Oletko kasvattanut näitä Chilin pikkuserkkukasveja - ja jos, niin mitä, miten ja millaisin tuloksin? :)

Esimerkkejä: Ananaskirsikka, Tomatillo, Lyhtykoiso... (lisätietoa Infernossa)

Ananaskirsikkaa on ollut parina kesänä kasvamassa. Isossa Pauliinassa ulkoportailla. Isoksi se on kasvanut aina, mutta olen ollut vähän myöhässä sen kanssa, koska kunnollista kypsää satoa en ole siitä kerännyt.

Ananaskirsikkaa on nyt kaksi itäneenä ja voivat hyvin. Toivottavasti tulisi satoa tänä vuonna, koska aivan perhanan hyvänmakuisia hedelmiä tekee.

Oon kokeillut itse kaikkiaan ainakin viittä physalista maailmalta, mutta yhtään hedelmää ei ole kotioloissa tullut. Syynä ollut aina punkkituho. Ovat käsittämättömän ötökkäherkkiä, eivätkä tunnu tykkäävän muutenkaan liikaa sisäkasvatuksesta. Kantsii muuten maistaa suomessakin jo osin villiintynyttä lyhtykoisoa - varsin mainion makuisia marjoja! Hiukan erilaisia kuin ananassimpukan eikun kirsikan, mutta sukulaisuus on selvä. Hitto, kun vielä saisi nuo loputkin kasvamaan onnistuneesti...  8)

tomatilloa meillä oli viime keväänä. pistin taimet vähän liian aikasin kasvamaan, koska kun kevät olis ollu siinä vaiheessa että ne olis voinnu ulos laittaa, olivat jo niin isoja ja herkästi poikki meneviä, ettei siirrosta tullut mitään. Ihan täynnä kukkia ne kyllä oli ja hedelmiäkin oli tulossa. joku oksan pätkä oli jäänny kasvihuonee pöydänkin alle ja sinnehän se oli juurtunut ja kovasti kasvo. Mutta taitaa nuo koisot olla enemmän kuin herkkiä kaikille punkille ja ansareille.

Lainaus käyttäjältä: kalat69 - maaliskuu 05, 2011, 22:46:02 ip
tomatilloa meillä oli viime keväänä. pistin taimet vähän liian aikasin kasvamaan, koska kun kevät olis ollu siinä vaiheessa että ne olis voinnu ulos laittaa, olivat jo niin isoja ja herkästi poikki meneviä, ettei siirrosta tullut mitään. Ihan täynnä kukkia ne kyllä oli ja hedelmiäkin oli tulossa. joku oksan pätkä oli jäänny kasvihuonee pöydänkin alle ja sinnehän se oli juurtunut ja kovasti kasvo. Mutta taitaa nuo koisot olla enemmän kuin herkkiä kaikille punkille ja ansareille.

Sitähän ne ovat. :(  Mutta yksi asia mietityttää kovasti. Lyhtykoisohan elää ja kukoistaa ainakin lounais-saaristossamme villiintyneenä oikein mukavasti, vaikka on trooppinen kasvi alkujaan sekin! Se antaa ainakin itselleni aiheen arvella, että muutkin physalis-kasvit saattavat kyetä samaan. Tässä olisi ehdottomasti isomman kokeilun paikka kesämökeille!

Meillä oli viimevuonna penkkiin unohtuneena yksi tomatillo, joka kyllä miun yllätykseksi teki useammankin hedelmän.
Kuvittelin ettei se olisi saanut mitään aikaan koska kurpitsa peitti sen täysin ja kiipeili sen yli maailmalle, mutta aika sinnikäs kasvi tuntuu olevan.
Tänä vuonna kasvamassa onkin sitten useampikin tomatillo, tavallinen vihreä ja violetti versio sekä useampi ananaskirsikka.
Kova kasvuvauhti näillä ainakin tuntuu olevan, voisin koittaa napsaista muutaman kuvan ehkä huomenissa...

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - maaliskuu 05, 2011, 20:13:05 ip
Oon kokeillut itse kaikkiaan ainakin viittä physalista maailmalta, mutta yhtään hedelmää ei ole kotioloissa tullut. Syynä ollut aina punkkituho. Ovat käsittämättömän ötökkäherkkiä, eivätkä tunnu tykkäävän muutenkaan liikaa sisäkasvatuksesta. Kantsii muuten maistaa suomessakin jo osin villiintynyttä lyhtykoisoa - varsin mainion makuisia marjoja! Hiukan erilaisia kuin ananassimpukan eikun kirsikan, mutta sukulaisuus on selvä. Hitto, kun vielä saisi nuo loputkin kasvamaan onnistuneesti...  8)

Veikkaisin että lajikkeesta on kiinni. Ostin muutama vuosi sitten rasian bolivialaista physalis peruvianaa (karviaiskoiso, ananaskirsikka siis) k-kaupasta tai alepasta ja idättelin niistä siemenistä. Nämä tekivät satoa ympäri vuoden sisällä. Viimevuonna taas sattui marketista kolumbialainen pakkaus käteen, nämä eivät taas ole tehneet itsellä hedelmän hedelmää. Nuo bolivialaiset mielestäni maistuvatkin paremmalle. Kukat olivat muistaakseni keltaisia ruskeilla täplillä. Ei jäänyt siemeniä säästöön. :(

Itselläni on kasvamassa 3 ~10cm taimea Ananaskirsikkaa :) Kattoo mitä tosta tuleepi.

Tomatillojen lisäksi löytyy P. peruvianaa sekä P. coztomatlia, kumpaakin joku puoli tusinaa taimea. Hieman on jäänyt hämärän peittoon että paljonko nuo peruviana ja coztomatl nyt sitten lopulta eroavat toisistaan, eivät kait mitenkään kovin radikaalisti.

Voisin ostaa taikka ottaa vastaan tomatillon siemeniä jos jollain on ylimääräsiä nurkissa pyörimässä....

Ananaskirsikkaan minulla on ollut useampana vuotena kasvamassa kasvihuoneessa. Ensimmäisenä vuonna oli melkoinen yllätys kuinka isoksi nuo kasvaa. Tuli vähän liian monta taimea kasvatettua eikä kasvihuoneessa meinannut olla enää tilaa tomaateille ja chileille. Seuraavana vuonna osasin laittaa vain neljä tainta ja nyt on kasvamassa kaksi. Sato kypsyy melko myöhään ja viimeiset litrat kerätään syksyllä sisälle kypsymään loppuun. Toki maistiaisia saa puskasta myös aikaisemminkin ihan riittävästi. Vaatii siis melko paljon tilaa, mutta marjaakin tulee kyllä ihan kiitettävästi. Turpeessa olen kasvatellut ja lannoitteena puutarhan kesää.

Onko ananaskirsikan taimia myynniissä puutarha/taimiliikkeissä? Tai: jos jollain on ylimääräinen isohko taimi pk-seudulla, voisin ostaa pois tieltä. Oma taimi on kasvanut niin hitaasti etten usko siitä tulevan satoa.

Tomatilloa laitoin kokeeksi kasvamaan, kukkii jo ja ensimmäinen hedelmän alkukin.
Huhtikuussa itänyt, pituutta puolisen metriä.
Varkaita on muutamassa lehden tyvessä ja niissä myös nuppuja, oletteko poistaneet varkaat? 

(http://eetee.1g.fi/kuvat/Chilit/tomatillo.jpg/_big.jpg)

Kuinka kauan ananaskirsikan kypsyminen raakileen alusta laskien kestää? Oma kasvi aloitte viimein kasvuspurtin ja kukkii nyt. Voisiko elokuussa olla kypsiä hedelmiä?

Eivät ne muistaakseni ikuisuuksia kypsy, eli elokuussa voisi olla jo satoa. :)

Pitäisikö ananaskirsikoiden kypsyä loppuun asti kiinni kasvissa? Suojuslehdet kuivuu ja muuttuu vaalenruskeiksi, mutta hedelmät jää hieman vihertäviksi. Lisäksi ne on tosi pieniä, reilusti alle sentin halkaisijaltaan.

Lainaus käyttäjältä: PP - elokuu 01, 2011, 23:13:57 ip
Pitäisikö ananaskirsikoiden kypsyä loppuun asti kiinni kasvissa? Suojuslehdet kuivuu ja muuttuu vaalenruskeiksi, mutta hedelmät jää hieman vihertäviksi. Lisäksi ne on tosi pieniä, reilusti alle sentin halkaisijaltaan.

Jaa-a... Pienet marjat ovat usein chilinkin vaiva etenkin multakasvatuksessa kotioloissa. Arvelisin, että kypsyminen on kumminkin aina noissa mallia "suojuslehtien kuivuminen" = kypsä.

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - elokuu 01, 2011, 23:32:00 ip
Jaa-a... Pienet marjat ovat usein chilinkin vaiva etenkin multakasvatuksessa kotioloissa. Arvelisin, että kypsyminen on kumminkin aina noissa mallia "suojuslehtien kuivuminen" = kypsä.

Unohdin mainita, että kuivuneet marjat tippuu kasvista. Kuuluuko se asiaan?

Lainaus käyttäjältä: PP - elokuu 02, 2011, 14:55:36 ip

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - elokuu 01, 2011, 23:32:00 ip
Jaa-a... Pienet marjat ovat usein chilinkin vaiva etenkin multakasvatuksessa kotioloissa. Arvelisin, että kypsyminen on kumminkin aina noissa mallia "suojuslehtien kuivuminen" = kypsä.

Unohdin mainita, että kuivuneet marjat tippuu kasvista. Kuuluuko se asiaan?

Kyllähän marjat kuivuneina useimmilla kasveilla tipahtelevat, jotta pääsevät itämään.

Tässä olen kesän mittaan vähän ihmetellyt omaa ananaskirsikkaani, siemenet on kaupasta ostetuista marjoista.

(http://img845.imageshack.us/img845/166/09082011034b.jpg)

Melkein 2metrinen puska, mutta ei kukan kukkaa missään vaiheessa, enkä ole mielestäni mitään typpiövereitä tuolle. Turpeessa elelee.

Huomasin itsekin, että kokeilemani 3 physalislajia ovat olleet hyvin arvaamattomia ja vaikeitakin saada kukkimaan. Syy ei selvinnyt ennen kasvien kuolemaa punkkihyökkäyksiin. :(  Voisi ehkä arvella noiden viihtyvän samankaltaisissa oloissa kuin saman suvun Lyhtykoiso. Ei tosin mitenkään varmaa sekään, koska nämä lajit ovat aika erilaisilta ilmastoalueilta.

Lainaus käyttäjältä: Azukki - elokuu 24, 2011, 12:01:50 ip
Tässä olen kesän mittaan vähän ihmetellyt omaa ananaskirsikkaani, siemenet on kaupasta ostetuista marjoista.

Melkein 2metrinen puska, mutta ei kukan kukkaa missään vaiheessa, enkä ole mielestäni mitään typpiövereitä tuolle. Turpeessa elelee.

Liian pieni ruukku? Isommissa ruukuissa ovat itsellä tuottaneet enemmän ja pienissä vähemmän.

Tänä kesänä kasvattelin tomatilloa. Kimalaiset tykkäsivät kovasti ja kasvissa kävi jatkuva pörinä:
(http://www.saunalahti.fi/ladoga/kuvat/kasvit/tomatillo.jpg)

Oikealla osa sadosta:
(http://www.saunalahti.fi/ladoga/kuvat/kasvit/harvest_syksy_2011.jpg)

Lainaus käyttäjältä: ladoga - marraskuu 10, 2011, 02:03:51 ap

Lainaus käyttäjältä: Azukki - elokuu 24, 2011, 12:01:50 ip
Tässä olen kesän mittaan vähän ihmetellyt omaa ananaskirsikkaani, siemenet on kaupasta ostetuista marjoista.

Melkein 2metrinen puska, mutta ei kukan kukkaa missään vaiheessa, enkä ole mielestäni mitään typpiövereitä tuolle. Turpeessa elelee.

Liian pieni ruukku? Isommissa ruukuissa ovat itsellä tuottaneet enemmän ja pienissä vähemmän.

Oisko tuo ollut 30cm tai 35cm leveässä ruukussa, eli ei ihan missään pienimässä ruukussa. Noh, jos ensi kesänä koittais laittaa isompaan.
Tai sitten tuo on vaan joku omituinen yksilö tai en vaan osaa :D

Arrgh!! Onko näiden physalisten istutuksessa joku kikka, mitä en tiedä. Minulla on ollut viittä eri physalista turpeessa itämässä noin 25 °C lämpötilassa ja vain yksi on itänyt. Siemeniä olen laittanut runsaasti, mutta kun ei niin ei. Pari vuotta sitten sain physalis peruvianan itämään ihan helposti, mutta nyt ei sekään. Sen siemenet ovat tuon pari vuotta vanhoja, muut uusia, eli ei pitäisi olla siitäkään kiinni. Onkohan tuo lämpötila liian korkea vai missä vika?

