epätasaisesti ravinteita ja liuoksen ravinnesisällön jakautuma saattaa muuttua. Sitä ei EC-mittarillakaan saa todettua.

Mutta jos EC-mittarin kanssa säätää ja lisää ravinneliuoksia sopivasti, en myöskään ole toistaiseksi löytänyt mitään syytä, miksi vesi pitäisi vaihtaa kahden viikon välein, vaan voisi siirtyä vaikka kuukauden sykliin. Mitään toksisuuden kertymistä tms ei mielestäni missään mainita. Menee ohi bioponisesta alkuperäisaiheesta, mutta koska tätä ravinneliuoksen vaihdon tarpeettomaksi tulemista on perusteltu tämän systeemin käytöllä, jaksan jänkätä asiasta. Bioponinen on varmasti hyvä monessa suhteessa, mutta taitaa olla niin että ko. argumentti ei ole kovin vahva.

Varsin hyviä pohdintoja nitriitin osalta, itsekin olen aina vain olettanut/ omannut käsityksen että nitriitti alkaa joillain pitoisuuksilla haittaamaan kasvia, mutta mitään tutkimusta tms. En ole ko. Asian tiimoilta laittanut merkille. Tuosta jos löytyisi lisåtietoa ni ois ihan mielenkiintoista lueskella enempi.

Vulcaponicia käytetään ilmeisesti sen huokoisuuden takia. Voisko sen siis korvata esim. kevytsoralla tai kevytsoramurskalla?

Lainaus käyttäjältä: Larski - huhtikuu 04, 2012, 14:26:36 ip
Vulcaponicia käytetään ilmeisesti sen huokoisuuden takia. Voisko sen siis korvata esim. kevytsoralla tai kevytsoramurskalla?

Miks pitäis? Vulcaponic on käytännössä ilmaista tavaraa...

Lainaus käyttäjältä: jaolsten - huhtikuu 04, 2012, 14:40:52 ip

Lainaus käyttäjältä: Larski - huhtikuu 04, 2012, 14:26:36 ip
Vulcaponicia käytetään ilmeisesti sen huokoisuuden takia. Voisko sen siis korvata esim. kevytsoralla tai kevytsoramurskalla?

Miks pitäis? Vulcaponic on käytännössä ilmaista tavaraa...

Lähinnä heikohkon saatavuutensa takia ja koskapa sorasäkin pohjia nurkissa pyörii. Helsingin putiikeista tuota ei näyttäis saavan mistään. Pikasella nettikauppojen vilkasulla näyttäis olevan myynnissä vain Pavunvarressa.

Lainaus käyttäjältä: Larski - huhtikuu 04, 2012, 14:57:21 ip

Lainaus käyttäjältä: jaolsten - huhtikuu 04, 2012, 14:40:52 ip

Lainaus käyttäjältä: Larski - huhtikuu 04, 2012, 14:26:36 ip
Vulcaponicia käytetään ilmeisesti sen huokoisuuden takia. Voisko sen siis korvata esim. kevytsoralla tai kevytsoramurskalla?

Miks pitäis? Vulcaponic on käytännössä ilmaista tavaraa...

Lähinnä heikohkon saatavuutensa takia ja koskapa sorasäkin pohjia nurkissa pyörii. Helsingin putiikeista tuota ei näyttäis saavan mistään. Pikasella nettikauppojen vilkasulla näyttäis olevan myynnissä vain Pavunvarressa.

Chilitarvikkeesta mää sain, ja halvalla.

Veikkailisin, ettei kevytsora pysy tarpeeksi paikoillaan, että bakteerit tykkäisi. Toisaalta vulcaponicissa on monia muitakin hyötyjä, joita Zabi esim. on tuolla aiemmin listannut...

Vielä toivoisin yhteenvetoa bioponisen viljelyn hyödyistä, nyt kun nitriitti ei olekaan se ongelma.  pH pysyy, mitä muuta?
Monihan näitä tuntuu virittelevän...

Jokunen kysymys tuli ketjua lukiessa mieleen vesien vaihtamisesta:
- Vesiä suositellaan vaihtamaan kerralla max 3/4 koko tilavuudesta. Lisätäänkö lantoja siis vaihdettavan vesimäärän tarvitsema määrä vai lisätäänkö ravinteita myös vaihtamatta jätettävään neljännekseen?
- Myöhemmin todetaan, ettei vesiä välttämättä tarvi vaihtaa ollenkaan. Miten ravinteiden kanssa pelataan nyt? Lisätäänkö lantoja vain lisäiltävän veden mukana vai myös vanhoihin liemiin?

Itse lisään vettä tarpeen mukaan ja mittaan EC:n --> lisään puutarhan kesää tarvittaessa. Joka viikko lorautan n. korkillisen merileväuutetta. Reson vesi on ollut tammikuusta asti kirkasta ja chilit kasvaa hulluna.  Enkä ole siis pH:ta säädellyt.

Lainaus käyttäjältä: Juso - huhtikuu 05, 2012, 21:43:31 ip
Vielä toivoisin yhteenvetoa bioponisen viljelyn hyödyistä, nyt kun nitriitti ei olekaan se ongelma.  pH pysyy, mitä muuta?
Monihan näitä tuntuu virittelevän...

Vesienvaihdon väheneminen/poistuminen, Nitriitin poissapysyminen, pH:n tasapainoisuus. Itselle tärkein ehdottomasti on tuo vähäinen huollon tarve, kun ei tarvitse vesiä vaihtaa eikä pH:ta säädellä. Zabi kertonee enempi omakohtaista kokemusta kasvien satoisuudesta.

Tuo vesien vaihtaminen oli suurin syy, miksi itse siirryin bioponiseen.

Kun vedet vaihdetaan normaalissa vesiviljelyssä, osa lannoitteistahan menee "hukkaan". Bioponisessa järjestelmässä tästä päästään eroon. Tosin, lannoitteiden suhteita on siten hankalampi muuttaa ja seurata.

Bakteerithan myös muuttavat nitriitin nitraatiksi, jota kasvit voivat hyödyntää.
Typen kierto luonnossa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Typen_kierto_luonnossa)

Lainaus käyttäjältä: bluesman - helmikuu 14, 2012, 14:01:33 ip
Nitraatti taitaa käsitykseni mukaan olla paras ... Nitriitti on haitallista.

Ja sitten huonoja puolia (omia kokemuksia):

Omat ebbin resot tuoksahtavat hieman, joten piti väsätä kannet niihin.
Merileväuutteen hinta ~15e litra. Enimmäkseen käytän itse chilin lehtiä silputtuna, tästä seuraa välillä pumppujen filttereiden tukketumista.
Bakteerikannan vaatima lämpötila. Viime kaudella kun siirsin ebbit parvekkeelle, ja yölämmöt olivat +5C luokkaa, bakteerikanta kärsi. Akvaariolämmittimet auttoivat, mutta sähkönkulutus..

Edit: Bioponisuus antaa myös hyvät puitteet luomuviljelyyn.

Ketjun aiempaan keskusteluun liittyen en osta tuota nitriittiä argumentiksi, se ei keräänny kasviin tai hedelmään, eikä ole chilille "myrkyllistä".  Sitä kautta (jos nitriitin lisääntymistä perustellaan vedenvaihdon syynä), myöskään vedenvaihdon tarpeen poistuminen ei liity bioponiseen viljelyyn, tai jos liittyy faktoja pöytään kiitos. pH:n pysyminen saattaa olla sitten se ainoa ja riittävä syy.

Itse asiassa nitraatin kertyminen kasviin (en tiedä chilistä) on mahdollista ja "vaarallista".

En tällä yritä dissata bioponista viljely, sillä on puolensa ja hyvähän kaikkea tekemistä on ainakin itselle perustella. Mutta nitriitti- ja vedenvaihtokortteille ei ole faktapohjaa, en ainakaan löydä (eikä näytä kukaan muukaan löytävän) 

Pikaisella etsinnällä löytyi nitriitin haitoista seuraavaa:

LainausIncreasing nitrite levels in the culture medium led to several disruptions of tomato plants, reflected by reductions of both dry matter per plant, chlorophyll concentrations and the appearance of chlorosis symptoms at the leaf surface.

Ezzine M., Ghorbel M. H. 2006. Physiolocigal and biochemical responses resulting from nitrite accumulation in tomato (Lycopersicum esculentum Mill. cv. Ibiza F1). Journal of Plant Physiology 163: 1032-1039.

LainausWhen sodium nitrite (1 mM) was added to a nitrate-based nutrient solution, initially at pH 5, it had a small but consistently adverse effect on elongation of the seminal roots of barley and maize. In larger plants of maize, the length and dry wt of the nodal roots, and the dry wt of the shoots, were also decreased.

Lee R. B. 1979. The effect of nitrite on root growth of barley and maize. New Phytologist 83: 615-622.

Eipä se nitriitti siis chileillekkään varmaan terveellistä ole. Jaolstenin ja kumppaneiden bioponiset kokeilut näyttää siihen lajiin lupaavilta, että melkeen sitä pitää apinoida perässä.

Aika ohuita ovat tutkimukset näistä mielestäni.

On itselläkin verkkoruukut resossa täynnä vulkaponicia  ja nitriitit nollilla ihan vaan normaalilla ebbikäytöllä. Pointtini on yksinkertaisesti se että ilman bioponistakin lähestymistä vedenvaihtoja voi pitkittää kunhan omistaa EC-mittarin. Toki ravinnetasapainosta ja sen muuttumisesta on vaikea mennä takuuseen ja mutta niin on bioponisessakin. Ebbiin kannattaa siis joka tapauksessa laittaa joku bakteeripesä vaikka varmuuden vuoksi, koska vähällä vaivalla ja huolenpidolla tuo syntyy.

Jos tämä  bioponinen systeemi tehoaa meidän veden pH:hon, jolla on voimakas puskurointi, ja pitää sen hyvissä lukemissa (luonnostaan kun on 7.5-8), niin silloin loistava juttu, koska pH downilla en ole pysyvää vaikutusta saanut aikaiseksi. Ihan en ole varma mihin teoriaan tuo perustuu, että prosessi päihittäisi puskuroinnin, mutta helpottaisi kyllä elämää. Kesä näyttää......Edelleenkin tässä nitriittihommassa on mielestäni menneet asiat kauniisti solmuun muodostaen itseään ruokkivan tarinan yhtään väheksymättä systeemin muita etuja tai luonnonmukaisuutta. Melko runsaasti aiemmin googlaten evidenssiä tuolle nitriitin haitallisuudelle hydrojen yhteydessä en juuri ole löytänyt tai ainakaan saanut tuntumaa, että asia olisi kovasti huolestattunut. "Nitrite" ja "hydroponics" tai vastaavat ei juuri tuloksia anna. Nitraatista ollaan enemmänkin huolissaan, koska se kertyy kyllä myös kasviin.

Mitenkäs, jos tämä bioponisen bakteerikanta muuntaa orgaanisia aineita kasveille optimaalisiksi ravinteiksi, niin eikö reso kannattaisi olla läpinäkyvä, jolloin auringonvalon avulla levänmuodostus kasvaa ja bakteerikanta saa sapuskaa, jotka taas tekee kasveille ravinteita? Vai ajattelenko nyt jotenkin takaperoisesti?

No elävässä levässä ja kuolleessa chilinlehdessä on melkoinen ero.

Nitraatit ovat terveellisiä. Mitäh?
http://www.pronutritionist.net/nitraatit-ovat-terveellisia-mitah/

2.3.4 Nitraatin haitat
"Nitraatin esiintyminen kasvissa on osa luonnollista kasvin aineenvaihduntaa. Kasvin ammoniumpitoisuus ei yleensä nouse korkeaksi, mutta jos näin kävisi solunesteen pH:n noustessa yli seitsemään ja ammoniumin muuttuessa ammoniakiksi, pitoisuuden nousu olisi myrkyllinen kasville. Ammonium rikkoo solukalvojen rakennetta. "
Lähde: (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/1975/7634/Acr39.tmp.pdf?sequence=4)

Tämän tyyppinen koe olisi mielenkiintoista toteuttaa itse vertailevana tutkimuksena.
"As for plants, I did a study for plant bio classes years ago using
terrestrial plants. There were three groups fed ammonia, nitrite and
nitrate as their nitrogen sources. Those fed nitrite were the worst in
terms of growth"
Ei erityisen tieteellinen lähde: http://www.gardenbanter.co.uk/ponds/59968-do-plants-remove-nitrites-just-nitrates.html

2.6. Happamuuden haitat kasveille
"Merkittävin haitta happamuudesta kasveille lienee kasvinravinteiden
käyttökelpoisuuden heikkeneminen. Kun
pH laskee alle 6,0 useiden ravinteiden saatavuus vähenee
selvästi. Ravinteista merkittävin on fosfori, jonka saatavuus
vähenee rajusti pH:n laskiessa. Toisaalta pH:n
noustessa yli seitsemän vähenee mm. mangaanin, kuparin
ja sinkin saatavuus."

