Onko täällä muita tyrniin ihastuneita?
Itse olen haaveillut vuosia tyrnien kasvattelusta ja tänään hain muutaman pihaa koristamaan. Pölyttäjäksi yhden ja loput tekevät toivottavasti marjaa tulevina vuosina. Päätin heti ensialkuun ottaa viisi pistokasta kivivillakuutioihin, josko lähtisivät kasvuun. Minkä kokoiseen kuoppaan olette yleensä tyrninne istuttanut mikäli olette niitä kasvatelleet?

Havu-/rodomultaa on nyt 120litraa, riittääkö tuo useammalle taimelle vai lähdenkö aamusta takaisin multaostoksille? Sekaan ajattelin lisätä kuopan pohjalle havupuumursketta ja normaalia puutarhamultaa happaman mullan jatkoksi.

Minä joskus vuonna viis, roudasin saaresta pieniä tyrninalkuja. Sinällään hyvä tuuri, kun ei tiedetty mikä oli mikin, koska samalla alueella kasvoi tyttöjä ja poikia, että meni aika tarkkaan puolet ja puolet. Istutin ne ihan suoraan hyvään peltomultaan, ja kaikki lähti.
En laittaisi Havu-/rodomultaa tyrneille, koska https://www.meillakotona.fi/artikkelit/tyrni-on-kaunis-ja-marjat-terveellisia-nain-tyrnin-istutus-ja-kasvatus-onnistuu.

Aurinkoinen paikka ehdottomasti, tyrni ei tee hyvin marjoja varjossa.

Kiitos tästä tiedosta! Itse ole elänyt ajatuksessa että tyrnille kelpaisi juuri hapan ja vähäravinteinen maaperä parhaiten. Taidankin antaa tyrneilleni hiekalla plandattua puutarhamultaa. Sitä on tossa pihalla vielä 8tonnia ja hiekkaa ainakin puolisentoista.

Jostain myös luin tuosta tyrnin ravinteiden muodostuksesta jossa tyrni muuttaa hapen avulla typpeä itselleen käytettäväksi. Liekö sitten asiavirhe, mutta ainakin pidän huolen että juurille riittää happea.

Minä en ole lannoittanut niitä sen enempää, mitä ruohonleikkurin jäljiltä silppua jää nurmikolle. Tyrni on lepän ohella puurunkoinen joka viihtyy murtoveden vaikutuspiirissä.
Ovat toki jo eri lahkoakin; tyrnit Rosales ja leppät Fagales.Kasvaa toki muuallakin, mm. Euroopan ja Aasian vuoristoalueilla.

Kopioitua Wikistä: Tyrnin kasvupaikat ovat usein niukkaravinteisia, mutta laji pärjää niissä sen juurinystyissä elävän Frankia-suvun bakteereiden avulla. Bakteerit sitovat ilmasta typpeä, josta isäntäkasvi saa osansa. 

Minulla tuli tyrnien mukana parissa pensaassa saaristossakin viihtyvää ruohosipulia. Katosi muutamassa vuodessa.

Nyt on tyrnit maassa. Sekoitin suhteella:Puutahamultaseosta 3/4 ja hiekkaa 1/4. Puutarhamullassa on siis itsessään jo valmiiksi myös hiekkaa. Pinnan katoin eilen haketetulla kuivalla oksasilpulla (tammea, vähän vanhoja hortensian oksia ja koivua).
Ei muuta kuin satoa odottelemaan.

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - kesäkuu 01, 2019, 11:26:22 ap
Minulla tuli tyrnien mukana parissa pensaassa saaristossakin viihtyvää ruohosipulia. Katosi muutamassa vuodessa.

Juu, se "kallioruohosipuli" ei kyllä puutarhamullassa viihdy. Ehkä jos istuttaisi betonilaatan päälle ja lannoittaisi lokinpaskalla niin sitten...

Meillä on kasvamassa kolme tyrnipensasta.
Ollaan leikelty ja ohjailtu kasvua, että sadon suojaaminen verkolla on helpompi järjestää.
Oisivatkohan noin 6 vuotta vanhoja. Aurinkoisella kasvupaikalla sadottaa omiin tarpeisiin riittävästi.
Kasvun ohjailua kannattaa tehdä ja muistaa marjojen suojaus

Miksi ne marjat täytyy suojata ?

Ainakin meillä harakat syö jokavuosi tyrnin marjat kun ne kypsyy.

Hyvin kantaa jo yksi tyrni ensimmäistä satoakin.
Onnistuin myös lisäämään taimia kivivillakuutioissa juurrutusgeelillä. Nämä uudet taimet päätyvät maahan vasta elokuun lopulla kun porottavimmat päivät ovat varmasti takanapäin. Kasteltu on kahdesti päivässä helteellä, muina aikoina joka kolmas päivä. Hake pitää alustat hyvin kosteina.

Tulipa sitä samalla istutettua:
Pensasmustikkaa
Päärynää
Karviaista
Kirsikkaa
Aprikoosi (1x itsepölytteinen)
Persikka (1x itsepölytteinen)
Ja vadelmaa (jäi huomaamatta että sitähän on uudessa kodissa jo ennestäänkin ihan riesaksi asti )

Ensivaikutelma tyrnistä ainakin on, että selviää hyvinkin vähällä vaivalla kunhan muistaa kastelun.  Pistokkaat kestivät jopa parin päivän kuivakauden kun unohdin kastella kuutioita. Kuutiot pääsivät täysin kuiviksi. Eivät siis ota nokkiinsa kovinkaan helposti.