Lainaus käyttäjältä: M;kko - huhtikuu 12, 2012, 14:46:24 ip
Arrgh!! Onko näiden physalisten istutuksessa joku kikka, mitä en tiedä. Minulla on ollut viittä eri physalista turpeessa itämässä noin 25 °C lämpötilassa ja vain yksi on itänyt. Siemeniä olen laittanut runsaasti, mutta kun ei niin ei. Pari vuotta sitten sain physalis peruvianan itämään ihan helposti, mutta nyt ei sekään. Sen siemenet ovat tuon pari vuotta vanhoja, muut uusia, eli ei pitäisi olla siitäkään kiinni. Onkohan tuo lämpötila liian korkea vai missä vika?

Itse istutin tänä keväänä kivivillaan kuuden physalis-lajin siemeniä. Näistä neljä on itänyt tähän mennessä (vain yksi yksilö kuitenkin jokaisesta). Kasvatuslaatikkoni lämpötila on keskimäärin 25..31 astetta ja kosteus varsin suuri. Samoissa olosuhteissa on useakin villi c.chacoënse -chili itänyt, mutta muut chilit eivät. Ikää siemenilläni on sellaiset ainakin 5 vuotta, luulisin.

Pienestä voi olla kiinni. Väärä istutussyvyys. Liian kuivaa. Tms. Aika samankaltaisissa oloissa tuntuvat kumminkin itävän ja kasvavan kuin chilitkin, eli mitään taikatemppuja en tunne. Enemmän noiden kanssa saa taistella sitten "isoina", koska katkeavat hyvin helposti ja vetävät maagisella tavalla mm. punkkeja puoleensa...

Mitä physalis-lajeja sinulla on itämässä, ihan uteliaisuudesta?

Tilailin näitä tuolta lahden eteläpuolelta ja tiedot sivuilla/pusseissa eivät ole täydellisiä. Alla paras arvaus siitä mitä ne voisivat olla:

Physalis peruviana x 2 ('Little lantern' ja joku muu)
Physalis pubescens x 2 ('Ploomi moos' ja 'Florida filantroop')
Physalis pruinosa ('Maasikamaitseline')

Lainaus käyttäjältä: M;kko - huhtikuu 12, 2012, 20:45:39 ip
Tilailin näitä tuolta lahden eteläpuolelta ja tiedot sivuilla/pusseissa eivät ole täydellisiä. Alla paras arvaus siitä mitä ne voisivat olla:

Physalis peruviana x 2 ('Little lantern' ja joku muu)
Physalis pubescens x 2 ('Ploomi moos' ja 'Florida filantroop')
Physalis pruinosa ('Maasikamaitseline')

Ananaskirsikka, karvainen maakirsikka ja mansikkamaakirsikka, siis. Nimet suoria käännöksiä englannista. Voitko antaa siemenliikkeen linkin? Nuo kaksi jälkimmäistä kun ovat kiinnostavia.

Pienellä tuurilla voimme saada yhteisössämme lähivuosina leviämään aika hyvänkin kokoelman physalista! :)

Lainaus käyttäjältä: PP - elokuu 01, 2011, 23:13:57 ip
Pitäisikö ananaskirsikoiden kypsyä loppuun asti kiinni kasvissa? Suojuslehdet kuivuu ja muuttuu vaalenruskeiksi, mutta hedelmät jää hieman vihertäviksi. Lisäksi ne on tosi pieniä, reilusti alle sentin halkaisijaltaan.

Physaliseista on yllättävän heikosti tietoa netissä. Ananaskirsikan ja tomatillon tapauksissa ei ilmeisesti (?) haittaa jos hiukan vihertäviksi jäävätkin, mutta esim lyhtykoisosta luin varoituksen että on myrkyllinen hiukankin raakana. Oudommista lajeista vain Suuri Kaniini tietää... Ei liene hyvä idea ottaa riskejä ja ahmia niitä ainakaan ennen päällyslehtien kuivumista.

Luin myös että lyhtykoison lisäksi ananaskirsikka olisi villiintynyt paikoin eteläisimmässä suomessa joutomaille, joilla nämä kasvit vähän kaikki ilmeisesti maailmalla kasvavat. Mahiksia siis lienee siihen, että jokin villilaji pärjäisi suomessakin ainakin välttävästi.

Physalis griseaa on kasvamassa täällä muutama taimi. Tomatillon siemeniä olisi ollut myös, mutta se unohtui kylvää. Ei taida ehtiä enää?

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - huhtikuu 12, 2012, 23:04:52 ip

Lainaus käyttäjältä: M;kko - huhtikuu 12, 2012, 20:45:39 ip
Tilailin näitä tuolta lahden eteläpuolelta ja tiedot sivuilla/pusseissa eivät ole täydellisiä. Alla paras arvaus siitä mitä ne voisivat olla:

Physalis peruviana x 2 ('Little lantern' ja joku muu)
Physalis pubescens x 2 ('Ploomi moos' ja 'Florida filantroop')
Physalis pruinosa ('Maasikamaitseline')

Ananaskirsikka, karvainen maakirsikka ja mansikkamaakirsikka, siis. Nimet suoria käännöksiä englannista. Voitko antaa siemenliikkeen linkin? Nuo kaksi jälkimmäistä kun ovat kiinnostavia.

Pienellä tuurilla voimme saada yhteisössämme lähivuosina leviämään aika hyvänkin kokoelman physalista! :)

Kaupan valikoima näyttää vaihtuneen osittain siitä kun minä tilaukseni tein, mutta aika hyvin siemeniä löytyy vielä. Myös P. ixocarpaa eli ilmeisesti tomatilloa, jota alunperin lähdin ostamaan, mutta jäi näköjään tilaamatta...

http://www.seemnemaailm.ee

Ja tosiaan, pikaisen googletuksen perusteella näiden kanssa tilanne on laji/lajiketietouden osalta vielä todella höttöisellä pohjalla verrattuna chileihin. Tietoa kasveista löytyy vähän jos edes sitä.

Miullakin on nyt 2 ananaskirsikan tainta kasvamassa. Kasvuvauhti tuntuu olevan ihan reipas, mutta saa nähdä kerkiävätkö tehdä satoa syksyllä. Tällä hetkellä taimet on noin 35cm korkeita.

Lainaus käyttäjältä: Nightfrost89 - huhtikuu 17, 2012, 08:08:26 ap
Miullakin on nyt 2 ananaskirsikan tainta kasvamassa. Kasvuvauhti tuntuu olevan ihan reipas, mutta saa nähdä kerkiävätkö tehdä satoa syksyllä. Tällä hetkellä taimet on noin 35cm korkeita.

Tuon kokoiset tulee tekemään satoa jo keskikesällä. Anakirsikka kasvaa ainakin kasvihuoneessa todella nopeasti eikä pitäisi olla vaikea saada satoamaan. Ainakin minulla jokaiseen haaraan tuli kukka ja jokaikisestä kukasta tuli hedelmä.

Lainaus käyttäjältä: PP - huhtikuu 17, 2012, 09:37:19 ap

Lainaus käyttäjältä: Nightfrost89 - huhtikuu 17, 2012, 08:08:26 ap
Miullakin on nyt 2 ananaskirsikan tainta kasvamassa. Kasvuvauhti tuntuu olevan ihan reipas, mutta saa nähdä kerkiävätkö tehdä satoa syksyllä. Tällä hetkellä taimet on noin 35cm korkeita.

Tuon kokoiset tulee tekemään satoa jo keskikesällä. Anakirsikka kasvaa ainakin kasvihuoneessa todella nopeasti eikä pitäisi olla vaikea saada satoamaan. Ainakin minulla jokaiseen haaraan tuli kukka ja jokaikisestä kukasta tuli hedelmä.

Kiitos, tuo oli helpottava tieto noiden osalta, kun vasta ensimmäistä kertaa moisia kasvatan. :)  Kasvihuoneeseen tosiaan pistän, jahka kelit alkavat olla riittävän lämpimät, jottei lämmitystä ainakaan pahemmin tarvi.

Tollanen Ananaskirsikka on meillä yhtä nurkkaa valloittamassa. Kovaa pukkaa nuppua ja varkaita, tekemistä piisaa. Alusta lähtien saanut 2x20w Esliä ja 5ml/8.5l Puutarhan Kesää.
Siemenet on mallia Lord Nelson.
Helppo kuin mikä kasvattina =)

http://a3.sphotos.ak.fbcdn.net/hphotos-ak-prn1/555242_4153080105068_1225868533_3873067_1321764939_n.jpg

-P-

Ananaskirsikkaa oli joskus 2005 tms. kasvamassa ja ulos jääneistä yksilöistä tipahteli raakileita maahankin. Sen seurauksena oli parinakin keväänä ananaskirsikan taimia suoraan maasta poimittavissa.

Tomatilloja tuli nyt töistä kotiutettua kahden taimen verran ja molemmissa on nuppuja sekä kukkia paljon ja muutama raakile. Melkoinen kasvuvauhti näillä näyttää kyllä olevan.

Missään 1-2L purkeissa en näitä kyllä lähtisi kasvattelemaan, sillä joskus oli 2 ananaskirsikkaa kasvihuoneessa 85L turvesäkissä ja pari kuukautta istutuksen jälkeen oli säkkien pohjissa olleista rei'istä kasvaneet juuret melkoisen pitkät ja kiemurtelivat kasvihuoneen seiniä pitkin n. 30 metrin matkalla.

Lainaus käyttäjältä: Herpiili - kesäkuu 01, 2012, 16:44:12 ip
Ananaskirsikkaa oli joskus 2005 tms. kasvamassa ja ulos jääneistä yksilöistä tipahteli raakileita maahankin. Sen seurauksena oli parinakin keväänä ananaskirsikan taimia suoraan maasta poimittavissa.

Tomatilloja tuli nyt töistä kotiutettua kahden taimen verran ja molemmissa on nuppuja sekä kukkia paljon ja muutama raakile. Melkoinen kasvuvauhti näillä näyttää kyllä olevan.

Missään 1-2L purkeissa en näitä kyllä lähtisi kasvattelemaan, sillä joskus oli 2 ananaskirsikkaa kasvihuoneessa 85L turvesäkissä ja pari kuukautta istutuksen jälkeen oli säkkien pohjissa olleista rei'istä kasvaneet juuret melkoisen pitkät ja kiemurtelivat kasvihuoneen seiniä pitkin n. 30 metrin matkalla.

*Tykkää*

-P-

No nii just. Mulla on physalis peruvianaa kivasti 5dl ruukuissa nyt. :D Pieniä ne tosin on, katsotaan miten menestyvät, tuossa chilien varjossa yrittävät kasvaa.

Lainaus käyttäjältä: Herpiili - kesäkuu 01, 2012, 16:44:12 ip
Tomatilloja tuli nyt töistä kotiutettua kahden taimen verran ja molemmissa on nuppuja sekä kukkia paljon ja muutama raakile. Melkoinen kasvuvauhti näillä näyttää kyllä olevan.

Tomatillojen kasvatus ei selvästikään onnistu tuulisella parvekkeella ja viikkoja jatkunut kukinta ei ole tuottanut tulosta joten näiden kasvatus tuli lopetettua ja kasvit mäelle.

Kasvihuoneessa nuo näyttävät satoavan ongelmitta.

Idätyksessä on tosiaan jotain hankalaa. Sisällä olleet taimet kaikki kuolivat, mutta kaksi parvekkeelle +5 asteeseen laittamaani tainta selvisivät kasvoivat isoksi puskaksi.

Siemenet siis talvehtivat? Helpottaisi hurjasti kasvatusta, jos lämpimässä on vaikea idättää..

Tästä on eriävää tietoa, että onko tomatillo itsepölyttyvä vai ei? Onhan sillä kuitenkin molemmat lisääntymishärpäkkeet joka kukassa.

Ilmeisesti "vaikeasti itsepölyttyvä". Sillä on joku mekanismi, joka pyrkii parempaan geneettiseen hajontaan, ja joka vaikeuttaa itsepölytystä erään auktoriteetin mukaan. Yhdestäkin kasvista on satoa saatu, joten kyllä se pölyttynee. Parempi on kuitenkin useampi kasvi, ja esim kasvarissa ovi auki että pörriäinen pääsee työhönsä, jolloin sato per kasvi on runsaampi. Itsellä oli ensin kasvarissa, sitten siirsin ne ulos, mutta tuulesta eivät tykänneet lainkaan. Kukkivat kyllä mutta hedelmää ei tullut. Siirrettyäni ne konttiin, elikkä ei-niin-tiiviiseen katolliseen muovihuoneeseen, homma lähti pelittämään.