Lähde: http://www.kalkitusyhdistys.net/user_files/files/puutarhurin_kalkitusopas.pdf

Oma näkemykseni bioponisen viljelyn hyödystä  hydroponiseen verrattuna liittyy loppuun asti vietyyn typenkiertoon jossa  nitrifikaation seurauksena ammonium-muodossa oleva typpi muuntuu nitriitiksi ja siitä edelleen  nitraatiksi. Ymmärtääkseni kasvi ottaa typpeä maasta/ravinneliuoksesta tehokkaimmin silloin kun se on nitraattina.

Eli tässä näen kaksi merkittävää hyötyä bioponisen viljelyn eduksi.
1. Typpi on kasville helpoiten otettavassa/hyödynnettävässä muodossa. Parempi kasvu!
2. Kasvi käyttää tehokkaammin ravinneliuoksen typen, jolloin ei pääse tapahtumaan happamoitumista ja muidenkin ravinteiden imeytymisen heikkenemistä. Ei tarvetta vedenvaihdoille!

Itse näkisin ravinneliuoksen väkevöitymisen johtuvan denitrifikaatiosta, jossa anaerobisen bakteeritoiminnan seurauksena käyttämätön ja lisääntyvä nitriitti hajoaa esim. typpioksidiksi joka ymmärtääkseni voi veden kanssa muodostaa typpihappoa. Uskoisin myös tässä vaiheessa ravinneliuoksen hapettomuuden aiheuttavan ongelmia juurille.

Bioponisen viljelyn kannalta tärkeässä roolissa olevat erilaiset nitrifikaatiobakteerit tarvitsevat jonkinlaisen tartuntapinnan. Juuri huokoisuutensa vuoksi vulcanoponic on hyvä alusta bakteereille. Itse aion kokeilla reson pohjalla ohutta hiekkakerrosta ~1cm, koska hiekanjyvissä on bakteereille vähintäänkin riittävästi tartuntapintaa. Tämän lisäksi virittelen  kiertovesipumpusta akvaarioissa käytetyn mattosuodattimen tyyppisen kasvualustan bakteereille. Näihin ratkaisuihin olen päätynyt lähinnä akvaarioharrastuksen pohjalta saatuihin kokemuksiin.

Näillä tätä touhua itselleni perustelen ja uskottelen, notta kannattavaa on  ;D

Jos tämä denitrifikaatio tapahtuu, niin voiko sen aiheuttajana pitää liian kovaa lannoitusta....?

Tänään on suuri päivä. Muistattehan rastita ruksi kalenteriin.
Kaadan katos vähän akvariolientä resoihin ja istutan kaljakorin kanssa orottelemaan villiä kasvua.

Älä huli jos minusta ei enää mitään kuule. Luultavasti olen vaan hukannut läppärin chiliviidakkoon ;)

-Aristaa vähäsen. Kaikenlaisia etanoita siellä kala lootassa seikkailee. Niitä en vältämättä haluisi chilieni alle. Ei ne akvaarion kasveja syö mut chilin juuret on vaan pakko olla herkullisia :)

Lainaus käyttäjältä: Fredrik-flugarn - kesäkuu 02, 2012, 06:49:46 ap
Tänään on suuri päivä. Muistattehan rastita ruksi kalenteriin.
Kaadan katos vähän akvariolientä resoihin ja istutan kaljakorin kanssa orottelemaan villiä kasvua.

Älä huli jos minusta ei enää mitään kuule. Luultavasti olen vaan hukannut läppärin chiliviidakkoon ;)

-Aristaa vähäsen. Kaikenlaisia etanoita siellä kala lootassa seikkailee. Niitä en vältämättä haluisi chilieni alle. Ei ne akvaarion kasveja syö mut chilin juuret on vaan pakko olla herkullisia :)

Onko sulla siellä resossa joku huokoinen tartuntapinta bakteereille, esim. vulcaponiccia?

Olen tehnyt parvekelaatikoista laiskoi muttei ihan passiivei hydroi. Ilmaletkut pohjassa.
Poikkileikkaus päädystä tämmönen. Laitoin kapeat pleksiliuskat vähän vinoon tonne pohjaan ettei ruukkusora syrjäisi niin paljon vettä.Tavallinen altakastelu laatikko oli mun mielestä liian matala. (helpo olla mielipiteitä näin ensimmäisellä sesongilla ::)) Bakut pääsevät muhinoimaan kekkilän ruukkupriplojen kanssa. Jos ne muodostavat biofilmiä akvaarion lasiin kyllä ne tossa pärjäävät.

(https://lh6.googleusercontent.com/-Zr1XjZUWNOU/T8nv_f2LzNI/AAAAAAAAAVw/BagxaM6RodI/s387/parvekelaatikko.png)
Katsotaan miten toimii... Sain romulaatikoista melkein "pauliinat"

Ja miten vaikeaa onkaan hommata sitä muutamaa euroa maksavaa vulcaponicia.

No, onnea kuitenkin kokeiluun.

Tekisi mieli järjestää tommonen "tieeteellinen" ::) kokeilu. Nippu astiota vierekkäin eri täytteillä tyyliin pelkkä reso, ruukkusora, ja vulcaponic. Ei olisi pakko sinne rutata puskiakaan. Kiinnostaa kuinka nopeasti bakut valtaa astian ja missä ne voi parhaiten (=tehokkain denitrifikaatio) Sääli vaan että ne akvariotikut niin epätarkkoja olevat ainkin tetran 6 in 1 mitä mulla ollut käytössä.
(http://www.petnetstore.fi/images/tetratesti_2.jpg) haluisin tarkempi asteikko ja numeroita eikä mitän pelkkä hyvä/huono/selkäuimari-skaala. Onko kenellä tiedossa joku hyvä testi tai valmis vertailu?

Eilispäivä meni sujuvasti karhuperheen kanssa ja akvaario vielä siivomatta... :) hupsista.

PÄIVÄN VINKKI... Jos olet sekä köyhä että ahne ja vähäsen tyhmä kun allekirjoitettu mutta silti haluat käyttää näitä testiliuskoi 1€/kappale :o. Leikkaa niitä pituussuunnassa halki tai kolmeen osaan sit hinta laskee puoleen tai 2/3:aan.

Semmotti. Näin Roope-setäkin tekisi.

Nyt kun nuo bioponiset resot on pörisseet jo muutaman viikon, ja nitriittitestit on näyttäneet 0.1- 0.2 arvoja, niin oletettavasti systeemi toimii. Kun reson vesi on loppumassa, niin nitriittipitoisuus on alimmillaan, ja kun vettä lisää, niin parin päivän päästä se on noussut noin 0.1 asteen verran.
Nuo 4.8 PH arvot resoissa kyllä ihmetyttää, siitäkin huolimatta, että kasvit kasvaa kyllä ihan silmissä. Kun vettä lisää, niin PH arvot nousee veden määrästä riippuen lähelle 6 arvoa ja kääntyvät laskuun tuonne 5 alle parissa kolmessa päivässä.

Lueskelin tässä erästä tutkimusta jossa on tutkittu nitrifikaatiota, tosin jätevesien puhdistuksessa. Mutta peruselementit on samat: Vettä, ravinnekuormaa ja happea. Ravinnekuormana ovat luullakkseni (minulla) Puutarhan kesä ja bakteereille tarkoitettu lehtiaines tai vaikka merilevä uute.
Tutkimuksessa todetaan että : ammoniumtypen alhainen määrä kertoo myös happea kuluttavan orgaanisen aineen poistuneen eli allasta on ilmastettu riittävästi.
Tarkoittaako tämä että esimerkiksi minulla sitä hapettumista ei tapahdu tarpeeksi, koskapa siellä on selkeästi typpikuormaa olemassa jos kerran PH on alle 5.
Pumput pyörii 30 min / 2 tunnin jakson aikana, eli 12 kertaa päivässä. Samaan aikaan toimii myös ilmapumppu resoissa.

Vai onko tuossa bioponisessa systeemissä kasvatuksen kohdalla noidankehä: kun systeemi toimii 100% niin liemi on lopussa ja joudut lisämään uuden ravinnekuorman jolloin taas tulee takapakkia, tosin vain pykälän verran.
Akvaariossahan tuota ongelmaa ei varmaan olisi....
Tietysti jos ymppäisi veden valmiiksi, niin tuo ongelma poistuisi...

Vielä loppuun "kysy mitä vaan" tyyliin, eikös puutarhakalkin avulla saisi tuon PH:kin nousemaan...? Vai tuleeko siitä jotain ongelmia kasvatuksessa....
Vai pitääkö lopettaa se PH:n mittailu, koska aiemmin oli maininta kun systeemi toimii, niin PH:ta ei tarvitse mittailla...mitä häh?

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - heinäkuu 14, 2012, 09:38:59 ap
Tutkimuksessa todetaan että : ammoniumtypen alhainen määrä kertoo myös happea kuluttavan orgaanisen aineen poistuneen eli allasta on ilmastettu riittävästi.
Tarkoittaako tämä että esimerkiksi minulla sitä hapettumista ei tapahdu tarpeeksi, koskapa siellä on selkeästi typpikuormaa olemassa jos kerran PH on alle 5.

Se typpikuorma on varmasti myös nitraattityppeä, tuskin ainoastaan ammoniumtyppeä. Muistan lukeneeni että käytät PK:n lisänä Nutriforten typpilisää, eli kalkkisalpietaria, joista molemmista sitä tulee. Kyllä, tuleehan typestä sitä viherkasvua, mutta PK itsessään on jo hyvin tasapainoinen lannoite. Tämä on vaan minun mielipiteeni, mutta ainakaan paljon en tässä vaiheessa kalkkisalpietaria lisäilisi. Vaikuttaako pH:hon en osaa sanoa. Jos sotket vaikka PK:ta 1 osan ja puolikkaan NF2:ta, nitkahtaa N:K suhde siten että typpeä on jo enemmän, jonka voi jo melkoisella varmuudella sanoa olevan pielessä chilin viljelyssä. Jos tuo lannoitteesi on pelkkä PK, niin sitten tämäkään pähkäily ei ole mistään kotoisin.

Teorian mukaan alle 5 pH:ssa bioponinen systeemi ei toimi tai toimii huonosti. Muita mittareita kuin nitriitti on juuri tuo pH.
Lisäksi tuntuu oudolta että puhtaan veden lisääminen nostaa nitriittipitoisuutta koska senhän pitäisi "laimentaa" kaikkea mitä resossa on. Tosin olen noviisi ja tästä kaikesta ymmälläni. Mikäs on puhtaan veden pH?

Ehkä sulla on ihan oma systeemi: Huruponinen vesiviljely. Mutta jos se pelittää, niin mikäs sitä pyörittäessä.

Tämä hetkellinen Nutriforten typpilisäys runsaaksi viikoksi oli lähinnä kokeilu, ja nyt ollaan oltu taas PK:n varassa 2.3 EC vahvuudella.
Kokeilu tai kikkailu sillä Nutriforten lannoitteella ja EC nosto 3.5 noin 10 päiväksi oli ajatus siitä, että täällä on useampi maininnut, että kun laskee EC arvot niin kukinta ja podien tuotto käynnistyy.... ::).
Rocotoissa on nyt alkanut olemaan kukkia ja poditkin on ottanut kiinni. Muutama podi siis, mutta kukkia ja nuppuja on odotettua enemmän ja huomattavaa vähemmän  ;)......
Puhtaan veden PH on 6 , joskus hiukan yli. Tulee siis nyt orsivesi kaivosta. Talvella lähemänä seitsemää kun vesi tuli omasta porakaivosta. Kesällä käytän tuota orsivettä juurikin kasveille. Kysymyksessä on siis myös rauta- ja kloridipitoinen vesi, joka on juuri ja juuri juomakelpoinen korkeahkon rautapitoisuutensa takia. Ennekuin se tulee kasvihuoneelle, se seisoo yleensä päivästä viikkoon kuution muovisäiliössa, jona aikana ruosteet yleensä saostuu pohjalle. Myös levää muodostuu hiukan tuohon astiaan...
Joka tapauksessa kasvit joutuu totuttelemaan ainakin osittain tuohon matalaan PH arvoon, ja juuri Lemon Dropp näyttää herkimmin mieltään pudottelemalla lehtiään...
(Oho...hyvä uutinen väliin...Vettä alkoi satamaan, eli se tarkoittaa, että klapien lykkääminen kotsulla liiteriin koki takaiskun. Oli tunti sitten pakko lopettaa se työ, koska jouduin särkemään kaksi ampiaistenpesää. Eivät hyväksyneet minun hommiani, vaan yksi kävi tuikkaamassa olkapäähän pikku niitin...Pesät oli kuivamassa olevien klapien seassa. )

Akvaariomaailmasta minulla on semmonen käsitys että denitrifikaatio laskee pHn. Samalla hidastuu huomaavasti kun menee alle 6....?
-Nyt joudun lukemaan jotain omituisia pdfejä taas... :-\

Nyt joudun lukemaan jotain omituisia pdfejä taas...  lainaus ylempää....


                          KIITOS, kerro kun saat selville.
Sillävälin oma googletus kertoi seuraavaa:

Kohta on lainattu jätevesien typen poistomenetelmästä... (//http://)
Mutta tässä se sama asia silti sanotaan aika selkeästi, mihin tuossa bioponisuudessakin pyritään...Ja se ei ole denitrifikaatio


Nitrifikaatio ja denitrifikaatio on kaksivaiheinen menetelmä. Ensimmäisessä vaiheessa eli nitrifikaatiossa jäteveden sisältämät pelkistyneet typpiyhdisteet (ammoniakki, virtsa-aine ja valkuaisaineiden hajoamistuotteet) hapetetaan nitriitin kautta nitraatiksi. Tästä huolehtivat kolme erilaista bakteerisukua: Nitrosomonas- , Nitrospira- ja Nitrobacter -lajit. jotka ovat hitaasti kasvavia ja joiden on vaikea kilpailla muiden bakteerien kanssa jätevedenpuhdistamossa. Ne tarvitsevat happea, karbonaattia ja ammoniumioneja kasvuunsa. Toisessa vaiheessa denitrifikaatiobakteerit pelkistävät syntyneen nitraatin typpikaasuksi, joka poistuu ilmakehään. Denitrifikaatiobakteerit toimivat hapettomassa ympäristössä ja vaativat eloperäistä ravintoa kasvuunsa. Nämä bakteerit voivat myös kasvaa hapellisissa oloissa, mutta silloin ne eivät pelkistä nitraattia. Yhdistämällä nämä kaksi osaprosessia eri tavoin, voidaan saavuttaa 60 - 90 prosentin typenpoisto.

Jos tuo sinun ajatelma pitäisi paikkansa, se tarkoittaisi, että resoissa ei ole happea koska denitrifikaatiobakteerit toimivat hapettomassa ympäristössä.
Tässä bioponisuudessahan haetaan nitrifikaatiota, joka synnyttää nitraattia kasvien ravinteeksi....
Oikeastaan minun turha suomentaa, kaikki se on tuosta ylhäältä itsekkin katsottu...

Chiliwikistä: "Vulcaponicin voi laittaa bubblerin pohjalle verkkoruukkuun johon tekee suodatinkankaasta kannen"

Mikä tuo kannen idea on? Eikös nuo vulcaponicit voisi laittaa vain pieneen purkkiin ja purkki bubblerin/reson pohjalle?

Lainaus käyttäjältä: lasa - elokuu 13, 2012, 21:09:01 ip
Chiliwikistä: "Vulcaponicin voi laittaa bubblerin pohjalle verkkoruukkuun johon tekee suodatinkankaasta kannen"

Mikä tuo kannen idea on? Eikös nuo vulcaponicit voisi laittaa vain pieneen purkkiin ja purkki bubblerin/reson pohjalle?

Ideana lienee se ettei ruukun kaatuessa (koska näin kuitenkin tulee käymään) kivet ole pitkin reson pohjaa. Eli mikä tahansa mistä vesi pääsee virtaamaan läpi ja joka pitää materiaalin hallinnassa käy tarkoitukseen. Niksipirkan suosikkitarvike sukkahousut esim. ajaa saman asian. Siitä vaan tekee pötkön mieluiten vaikka kaksinkertaisena,  kiveä täyteen, ja heittää sen resoon.

Tämä bioponinen vesiviljely vaikuttaisi siltä omimmalta tavalta lähteä vesiviljelemään. Mielenkiintoinen ketju ja paljon hyviä juttuja. Silti kaikkea en vielä tajunnut, taulapää kun olen. Vanhemmillani on akvaario, josta saisin taatusti hiekkaa. Se on siis tosi hienoa, ei sellaista karkeaa. Toimisiko tällainen ratkaisu kypsytyksen nopeuttamisessa jos purkittaisin sitä ja toisin kotiin + sukkahousuttaisin tms? Ajattelin bubleria, niin siis laittaisinko ilmapumpun letkun sinne vulkaponikin keskelle? Entäpä zengrow? Olisiko mahdollista yhdistää zengrowiin vai onko laitteessa jotain mikä tykkäisi kyttyrää tästä? Ja vielä jos joku voisi selventää noita limupullomalleja mihin on laitettu vulkaponicia ja joissa on reikiä...onko ne siis siellä ämpärissä? Liittyykö bubleriin millään tavalla?

Kiitos kärsivällisyydestä.

Lainaus käyttäjältä: Proudfoot - helmikuu 14, 2013, 10:02:23 ap
Vanhemmillani on akvaario, josta saisin taatusti hiekkaa. Se on siis tosi hienoa, ei sellaista karkeaa. Toimisiko tällainen ratkaisu kypsytyksen nopeuttamisessa jos purkittaisin sitä ja toisin kotiin + sukkahousuttaisin tms?

Ehdottomasti nopeuttaa kypsymistä koska hiekassa on jo valmis bakteerikanta. Itselläni oli viimevuonna Ikea EBB mallia jaolsten juurikin akvaariohiekalla perustettuna. Laitoin reson pohjalle ~2cm kerroksen akvaariohiekkaa ja hyvin jytisi.  Tulevassa vesiviljely projektissa on myös tarkoitus käyttää hiekkaa resossa kunhan sen muilta kiireiltä saan polkaistua käyntiin  ::)

Jatketaan monolookia...vanhempien varastosta löytyi kasapäin akvaariorompetta ja tulipa mieleen että miksen ottaisi hyötykäyttöön. Suurimman mielenkiinnonkohteena pumput jota löytyi peräti kolme kappaletta. Kaksi sisäistä, eli veteen upotettavaa mallia löytyi. Pikkuakvaarioihin suunniteltu aquaball, jossa jotain suodatinmatskua sisässä. En tiedä miten toimiva. Järeämpi uppopumppu vain pyörittää vettä (450-900L / h) Ulostuloon sopii muistaakseni puutarhaletkun tapainen. Tästä voisi saada useammallekin, jos jotenkin onnistuisi jakamaan..hmm.
Sitten oli vielä ulkoiseen (ymmärtääkseni toimii myös vedessä) Eheim jonka teho 1200L/h. http://www.eheim.com/en_GB/products/technology/pumps/universal-1200. Tämäkin suodattaa.

Eikö näistä nyt jotain systeemiä onnistuisi kehittämään? Bubleria mun on vaikea nähdä toteutettavan, mutta äkkiseltään ajattelisin, että miksei sellainen ebbi tyylinen, jossa letkulla vaan puhaltaisi vettä ylös...?

Tuosta ajatuksestasi käyttää hiekkaa kuinka hyvä se on en tiedä. Itselläni ei ole siitä kokemusta.
Oman käsityksen mukaan noissa bioponisissa käytetään laavakiveä eli vulcaponicia. Se on huokoista bakteerien asuinsijaksi.

(Muistelua -> Lisäksi väitetään, että se sisältää silikaattia, mikä ehkäisee juurimätää).

Lainaus käyttäjältä: Fredrik-flugarn - kesäkuu 02, 2012, 13:57:52 ip
Olen tehnyt parvekelaatikoista laiskoi muttei ihan passiivei hydroi. Ilmaletkut pohjassa.
Poikkileikkaus päädystä tämmönen. Laitoin kapeat pleksiliuskat vähän vinoon tonne pohjaan ettei ruukkusora syrjäisi niin paljon vettä.Tavallinen altakastelu laatikko oli mun mielestä liian matala. (helpo olla mielipiteitä näin ensimmäisellä sesongilla ::)) Bakut pääsevät muhinoimaan kekkilän ruukkupriplojen kanssa. Jos ne muodostavat biofilmiä akvaarion lasiin kyllä ne tossa pärjäävät.

(https://lh6.googleusercontent.com/-Zr1XjZUWNOU/T8nv_f2LzNI/AAAAAAAAAVw/BagxaM6RodI/s387/parvekelaatikko.png)
Katsotaan miten toimii... Sain romulaatikoista melkein "pauliinat"

Unohdin tämän! On toiminut hyvin. Aidolla hydrosoralla oletan että juuret ehkä aavistuksen paremmin ottaa laatikon haltuun kun vettä olisi saatavana muualla kuin pohjalla. Nyt oli syksyllä vesikuiluissa paljon juuria. Kun ruukkusoraa ei pahemmin nosta vettä kuumeni pinta melko ilkeästi kesäauringossa. Peilifolio päälle ratkaisi sen pulman. Jonkinlainen vastaava systeemi kenties kiertävällä vedellä ja resolla tänä vuonna suunnittelen.

Vulkaponicista vielä. Minun akvariossa ei ole murun murua  vulcaponicia. Toimii hyvin silti.
Ehkä auttaa siellä missä ei ole huokosta pintaa bakteereille mutta itse (mutu ;D) en pidä sitä vältämättömänä ehtona.

Kertokaas bioponistit, että minkä näköistä tuo bakteerikasvusto on?

Mulla on tällä hetkellä käytössä viisi taimibubleria. Vain yhdessä kaikkien kasvien juuret ovat vitivalkoiset, muissa on rusehtumaa enemmän tai vähemmän. Tämän hyvän bublerin ilmaletkun ympäriltä löysin äsken luonnonvalkoista mömmöä, voisiko olla, että olen vahingossa saanut siitä bioponisen bublerin? :)

Joka tapauksessa täytynee mennä vulca-ostoksille, vaikuttaa tämä homma aika näppärältä...

Mää en ole kauniilla silmilläni bongannut noita bakteereja. Itseasiassa olen saanut sellaisen käsityksen, että ei-bioponisessa viljelmässä kertyy limaa, likaa ja levää tuonne resoon. Bioponinen pysyy putipuhtaana. Vrt. akvaarion bioponisuus.

En toki väitä, ettei bakteerikasvusto voisi olla valkoisen tai jopa läpinäkyvän liman näköistä?

Se vulcaponic on just niin halpaa, että ihmettelen miksei kaikki vesiviljelijät käytä sitä..  ;)

Mulla on kolme bubbleri mallia sängynalusloota/8 taimea loota. Kaikissa on juuret valkoisia. Viimeinen nitriittimittaus pari viikkoa sitten kypsyttämöstä (on saavi, jossa on valmis mieto ravintolius ja vulcaponicia, sekä ilmapumppu) antoi tulokseksi 0.1-0.2 arvon. Sieltä annetaan liuos bubblereihin ja tarpeen mukaan säädetään EC arvoon, joka sattuu mieleen juolahtamaan. ;)

Lainaus käyttäjältä: jaolsten - helmikuu 20, 2013, 08:43:44 ap
Se vulcaponic on just niin halpaa, että ihmettelen miksei kaikki vesiviljelijät käytä sitä..  ;)

Rahamiehellehän kaikki on halpaa.  ;) Minulle vulcaponic on aivan järjettömän ylihintainen tuote, joka ei tarjoa mitään erityistä hyötyä hiekkaan verrattuna. Hiekka on edullista/ilmaista ja siinä on kaiken lisäksi enemmän tartunta pinta-alaa bakteereille. Muttan niin, toiset tykkää joka toiset ei.

Bakterikasvustoa en nähnyt! Minulla on kyllä aina jotain möhnää pohjalla mutta siinä on ainakin akvariokalojen kakkaa ja muuta jäämiä fisulootasta. Enkä voi sanoa litkun millään kirkaaks. Kekkilän ruukkusora ei myöskään yhtä sisässitiä ole kun hydrosoraa. Tuoksu resoista kuitenkin on "terve" jotain mullan ja akvarioveden välillä ::).