Itse olen ihastunut tähän kasviin. Satoa ei nyt vielä ole tullut kahdesta kasvista kuin ehkä 1.5 kiloa, mutta siitä tehty Salsa Verde on kyllä vertaansa vailla kaikkien maistaneiden mukaan ja tomatillot sopinevat hyvin myös esim. pataruokiin jne. Menee jatkoon, mutta juuritilaa ei kannattaa jättää pieneksi, kuten täällä aiemminkin on todettu vaan mieluummin vaikka kasvusäkkiin ja yksinään. Ensi vuonna meinaan laittaa NFT:hen jo senkin vuoksi etten taida olla koko aikaa kastelemassa. Sisällä tämä tomatillo on melko hankala rasti sillä kasvaa suureksi vaikeuttaen valaisua.

Tästä myrkyllisyydestäkin on montaa tarinaa ja uskomusta, mutta löytämäni tiedon perusteella hedelmä ei, toisin kuin kasvin muut osat, sisällä myrkyllistä solaniinia. Tomatilloa ei juuri käytetä raakana vaan erilaisten ruokien osana kypsennettynä, mutta en usko myrkyllisyydellä olevan sen kanssa tekemistä vaan ihan maulla ja sen muuttumisella kypsennettäessä.

Ananaskirsikoitakin on kasvamassa, mutta omasta mielestä koko/sato-suhde on niin heikko ettemme jatkossa näitä kasvattele, suojaisista kasvupaikoista kun on aina pulaa.

Mun peruvianat eivät ehtineet tehdä satoa tälle kaudelle. Yrittävät juuri kukkia, mutta yölämmöt alkaa olla jo semmoset, että kasvit paleltuu pihalla.

(https://dl.dropbox.com/u/53859504/12080070.jpg)

Mistä tomatilloja voi ostaa, siis hedelmiä? Omat taimet ei varmaan ehdi mitään saada aikaiseksi. Missään en ole törmännyt ja kauan on mieli tehnyt päästä salsaa kokkailemaan.

Eipä ole tomatilloja näkynyt kaupoissa, ellei sitten jossain aivan erikoisliikkeissä?

Lainaus käyttäjältä: PP - elokuu 01, 2011, 23:13:57 ip
Pitäisikö ananaskirsikoiden kypsyä loppuun asti kiinni kasvissa? Suojuslehdet kuivuu ja muuttuu vaalenruskeiksi, mutta hedelmät jää hieman vihertäviksi. Lisäksi ne on tosi pieniä, reilusti alle sentin halkaisijaltaan.

Osa kypsyy ja osa putoilee kesken.
Putoilevat ja muuten vaan liian aikaisin poimitut (vihertävät) voi kerätä lautaselle kypsymään. Itse olen laittanut niitä ikkunan lähelle valoon, mutta näyttipä kypsyneen kauempanakin valosta. En tiedä onko vihertävien syömisestä mitään haittaa, mutta ainakin ne maistuvat parhaalle ihan oransseina.   :D

Toverit chilinkumoukselliset - täten julistettakoon vuosi 2013 PHYSALIS -vuodeksi muun ohessa! Kasvatettakoon siis kaikkialla mailla ja mannuilla kaikkea teemaan sopivaa ja kerättäköön samalla kokemuksia näistä mainioista, erikoisista kasveista!!

Pieneksi innostajaksi tässä tieto siitä, että suomessa on todistetusti jo vakiintunut (!) kanta paitsi lyhtykoisoja, myös ananaskirsikoita - ja tomatillon on todettu samaten viihtyvän oloissamme hyvin! Tämä saattaa merkitä sitä, että etenkin jotkin muut, villimmät, huonosti tunnetut physalis -lajit voivat lyhtykoison tavoin selvitä suomessa jopa ympärivuotisesti. Tässä uskoisin erityisesti Pohjois-Amerikan villiphysalisten olevan vahvoilla.

Nämä vekkulit eivät vain kaikki ole itsepölyttyviä - Tomatillo on erityisen tunnettu siitä, että se vaatii aina toisen kasvin.

Että kisa vauhtiin! Kuka pääsee ensimmäisenä kuvailemaan kypsien villiphysalisten marjojen maun?!  8)

Täällä lähdetään ensi vuoteen ainakin p. nicandroidesilla, josta ei netissä löydy oikeastaan minkäänlaista järjellistä tietoa...

Sais ny edes peruvianan tekemään satoa ensin. :D Tomatilloa pitäis kyllä ens kaudelle kokeilla, mukavia kasveja, ja nättejäkin - tavallaan.

Itsellä satoaa Physalis grisea kohtuullisen hyvin, mutta eivät tunnu kypsyvän. Sen sijaan osa marjoista tippuu raakana. Nuppuja on uudet latvat aivan täynnä.

Pakkasen puraiseman ananaskirsikan loppusato. Aiemmin olen kerännyt muutaman kypsän ja maku osoittautui sen verran hyväksi, että täytynee ensi kaudeksikin laittaa pari yksilöä luikertelemaan tomaattien juurelle.
(http://i1222.photobucket.com/albums/dd490/Hubert35/DSC04908_physalis.jpg)

Lyhtykoisoa kasvaa villiintyneenä tuossa melko lähellä. Pitää ensi syksynä käydä keräämässä ja ottaa siemenet talteen ja katsella vähän maata jossa kasvaa, ehkä lapioida sitä pari ämpärillistä mukaan :)
Tarkoitus oli kerätä siemeniä syksyllä mutta se vain jäi. En tiennyt kyseisen kasvin olevan lyhtykoiso. Katselin vain että ompas siinä vinkeä kukka ja mietin kuinkahan kyseisen kasvin kasvatus onnistuisi kotona,
Ilmeisesti lyhtykoiso talvehtii Suomessa erinomaisesti kun kerta päätyy jopa villiintymäänkin. Olisi siis erinomainen parvekekasvi jonka voisi unohtaa talveksi, kunhan pitää riittävän isossa ruukussa ja hieman eristää ettei multa pääse täysin jäätymään.

Physalis griseani menehtyi jostain kumman syystä; kuivui latvoista lähtien. Kyseinen laji on kuitenkin melko nopeakasvuinen, joten ajattelin laittaa pian uuden itämään.

Lyhtykoisonkin olen bongannut parin kilometrin päästä joutomaalta. Ihan hieno kasvi sekin. Mitenkäs lyhtykoison hedelmät, eivät taida olla syötäväksi kelpaavia?

Lainaus käyttäjältä: Aku - joulukuu 09, 2012, 14:50:57 ip
Physalis griseani menehtyi jostain kumman syystä; kuivui latvoista lähtien. Kyseinen laji on kuitenkin melko nopeakasvuinen, joten ajattelin laittaa pian uuden itämään.

Lyhtykoisonkin olen bongannut parin kilometrin päästä joutomaalta. Ihan hieno kasvi sekin. Mitenkäs lyhtykoison hedelmät, eivät taida olla syötäväksi kelpaavia?

Ovat toki syötäviä - ja ainakin omasta mielestäni oikein hyviä! :) Tärkeää vain syödä kypsinä. Maku muistuttaa ananaskirsikkaa, muttei ole yhtä makea vaan kirpeämpi.

Eteläisen naapurimaan siemenliike myy lukuisia Physalislajeja ja -lajikkeita. Kaikki vieläpä alle euron/pussi. Jos joku olisi kertonut että tomatillo on sama kuin Physalis philadephica ( =P.ixocarpa) niin olisin voinut mainita tätäkin löytyvän ko. siemenliikkeestä vieläpä usean lajikkeen voimalla.

http://www.seemnemaailm.ee/fin/index.php?searchstring=physalis&x=0&y=0 (http://www.seemnemaailm.ee/fin/index.php?searchstring=physalis&x=0&y=0)

Täytyypä kokeilla.

Lainaus käyttäjältä: bluesman - joulukuu 09, 2012, 20:22:31 ip
Eteläisen naapurimaan siemenliike myy lukuisia Physalislajeja ja -lajikkeita. Kaikki vieläpä alle euron/pussi. Jos joku olisi kertonut että tomatillo on sama kuin Physalis philadephica ( =P.ixocarpa) niin olisin voinut mainita tätäkin löytyvän ko. siemenliikkeestä vieläpä usean lajikkeen voimalla.

http://www.seemnemaailm.ee/fin/index.php?searchstring=physalis&x=0&y=0 (http://www.seemnemaailm.ee/fin/index.php?searchstring=physalis&x=0&y=0)

Täytyypä kokeilla.

Kiitti kamu!

Lainaus
Hei, Jarkko Stenfors
Kiitos tilauksestasi!

Füüsal Peruu Columbus Physalis peruvianum L. -- 1 piece.: 0.85 EUR

Ananassifüüsal -- 1 piece.: 0.89 EUR

Tikkerfüüsal ''Zolotaya Rossyp'' PHYSALIS pruinosa  -- 1 piece.: 0.78 EUR

Füüsal Peruu "Kudesnik"  Physalis peruvianum L. -- 1 piece.: 0.82 EUR

Füüsal Kondiiter -- 1 piece.: 0.52 EUR

Füüsal ''Zolotaja Rossyp'' Physalis peruvianum -- 1 piece.: 0.84 EUR

Füüsal ''Sahharnõi Izjumchik'' (Suhkrune Rosinake) -- 1 piece.: 0.99 EUR

Füüsal ''Kelluke'' (Kolokolchik) Physalis ixocarpa -- 1 piece.: 0.99 EUR

Füüsal (tikkerfüüsal) ''Maasikamaitseline'' PHYSALIS pruinosa  -- 1 piece.: 0.92 EUR

Füüsal dekoratiivne  ''Miniatuur'' Physalis alkekengi -- 1 piece.: 0.79 EUR

Füüsal ''Florida filantroop'' Physalis floridana -- 1 piece.: 0.92 EUR

Füüsal ''Ploomi moos'' -- 1 piece.: 0.79 EUR


Maksutapa: Ennakkomaksu kansainvälisen PayPal kautta
Toimitustapa: tuotteet toimitetaan tilaajalle tavallisen postin välityksellä

Yhteensä: 10.1 EUR + Postimaksu

Tilaa lähetetään osoitteeseen:
Finland, Ylöjärvi, Havumetsäntie 1 A2

Otamme lähitulevaisuudessa sinuun yhteyttä

Terveisin, Seeds World
http://www.seemnemaailm.ee/fin

Huoh...

 Olen muuten kolmena vuotena tilannut vihannesten ja kukkien siemeniä Seemnemaailmasta ja kaikki on toiminut loistavasti, ei mitään hankaluuksia tai edes puutteita.

Täytyy vielä lisätä lyhtykoisosta (ja hyvin todennäköisesti monista huonosti tunnetuista villeistä physalisista): vaikka ainakin p.alkekengi eli lyhtykoiso ON kypsänä täysin syötävä, raakana se on eri lähteiden mukaan selvästi myrkyllinen, jopa hengenvaarallinen! Ei siis esim. lasten käsiin namuiksi!!

Nyrkkisääntö: physalista EI saa syödä, jos marjassa näkyy vihertävää! Tomatillo sitten on oma tapauksensa.

Nyt on ananaskirsikasta otettu siemeniä talteen. Sitten vain itämään? Onko mitään tärppejä?

olin ottanu työpaikalle muutaman lyhtykoison joista nappasin siemeniä talteen, illalla itämään...

Lainaus käyttäjältä: Räyhis - joulukuu 10, 2012, 09:40:14 ap
Nyt on ananaskirsikasta otettu siemeniä talteen. Sitten vain itämään? Onko mitään tärppejä?

Normaali idätys. Itää kun rairuoho. ;)

Lainaus käyttäjältä: wille - joulukuu 11, 2012, 08:49:42 ap
Normaali idätys.

Chilifoorumi-normaali? Multa poltetaan ja keitetään isopropanolissa ja lopuksi siemenet pannaan isonaulalla rei'itettyyn muovikuuppaan, samaan aikaan alasti ananas kainalossa tanssien ja vahtien, ettei tupakansavun haju kanna mukanaan mosaiikkiviirusta?

Lainaus käyttäjältä: Räyhis - joulukuu 11, 2012, 09:21:25 ap

Lainaus käyttäjältä: wille - joulukuu 11, 2012, 08:49:42 ap
Normaali idätys.