Olisi kiva rakenna kesäksi vähän bubblereita että saisi ihmetellä vitivalkoiset juuret :) Näiden mimosien ja pauliinojen kanssa menee hermot kun vetäävät siististi vaan 7dl vettä.

Vulcaponic on huokoista, hiekka ei. Vulcaponicilla on juurimätää ehkäisevä vaikutus sen sisältämän silikaatin vuoksi. Hiekasta en tiedä. Eli tuossa on ne erot hiekkaan nähden.
Mutta se hiekka on kyllä liki ilmaista vulcaponiciin nähden. Sitähän voi jopa löytyä hylättynä lenkki- tai koirapolun varrelta.... ;)
Joskus hain sitä eräältä kuorma autoilijalta peräkäryllä. Maksoi kympin se peräkärryllinen, ja kaveri sanoi että saa ottaa niin paljon kuin haluaa ja kärry vetää...Lapion noin kolmanneksen kärryn tilavuudesta, eli sellaisen 600 kg...
Oma mirrivainaa ja kaikki naapuriston kollit merkkasi sen mirriponiciksi, ei voi käyttää kuin korkeintaan kuohkeuttamaan naapurin kasvimaata.

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - helmikuu 20, 2013, 13:40:07 ip
Vulcaponic on huokoista, hiekka ei. Vulcaponicilla on juurimätää ehkäisevä vaikutus sen sisältämän silikaatin vuoksi. Hiekasta en tiedä. Eli tuossa on ne erot hiekkaan nähden.
Mutta se hiekka on kyllä liki ilmaista vulcaponiciin nähden. Sitähän voi jopa löytyä hylättynä lenkki- tai koirapolun varrelta.... ;)
Joskus hain sitä eräältä kuorma autoilijalta peräkäryllä. Maksoi kympin se peräkärryllinen, ja kaveri sanoi että saa ottaa niin paljon kuin haluaa ja kärry vetää...Lapion noin kolmanneksen kärryn tilavuudesta, eli sellaisen 600 kg...
Oma mirrivainaa ja kaikki naapuriston kollit merkkasi sen mirriponiciksi, ei voi käyttää kuin korkeintaan kuohkeuttamaan naapurin kasvimaata.

Mitä etua tuolla vulcaponicin huokoisuudella saavutetaan?
Aivan, unohdin tosiaan tuon vulcaponicin sisältämän silikaatin positiiviset vaikutukset juurimätään. Tosin eipä ole hiekankaan kanssa kyseisiä ongelmia ilmennyt, mutta kokemusta ei vielä järin masiivisita systeemeistä olekaan. Ei taida luonnon hiekassa kauheita määriä silikaattia olla?
Eikös naapurin isännän hiekkamonttu ole paras paikka hakea sitä "ilmaista" hiekkaa? Eiku!

Bakteerille on koloja enemmän asustella... Eli samaan määrään hiekkaa verattuna, elintilaa on enemmän.
Se ainakin mainitaan laavakiven eduksi.

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - helmikuu 20, 2013, 14:19:17 ip
Bakteerille on koloja enemmän asustella... Eli samaan määrään hiekkaa verattuna, elintilaa on enemmän.
Se ainakin mainitaan laavakiven eduksi.

Tässä asiassa uskallan kyllä nyt olla eri mieltä. Ymmärtääkseni mitä pienempi on raekoko sitä suurempi on kokonaispinta-ala ts. ala johon bakteerit voivat tarttua. Muistaakseni hiekassa pinta-alaa on ~150m2/g. Täytyy yrittää kaivella tarkempaa faktaa.

Kysymys onkin huokoisuudesta, eli laavakivessä on onkaloita ja taskuja...

Lainaus käyttäjältä: Chiliputti - helmikuu 20, 2013, 12:44:29 ip

Lainaus käyttäjältä: jaolsten - helmikuu 20, 2013, 08:43:44 ap
Se vulcaponic on just niin halpaa, että ihmettelen miksei kaikki vesiviljelijät käytä sitä..  ;)

Rahamiehellehän kaikki on halpaa.  ;) Minulle vulcaponic on aivan järjettömän ylihintainen tuote, joka ei tarjoa mitään erityistä hyötyä hiekkaan verrattuna. Hiekka on edullista/ilmaista ja siinä on kaiken lisäksi enemmän tartunta pinta-alaa bakteereille. Muttan niin, toiset tykkää joka toiset ei.

http://www.chilitarvike.fi/vulcaponic_1_l (http://www.chilitarvike.fi/vulcaponic_1_l)

LainausVulcaponic 1 L
Hinta: 1,50 €

Tuosta riittää kahteen vesiviljelyjärjestelmään ja kyseessä on ikuinen tuote, ei kertakäyttöinen. Ja ei, en ole rahamies. Jos 0,75€ per vesiviljelmä on sinulle järjettömän ylihintainen tuote, niin parempi varmaan jatkossakin käydä ronkkimassa sorat luonnosta. Triviatietona, kissanhiekka maksaa saman mitä vulcaponic:

http://www.zooplus.fi/shop/kissat/kissanhiekat/catsbest/142324 (http://www.zooplus.fi/shop/kissat/kissanhiekat/catsbest/142324)

Ainoa heikkous vulcaponicissa on mun mielestä sen huono saatavuus. Vihdoin Chilitarvikkeeseen päästyäni kahmaisinkin tuota tavaraa kauppakassillisen mukaani. Hintaa taisi tulla huimat n. 12€.

Lopulta kasvit rehottivat ebbeissä mallikkaasti, mutta en tietenkään tiedä oliko vulcaponicilla mitään tekemistä tämän kanssa.

Lainaus käyttäjältä: Chiliputti - toukokuu 15, 2012, 19:10:13 ip
Bioponisen viljelyn kannalta tärkeässä roolissa olevat erilaiset nitrifikaatiobakteerit tarvitsevat jonkinlaisen tartuntapinnan. Juuri huokoisuutensa vuoksi vulcanoponic on hyvä alusta bakteereille. Itse aion kokeilla reson pohjalla ohutta hiekkakerrosta ~1cm, koska hiekanjyvissä on bakteereille vähintäänkin riittävästi tartuntapintaa. Tämän lisäksi virittelen  kiertovesipumpusta akvaarioissa käytetyn mattosuodattimen tyyppisen kasvualustan bakteereille. Näihin ratkaisuihin olen päätynyt lähinnä akvaarioharrastuksen pohjalta saatuihin kokemuksiin.

Näillä tätä touhua itselleni perustelen ja uskottelen, notta kannattavaa on  ;D

Lainataan tuota sun omaa, muutaman kuukauden takaista kirjoitusta. Olen samaa mieltä, että hiekan ominaispinta-ala on isompi, kuin vulcaponicin. Hiekan liikkuvuus tosin mietityttää, samoin hapen pääsy alimpiin kerroksiin.

Toisaalta vulgaaninen "laavakivi" Vulcaponic puskuroi vesiviljelmän pH:ta ja on todettu olevan tehokas juurimätää vastaan. Hiekan vastaavia etuja ei varmaan ole vielä testattu, joten kai tuollainen nyt pitää tieteen vuoksi järjestää. Aloitan testin pikapuoliin:

Kaksi ämpäribubleria, toisessa hiekkaa, toisessa vulcaponiccia. Hapetetaan kuukausi ja annetaan chilien kasvaa (nopea annuum). Sen jälkeen hapetus pois ja seurataan mitä tapahtuu. Toki tuossa kuukaudenkin aikana voidaan jo seurailla systeemin toimivuutta.

Mut... Miten bakut ilman hapetus...? Miten rasitustesti? Kaksi bubblereita ja sit syöttämään niille amoniakkia. Se joka nopeiten saa sitä pilkottu kai sit o paras.

Lainaus käyttäjältä: jaolsten - helmikuu 20, 2013, 15:23:52 ip

Lainaus käyttäjältä: Chiliputti - helmikuu 20, 2013, 12:44:29 ip

Lainaus käyttäjältä: jaolsten - helmikuu 20, 2013, 08:43:44 ap
Se vulcaponic on just niin halpaa, että ihmettelen miksei kaikki vesiviljelijät käytä sitä..  ;)

Rahamiehellehän kaikki on halpaa.  ;) Minulle vulcaponic on aivan järjettömän ylihintainen tuote, joka ei tarjoa mitään erityistä hyötyä hiekkaan verrattuna. Hiekka on edullista/ilmaista ja siinä on kaiken lisäksi enemmän tartunta pinta-alaa bakteereille. Muttan niin, toiset tykkää joka toiset ei.

http://www.chilitarvike.fi/vulcaponic_1_l (http://www.chilitarvike.fi/vulcaponic_1_l)

LainausVulcaponic 1 L
Hinta: 1,50 €

Tuosta riittää kahteen vesiviljelyjärjestelmään ja kyseessä on ikuinen tuote, ei kertakäyttöinen. Ja ei, en ole rahamies. Jos 0,75€ per vesiviljelmä on sinulle järjettömän ylihintainen tuote, niin parempi varmaan jatkossakin käydä ronkkimassa sorat luonnosta. Triviatietona, kissanhiekka maksaa saman mitä vulcaponic:

http://www.zooplus.fi/shop/kissat/kissanhiekat/catsbest/142324 (http://www.zooplus.fi/shop/kissat/kissanhiekat/catsbest/142324)

Ai sinä laitat sitä noin vähän  :o Itse laskeskelin, että menisi alussa kolmen sentin kerroksella ~20l eli 25L säkki hintaan 30,0eur + perinteinen nälkä kasvaa syödessä jne. Kun tuota summaa vertaa hiekan kustannuksiin (0 eur) on se kyllä järjettömän kallista. Niin ja siis hiekan!! Vaikka kyllähän ne jotkut soraakin noissa bioponisissa systeemeissä maailmalla käyttää, mutta mutta. Onkohan tuosta kissanhiekan paakkuuntuvuudesta jotain haitaa? Itse en välttämättä lähtis kokeilemaan, mutta voihan tuon onneksi kompostoida jos ei toimi.   ;D

Lainaus käyttäjältä: jaolsten - helmikuu 20, 2013, 16:24:22 ip
Lainataan tuota sun omaa, muutaman kuukauden takaista kirjoitusta. Olen samaa mieltä, että hiekan ominaispinta-ala on isompi, kuin vulcaponicin. Hiekan liikkuvuus tosin mietityttää, samoin hapen pääsy alimpiin kerroksiin.

Toisaalta vulgaaninen "laavakivi" Vulcaponic puskuroi vesiviljelmän pH:ta ja on todettu olevan tehokas juurimätää vastaan. Hiekan vastaavia etuja ei varmaan ole vielä testattu, joten kai tuollainen nyt pitää tieteen vuoksi järjestää. Aloitan testin pikapuoliin:

Kaksi ämpäribubleria, toisessa hiekkaa, toisessa vulcaponiccia. Hapetetaan kuukausi ja annetaan chilien kasvaa (nopea annuum). Sen jälkeen hapetus pois ja seurataan mitä tapahtuu. Toki tuossa kuukaudenkin aikana voidaan jo seurailla systeemin toimivuutta.

Hiekka pysyy nätisti reson pohjalla. Muistelen että noin kymmenen sentin paksuisen hiekkakerroksen pohjalla alkaa tapahtua denitrifikaatiota, eli  en usko parin sentin paksuisen kerroksen aiheuttavan ongelmia hapetuksen kannalta.

Jos näihin on luottamista niin ainakaan bakteereille tuo vulcaponic ei tarjoa kummoista kasvu alustaa. Olen kyllä aika yllättynyt, että vulcaponic on noinkin huonoa tässä suhteessa. Eli enemmän vaikutusta lienee tuolla pH:n puskurointi kyvyllä ja juurimädän ehkäisyllä.
http://saltaquarium.about.com/od/filtersfiltrationsetup/ss/ssbiomaterial.htm (http://saltaquarium.about.com/od/filtersfiltrationsetup/ss/ssbiomaterial.htm)
http://www.russellwatergardens.com/Styles/filtermediassa.php (http://www.russellwatergardens.com/Styles/filtermediassa.php)

Iso peukutus testille.

Myös pesusientä voisi käyttää bakteerien kasvualustana. Pistän varmaan itsekin jonkinlaisen bioponisen ämpärihydrokokeilun tänä vuonna pystyyn. Bakteerikannan saanee siirrettyä akvaarion hiekasta hydroon.

Lainaus käyttäjältä: Chiliputti - helmikuu 20, 2013, 13:59:30 ip
Ei taida luonnon hiekassa kauheita määriä silikaattia olla?

Saattaa ollakin; http://fi.wikipedia.org/wiki/Silikaattimineraali (http://fi.wikipedia.org/wiki/Silikaattimineraali)

Mitäs kamaa tuo Vulcaponic tarkalleen ottaen on? Juurimädän ja silikaattien suhteista pikaisesti googlatessani mainittiin kaliumsilikaatti.

Lainaus käyttäjältä: -V- - helmikuu 20, 2013, 19:48:38 ip

Lainaus käyttäjältä: Chiliputti - helmikuu 20, 2013, 13:59:30 ip
Ei taida luonnon hiekassa kauheita määriä silikaattia olla?

Saattaa ollakin; http://fi.wikipedia.org/wiki/Silikaattimineraali (http://fi.wikipedia.org/wiki/Silikaattimineraali)

Mitäs kamaa tuo Vulcaponic tarkalleen ottaen on? Juurimädän ja silikaattien suhteista pikaisesti googlatessani mainittiin kaliumsilikaatti.

Laavakiveä kai (http://chiliwiki.fi/index.php?title=Bioponinen_vesiviljely)

Lähinnä meinasin vähän tarkempaa määrittelyä. Google tuottaa vain kaupallisia tuloksia, eikä vulcaponicin valmistajan tai myyjän tietenkään kannata mainita, jos pihalta haettu hiekka on silikaattimielessä ihan vastaavaa. Bioponisen systeemin kannalta näköjään väitetään yleisesti, että tuo huokoisuus olisi nimenomaan se juttu.

Semmoinen juttu tuossa kyllä selvisi, että kaliumsilikaattihan tunnetaan myös nimellä vesilasi, jota saa sitten huomattavasti halvemmalla kuin esim. Liquid Silicon -tavaraa. LS on 6% kaliumsilikaattia ja ~20€/l, vesilasi 100% ja <10€/l.

EDIT: Äh, eihän tuo tietenkään ole 100%, kun on liuoksena. Alle 50% kaiketi. Oli vähän aivot jäässä kaiken googletuksen jäljiltä.

Viime kesänä minulla oli yhdessä ebbissä tuota vulcaponicia parin sentin kerros hydrosoran joukossa ja syksyllä kun tutkailin juuria huomasin, ettei vulcaponic kerroksen seassa ollut juuria ollenkaan, vaan ne olivat kiertäneet tuon kerroksen ympäri. Vertailuksi toisen ebin vastaava kerros silikageelikiteitä (kissanhiekkaa) oli yhtä täynnä juuria kuin sitä ympäröivä hydrosorakin.

http://dx.com/p/8w-immersible-submersible-filtration-pump-220-240v-50hz-51788 (http://dx.com/p/8w-immersible-submersible-filtration-pump-220-240v-50hz-51788)
http://dx.com/p/3w-immersible-submersible-filtration-pump-220-240v-50hz-54113 (http://dx.com/p/3w-immersible-submersible-filtration-pump-220-240v-50hz-54113)

Voin suositella.

Nyt mielipiteitä! N. viikko sitten lisätty merileväuutetta bubleriin ja juuret näyttävät tältä: (http://img221.imageshack.us/img221/8001/201303011380.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/221/201303011380.jpg/)

Ennen lisäystä kaikki juuret olivat kirkkaan valkoisia. Onko tämä paha? Vai kestääkö vain, että bakteerit alkavat toimimaan?
Resossa pari desiä vulcaponia sukkahousuissa.

Kasvit näyttävät ainakin toistaiseksi hyvinvoivilta.

Paljonko laitoit? Itse olen laittanut korkillisen/10l resovettä. Ja viikossa on yleensä ollut jo todella kirkasta ja ah niin raikkaan tuoksuista  8)

Ja Vulcaponicciakin sais olla mielestäni enemmän. Mulla on 0,5-1 litra isommissa EBB:eissä ja bublereissa.

Lainaus käyttäjältä: jaolsten - maaliskuu 01, 2013, 13:03:52 ip
Paljonko laitoit? Itse olen laittanut korkillisen/10l resovettä. Ja viikossa on yleensä ollut jo todella kirkasta ja ah niin raikkaan tuoksuista  8)

Ja Vulcaponicciakin sais olla mielestäni enemmän. Mulla on 0,5-1 litra isommissa EBB:eissä ja bublereissa.

Laitoin juuri sen korkillisen ja 10L on tossakin vettä. Noh seuraillaan, jos ei muuta niin aina voi kokeilla putsata juuria ja vaihtaa vedet vielä kun kasvit on jossain määrin kompakteja.

Onko nuo kuinka lämpimässä paikassa ?.

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - maaliskuu 01, 2013, 19:09:28 ip
Onko nuo kuinka lämpimässä paikassa ?.

23-24C normisti, auringon paistaessa lämpeää muttei paljon. Ei pitäisi olla hälyyttävä. Juurien päällä tuntuu ns. pieni limakerros, ei vissiin hyvä merkki.

Lähinnä siksi kysyin kun katselin siinä kannen alla oli vesipisaroita...Ihme juttu kyllä jos se merileväuute ne noin värjäsi. Mulla oli viime kesän vesikasvatuksissa osalla chileistä samanlaisia juuristoja. Silloin itse kuvittelin sen johtuvan osittain siitä, että ne oli alkuun kasvatettu turpeessa.

Täsä nyt muovinen bioponinen härpäke. Kivivillakuutioiden päällä on vähän noita hydropapanoita. Ruukut n5 cm vedenpinnan yläpuolella ja jatkuvassa suihkussa päivisin. n.12t. Yöllä sekä lamppu että pumppu ovat pois päältä. Sisällä akvariosisäsuodatin missä bakut näköjään vaahtomuovissa asuu. Ei hiekkaa, ei vulcaponikkia. Toimii. Semmotti. Hiekkaa tai vulcaponikkia ehkä ei siis ole pakollista. Päivitän jos tilanne muuttuu.

(https://lh3.googleusercontent.com/-Y91q57CAPok/UOhcAtR0bAI/AAAAAAAAAy4/eEfw1L4YWQ0/s448/5cmkrukstrilareinner.jpg)
(https://lh6.googleusercontent.com/-nVs3JK3_guw/USkH4bxbMtI/AAAAAAAAA4E/LG9yoJQol0I/s512/beibipiss.jpg)
(https://lh4.googleusercontent.com/-mu_a3T9Q3fo/UT2T4ZdZYhI/AAAAAAAAA8o/noKyloUdd3c/s512/P1050782.JPG)

4kk on oma bioponinen ebbi pyörinyt ilman vesien vaihtoja. Yläreso täynnä pelkkää kivivillaa ja saviruukkujen sirpaleita, ei vulcaponikkeja laisinkaan :D Näkyy bakteereille kelpaavan pelkkä kivivilla.

Veden sekaan heittelen lehtijätettä, ravinnneliuoksena toisesta ei-bioponisesta-systeemistä vedet vedenvaihdon yhteydessä. Vettä lisäillään tarvittaessa. Lehtijäte hajoaa nopeasti ja vesi pysyy kirkkaana.

Systeemin pinnalla hyvin runsaasti levää, ei tunnu haittaavan menoa :) Pumput meinaa joskus tukkiutua lehtijätteen hajoamismoskasta, tuosta tosin selviää pumpun huuhtelulla.

Päivitys
Nyt vauvaliritin menee kesätauolle. Ei yhtäkään huoltoa tarvittu 4 kuukauden ajon aikana. Vettä ei vaihdettu, ainoastaan lisätty. (muistaakseni) ec noin 0.6-2.0 kokeiltu. Akvaariosuodattimen suodatinosassa todella vähän rähmää. Ei levää missään. Suosittelen. Pumppuun ei siis mitään voi päästä millään ja vaahtomuovissa ällön kanssa bakut elelevät. Olen syöttänyt sillä vähän sitä ja tätä. Alkuun akvaarioällöä ja lusikallinen multaa. Sen jälkeen irtoneita kukkia, lehtiä jne. Kokeilen seuraava sesonki ajaa sitä vesipintaa korkeammalla jos saisin tuuheimmat juuret.

Lainaus käyttäjältä: Fredrik-flugarn - maaliskuu 11, 2013, 15:05:37 ip
Täsä nyt muovinen bioponinen härpäke. Kivivillakuutioiden päällä on vähän noita hydropapanoita. Ruukut n5 cm vedenpinnan yläpuolella ja jatkuvassa suihkussa päivisin. n.12t. Yöllä sekä lamppu että pumppu ovat pois päältä. Sisällä akvariosisäsuodatin missä bakut näköjään vaahtomuovissa asuu. Ei hiekkaa, ei vulcaponikkia. Toimii. Semmotti. Hiekkaa tai vulcaponikkia ehkä ei siis ole pakollista. Päivitän jos tilanne muuttuu.

(https://lh3.googleusercontent.com/-Y91q57CAPok/UOhcAtR0bAI/AAAAAAAAAy4/eEfw1L4YWQ0/s448/5cmkrukstrilareinner.jpg)
(https://lh6.googleusercontent.com/-nVs3JK3_guw/USkH4bxbMtI/AAAAAAAAA4E/LG9yoJQol0I/s512/beibipiss.jpg)
(https://lh4.googleusercontent.com/-mu_a3T9Q3fo/UT2T4ZdZYhI/AAAAAAAAA8o/noKyloUdd3c/s512/P1050782.JPG)

Taitaa olla niin ,että nuilla lannoitteilla mitkä on ph-puskuroituja esim. Advanced Nutrients ph-perfect ei voi viljellä bioponisesti???

Nuo lannoitteet kun tahtovat tasata ph arvon aina alle 6 vesiviljelyssä.

"Bakteerien kasvu hidastuu jos veden pH on alle 6.5, ja jos alle 6.0 pysähtyy lähes kokonaan.
Kun bakteerikanta on jo muodostunut ja vakiintunut, bakteeri tuntuvat tulevan toimeen ja hajottavan nitriittiä jopa 6.0 pH:lla.
Bakteerien optimi pH on niinkin korkea kuin 7.3 - 7.5"

Osaisiko kukaan tähän asiaan kunnolla perehtynyt vastata mulle ,että onko tosiaan tuhoontuomittu homma nuilla lannoitteilla
kokeilla bioponista systeemiä. Vai pitääkö tässä nyt rueta vaihtaa lannoite merkkiä vaikka ghe sarjaan.

Niin ja sitten kun tuo bioponinen systeemi itsessään tuottaa kasville osan tarvittavasta typestä ,niin voisiko tuosta nyt sitten jättää kokonaan pois ghe sarjan grow lannoitteen ja mennä pelkällä micro-bloom combolla? Jos kuitenkin lannoittaessa täytyy tuota typen osuutta vähentää niin nuinhan se kävisi kätevästi.

Lainaus käyttäjältä: punkgrower - toukokuu 10, 2013, 12:08:24 ip
Taitaa olla niin ,että nuilla lannoitteilla mitkä on ph-puskuroituja esim. Advanced Nutrients ph-perfect ei voi viljellä bioponisesti???

Nuo lannoitteet kun tahtovat tasata ph arvon aina alle 6 vesiviljelyssä.

"Bakteerien kasvu hidastuu jos veden pH on alle 6.5, ja jos alle 6.0 pysähtyy lähes kokonaan.
Kun bakteerikanta on jo muodostunut ja vakiintunut, bakteeri tuntuvat tulevan toimeen ja hajottavan nitriittiä jopa 6.0 pH:lla.
Bakteerien optimi pH on niinkin korkea kuin 7.3 - 7.5"

Osaisiko kukaan tähän asiaan kunnolla perehtynyt vastata mulle ,että onko tosiaan tuhoontuomittu homma nuilla lannoitteilla
kokeilla bioponista systeemiä. Vai pitääkö tässä nyt rueta vaihtaa lannoite merkkiä vaikka ghe sarjaan.

Niin ja sitten kun tuo bioponinen systeemi itsessään tuottaa kasville osan tarvittavasta typestä ,niin voisiko tuosta nyt sitten jättää kokonaan pois ghe sarjan grow lannoitteen ja mennä pelkällä micro-bloom combolla? Jos kuitenkin lannoittaessa täytyy tuota typen osuutta vähentää niin nuinhan se kävisi kätevästi.