Chilifoorumi-normaali? Multa poltetaan ja keitetään isopropanolissa ja lopuksi siemenet pannaan isonaulalla rei'itettyyn muovikuuppaan, samaan aikaan alasti ananas kainalossa tanssien ja vahtien, ettei tupakansavun haju kanna mukanaan mosaiikkiviirusta?

Täydenkuun aikana kaakkoisluodeikkunalla kananmunanmuotoisten kiertoratojen kieppuessa villisti toistensa ympäri. Muista myös asettaa siemenet oikein päin. Kompassi on oiva apuväline tähän hommaan.

Asia selvä! Näissä hommissa pitää olla tarkkana, ettei mene koko kausi ihan tuiksi! Voitko vielä Wille antaa asteen sadasosan tarkkuudella oikean idätyslämpötilan, entäs täytyykö minun hommata superkallis, belgialainen ns. "vasenkätisellä moottorilla" oleva tuuletin, jossa lavat pyörivät vastapäivään, hoitamaan tuuletusta?

Lainaus käyttäjältä: Räyhis - joulukuu 11, 2012, 09:38:03 ap
Asia selvä! Näissä hommissa pitää olla tarkkana, ettei mene koko kausi ihan tuiksi! Voitko vielä Wille antaa asteen sadasosan tarkkuudella oikean idätyslämpötilan, entäs täytyykö minun hommata superkallis, belgialainen ns. "vasenkätisellä moottorilla" oleva tuuletin, jossa lavat pyörivät vastapäivään, hoitamaan tuuletusta?

Tjaa'a. Lämpötilaa valittaessa pitää ottaa huomioon monia seikkoja. Esimerkiksi isonaulan tekemien reikien koko, pienhiukkasten määrä, WC-istuimen säiliön veden pH- ja EC-arvot ja muita melko kinkkisiä seikkoja. Jos pelaat varman päälle niin sanoisin, että sellainen 29,178^oC voisi olla melko hyvä. Persialainen lämpömatto on hyvä sijoitus.

Tuulettimeksi valitisisin 80-luvun tai 90-luvun alkupuoliskon Toyotan tuulettimen. Ehkä 4Runnerista?

...ja niin loistavia kuin edellämainitut neuvot ovatkin (etenkin se ananasjuttu), ehdotan että palataan oikeasti hyviksi havaittuihin physalis-kasvatusneuvoihin. ;)

Itselläni ainakin kaupan ananaskirsikoista raavitut siemenet iti todella herkästi. Kaapasin suoraan multaan muutaman ja ei mennyt montaa päivää, kun alkoivat itää. Toki noille nyt voi soveltaa vaikka mainiota idätyslauttametodia. Ja jos haluaa pelata varman päälle, niin huuhtasee vähän niitä siemeniä (ovat kyllä aika pieniä) ja kuivattaa, niin ei tule välttämättä hometta niin nopeasti.

Elikkä muita Physaliksen tyyppisiä kasveja mitä on tullut kasvateltua on Nicandra physaloides. Ei syötävä, mutta aika koristeellinen kasvi ja ilmeisen läheistä sukua Physalikselle, vaikka ei ihan samaan sukuun kuulukaan.

Lainaus käyttäjältä: Mandrake - joulukuu 29, 2012, 22:17:50 ip
Elikkä muita Physaliksen tyyppisiä kasveja mitä on tullut kasvateltua on Nicandra physaloides. Ei syötävä, mutta aika koristeellinen kasvi ja ilmeisen läheistä sukua Physalikselle, vaikka ei ihan samaan sukuun kuulukaan.

Kerropa lisää siitä. Ei ehkä tässä ketjussa, koska kyseessä ei (ymmärtääkseni) ole Physalis, mutta toisaalla. Netissä ei näytä löytyvän tuosta hirveästi tietoa.

Tovin se otti, meinasin jo ostaa uuden rasian ananaskirsikoita mutta sitten yllätys-pyllätys, idätysruukku olikin täynnä pieniä sirkkalehtiä. Itää tosiaan kuin rairuoho, mutta ensimmäiseen 14 vuorokauteen ei tapahtu yhtään mitään.

Tänä vuonna olisi tarkoitus näitäkin kokeilla. Peruviana on itämässä jo, ja näytti jo häntää olevan vähän esillä. Grisea odottelee vielä pussissa idättelyjä.

Peruvianan siemenet tuli pari vuotta sitten bonuksena kun tilasin Fataliilta chilinsiemeniä. Griseat löytyivät tänään Kempeleen Agrimarketista :)

Edit: Ostinhan minä myös Physalis Pruinosan siemeniä. Nekin tarkoitus laitella tässä pikkuhiljaa itämään.

(https://lh3.googleusercontent.com/-x7R_V_-CvRk/UQYwP7_JG1I/AAAAAAAAGVE/ODriV5-WZXw/s1024/2012_joulu5%2520006.JPG)

Jaolsten aikoo näköjään laajentaa chilin kasvatusta Physaliksiin.  :)

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - tammikuu 28, 2013, 11:09:46 ap
Jaolsten aikoo näköjään laajentaa chilin kasvatusta Physaliksiin.  :)

Jep tarkoitus olisi kokeilla Ylöjärvellä kasvimaapalstalla ja Luvialla mantereella ja saaristossa josko talvehtisivat. Esikasvatuksen aloitan vasta maaliskuussa pienillä poteilla, joista suoraan sitten pikkutaimina maahan. Satotoiveet saavat jäädä seuraavaan vuoteen. Toki yksi kaupan kirsikkatomaatti on jo EBB:ssä kokeilussa  ;)

Ja jos tarkkaan sihtaatte noiden pussien takaa, niin maaliskuussa on siementuottajakin määritellyt esikasvatuksen alun. Venäjänkielisiä pusseja ovat, joten voipi olla lämpöisempiin olosuhteisiin passattu nuo ohjeet.

(https://lh3.googleusercontent.com/-XseufYovCSU/UQYwaxFh9rI/AAAAAAAAGXs/bv9UUFQT3HM/s1024/2012_joulu5%2520044.JPG)

Tulee vähän myöhään, mutta viime kaudella idättelin muutamaa noista jaolstenin hankkimista physaliksista ja itämisprosentti oli todella huono. Sain ainoastaan Ploomi moosin itämään. Eli jos vielä joku on idättelemässä, niin siemeniä ei kannata säästellä.

Lainaus käyttäjältä: M;kko - maaliskuu 05, 2013, 19:05:54 ip
Tulee vähän myöhään, mutta viime kaudella idättelin muutamaa noista jaolstenin hankkimista physaliksista ja itämisprosentti oli todella huono. Sain ainoastaan Ploomi moosin itämään. Eli jos vielä joku on idättelemässä, niin siemeniä ei kannata säästellä.

Mulla on lähes kaikki kymmenkunta lajiketta itäneet. Taimet ovat vaan venähtäneet trooppisessa kuumuudessa luiruiksi.
En oo ehtinyt siirtää oikeaan kasvualustaan.

No on teillä hätä. Itse idättelin Tomatillot viime vuonna huhtikuussa ja ananaskirsikat toukokuussa, ja molempien puskien kanssa on vähintäänkin lirissä. Tomatillot ehti jo heinäkuun loppupuolella muistaakseni eka satsi. Ananaskirsikkaan en koske. Puska valtaa koko kasvarin, ja sato ei ole missään suhteessa tuohon kokoon. Tuulelta nuo pitää suojata, jos meinaa satoa ulkona saada. Puhun nyt noista kahdesta.

Olikos täällä monella noita P.grisea kasvamassa? Itse laitoin eilen itämään, joten kokemuksia olisi kiva kuulla?

Laitetaas kuvia omista ananaskirsikoista (Psysalis Peruviana). Ekaa kertaa näitä kasvatan. Mielenkiintoisilta kasveilta vaikuttavat :)

(http://imageshack.us/a/img41/6752/20130526203150.jpg)
Vaihto 10l ämpäriin käynnisti kasvuspurtin. Kasvihuoneessa asustelee. 2 nuppua!

(http://imageshack.us/a/img822/7186/20130526203302.jpg)
Toinen kasvihuoneyksilö, joka alkoi kasvamaan nopeasti kun sai uuden ämpärin. 1 nuppu!

(http://imageshack.us/a/img811/4949/20130526203516.jpg)
3. Yksilö, joka sai asuinpaikan takapihalta. Aurinkoinen paikka, mutta ei tuulelta suojattu, mikä ei ymmärtääkseni ole hyväksi näille. Saa nähdä mitä tulee.
Ei mahdu kasvihuoneeseen, sillä siellä on jo nuo kaksi ja ovat kuulemma aikamoisia kasvihuoneen valtaajia.

Onko kellään tietoo pitäisikö näistä poistaa varkaat? Koska asiasta on hieman eriäviä mielipiteitä :P

Lainaus käyttäjältä: Anonyymi - toukokuu 26, 2013, 21:36:07 ip
Onko kellään tietoo pitäisikö näistä poistaa varkaat? Koska asiasta on hieman eriäviä mielipiteitä :P

Satoa tuli samalla tavalla "varkaisiin" ja perusrungon haaroihin joten sanon ei.

Lainaus käyttäjältä: Anonyymi - toukokuu 26, 2013, 21:36:07 ip
Laitetaas kuvia omista ananaskirsikoista (Psysalis Peruviana). Ekaa kertaa näitä kasvatan. Mielenkiintoisilta kasveilta vaikuttavat

...ja ovat kuulemma aikamoisia kasvihuoneen valtaajia.

Onko kellään tietoo pitäisikö näistä poistaa varkaat? Koska asiasta on hieman eriäviä mielipiteitä :P

Kasvihuoneen valtaaminen on suhteellista, koska nämä kasvavat haaroittumisen jälkeen tukemattomina vaakatasossa. Suuria lehtiä ja useiden metrien haaroja toki kasvattavat. Eli itse laitan nämä luikertelemaan runkotomaattien juurille, jolloin ne eivät periaatteessa "valtaa" yhtään tilaa.

PP:n tavoin omissa kasveissa tuli varkaisiin ihan samalla lailla satoa, joten en suosittele niiden poistoa tässä vaiheessa. Loppukesästä taasen kannattanee latvat pätkäistä ja uusia varkaita poistella, jotta ehtii saamaan kypsää satoa. Hedelmien kypsyminen kun kestää 2-3kk.

(https://lh5.googleusercontent.com/-gJtKA24NV4U/UaUnz0IcVhI/AAAAAAAAA4U/eb_NFRzVBb0/s800/DSC00500.JPG)
Minun violetti tomatillo/ploomi moos. Varsi taipui melkein poikki reilu kuukausi takaperin, mutta istutus syvälle isompaan ruukkuun pelasti kasvin ja on hyvässä kasvuvauhdissa. Varsi on joo erittäin herkkä katkeamaan.

Ensimmäinen kukka! Jotain on siis tehty oikein :) Pahoittelut hieman tummahkosta kuvasta.

(http://imageshack.us/a/img13/6751/20130601160530800x600.jpg)
Siellä se lymyilee.

Mitäs chilifoorumilaisten physaliksille kuuluu?  :)

Lainaus käyttäjältä: Anonyymi - heinäkuu 01, 2013, 11:35:03 ap
Mitäs chilifoorumilaisten physaliksille kuuluu?  :)

(https://lh3.googleusercontent.com/-jwvk5MgBV0k/UdANP4iDsGI/AAAAAAAABJE/XV4xT3Em2qA/w1153-h865-no/010.JPG)
2 verdeä, 2 purplea ja yksi peruviana. Pisimmät haarat parimetrisiä ja pari viikkoa sitten alkoi ilmestymään suojuslehtiä...
Oikeassa alanurkassa on Fish Pepper parin lehden voimin kuvassa....... Tai ainakin pitäisi olla, lehdet on hiukan väärän väriset käsittääkseni.

(https://lh4.googleusercontent.com/-XWe0dGsmZg4/Ud59LsnbXoI/AAAAAAAABN8/sL935El37yY/w1153-h865-no/007.JPG)


(https://lh6.googleusercontent.com/-CoPVENtCPuA/Ud59OWPolkI/AAAAAAAABOE/_RwD-gSi8gI/w1153-h865-no/008.JPG)
Ylemässä kuvassa on physalis purple, ja alemmassa physalis verde.
Jostain syystä tuo purple on alkanut pudottelemaan lehtiään kellastumisen kautta....Juuret on turvonneet isoiksi lootassa, mutta hyvässä kunnossa. PH on 6.5 ja EC on 1.5. En oikein syytä keksi tuolle käyttäytymiselle.

Syy taisi selvitä tuon purplen lehtien pudotteluun ja kellastumisiin.