Bioponisessakin tarvitaan typpeä, eli growta sekaan myös, mutta vähemmän kuitenkin kuin tavallisessa vesiviljelyssä. Kyllähän nuo puskuroidut lannoitteet saattavat veden tehdä liian happamaksi bioponiselle, se selviää lähinnä kokeilemalla. Jonkun verran nuo ghe:n lannoitteetkin tuntuvat happamuutta tasaavan, eivät välttämättä kuitenkaan niin paljon kuin nuo advanced nutrientsin lannoitteet.

Tammikuussa käyttöön ottamani bioponisen ravinneliemen pH on nyt laskenut melko huonolle tasolle. Viime mittaus antoi tuloksen 4, joten jotain pitäisi varmaan tehdä. Vaihdanko veden kokonaan vai vain osan? Vai pitäisikö pH:ta yrittää nostaa jollain ylöspäin. Kasvi tuossa nft:ssä on Faria, eikä kasvua ole liiemmin tapahtunut, mutta silti kasvi näyttää ihan terveeltä.

Mulla oli juuri tuota samaa ongelmaa viime vuonna ja vähän tänäkin vuonna. Vaihdoin 2/3 vedestä ja viime vuonna lisäsin ruokasoodaa. Kun ongelma ei sillä loppunut, niin lisäsin puutarhakalkkia. Fiksuinta olisi ollut tehdä tuo pH:n puskurointi ennen kun aloittaa kasvatuksen. Näin siis jälkiviisaana.

Laitoin tuota puutarhakalkkia semmoisen 1,5 tl 10 litraa vettä kohden. Pitää vaan muistaa, että nopeat pH muutokset on aika haitallisia, jopa tappavia, niille bakteereille. Akvaariokaupoista voi ostaa pakastekuivattuja bakteereita.

Lainaus käyttäjältä: Minbaari - huhtikuu 02, 2014, 20:50:11 ip
Tammikuussa käyttöön ottamani bioponisen ravinneliemen pH on nyt laskenut melko huonolle tasolle. Viime mittaus antoi tuloksen 4, joten jotain pitäisi varmaan tehdä. Vaihdanko veden kokonaan vai vain osan? Vai pitäisikö pH:ta yrittää nostaa jollain ylöspäin. Kasvi tuossa nft:ssä on Faria, eikä kasvua ole liiemmin tapahtunut, mutta silti kasvi näyttää ihan terveeltä.

Eipä siellä enää hyvä bakteeri elä, jos noin on hapanta, jossain 6:ssa kai menee raja. Varmaan kannattaa aloittaa alusta, eli vaihtaisin veden, koska jossain on mennyt väärälle raiteelle. Silloin kun homma pelittää pH pysyy hyvin 6.5 -7  ilman puskurointeja, ja nitriitit suht nollissa. Jos veden lämmöt ovat alhaalla on vaikea saada systeemiä käynnistymään, kuten keväällä kasvarissa. 

Uudet vedet, vaimon (vanhoihin) sukkahousuihin pötkö vulcaponikkia, lämmöt ylös ja vesi kiertämään että hapettuu, niin eiköhän tuo hyrähdä käyntiin. Jos pH on 4, niin varmasti näkyy jo kasvin kunnossa/kasvussa.

Lainaus käyttäjältä: Juso - huhtikuu 02, 2014, 21:30:24 ip

Lainaus käyttäjältä: Minbaari - huhtikuu 02, 2014, 20:50:11 ip
Tammikuussa käyttöön ottamani bioponisen ravinneliemen pH on nyt laskenut melko huonolle tasolle. Viime mittaus antoi tuloksen 4, joten jotain pitäisi varmaan tehdä. Vaihdanko veden kokonaan vai vain osan? Vai pitäisikö pH:ta yrittää nostaa jollain ylöspäin. Kasvi tuossa nft:ssä on Faria, eikä kasvua ole liiemmin tapahtunut, mutta silti kasvi näyttää ihan terveeltä.

Eipä siellä enää hyvä bakteeri elä, jos noin on hapanta, jossain 6:ssa kai menee raja. Varmaan kannattaa aloittaa alusta, eli vaihtaisin veden, koska jossain on mennyt väärälle raiteelle. Silloin kun homma pelittää pH pysyy hyvin 6.5 -7  ilman puskurointeja, ja nitriitit suht nollissa. Jos veden lämmöt ovat alhaalla on vaikea saada systeemiä käynnistymään, kuten keväällä kasvarissa. 

Uudet vedet, vaimon (vanhoihin) sukkahousuihin pötkö vulcaponikkia, lämmöt ylös ja vesi kiertämään että hapettuu, niin eiköhän tuo hyrähdä käyntiin. Jos pH on 4, niin varmasti näkyy jo kasvin kunnossa/kasvussa.

Kiitos. Täytyy huomenna hoitaa homma.

Hei,

bioponinen järjestelmä (ikea NFT) ollut käytössä helmikuusta lähtien, PH~4.5-5 välillä, tämän ketjun mukaan PH pitäisi olla lähempänä seitsemää? Eilen vaihdoin noin 3/4 vesistä uusiin, lisäsin ravinteet ja merileväuutteen, nyt mittasin PH:n ja testeri näyttää ~PH6, puhdas kraanavesi samalla testerillä PH8, resossa vulcaponicia, mikähän tuota PH:ta noin paljon laskee? Mainittakoon vielä että red caribbean habanero näyttäisi tuossa kyllä viihtyvän hyvin ja tuottaa valtavan määrän kukkia, jotka kyllä tippuvat pois.

https://www.dropbox.com/s/r9kosih8g2nj3jf/20140418_125924.jpg

https://www.dropbox.com/s/c6denbfd60a14rz/20140418_125914.jpg

Mulla oli tietämättäni bioponinen järjestelmä 3 vuotta pystyssä kun käytin lähdevettä kasvarissa. Kamppailin aikani 6.5-7 arvoihin nousevaa pH arvoa vastaan, kunnes totesin sen hyödyttömäksi... bioponisesta systeemistä ei 10 vuotta sitten ollut vielä paljoa puhetta. Joissain systeemeissä pH painui happamaksi ja se oli myös hyvin vaikea saada korjattua kuuteen. Pitäisin syynä väärän bakteerikannan asettumista systeemiin... bakteerit muokkaavat olot itselleen paremmiksi.

Happamasta liuoksesta kärsivistä hydroista vaihdoin aina koko reservin ja huuhtelin myös juuristoa, aina sekään ei auttanut. Ongelmia oli eteenkin alkukesästä (lämpötilat olivat öisin hyvin alhaiset).

Minkälaisia nitriittiarvoja on teillä ollu bioponisessa? 1.5kk sitten laitoin tuon bubblerin peruskaavalla "kypsymään" ja ph on pysyny tiukasti seiskan korvilla jo yli kuukauden, mutta jbl:n n02 tippatesti näyttää 0.5 - <1.0 lukemia. Enimmäkseen tuolla reilun 0.5:n tietämillä. Onko mulla joku häikkä tuossa vai onko normaalia? Pitäskö yks ilmakivi tunkee tuonne vulcaponicin sekaan, ku nyt on sen verkkoastian molemminpuolin nuo.
Ps. Taitaa typpee olla ihan liikaa kun 40cm korkeessa habassa on jäätävän kokoset lehdet ja muutama aikuisen miehen kämmenen kokonenkin :O

Ensinnäkin joka kerta kun lisäät sinne lannoitetta nitriittipitoisuus nousee. Jossain oli maininta että bioponisuuden kehittyminen vie noin pari viikkoa, joka tarkoittaa varmaankin optimaalisia olosuhteita.
+20 asteen lämpötilaa liemissä. Hyvä bakteeriymppi mukaan. Tennissukkaan pari kourallista multaa antaa hyvän sysäyksen. Pelkkä laavakiven laitto resoon ja perään merileväuute muuttaa viljelyn bioponiseksi vasta kuvitelmissa, ei oikeasti. Vai kuvitteleeko joku että ne bakteerit tulee sinne itsestään niin että se muuttuu bioponiseksi saman tien ?.
Ainakin itse uskon että ei.
Mitä pienempi reso, sitä suurempi on nitriitti/nitraatti pitoisuuden vaihteluväli.
Viime kesänä itselläni oli 90 litran paljussa liemet noin 60 litraa ja vettä tuli autoventtiilistä (Huru.valve^tm)  ;) sitä mukaa lisää kuin sitä kului.
Noin kuukauden päästä pääsin arvoon 0.2-0.1, joka pysyi sitten koko kesän, paitsi silloin kun lisäilin Puutarhan kesää.


Cornellin kanssa on samanlaisia kokemuksia tuosta happamuudesta joissakin resoissa. Viime kesänä yhteen viidestä resosta iski happamoituminen, jota oli tosi paha korjata.....Kaikissa resoissa oli siis samanlaiset olosuhteet omasta mielestä laitettu.
Korjasin sen laittamalla noin 3-5 litraa rakeista kalkkia reson pohjalle.....Kesän lopussa sitä oli kaikissa.
Omalle runsaasti rautaa ja suoloja (raja-arvoissa) orsivesi kaivon vedelle tuo toimi. En kehoita ketään enkä sano että tuo on oikea tapa, sillä sain itse aikaan kestävän muutoksen.
Takaraivossa on nyt mietinnän alla testaus turpeen avulla saada PH aisoihin, eli resoon ämpäri joka on turvetta täynnä, ja NFT:stä palaava litku menee turpeen läpi  ;) ::). Yhden kasvin NFT:ssä tuo on turhaa varmaankin, omissani mahtuu yhteen putkimallin NFT:hen max. 7 kasvia.
Olisi siinä ainakin bakteerikanta heti valmiina  :o......

Minä olen bioponisena toimivasta vedestä aina laittanut ekat liemet kehittymään seuraavaan resoon, ennen kuin otan sen käyttöön. Näyttää toimivan niinkin. Taisin ekaan bioponiseen ottaa bakteerit bio-bactilla hoidetusta viirivehkan mullasta tällä kaudella ja näppituntumalla on oikeanlainen bakteerikanta nyt noissa.

Lainaus käyttäjältä: Jani M - huhtikuu 25, 2014, 23:27:25 ip
Minä olen bioponisena toimivasta vedestä aina laittanut ekat liemet kehittymään seuraavaan resoon, ennen kuin otan sen käyttöön. Näyttää toimivan niinkin. Taisin ekaan bioponiseen ottaa bakteerit bio-bactilla hoidetusta viirivehkan mullasta tällä kaudella ja näppituntumalla on oikeanlainen bakteerikanta nyt noissa.

Noin se menee hyvin. Itsekkin siirrän liemiä koko ajan eteenpäin kun olosuhteet muuttuvat isompiin yksiköihin.
Yleensä resojen veden vaihdossa suositellaan jättämään kolmannes vanhasta liemestä jäljelle juurikin sen riittävän bakteerikannan vuoksi.

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - huhtikuu 26, 2014, 10:15:34 ap

Lainaus käyttäjältä: Jani M - huhtikuu 25, 2014, 23:27:25 ip
Minä olen bioponisena toimivasta vedestä aina laittanut ekat liemet kehittymään seuraavaan resoon, ennen kuin otan sen käyttöön. Näyttää toimivan niinkin. Taisin ekaan bioponiseen ottaa bakteerit bio-bactilla hoidetusta viirivehkan mullasta tällä kaudella ja näppituntumalla on oikeanlainen bakteerikanta nyt noissa.

Noin se menee hyvin. Itsekkin siirrän liemiä koko ajan eteenpäin kun olosuhteet muuttuvat isompiin yksiköihin.
Yleensä resojen veden vaihdossa suositellaan jättämään kolmannes vanhasta liemestä jäljelle juurikin sen riittävän bakteerikannan vuoksi.

Joo, ja jokaiseen resoon ei kannata erikseen lähteä sitä bakteerikantaa rakentamaan, kun saa yhden toimimaan, niin jakaa sen veden kahteen resoon ja jatkaa siitä eteenpäin samalla kaavalla. Jos olis tilaa, niin vois melkein pitää yhtä resoa pelkästään ilmapumpun kanssa hapetettavana bioponiikkavarastona.