(https://lh5.googleusercontent.com/-6iunuGBxdro/UeUi5u2xJmI/AAAAAAAABQw/egR6vBRMuJ0/w1153-h865-no/Hein%25C3%25A4kuu+puoliv%25C3%25A4li+2013+005.JPG)
Varren ympärille oli unohtunut tukilanka, joka oli painunut varren sisälle. Poistin sen, mutta ehkä lanka olisi jäänyt sinne varren sisälle poistamattakin...
Joka tapauksessa nyt on pikku hiljaa loppunut tai vähentynyt lehtien kellastuminen  :o...

Mielenkiintoista olisi koettaa hiukan raapia rikki varressa oikealla olevan uran ylä- ja alareunaa, ja laittaa päälle jotain "laastariksi", vaikka vahaa...

Löysin paikallisesta puutarhamyymälästä ananaskirsikan siemeniä, liotin vuorokauden ja heitin eilen itämään. Vapautu sopivasti yksi n. 20cm altakasteluruukku ja ajattelin kokeilla siinä kasvatella ensi vuotta varten kokeilumielessä. Onko kukaan kasvattanut noita altakasteluruukuissa tai vastaavissa? Jostain luin, että tarvitsevat paljon vettä, mutta eivät kestäisi "jatkuvaa kosteutta" - mitä se ikinä tarkoittaakaan.

Ilmeisesti suht nopeakasvuinen rehu, eli reisille taitaa mennä tämä kokeilu, mutta tuleepahan siementen itävyys testattua. Ensi kaudella sitten pyritään hakemaan ihan satoakin näiltä.

Lainaus käyttäjältä: Feint - heinäkuu 24, 2013, 14:31:46 ip
Löysin paikallisesta puutarhamyymälästä ananaskirsikan siemeniä, liotin vuorokauden ja heitin eilen itämään. Vapautu sopivasti yksi n. 20cm altakasteluruukku ja ajattelin kokeilla siinä kasvatella ensi vuotta varten kokeilumielessä. Onko kukaan kasvattanut noita altakasteluruukuissa tai vastaavissa? Jostain luin, että tarvitsevat paljon vettä, mutta eivät kestäisi "jatkuvaa kosteutta" - mitä se ikinä tarkoittaakaan.

Ilmeisesti suht nopeakasvuinen rehu, eli reisille taitaa mennä tämä kokeilu, mutta tuleepahan siementen itävyys testattua. Ensi kaudella sitten pyritään hakemaan ihan satoakin näiltä.

Oon huomannut, että tuo oma violetti ananaskirsikka tykkää ryypätä hitosti vettä. Mulla se kasvaa vähän läpinäkyvässä 10l ämpärissä, johon tykkäsi todella nopeasti kasvattaa reippaan juuriston, niin eipä ihme että tykkää runsaasta kastelusta.

Lainaus käyttäjältä: Feint - heinäkuu 24, 2013, 14:31:46 ip
Löysin paikallisesta puutarhamyymälästä ananaskirsikan siemeniä, liotin vuorokauden ja heitin eilen itämään. Vapautu sopivasti yksi n. 20cm altakasteluruukku ja ajattelin kokeilla siinä kasvatella ensi vuotta varten kokeilumielessä. Onko kukaan kasvattanut noita altakasteluruukuissa tai vastaavissa? Jostain luin, että tarvitsevat paljon vettä, mutta eivät kestäisi "jatkuvaa kosteutta" - mitä se ikinä tarkoittaakaan.

Ilmeisesti suht nopeakasvuinen rehu, eli reisille taitaa mennä tämä kokeilu, mutta tuleepahan siementen itävyys testattua. Ensi kaudella sitten pyritään hakemaan ihan satoakin näiltä.

Näihin toimii samat kikat kuin chileihin. Sillä erotuksella, että kasvattavat todella ison juuriston ja kuluttavat vettä enemmän.

Mitenkäs talvettaminen? Jos ensi viikon aikana itäisi siemenet, niin tuskin ihan valtavaksi ehtivät kasvaa. Selviävätkö nuo sellaisenaan talven yli, vai auttaako lyhyeksi leikkaaminen?

Jee, mulla viimein kukkii ixocarpa. Mielenkiintoset keltaset kukat, pitäs vielä katella tarkemmin kun viittis yhen joskus irrottaa...

Physalis peruviana on innostunut kukkimaan! Tosin vain yhdellä kukalla.

Ananaskirsikasta kopsahtelee kypsiä marjoja kasvarin lattialle kourallinen päivässä, mitähän ihmettä noille tekisi.. Vähän niinkuin tuon kasvu olisi sentään nyt hiipunut, tai sitten se vaan kasvaa jo niin chilien piilossa, että varsinainen kasvu vaan ei erotu. Ainakin tämä nyt oli huikeasti chilejä aikaisempi tuottamaan satoa. Samaan aikaan keväällä idätetty, ananaskirsikan ensimmäisiä kypsiä oli jo juhannuksena, chileissä nyt kuukauden myöhemmin.

Siinä se kuvassa etualalla ensimmäisenä etualalla pitäisi olla, muttamutta..

(http://calm.iki.fi/chilikuvat/2013/kasvari_20130728.jpg)

Tää pääsee kyllä ens vuoden kasvatettavien listalle! :) On sen verran hyviä nuo marjat.

Lainaus käyttäjältä: IceQueen - heinäkuu 28, 2013, 21:20:58 ip
Tää pääsee kyllä ens vuoden kasvatettavien listalle! :) On sen verran hyviä nuo marjat.

Sellaisenaan aika kammottavia, mutta salaateissa yms erittäin hyvä lisä. Ja leipäjuuston kanssa  8)

Lainaus käyttäjältä: Feint - heinäkuu 28, 2013, 21:27:00 ip

Lainaus käyttäjältä: IceQueen - heinäkuu 28, 2013, 21:20:58 ip
Tää pääsee kyllä ens vuoden kasvatettavien listalle! :) On sen verran hyviä nuo marjat.

Sellaisenaan aika kammottavia, mutta salaateissa yms erittäin hyvä lisä. Ja leipäjuuston kanssa  8)

ai? Erooko maku suuresti kaupasta saatavista? Mä kyl vetelen niitä semmosen korillisen, missä niitä myydään ihan sillään välipalaks. :D

Lainaus käyttäjältä: IceQueen - heinäkuu 28, 2013, 21:29:35 ip

Lainaus käyttäjältä: Feint - heinäkuu 28, 2013, 21:27:00 ip

Lainaus käyttäjältä: IceQueen - heinäkuu 28, 2013, 21:20:58 ip
Tää pääsee kyllä ens vuoden kasvatettavien listalle! :) On sen verran hyviä nuo marjat.

Sellaisenaan aika kammottavia, mutta salaateissa yms erittäin hyvä lisä. Ja leipäjuuston kanssa  8)

ai? Erooko maku suuresti kaupasta saatavista? Mä kyl vetelen niitä semmosen korillisen, missä niitä myydään ihan sillään välipalaks. :D

Ei eroa. Tai jos eroaa, niin parempia ovat omassa puskassa. :) Täytyy vaan malttaa antaa kypsyä kunnolla.
Lisäksi monet eivät vain yksinkertaisesti tykkää näistä, maku kun on suomalaiseen suuhun varsin eksoottinen.

Muistuttaa maultaan appelsiiniä, mutta on aika "laimean" makuinen. Tulee mieleen hieman pilaantunut tai muuten vaan huono hedelmä, josta maku on väljähtänyt ja raikkaus kadonnut. Ainakaan itse en pysty syömään kuin yhden tai kaksi kerralla, eikä sekään mikään makuelämys ole. Lisukkeena kaiken muun seassa antaa kivaa makeutta.

Toivottavasti itse kasvatettuna maku on hieman parempi. Nätti puskahan tuo joka tapauksessa on :D

Voisikohan noita tomatilloja käyttää tomaattien asemasta chilisooseihin...?.

Seuraavana on listalla savurocoto tahna, täytynee siinä tehdä pieni erä tomatilloilla. Ja raakoja taitaa joutua käyttämään. Aika paljon on jo niitä, joista suojuslehdet on alkaneet kuivamaan. Eivät vielä kypsiä?.

Keittäminen taitaa poistaa solatiinin  :o?.

Olisiko kellään kokemusta tomatillosörsseleistä ?....

Kaikki physalikset eivät kypsinä vaihda juurikaan väriä, eli kypsyys pitää niillä määrittää peitelehtien kuivumisesta.

Itse tykkään kovasti ananaskirsikan mausta, eikä edes lyhtykoiso ole hassumpi (vaikka sitä on kehnoksi haukuttu).

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - heinäkuu 31, 2013, 17:20:09 ip
Kaikki physalikset eivät kypsinä vaihda juurikaan väriä, eli kypsyys pitää niillä määrittää peitelehtien kuivumisesta.

Itse tykkään kovasti ananaskirsikan mausta, eikä edes lyhtykoiso ole hassumpi (vaikka sitä on kehnoksi haukuttu).

Mistä näitä siemeniä löytyy, onko ihan markettikamaa?

Aika yleisiä ovat, ananaskirsikkaa taitaa löytyä ihan puutarhaliikkeistä, ehkä jopa marketeista. Tomatilloa helposti postimyynnistä. Lyhtykoison voi toisinaan hakea naapurin puutarhasta - on villiintynyt ainakin eteläiseen Suomeen. :)

Minä ostin ihan Prismasta ensi kesän kasvatuksia varten Lord Nelsonin pussittamia ananaskirsikan siemeniä. Aika yleinen siemen on.

Lainaus käyttäjältä: Seppo - heinäkuu 31, 2013, 22:37:30 ip
Minä ostin ihan Prismasta ensi kesän kasvatuksia varten Lord Nelsonin pussittamia ananaskirsikan siemeniä. Aika yleinen siemen on.

Kiitos tiedosta, tarviipa poiketa Terrassa katsomassa löytyiskö!

Tarvittaessa löytyy myös täältä: http://www.exoticgarden.fi/search.php?searchword=ananaskirsikka&showshopcat=16

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - heinäkuu 31, 2013, 17:31:30 ip
Aika yleisiä ovat, ananaskirsikkaa taitaa löytyä ihan puutarhaliikkeistä, ehkä jopa marketeista. Tomatilloa helposti postimyynnistä. Lyhtykoison voi toisinaan hakea naapurin puutarhasta - on villiintynyt ainakin eteläiseen Suomeen. :)

Naureskelin tätä  postausta aamulla, eihän täällä ole koskaan näkynyt moista kasvia kuin lyhtykoiso...
Tunnin päästä nauratti vielä enemmän, koiralenkillä ensimmäisen naapurin (300m) rauniopuutarhassa semmoinen kasvaa siinä traktoriuran vieressä. Istutettu toki, mutta muutaman päivän päästä siitä lähtee kypsä koiso mukaan  :).

               Kiitos neuvosta !.

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - elokuu 01, 2013, 11:01:36 ap

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - heinäkuu 31, 2013, 17:31:30 ip
Aika yleisiä ovat, ananaskirsikkaa taitaa löytyä ihan puutarhaliikkeistä, ehkä jopa marketeista. Tomatilloa helposti postimyynnistä. Lyhtykoison voi toisinaan hakea naapurin puutarhasta - on villiintynyt ainakin eteläiseen Suomeen. :)

Naureskelin tätä  postausta aamulla, eihän täällä ole koskaan näkynyt moista kasvia kuin lyhtykoiso...
Tunnin päästä nauratti vielä enemmän, koiralenkillä ensimmäisen naapurin (300m) rauniopuutarhassa semmoinen kasvaa siinä traktoriuran vieressä. Istutettu toki, mutta muutaman päivän päästä siitä lähtee kypsä koiso mukaan  :).

               Kiitos neuvosta !.

Hah hah! Niin se on, että monesti ei jotain asiaa huomaa, ennen kuin siitä on mainittu tai on ollut puhetta...

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - heinäkuu 31, 2013, 17:06:33 ip
Voisikohan noita tomatilloja käyttää tomaattien asemasta chilisooseihin...?.

Seuraavana on listalla savurocoto tahna, täytynee siinä tehdä pieni erä tomatilloilla. Ja raakoja taitaa joutua käyttämään. Aika paljon on jo niitä, joista suojuslehdet on alkaneet kuivamaan. Eivät vielä kypsiä?.

Keittäminen taitaa poistaa solatiinin  :o?.

Olisiko kellään kokemusta tomatillosörsseleistä ?....

Myrkyllinen aine on nimeltään solaniini, ja sitä ainakin kun viime vuonna asiaa pengoin, ei ole hedelmissä, mutta kyllä kaikkialla muualla kasvissa. Tomatillo suositellaan kuitenkin aina kypsennettäväksi ja käy hyvin kaikkiin sörsseleihin ja esim pataruokiin sekaan lisäkkeiksi. Paahtamalla valmistettu Salsa Verde on herkkua kaikkien maistaneiden mielestä.

Muistelin kyllä että noita tomatillojakin ei voi syödä raakana, se oli hiukan epäselvää täytyykö ne kypsentää vielä erikseen. Aika hullua, jos myrkyllistä marjaa myytäisiin, mutta myydäänhän niitä sieniäkin...
Täällä on asiasta puhetta (http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/lyhtykoiso):
Karviaiskoiso & Tomatillo
Physalis peruviana & Physalis philadelphica
Toisinaan kaatopaikkojen liepeillä ja joutomailla saattaa tulla vastaan ruokakaupan hedelmäosastolta tuttu karviaiskoiso, joka tunnetaan myös kauppanimillä ananaskirsikka, kapinkarviainen ja kapinmarja. Tämän lyhtykoison eteläamerikkalaisen sukulaisen lehdet ovat herttatyviset, teriö kellertävä ja oranssinkeltaista marjaa suojaava verhiö vaatimattoman kellanruskehtava. Karviaiskoiso on monivuotinen.
Yksivuotinen tomatillo muistuttaa kukiltaan karviaiskoisoa. Tomatillo on meillä harvinainen viljelykasvi. Nimensä se on saanut espanjankielestä, jossa tomatillo tarkoittaa pientä tomaattia. Tomatillon 'tomaatit' eivät ole syötäviä ilman kypsentämistä.

Tosin tässäkään ei mainita voiko kypsiä silti syödä kypsentämättä.
Mutta ei kolme kypsää tomatillo purplea ainakaan vuorokauden aikana ole ihmeempiä tehnyt  ;).
Onpahan ainakin viimeinen vuosi kun noita vesiviljelyssä kasvatan... Eilen jouduin nostamaan kantta 5 senttiä ylöspäin, jossa verkkoruukut ovat, ja vetämään mustaa muovia Huru-lootan ympärille estääkseni auringon pääsyn juuristoon...

 Kyllä voi syödä raakanakin näköjään  (http://www.examiner.com/article/and-how-do-i-use-a-tomatillo) Mausta ei ole takeita. Suomessa kun ei juuri kasvateta eikä saatavissa kaupoissa niin kaikenlaista juttua on liikenteessä ja tämä suosituskin aina kypsentää. Mutta myrkyllisyyteen se ei liity vaan makuun.

Lainaus käyttäjältä: Juso - elokuu 01, 2013, 22:18:34 ip
Kyllä voi syödä raakanakin näköjään  (http://www.examiner.com/article/and-how-do-i-use-a-tomatillo) Mausta ei ole takeita. Suomessa kun ei juuri kasvateta eikä saatavissa kaupoissa niin kaikenlaista juttua on liikenteessä ja tämä suosituskin aina kypsentää. Mutta myrkyllisyyteen se ei liity vaan makuun.

Näköjään. Hyviä linkkejä ruokaohjeisiin sieltä löytyi myös  :).

Tuossa Salsa Verde-ohje joka on pariin kertaan testattu. (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=10199.msg215857#msg215857) Voi normaaliin tapaan laittaa ja sulkea uunissa kuumennettuihin purkkeihin ja tuntuu säilyvän ainakin vuoden. Kannattaa paahtaa eikä keittää ja sitten pelliltä kaikki talteen.

Tänään siirsin physaliksien (6kpl) Huru-lootan pois varjostamasta maassa kasvavia pubeja ja tomskuja. Samalla siitä varisi aika kasa tomatilloja, ja keräsin ne + kuivuneet suojalehdet omistavat pois. Purplea, verdeä ja peruvianaa. 850 g.
Tein ne tuolla ohjeellasi soveltuvin osin. Jalapenot korvasin tummuneilla kuudella Rocoto Costa Rica Redeillä. Niissä oli kivasti potkua, ja salsaankin sitä tuli aika tavalla.
Mutta yllättävän hyvää se oli, ajatellen tomatillon makua muuten....

Mitenkäs kypsä tomatillon hedelmä kypsennetään? Kattilaan kiehumaan tunniksi?
Ja aavistuksen sivuraiteelle, mutta kertoo suomalaisesta keittiöosaamisesta: vaniljatangosta pitää raaputtaa siemenet kattilaan (koska uskomuksen mukaan maku tulee siemenistä, vrt. chilien tulisuus on siemenissä) ja sitten halkaistut vaniljatangot sekaan. Todellisuudessa vanilliinia kuitenkin lienee eniten juurikin siinä fermentoituneessa siemenkodassa, eikä siemenissä taida juurikaan olla aromia joten siemenet voipi raaputtaa biojäteastiaan tai sitten kokeilla sattuisiko jokin siemen sittenkin lähteä itämään kasvattaen Vanilla Planifolia-orkidean.

KP78, lukaise tuo Juson linkki.

Tänään purin kameralta kuvia pois, ja löysin nämäkin.



(https://lh6.googleusercontent.com/-cBvXA591tKM/Uf91wJEE73I/AAAAAAAABU8/AiUhd43qanI/w1153-h865-no/001.JPG)
Kotoinen Physalis alkekengi...


(https://lh3.googleusercontent.com/-ydR6Vc2A95o/Uf91xTZUqrI/AAAAAAAABVA/2NjcN6M5kgw/w1153-h865-no/003.JPG)
Raaka-aines. Nämä ovat Physalis purplea, verdeä ja peruvianaa. Yhtään lyhtykoison marjaa ei ole mukana.


(https://lh3.googleusercontent.com/-8pTEnPpDoTM/Uf91zDOjtdI/AAAAAAAABVM/K0nuggg2abU/w1153-h865-no/004.JPG)
Koisot halkaistu pelille. Mukana oli myös valkosipulia ja tavallista sipulia, sekä 6 kpl Rocoto Costa Rica Rediä  paahtumassa 200* parikymmentä minuuttia. Ei ollut jalapenoja.


(https://lh3.googleusercontent.com/-_n3kb2pTWEg/Uf910CSzLUI/AAAAAAAABVU/Yi74mQ8h7F0/w1153-h865-no/006.JPG)
Mössö valmista nautittavaksi.
Tämä on tehty Juson ohjeen mukaan. Hyvää tuli.

Lainaus käyttäjältä: KP78 - elokuu 03, 2013, 10:12:31 ap
Mitenkäs kypsä tomatillon hedelmä kypsennetään? Kattilaan kiehumaan tunniksi?
Ja aavistuksen sivuraiteelle, mutta kertoo suomalaisesta keittiöosaamisesta: vaniljatangosta pitää raaputtaa siemenet kattilaan (koska uskomuksen mukaan maku tulee siemenistä, vrt. chilien tulisuus on siemenissä) ja sitten halkaistut vaniljatangot sekaan. Todellisuudessa vanilliinia kuitenkin lienee eniten juurikin siinä fermentoituneessa siemenkodassa, eikä siemenissä taida juurikaan olla aromia joten siemenet voipi raaputtaa biojäteastiaan tai sitten kokeilla sattuisiko jokin siemen sittenkin lähteä itämään kasvattaen Vanilla Planifolia-orkidean.

Osuit naulan kantaan tässä! Orkideoiden siemenet eivät sisällä geneettisen materiaalin lisäksi mitään ylimääräistä, siemenen kuorikin on yleensä vain muutaman solun paksuinen. Vaniljan siemenet ovat orkideamaailman suurimpia, mutta vaniljan makua niissä on saman verran kuin chilin siemenissä kapsaisiinia. Toisin sanoen sen verran kuin mukaan on tarttunut.

Vanilja-aromi on monimutkainen kemiallinen yhdiste jonka esiastetta on eniten vaniljan kukinnon juuressa. Kun kukka pölyttyy, tippuvat terälehdet pois ja kukinto kuroutuu siemenkodaksi. Kun kypsä siemenkota käsitellään ja fermentoidaan, muuttuu vaniljan esiaste meidän kaikkien tuntemaksi vaniljaksi. Halkaistussa siemenkodassa näkyvät "karvat" tai "ruoteet" sisältävät kaikkein eniten vaniljaa. Kodat kannattaakin raapaista rikki ennen käyttöä.

Tuohon siementen irtiraaputtamiseen en ole vuosien saatossa keksinyt muuta syytä, kuin että ravintolassa saadaan tuotteeseen mustia pilkkuja todisteeksi siitä, että maku tulee oikeasta vaniljasta eikä synteettisestä vanilliinista.

(https://lh3.googleusercontent.com/-pBeC1o10k98/UgM_pJ9yL9I/AAAAAAAABYQ/UDcWA8scLfs/w1096-h822-no/Pubeja+ulkoa.+Elokuun+eka+viikko+1+007.JPG)
Physaliksien risukasa..... Juuristolla on ongelmia sopia tuonne Huru-lootan pohjalle. Uusia kukintoja ei synny kuin hiukan, mutta nuo tomatillot kuitenkin pysyvät kiinni ja kypsyvätkin.... Ainoa mikä kasvaa kunnon vihreää, on Physalis peruviana.
Vesiviljelyyn tämä ei enää mene, aivan liian iso ja aivan liian iso juuristo. Ehkä muuten, näkee sitten talvella paremmin...

Luulin ettei mitään hedelmiä kasva, nyt alkoi pudotella kellastuvia ja onhan niissä sisällä sellaisia pikkurillin pään kokoisia.
Mikäköhän mahtaa olla vikana, viime vuonna samoista siemenistä kasvoi suuria?

Joka tapauksessa: ei ikinä enää mihinkään "sisätiloihin". Kontissa taivas on pimennyt eikä mahdu kulkemaan.

Huru-ukko: hyvältä näyttää ja normaalin kokoisilta. Tuon mössön maun muistelo kehoittaa kuitenkin jatkamaan.

Nyt olen keräillyt maahan pudonneet talteen, poistin suojuslehdet ja huuhtaisin lämpimällä vedellä.


(https://lh6.googleusercontent.com/-maqppYrVc-I/UgdLlbzwxkI/AAAAAAAABa8/X6ukfbs8RNo/w962-h865-no/002.JPG)
Hiukan on väri alkanut vaihtumaan, voisi kai olettaa että värjäytyneet on purpleja. Ja vihreät verdejä.
Purpleni taitavat silti olla hiukan raakoja vielä

Täällä on viherpiipertäjien sivulla kuvat molemmista lajikkeista, ja linkki salsa verden tekoon kolmella eri tavalla samasta reseptistä (http://viherpiiperrys.weebly.com/tomatillo.html)

Onko tuo Ananaskirsikka hyvä Latvoa, jos meinaa tuoda sisälle? Ajattelin kokeilla talvetusta. Meinaan, että tuheentuuko ja piristyykö kasvu kuinka paljon latvomisesta, ym. Karsimisesta?

Heitä roskiin..... Ne kasvaa tosi äkkiä uusista siemenistä keväällä.



(https://lh5.googleusercontent.com/-cwoCnAuzjwo/UhS5AqwbxFI/AAAAAAAABcg/bJHiNB04Jn4/w729-h547-no/002.JPG)
Suurinpiirtein saman verran jäi vielä oksille. Onneksi kukkiminen on loppunut....

Tomatillon kaunis kukka
(http://sphotos-f.ak.fbcdn.net/hphotos-ak-prn1/q71/s720x720/602773_669963663016379_1157259847_n.jpg)

Ananaskirsikka tuntuu kasvavan nopeasti. Laitoin kokeeksi yhden ZenGrowiin ja se on kasvanut ohi persiljoista sun muusta hetkessä. Varmaan ensi kesänä saa pientä satoakin, jos idättää siemenet tammikuussa. Lajike on 'Little Lantern' jonka ei pitäisi kasvaa kovinkaan suureksi.

Pistän pari kuvaa, toinen satoa ja toisesta näkee hiukan miltä nuo purple ja verde näyttää kypsinä.
Se itseäni vaivasi oikeastaan eniten, että tietää koska noita voi korjata sadoksi.


(https://lh3.googleusercontent.com/-ZkHiRBi_SOk/UhX0WcJp8sI/AAAAAAAABeM/Ug8ZUVNzlcc/w729-h547-no/Tomarilloketsuppi+001.JPG)
Vaakan painosta  pois 210 grammaa, sen astia painaa, pöydällä ja vieressa astiassa olevat tomatillot painavat rapian kilon.
Pöydällä olevat on poimittu 2-4 päivää sitten, suojuslehti paperoituu nopeasti.