Lainaus käyttäjältä: edu1 - huhtikuu 25, 2014, 21:23:44 ip
Minkälaisia nitriittiarvoja on teillä ollu bioponisessa? 1.5kk sitten laitoin tuon bubblerin peruskaavalla "kypsymään" ja ph on pysyny tiukasti seiskan korvilla jo yli kuukauden, mutta jbl:n n02 tippatesti näyttää 0.5 - <1.0 lukemia. Enimmäkseen tuolla reilun 0.5:n tietämillä. Onko mulla joku häikkä tuossa vai onko normaalia? Pitäskö yks ilmakivi tunkee tuonne vulcaponicin sekaan, ku nyt on sen verkkoastian molemminpuolin nuo.
Ps. Taitaa typpee olla ihan liikaa kun 40cm korkeessa habassa on jäätävän kokoset lehdet ja muutama aikuisen miehen kämmenen kokonenkin :O

habaneroissa on isot lehdet luonnostaan ei kannata huolestua jos ei ole muuta liika typpeen viittaavaa merkkiä.. itsellä tupeessa on kans habanero red caribbeanissa jättimäiset lehdet muihin chilehin verrattuna.

itse olen saanut bioponisen liemen toimimaan hiljattain ph on n. 7. mittareita ei ole muuta kuin ph indikaattori neste, mutta merkit viittaavat hyvään tulokseen.. rupeavat kukkimaan jo vaikka kuukausi sitten oli paljon ongelmia vesiviljelyssä (mm. valkolehtisyyttä). bolivian rainbown ja todennäköisesti pink habanero (en ole varma lajista) kukkii kohta bioebbissä on meinaan paljon nuppuja kummassakin.

edit: käytin kourallisen turvetta käynnistämiseen ja lilluu vieläkin resossa kankaan sisällä. tänään laitoin chilin lehtiä resoon ja katotaan miten käy.  :o
edit edit: onko normaalia että bioponinen neste tuoksahtaa voimakkaan makealle "basilikalle"?

Tuo turve kuulostaa eksoottiselta, mutta miksei toimisi siinä, kuin merileväuute tai chilin lehdet. Kai sulla on siellä resossa tarpeeksi vulcaponiccia tai muuta huokoista kiveä? Käytän itse aina alkukäynnistykseen merileväuutetta ja sen jälkeen pelkästään chilin lehtiä. Toimii. Jo kolmatta vuotta.

Haju tullee tuosta turpeesta. Talloppa märällä suolla hetken ja nauti luonnon tuoksuista.

Oma käsitys on että bakteerikanta tulee mullasta/turpeesta, ja niitä ruokitaan sitten vaikka chilien lehdillä tai merileväuutteella. Muistaakseni ketjun alussa on ohje tähän.

Kesäisin käytän resoissa kaikkea vihreää, mitä tontilla tai kasvimaalla kasvaa liikana. Vesiheinä on riittoisaa, ja sitä riittää kasvimaalla  ;).
Haju voi tulla myös lehtien hajotessa resossa.
Omissa resoissa on sama tuoksu, niissäkin joihin on bakteerikanta istutettu ottamalla vettä toimivasta bioresosta. (Uusi sana)  ::).

Oletko Jaolsten tarkkaillut kuinka nopeasti omiin resoihisi muodostuu alle 0,1 nitriittiarvot ?.

En tarkkaile nitriittiarvoja, enkä liiemmin pH:takaan. Kasveista, juuristosta, kasvusta ja reson hajusta on helppo todeta systeemin toimivuuden.

En ole resoon laittanut mitään kiveä... siellä oli puuvilla kangasta mut ei enää, se nimittäin "lahosi" sinne. Oli vain pieniä riekaleita jäljellä ja turve möykky oli paljaana. Jatkossa bakteerit elävät varmaan ihan hyvin hydrosorassa. Tuoksu on pysynyt miellyttävänä ja chilin lehdet kelpaa bakteereille. Joo hyvä homma että on normaalia makeahko tuoksu.  ;D

Edit: tekstiä korjattu!

Hydrosora kelpaa bakteerin kodiksi huokoisuutensa ansiosta yhtä hyvin kuin vulcaponicin. Ainoa ero on laavakiven sisältämä silikaatti, joka torjuu juurimätää. Ja yrittää pitää PH:n tasapainossa.


Vihreitä arvoja (http://www.chiliwiki.fi/index.php?title=Bioponinen_vesiviljely) lisää tästä linkistä.

Bioponinen vesiviljely on käytännössä suhteellisen helppoa toteuttaa ja kun järjestelmän on kerran saanut toimimaan, ei vesiä juurikaan tarvitse vaihdella.
Biotooppi (bakteerikanta) tarvitsee huokoista materiaalia johon se pystyy asettumaan, hyväksi kasvualustaksi on havaittu vulcaponic laavakivi, vulcaponic sisältää silikaattia joka pyrkii pitämään bioponisenjärjestelmän pH:n n.7,0:ssa, ja silikaatti myös ehkäisee juurimädän muodostumista. Vulcaponicin voi laittaa bubblerin pohjalle verkkoruukkuun johon tekee suodatinkankaasta kannen, isompiin järjestelmiin voi rakentaa suurempia "suodattimia". Ebbiin hydrosoran sekaan tulee myös sekoittaa vulcaponicia, jolloin biotoopille on hyvät edellytykset elää myös siellä, tämä tuskin on aivan välttämätöntä, mutta suositeltavaa.
Veden lämpötila tulisi ainakin alkuun olla vähintään 22°C, bubblereissa vesi yleensä lämpeneekin valaisimen lämpösäteilyn vaikutuksesta vähintään tähän lämpötilaan. Mikäli lämpötila on tämän alle, biotooppi muodostuu hyvin hitaasti. Biotoopin muodostumista voi nopeuttaa lämmittämällä vettä esimerkiksi akvaarioveden lämmittimellä n. 28°C lämpöiseksi vuorokauden ajaksi. Ebbin resoa on suositeltavaa hapettaa ilma- tai uppopumpulla, varsinkin alkuun, jotta bakteereilla on riittävästi happea elääkseen. Hapetus ei kuitenkaan ole pakollista kunhan pumppaukset säädetään riittävän tiheästi (max. 4h välein).

Kiitos huru-ukko täsmennyksestä. On nyt vain niin etten voi ebbiin lisätä vulcaponicia hydrosoraan, koska on juuria täynnä. Laitan resoon vulkaponicia jos ilmaantuu tarvetta. Nyt kukkivat hyvin ja kaikki näyttää hyvältä. Ehkä ens kaudella sitten teen kaiken oikeaoppisesti.  :P

Lainaus käyttäjältä: chili noob - toukokuu 06, 2014, 16:40:58 ip
Kiitos huru-ukko täsmennyksestä. On nyt vain niin etten voi ebbiin lisätä vulcaponicia hydrosoraan, koska on juuria täynnä. Laitan resoon vulkaponicia jos ilmaantuu tarvetta. Nyt kukkivat hyvin ja kaikki näyttää hyvältä. Ehkä ens kaudella sitten teen kaiken oikeaoppisesti.  :P

H  ;)........

En toki ketään käske tai edes kehoita mitään käyttämään  ;D. Hyvä että kasvaa  :).

Tietääkö joku että onko Raumalla saatavissa vulcaponicia jostain? Ajattelin jos tuotakin kokeilisi ja ei viitsi sitä varten tilata pelkästään tuota. Onko muuten mitään kotikonstia jolla voi varmistaa että bakteerikanta on muodostunut?

Lisäksi onko varmistunut minimi hapetusaika? Tai maksimi, eli siis se että mikä väli riittää pitämään nuo hengissä.

Mää tuun 27.5. Eurajoelle, tuonko vulcaponicia mukanani? Se on mun mielestä se 1 and only tähän hommaan, vaikka muutakin on käytetty. Ja aika vähälläkin hapetuksella homma toimii, mutta mitä enempi, sen parempi!

Riippuu mihin aikaan, luultavasti voin tulla sieltä noukkimaan  :) Auttaisi kyllä paljon jos se oikeasti on niin hyvää kuin mitä on sanottu.

Tai tietysti jos tulet Rauman läpi niin voin töistäkin poiketa hakemaan, tosin jos tulet Ylöjärveltä niin luultavasti et tule Rauman kautta  ;D

Kuinka paljon vulcaponicia tarvitaan 20 litraisen NFT:n resoon optimaalliseen bakteeritoimintaan ?

Lainaus käyttäjältä: Max_7Pot - elokuu 02, 2014, 09:59:48 ap
Kuinka paljon vulcaponicia tarvitaan 20 litraisen NFT:n resoon optimaalliseen bakteeritoimintaan ?

Noin tennissukallinen. :D

olen ruokkinut bioponista bakteerikantaa merilevä uutteella silloin tällöin ja chilin lehdillä välillä aika runsaasti. n. kolmen viikon välein olen laittanut fosfori/kalium tömpsyn (loraus mittarina :o ) veden lisäyksen yhteydessä. nyt näyttäisi olevan liikaa typpeä liuoksessa, koska on rehevä kasvu ja harvassa kukat.. lämpöä on n. 29-45 astetta riippuu päivästä. valoa saavaat klo 11-17 auringosta. miten saan aikaiseksi kukkia? vettä en ole vaihtanut kertaakaan sen jälkeen kun muutin bioponiseksi järjestelmän.

Onko kellään tietoa mistä tuota Vulcaponicia saa pääkaupunkiseudun alueelta? Katselin chilitarvikkeen ja muutaman akvaariotarvikeliikkeen verkkosivut läpi, mutta eipä näy olevan myynnissä.

Lainaus käyttäjältä: Mirka - toukokuu 03, 2015, 10:02:53 ap
Onko kellään tietoa mistä tuota Vulcaponicia saa pääkaupunkiseudun alueelta? Katselin chilitarvikkeen ja muutaman akvaariotarvikeliikkeen verkkosivut läpi, mutta eipä näy olevan myynnissä.

Vaikkei nettisivulla näy niin ainakin muutama kuukausi sitten oli vielä casterninkadun chilitarvikkeessa jonkun verran jäljellä. Ainakin kannattaa soitella ja kysyä löytyykö vielä.

Yritetääs saada uutta eloa tähän(kin) ketjuun, vaikuttaa meinaan senverran kiehtovalta aiheelta, elikäs.
1: vulcaponic; chilitarvikkeen, eikä pavunvarren hakutoiminto tunnistanut kyseistä, joten mistä tätä saisi hankittua pieniä määriä (yhteen ämpäribubleriin). Akvaariosopissa myydään laavakivikoristeita hintaan 15€kpl, en rupea maksamaan noin paljoa mokomasta.

2: aikaisemmin ketjussa mainittiin, että käytetty multa soveltuisi bakteerien kasvualustaksi, kuinka paljon multaa tarvitsee laittaa vaikkapa isoäidiltä perittyihin sukkahousuihin, että homma alkais pyörimään kunnolla?

3: mainittiin bakteerien nakkaavan ronttoset nurkkaan jo tunnissa (suom. kuolevat) jos eivät saa happea... riittäiskö esim. jos ilmapumpun ajastaisi pörisemään 15min tunnissa yön ajan?

4: voisiko tämän homman toteuttaa vaikkapa näin: sukka tai vastaava, sen sisälle survotaan ilmakivi+ multaa tai jotan muuta + rehujen lehtiä, sitten liraus merilevää perään ja odotellaan?

Kyllä, luin koko ketjun pariin otteeseen ja tuli jälleen turhan reilusti eri näkökulmia ja mielipiteitä, että vois tehdä jonkinlaisen johtopäätöksen asioista.

Lainaus käyttäjältä: Puromutka - huhtikuu 23, 2016, 17:15:41 ip
Yritetääs saada uutta eloa tähän(kin) ketjuun, vaikuttaa meinaan senverran kiehtovalta aiheelta, elikäs.
1: vulcaponic; chilitarvikkeen, eikä pavunvarren hakutoiminto tunnistanut kyseistä, joten mistä tätä saisi hankittua pieniä määriä (yhteen ämpäribubleriin). Akvaariosopissa myydään laavakivikoristeita hintaan 15€kpl, en rupea maksamaan noin paljoa mokomasta.

Päivität saunan päällyskivet ja muutama huokoisin kivi parempaan jemmaan?

http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=6691.msg326017#msg326017

edittiä alla

LainausBauhaus Oulu
Kartta
Osoite

Kaakkurinkulma 2
90410 Oulu
Puhelinnumero:

(08) 886 8600
Sähköpostiosoite:

info.oulu@bauhaus.fi

ottaa vaikka yhteyttä ja kysyy onko saatavilla jos kelpaa...