(https://lh6.googleusercontent.com/-dOK83TAU0K4/UhX0Xp7tqtI/AAAAAAAABeU/ySetAqZBr3Y/w729-h547-no/Tomarilloketsuppi+006.JPG)
Tässä on kaksi ylintä tomatilloa alkanut jo märkänemään, vaikka suojuslehti on puoliksi vihreä. Tuohan voi johtua lannoitusvirheestä tai jostain muustakin. Kokonaisuudessaan tuo on kuitenkin jäänyt muutamaan yksilöön.
Lähinnä tuon vuoksi keräilin puskat melkein tyhjäksi, ehkä kilon verran jäi suuhun syksyn ajaksi.
Keskellä pilaantuneiden alla on Physalis verdejä kaksi, etenkin vasemmanpuoleisessa tuo vaalean vihreä sävy kertoo kypsyydestä. Hedelmä pehmenee myös jonkun verran raakaan verrattuna. Kypsässä on vielä kimmoisuutta jäljellä, liian pehmeä on pilalla.
Alhaalla sitten kaksi purplea, väristäkin nuo erottaa. Myös suojuslehti värjäytyy saman väriseksi.
Silloin kun nuo suojuslehdet alkaa rapisemaan kuten paperit, niin kypsyminen on alkanut ja suojuslehden värin muuttuessa ruskehtavaksi (verde) tai violetiksi ne on kypsiä..... Ja makukin on ihan kohtuullinen.
Mulla siis kasvoi nuo verdet (2) ja purplet (2) samassa NFT systeemissä kahden peruvianan kanssa, joiden sato jäi muutamaan kirsikan kokoiseen hedelmään. Ei jatkoon....
Ensimmäiseksi kypsyivät purplet, ja nyt kaksi viikkoa myöhemmin verdet.

Pläräsin aiemmin illalla Miquelin kanssa SKK3:sta. Physalis-pussukassa ei ollut tomatillon (p. philadelphica) siemeniä, tai en vain osannut niitä pussien nimistä tunnistaa. Mahtaisiko kenelläkään olla siemeniä antaa postimaksun tai vaivanpalkan hinnalla?

Lainaus käyttäjältä: HotVelo - joulukuu 15, 2013, 22:12:37 ip
Pläräsin aiemmin illalla Miquelin kanssa SKK3:sta. Physalis-pussukassa ei ollut tomatillon (p. philadelphica) siemeniä, tai en vain osannut niitä pussien nimistä tunnistaa. Mahtaisiko kenelläkään olla siemeniä antaa postimaksun tai vaivanpalkan hinnalla?

Olen tilailemassa Seemnemaailmasta kaikenlaista. Listalta löytyy fyysal Konditer joka on P.ixocarpa.
Laitanko tilaukseen ja sitten postitan sulle? Hintaa siemenille 0.55€.

Lainaus käyttäjältä: bluesman - joulukuu 15, 2013, 22:55:35 ip
Olen tilailemassa Seemnemaailmasta kaikenlaista. Listalta löytyy fyysal Konditer joka on P.ixocarpa.
Laitanko tilaukseen ja sitten postitan sulle? Hintaa siemenille 0.55€.

No niinpä tietysti, kun katsoin Seemnemaailmasta hakutuloksia antamallasi nimellä, niin sieltä tuli näytölle vennäänkielinen siemenpussin kansi, minkä tunnistin muutamia tuntia varhemmin katselemastani ("ei tästä voi tietää, mikä tämä on").  ::)

Jos kehtaat (toim. huom.:savolainen merkitys teonsanalle), niin pistä oman tilauksesi jatkoksi, uskon vahvasti sitä ruoanlaiton lisäraaka-aineeksi tarvitsevani jatkossakin eikä vain 2014. Joten en laita Miquelille hätäviestiä pidätellä SKK3:n paketointia siementen nappaamiseksi vielä sieltä.

Sovitaan yv:llä toimituksen yksityiskohdat.

 Tämän vuoden kasvatuslista on näiden osalta Physalis Purple, P. Cisineros, P. Verde Puebla ja P.Yellow Husk. Kaksi jokaisesta alkuun. Pari viikkoa sitten laitoin jo samaiset taimimultaa, ja tänään totesin että näistä oli itänyt vain yksi kpl. Joten tänä aamusta lautalle meni jokaista lajia hyppysellinen siemeniä.
Viime vuonna idätykset oli maaliskuun lopulla, ja sekin riitti aika hyvään tulokseen.
Netistä tongin ketsupin tomaateista ja salsa verden tekoohjeet, jotka yhdistämällä tuloksena oli maukasta soosia, jotka sopii salaatinkastikkeeksi tai vaikka ketsupin korvaajaksi.
Tänä vuonna ajatuksena on yhdistää tomatilloihin vaikka jalapenoja, ja hapattaa sose. Hapatuksen jälkeen säilytys pakastimessa....

Viime vuonna näitä oli neljä kasvia 4 metrin  Huru-lootassa ^tm 6"x6", ja onnistuivat tukkimaan sen juuristollaan. Suunnitelmissa 12"x6" ränni.....

Mahtaako Toma Verde tai Purpele -tomatillot olla hitaampia tai vaikeampia kuin nuo ananaskirsikat??
Otin SKK3'sta paria AK'ta joista toinen ainakin joku venäläinen laji. Tomatillo kuitenkin kinnostaa enemmän ja tilaa -ainakin lämmintä- on rajatusti ...

Lainaus käyttäjältä: sorrii - maaliskuu 26, 2014, 10:32:53 ap
Mahtaako Toma Verde tai Purpele -tomatillot olla hitaampia tai vaikeampia kuin nuo ananaskirsikat??
Otin SKK3'sta paria AK'ta joista toinen ainakin joku venäläinen laji. Tomatillo kuitenkin kinnostaa enemmän ja tilaa -ainakin lämmintä- on rajatusti ...

Viime vuonna tomatillot kasvoi ulkona NFT:ssä. Purplea ja Verdeä molempia kaksi. Satoisia, suurinpiirtein noin 4 kiloa tuli jokaisesta.
Yksi Peruvianas oli myös samassa systeemissä, sen tulos jäi aika laihaksi, eikä marjat olleet kovin kummoisen makuisia, samanlaisia saa kaupastakin....

 :o ... Kuinkas nopeasti ne kasvaa, itää?? Ehtiikö?
Mulla oli viime kesänä aurinkokenno-lirutin isossa betonipaljussa ulkona: Siinä kasvoi [sora-kookosmix 75/25] Ajit aika reippaasti vaikka rakentelnkin tuon vasta heinäkuussa! Nyt näyttää ajien valkoima aika ohuelta; tomaattien ulkokasvatukseen olen kyllästynyt; annuumit/chinenset menee tunneleihin; pubejakaan en ehkä viitsi aktiivisysteemiin laittaa vaan isoihin astioihin jotka saa kottikärrättyä kotiin kypsymään syksyllä ....

4-8-12kg tomatilloja kelpaisi kyllä  ;D

Lainaus käyttäjältä: sorrii - maaliskuu 26, 2014, 11:39:11 ap
:o ... Kuinkas nopeasti ne kasvaa, itää?? Ehtiikö?
Mulla oli viime kesänä aurinkokenno-lirutin isossa betonipaljussa ulkona: Siinä kasvoi [sora-kookosmix 75/25] Ajit aika reippaasti vaikka rakentelnkin tuon vasta heinäkuussa! Nyt näyttää ajien valkoima aika ohuelta; tomaattien ulkokasvatukseen olen kyllästynyt; annuumit/chinenset menee tunneleihin; pubejakaan en ehkä viitsi aktiivisysteemiin laittaa vaan isoihin astioihin jotka saa kottikärrättyä kotiin kypsymään syksyllä ....

4-8-12kg tomatilloja kelpaisi kyllä  ;D

Maaliskuun 26 päivä laitoin viime vuonna ne itämään, kasvatin vesiviljelmissä.
(https://lh4.googleusercontent.com/-PVr7vKwH5g0/UXZiVeSJn9I/AAAAAAAAAjo/JE3ttuZUcE0/s821/Huhtikuu+23+003.JPG)
Tilanne oli tuo 23.02.2013...
Nyt omat physalikset ovat jo taimimullassa, ja lykkäävät ensimäistä oikeaa lehtipariaan.....


(https://lh3.googleusercontent.com/-8rUxvxQhkdk/UhX0ZOWO8ZI/AAAAAAAABec/QJeS_JXrHwg/w729-h547-no/Tomarilloketsuppi+007.JPG)
Elokuun 22 päivä tein tomaateista ja tomatilloista ketsupin tapaista, jota nytkin menee salaatin kanssa tai ranskiksilla....



(https://lh5.googleusercontent.com/-xV1yRehmcLI/Uir1OyPDpHI/AAAAAAAABj8/DMh8x83dhdY/w1293-h970-no/015.JPG)
Syyskuun 7. päivä viime vuotta. Klikkaamalla pitäisi aueta isommaksi. Kuvasta ei kunnolla selviä, mutta kasvoivat Huru-lootassa^tm, ja korkeutta noilla on sellainen ehkä hiukan vajaa kaksi metriä ja saman verran leveyttä...
Kasvit kasvoi puolen metrin välein, ja kasvoivat toistensa sisään. Se ei ollut haitta noille, lehvästö on suhteellisen harva.

Hitto ...
Pitääköhän panna tilaukseen lisää aurinkopumppuja  8)
Ajattelin että Tomatillo menisi samaan lootaan jonkun paprikan kanssa: Taitaa olla turha toivo ... Sensijaan violetti ja vihreä tomatillo voisivat viihtyä. Kasvatuslaatikko lisi Bilteman 90l paljusta madallettu vanha ebbilaatikko.

9v aurikokennopumppu [kenno ~10x20cm] jaksoi hienosti pumpata 50cm nostokorkeudella [luvataan 70cm] ~6t/vrk: Se pumppasi ohuiden pilvienkin aikaan ... Viljelyplantaasilla ei tiet ole verkkosähköä: Luonnonsuojelualueella keskellä metsää, siis. http://www.dx.com/p/solar-powered-brushless-water-pump-black-82009#.UzKuyfl_t8E (http://www.dx.com/p/solar-powered-brushless-water-pump-black-82009#.UzKuyfl_t8E)

Tomatillot meni tilaukseen Exotic Gardeniin ..

(https://lh4.googleusercontent.com/-ubN7J5vcPXA/UzmqlMXOuyI/AAAAAAAACdw/-IdWzPHehE8/w1536-h864-no/31.3.2014+-+1)
Tämän vuoden Physalikset Huru-lootaa^tm varten. Verde Puebla 2 kpl, yksi Cicineros, yksi Yellow Husk ja viimevuotisista siemenistä Purple. Josta on varakappale multaruukussa, voisin oikeastaan koettaa miten se menestyisi pellossa....
Taimibubbleri mallia marinointisoosi pänikkä Kivikylään...Bioponisena tietty  8).

Ja olikohan se sitten välttämätöntä että noita tomatilloja on aina kaksi samaa lajia lähekkäin: Exotic Gardenin ohjeessa sanotaan että on ristipölytteinen jne. Mulla on nyt taimia sekä Toma Verde että Tomatillo Purple -lajia. Ajatus oli laittaa "Sorrilootaan" [=90l betonipalju aurinkokenno-vesipumpulla + sora-kookos-mix] yksi purple ja yksi verde. Pölyttäisiköhän ne toisensa ;) ...
Toinen mahdollisuus tiet olisi laittaa siihen lootaan kaksi purplea [jos oli nopeampi] ja kaksi verdeä kasvihuoneeseen. Kolmas tapa tiet olisi käyttää noita kookokseen parittain istutettuja niin että Sorrilootaan^R tulisi yhteensä 4 kasvia: kaksi tuplasellaista ... ?!? Taitaa niitä taimia olla 5kpl molempia + lisäksi ananaskirsikoita ja lyhtykoisokin, vahingossa ...

Sorriloota^R viime kesänä. Keskellä peltoa lienee tarpeellinen tuo tuulisuoja. Kasvit istuttelin raakkitaimista Juhannuksen aikaan [Aji Cristal] ja tekihän ne puoli ämpäriä raakileita ...  8)
(http://imageshack.com/a/img59/1679/uo6s.jpg)

Ensimmäistä kertaa kun ananaskirsikoita/mansikkakoisoa, tomatilloa & toma verdeä yritän kasvatella, niin heitän kysymyksen, mikä on pyörinyt mielessä jo jonkin aikaa.

Ovatko erityisesti tomatillot jotenkin tavallista krantumpia valon määrän suhteen taimivaiheessa? Toisin kysymys muotoillen: tuleeko tomatilloista samassa valomäärässä helpommin herkästi vaurioituvia hujoppeja verrattuna ananaskirsikkaan ja ehkä jopa toma verdeenkin?