Jos huokoisuutta halutaan, niin lecasorahan soveltuu vallan mainiosti (joo, ei olekaan silikaattia mukana), laittaa vaan sen ilmakiven lisäpainoksi.   8)

Lainaus käyttäjältä: Puromutka - huhtikuu 23, 2016, 17:15:41 ip
 

4: voisiko tämän homman toteuttaa vaikkapa näin: sukka tai vastaava, sen sisälle survotaan ilmakivi+ multaa tai jotan muuta + rehujen lehtiä, sitten liraus merilevää perään ja odotellaan?

Kyllä, luin koko ketjun pariin otteeseen ja tuli jälleen turhan reilusti eri näkökulmia ja mielipiteitä, että vois tehdä jonkinlaisen johtopäätöksen asioista.

Luulisin, että (http://www.rainbow.fi/tuotteet/rainbow/muut/kissoille/rainbow-vaaleat-rakeet-kissanhiekka-4-l-n-16-kg/) tämä toimisi ihan hyvin Vulcaponicin asemasta. Huokoinen ja sisältää silikaattia. Kokeilen sitä itse, vaikka minulla laavakiveä onkin.

Kohta 4. Voi. Mutta ei ilmakiveä sinne. Tukkeutumisvaara.

Nojoo, multa saattais olla vähän huonompi vaihtoehto, mutta mites huuhdeltu lecasora... sehän ei tuki mitään, kuminauhalla sukka kiinni että saapi työnnettyä lisää lehtiä.

Itsellä on passiivihydro (hempy bucket tyylinen) johon olin ajatellut luoda bakteerikannan "resoon" tuolla silikageeli kissanhiekalla. MUTTA onko näin että hapetus on välttämätöntä? Ymmärrettävää toki mutten tullut edes ajatelleeksi... Onko tätä mahdollista toteuttaa mitenkään muuten kuin kui ilmapumppu-ilmakivi yhdistelmällä? Tai päivittäisellä käsin hapattamisella?

Sent from my Lumia 900 using Tapatalk

Noniin. Canario ollut passiivihydrotyylisessä kasvatusmenetelmässä johon lisäillyt satunnaisesti merileväuutetta ja lisäillyt vain tarpeen mukaa ravinneliuosta. ph tasan 7 näyttänyt käytännössä kokoajan.
Sukka täynnä silikageeli kissanhiekkaa ja sensisään survottu vielä ilmakivi jonne ilmapumppu on pumppaillut tauotta. ilmeisesti bakteerikanta on syntynyt koska kasi on erittäin hyvävointisen oloinen. Kertaakaan en ole vesiä vaihtanut ja podia on pukannut jo ihan kiitettävän ajan ja lisäksi itse kasi on räjähtänyt kauheeseen kasavuun. Lisättäköön että canario viettää kasvuaan taivasalla. Kävi mielessä että pystyyköhän tuota bakteerikantaa pakastaamn ensikautta ajatellen? Tässä nyt kuitenkin pääpointtina, että silikageeli kissanhiekka toimii bakteerien kasvualustana sangen hyvin. Lisäksi olen heitellyt pudonneita lehtiä ja kukkia resoon josko bakteerit saisivat siitä ravinteita, tiedä sitten. Haittaa ei ole ollut. onko muilla kokemuksia vastaavasta tai muista bakteerien kasvualustasta? on vaan prkl helppoo kun ei tarvii vaihtaa vesiä  ;D

Enpä ole tätä bioponista lähtenyt koskaan koekilemaan ja opiskelemaan, kun on ollut niip paljon muutakin mietittävää.
Mä olen kuitenkin ollut laiska vaihtamaan vesiä, enkä oikeastaan ole vesisysteemeissäni kai koskaan varsinaisesti vaihtanut vesiä ollenkaan - paitsi kausien välissä  8)

Alunperin se lähti vaan siitä että käytin kalliita nestemäisiä lantoja enka raaskinut hyvää lientä kaataa viemäriin. Mähän siis olen aina käyttänyt pieniä 10-30l resoja ja lisännyt resoon vettä tai "lientä" viikoittain tai useamminkin. Olen jäljellä olevasta litkusta mitannut EC'n ja Ph'n ja yleensä ensin tasannut ne veden ja ph-downin kanssa siihen toivottuun. Sitten olen tarpeen mukaan lisännyt valmiiksi sekoitettua litkua ämpärillä. Hyvin se on toiminut ... Niinhän se on menyt passiivihydroissakin, että harvoin sieltä mitään pois tulee kaadettua!

Mun tapani ei kuitenkaan ole ollut lähellekään bioponista, koska oon myös lisännyt melkein aina OxyPlussaa tai Liquid Oxygenia ...
Voipihan sitten olla että mun vihanneksissani on ollut kovia nitraatti- tai nitriitti-määriä, mutta enpä ole ollut huolestunut. En niitä nälkääni syö.

Nyt on työn alla paljon entistä' isommat systeemit joissa resot 150l ja ~80l, joiden kanssa se veden vaihto tuntuisi vielä vaivallisemmalta. Mietin siis että pääsisinkö alkuun vain heittämällä resoon sukassa kilon vulcaponicia [sitä löytyy  ;D ... ja IKEA'n "laavakivi-kasvualusta" vaikuttaa muuten hyvin samalta!] ja ehkä merileväuutetta, ja sitten vaan luottaisin että luonto hoitaa hommat. Jatkan liemien lisäämistä kuten ennenkin, mutta jätän vetyperoksidin pois ... ??? Jaksa mitään nitriittitsetejä alkaa hommaamaan  >:( ... Pitääkö Ph'ta säätää ???

Nämä uudet viritykset ovat kyllä tuolla pellolla, viljelypalstalla, jossa käytetyt liemet voisi kyllä vähän lantrattuina kaataa sinne peruna, sipuli yms. penkkien väleihin. Samoin kasvaa maassa aina paljon chilejä, tomaatteja sekä papuja, herneitä yms. Ylimääräiset lannat valuvat sitten sadevesien mukana alempien palstojen iloksi  8) 8) 8)
Saattaisi yksi venakko mummeli (naapurupalsta alavirtaan päin) yllättyä iloisesti kun sen perunat ja porkkanat olisivatkin yhtäkkiä puolta isompia kuin ennen ....

Se 150l reso on vielä kaivettu maahan, joten on ehkä rasite sieltä pumpata esim. 100l käytettyä lientä Bilteman muovisella veneentyhjennyspumpulla ...  ::)
Luultavasti nyt alkuun jatkan kuten ennen. Tai sitten vaihdan kerrankin vede kuukauden jälkeen, kun lannoitteita on kyllä kilokaupalla [Hydro+Calcinit]

Lähtisikö muuten bakteerikanta alkuun jos laittaisin sinne laavakivisukkaan vähän kanankakkamerilevä-Apulantaa  :o ...

Bakteerikannan saat sinne helposti, pistä siihen parittoman sukkaan multaa parikourallista ja resoon. Merileväuutteita sinne ei kannata haaskata, kourallinen vesiheinää alias pihatähtimöä kourallinen parin viikon välein tai kun edellinen on syöty.

Tässä pitkään ollut mielessä bioponista järjestelmää joten heittäisin ilmoille oman ajatukseni millä tehdä.
Eikö kukaan käytä akvaarion ulkosuodattimia? Tuonnehan syntyy ajanmyötä automaattisesti bakteerikanta oman logiikan mukaan ja suodattimet kohtuuhintaisia luotettavuuden ja muun perusteella.
Ajattelin siis ihan tippukastelua ajastuksella ja ulkosuodatin sen rinnalle.
Eli oma pumppu tippakasteluun ja ulkosuodatin vain kierrättää vesisäiliön vettä samalla puhdistaen sen.
Sisäsuodatin vaatisi enemmän korkeutta ravinnesäiliöön eli siellä pitäisi pitää koko ajan niin paljon vettä että suodatin pysyisi veden alla.
Eikö tämä olisi aika helppo ratkaisu?

Itse kans juuri aloitin tämän bioponisen vesiviljelyn, ja nyt olen sen NFT:hen laittanut ja bakteerikanta on nyt vasta kehittymäs. Sain eräältä henkilöltä vanhaa akvaarion pohjaa, ja sen kaadoin tonne NFT:hen, ja laavakiviä laitoin huokoiseksi kasvualustaksi. Ostin myös sellaisen Eheimin biopower 160 suodattimen joka kierrättää ja suodattaa vettä tuossa NFT:ssä, lisäksi se myös hapettaa vettä. Olen säätänyt sen hapetuksen säätöventtiilin tosi pienelle, ja samoin suodattimen tehon olen säätänyt pienelle. Kysymykseni kuuluukin, että voiko se Eheimin biopower suodatin kierrättää ja hapettaa vettä kokoajan, vai tulisko mun ajastaa se biologinen suodatin? Jos mun täytyy ajastaa se hapettamaan ja suodattamaan tietyin väliajoin, niin mikä olis sopiva päällä ja pois olo aika?

Tässä kyseisen biologinen suodatin: https://www.akvaarioon.fi/epages/akvaario.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/19102007-19910/Products/4011708240113

Suodatin ei oikein voi suodattaa jos siinä ei kierrä vesi.  Muutenhan kyllä NFT:n biologinen suodatus kasvaa kaikille pinnoille ja laaja-alaisemmin huokoisille pinnoille. Jo juurialtaan kangas lisää otollista pinta-alaa ja samaa tarkoitusta varten laitetaan pyttyyn toisinaan esim. laavakiveä.   Siksi akvaarion sisäsuodatin voi olla aika tarpeeton lisä systeemissä. Sillähän toki voisi korvata NFT:n pumpun.

Paras tapa toteuttaa bioponics lienee vain kasata multaa kuohkeaksi ruukkuun.

Sen lisäksi tarvitaan vain ilmakivi pohjalle jotta multa hapettuu.

Tällöin vettä voidaan lisätä niin paljon, että systeemi on about vesiviljely. Koska vesi ei seiso, niin vettä voi olla mullassakin runsaasti.

Mullassa on mm. fosforia, joka liukenee mikrobien vaikutuksesta kasvien käytettävään muotoon. Oikeanlainen mikrobisto tarvitsee oikean maaperän, tavalla tai toisella.

Suositeltavaa on lisätä runsaasti hiiltä sekaan, jossa mikrobit voivat elää. Ongelmaksi voi muodostua liian tiukka multakerros, joka estää ilman pumppautumisen pohjalta ylös.

Myös tässä hiili auttaa. Hiiltä voi tehdä itsekin helposti, eikä tarvita ns. aktiivihiiltä.

Olen saanut hyviä tuloksia tällä metodilla 30 litran viiniämpärissä. Kasvien kasvatuksessa tulisi käyttää aina ns. elintarvikemuovia mm. mikromuovin irtoamisen vuoksi.

Moi!
Muutamaan vuoteen ei ole tullut lisäyksiä ketjuun. Kysyisin, ovatko bioponiset viljelyt jääneet ketjussa siitä keskustelleille pysyväksi ja hyväksi todetuksi käytännöksi vai onko siinä ajanmittaa havaittu jotain negatiivista, miksi siitä olisi luovuttu?

??? Pitäisi tehdä tutkimus kuinka moni Chilifoorumin takavuosien tuhansista jäsenistä on yleensä hengissä, ja miksi  8)

Munkin bioponiset kokeilut jäi sille asteelle, että laitoin kaikkien vesisysteemien resoon sukallisen Vulcaponicia ja löräytin kunnon shotin merileväuutetta yhden kerran. Sitten vaan kasvettelin kuten ennenkin, vaihtamatta vesiä koko kesänä: kunhan lisäsin aina "sopivasti" vettä ja ravinteita, niin että EC pysyi kohdallaan ...

Mullahan ei sitten ollut hajuakaan oliko niissä joku bakteerikanta jossain vaiheessa, mutten välittänyt, kun satoa näytti pukkaavan ihan kivasti. Syksyllä katselin niitä Vulcaponic-sukkia, että näyttivät aika vaarallisilta; haisivat omituiselta ja kun puristi, niin niiistä valui sinimustaa lientä! Huuhdoin ja pesin niitä moneen kertaan, ja aina vaan valui sitä väriä: Kuin olisi ollut mustetta joukossa ...

Luulen, ettei tuosta bioponisesta menetelmästä muuta iloa ole verrattuna tavalliseen vesiviljelyyn, kuin että nitriitttitasot on alempana, JOS pystyy jotenkin niitä mittaamaan. Chilit kun eivät ole varsinaisia vihanneksia joita syödään suuria määriä nälkään, niin eivät liene ne nitriititkään niistä kovin merkittäviä määriä. Juupas-eipäs ..