Olen kaksi hujoppi-mallista tomatilloa menettänyt tyvestä katkenneina. Toisen viimeksi tänä iltana, kun sitä yritin saada siirrettyä syvempään ruukkuun. Ananaskirsikat ovat vastaavasti kasvaneet huomattavasti maltillisemmin. Ja kun sitten vertaan keinovalon ja kerrostalon eteläikkunan kautta valaistuneita tomatilloja niihin, mitkä olen siirtänyt harsoilla varjostettuun kasvihuoneeseen, niin ero on siinäkin tomatillolla ja tomatillolla. Kasvihuoneessa olevat ovat selvästi hidastaneet pituuskasvuaan ja keskittyneet tuuheampaan kasvuun, valoshokista ensin toivuttuaan.

Idätyksiä on sinänsä sen verran runsaasti, ettei parin taimen menetys ihmeemmin kirpaise. Mietin vaan, olisiko tässä opiksi otettavaa seuraavalle kasvukaudelle.

Omatkin physalikset on myös honteloita hujoppeja, ja kasvavat chilien kanssa samoissa olosuhteissa. Myös viime kesällä kun ne oli ulkona, pituuskasvu on kovaa. Puskat oli noin 2 x2 metriä. Juuristo kasvoi NFT:ssä nelikertaiseksi verrattuna chileihin. Lehtivälit jää noin 20 cm. Kovia haarautumaan isompina.

Kiitokset, tämä tieto on varmaan hyödyksi kesään valmistautuessa. Olen ajatellut ulkosijoituspaikaksi vanhan hirsiaitan eteläpäätyä, nyt täytyy paikkaa katsoa vielä sillä silmällä kuinka ne mahdollisesti isoksi kasvaessaan siinä sopivat olemaan. Se on kyllä ulkosalla olevista kasvupaikoista lämpimin ja suojaisin, mitä tontilta löytyy.

Se minua juuri ihmetytti, kun samoissa valaistusolosuhteissa physalisten kanssa tomaatit ja vihannespaprikat kasvoivat pituutta hyvin maltillisesti. Vaan sepä nyt sitten on vaan ominaisuus näille, ja pitää vaan tukea ja istutella syvempään kun ruukkua vaihtaa.

(https://lh5.googleusercontent.com/-xV1yRehmcLI/Uir1OyPDpHI/AAAAAAAABj8/DMh8x83dhdY/w1293-h970-no/015.JPG)
Klikkaamalla isompi. Tuosta saa hiukan käsitystä mitä se ulkona kasvaa NFT:ssä. Multakasvatuksesta ei ole itsellä kokemusta.

Kaksi mansikkakoisoa (takana) ja yksi tomatillo lopullisiksi ajatelluissa kasvatusastioissaan.

(https://lh5.googleusercontent.com/-GOqHyFtKYco/U25lHgFkU_I/AAAAAAAAB5g/e8TCdpT60nw/s640/P5100372.JPG)

Ja tuohon ajattelin kasvupaikkaa valmistella.

(https://lh3.googleusercontent.com/-y5V8LaAOn5Y/U25lj9ftBfI/AAAAAAAAB54/BZlfQbW_N58/s720/P5100377.JPG)

Voipi kyllä olla, että tuo seinävarren pätkä ei yksistään riitä. Kun räknäsin kasvihuoneessa, tulos oli kuvassa olleet mukaanlukien 6 tomatilloa (pari tosin hyvin hentoisia vielä), 4 ananaskirsikkaa ja sitten nuo kaksi mansikkakoisoa. Ja kun Korpilahdelta on tulossa vielä jokunen toma verde, niin jotain tarttee tehdä.

Ja joo, on tuo vähän nolon näköistä, kun vanhat maitotonkkien/-hinkkien kuivatushyllyt on lastattu kaikenkarvaisilla perennatuilla ja muilla tikuilla sekalaisilla puunpätkillä.

Ulkoilmavahvuiset mansikkakoisot ja tomatillot pääsivät totuttelemaan kasvupaikkaansa. Vasemmanpuoleiset kaksi odottavat vielä lopullisia kasvupottejaan.

(https://lh3.googleusercontent.com/-cBSHaP4ia-Y/U3kHnnoDn9I/AAAAAAAAB8o/AAsXZYzEpX4/s576/P5180394.JPG)

Mitenkhän Toma Verde ja Tomatillo Purple mahtaisivat pölyttää ristiin?!? Onko toivoa ...  :-\

Exotic Gardenin ohjeessa sanotaan että pitäisi olla kaksi kasviyksilöä että pölytys onnistuu. Nyt näyttää pahasti ettei ole kuin yksi tosi komea Tomatillo Purple ja pari Toma Verdeä jotka ei niin komeita. Toinen Purple on henkitoreissaan ja surkea alle 10cm rääpäle jolla yksi pieni vihreä lehti .... Olivat vähän heitteillä, kun luulin .. jne .. jne ..

Nyt nuo ovat hyvässä valossa kookoskuitu-NFT-virityksellä ja varsinkin yksi Purple heräsi hilittömään kasvuun. Saattaa olla että Toma Verdet [2kpl] tuosta vielä lähteekin, mutta iso yksinäinen Purple surettaa ...

PS: Ananaskirsikkaa on yhdessä taimiruukussa parittain ja näyttävät innokkaasti ja tasatahtia kasvavan hyvin ...

Viime vuoden kasvatuksissa oli 1 Verde, 1 Purple ja muistaakseni kaksi ananaskirsikkaa. Hmmmm...En oikein tarkkaan muista olisiko voinut olla 2 lajiketta ehkä Purplesta tai Verdestä, mutta 4 kasvia oli. Jokaisesta tuli sastoa. Aika sama konsepti kuin sulla.

LainausEn oikein tarkkaan muista olisiko voinut olla 2 lajiketta ehkä Purplesta tai Verdestä, mutta 4 kasvia oli...

Pakosti siis kaksi noista oli ilman paria ..
Ananaskirsikan ohjeissa ei kait puhutakaan että pitäisi olla kaksi samaa lajia.

Toma Verde ja Purple lienevät samaa lajia noin tiäteellisesti [physalis ixocarpa - physalis philadelphica] ... Lainaus Wikipediasta:

LainausTomatillo (Physalis philadelphica, syn. Physalis ixocarpa) on monivuotinen pääasiassa meksikolainen koisokasvi. Se on läheistä sukua lyhtykoisolle ja karviaiskoisolle eli ananaskirsikalle. Etäisempää sukua se on myös merkittäville viljelykasveille kuten tomaatille (Solanum lycopersicum), munakoisolle (Solanum melongena) ja perunalle (Solanum tuberosum). Karviaiskoisosta poiketen tomatillon hedelmää ei syödä sellaisenaan, vaan se valmistetaan aina ruoaksi. Tomatillon nimi on espanjankielinen diminutiivimuoto sanasta tomato, eli se tarkoittaa "pikkutomaattia".

Exoticin luettelossa Verde on "ixocarpa" ja Purple on "philadelphica" ... hämäykseksi kaupunkilaisille, varmaan ...  ::)

Lainaus käyttäjältä: sorrii - toukokuu 20, 2014, 17:27:02 ip

LainausEn oikein tarkkaan muista olisiko voinut olla 2 lajiketta ehkä Purplesta tai Verdestä, mutta 4 kasvia oli...

Pakosti siis kaksi noista oli ilman paria ..
Ananaskirsikan ohjeissa ei kait puhutakaan että pitäisi olla kaksi samaa lajia.

Toma Verde ja Purple lienevät samaa lajia noin tiäteellisesti [physalis ixocarpa - physalis philadelphica] ... Lainaus Wikipediasta:

LainausTomatillo (Physalis philadelphica, syn. Physalis ixocarpa) on monivuotinen pääasiassa meksikolainen koisokasvi. Se on läheistä sukua lyhtykoisolle ja karviaiskoisolle eli ananaskirsikalle. Etäisempää sukua se on myös merkittäville viljelykasveille kuten tomaatille (Solanum lycopersicum), munakoisolle (Solanum melongena) ja perunalle (Solanum tuberosum). Karviaiskoisosta poiketen tomatillon hedelmää ei syödä sellaisenaan, vaan se valmistetaan aina ruoaksi. Tomatillon nimi on espanjankielinen diminutiivimuoto sanasta tomato, eli se tarkoittaa "pikkutomaattia".

Exoticin luettelossa Verde on "ixocarpa" ja Purple on "philadelphica" ... hämäykseksi kaupunkilaisille, varmaan ...  ::)

Tomatilloja voi syödä ihan hyvin, kunhan katsoo että ne on kypsiä. Hyvä tuntomerkki on syödä puskasta pudonneita, tosin se ei takaa kypsyyttä. Kypsässä hedelmässä on lehtisuojus ruskettunut, tomatillo on muuttanut väriään ja on pehmeä. Ja maistuu makealle eikä karvaalle.

Kasvupäivitys.

(https://lh3.googleusercontent.com/-0rUmkaBfer8/U5VOUiOz7qI/AAAAAAAACE8/LWVsR0OYZok/s640/P6080444.JPG)

Ei mahdu enää viisi kasvia vanhojen hirsien päälle rinnatusten. Ananaskirsikka vasemmalla on joutunut asettumaan maakiven päälle.

(https://lh5.googleusercontent.com/-xWgqtFukVKM/U5VOVDkXE0I/AAAAAAAACFE/b6cmKBrg-Bo/s512/P6080445.JPG)

Nämä myöhemmin itäneet mahtuvat vielä liki toisiaan. Onneksi on pitkä haljaspuu alla, joten tilaa harventaa asetelmaa on kyllä. Pisimmät roikaleet ovat tomatilloja, pienemmät yksi ananaskirsikka ja yksi toma verde.

(https://lh4.googleusercontent.com/-XHWvOg0bUOo/U5VOUE2yXvI/AAAAAAAACE4/qECwjbMSEQI/s512/P6080443.JPG)

Ananaskirsikka ja mansikkakoiso ovat koristeruukuissa kasvihuoneen edustalla, välissään ylivuotinen frute.

Mansikkakoisoissa hedelmän/marjan alkuja on ollut jo jonkun aikaa, isoimmasta tomatillosta en ole vielä pölyttyneitä kukkia löytänyt, vaikka kukinta on reipasta.

(https://lh3.googleusercontent.com/-kauBIYADCyg/U6VuiSG-u1I/AAAAAAAADRM/YQogNUFJzV0/w1536-h864-no/21.6.2014+-+1)
Tomatilloja, oikealla ehkä Verde Puebla, pienin on Cicineros, suurin on ehkä joku, sitten on lappu hukassa, ja viimeinen vasemalla on Yellow Husk ehkä.......
Kunhan kypsyy ellei pakkaset vie, niin lajikkeetkin selviää  :o.

Kaksi viikkoa edellisen tilannekatsauksen jälkeen.

(https://lh3.googleusercontent.com/-7bK9JWGhbYg/U6sUuRCKwkI/AAAAAAAACJI/SJ8VHYXec1c/s576/P6250490.JPG)

Vasemmalta oikealle: ananaskirsikka, mansikkakoiso, tomatillo, mansikkakoiso.

Kasvua ei ole hirmuisen paljon tullut sitten edellisen kuvan. Kylmä jakso räntä- ja raesateineen sekä halloineen on jättänyt jälkensä. Kukkia kuitenkin runsaasti ja marjanalkujakin kohtuullisesti. Tomatillo tuli laitettua toukokuun puolella aivan liian pieneen ruukkuun, onneksi siirto vielä onnistui.

(https://lh4.googleusercontent.com/-ogzK3IbA2pE/U6sU1U2LeLI/AAAAAAAACJQ/OXQl1l-D2vY/s512/P6250491.JPG)

Vasemmalta oikealle: toma verde, tomatillo, tomatillo, ananaskirsikka ja tomatillo.

Oikeanpuoleisin tomatillo menetti latvansa kesäkuun toisella viikolla eräässä aamuisessa rankkasateessa. Keskellä olevilta tomatilloilta tosin alkaa kasvutila ylöspäin räystään alla kohta jo loppuakin.

Laitanpa tähän nyt päivityksen aiheesta physaliksia multakasvatuksessa. Kuukauden verran edellisistä kuvista on mennyt näköjään aikaa.

(https://lh4.googleusercontent.com/-baU61MfPKUs/U9NsPeK_4fI/AAAAAAAACRo/BPpnMCCYouk/s576/P7260535.JPG)

Aitan eteläpäädyn kasvit ovat sekä kasvaneet kesän lämmössä että kärsineet kohdalle osuneista ukkospuuskista. Erityisesti oikeanpuoleisin mansikkakoiso on menettänyt käytännössä 2/3 kasvustaan revenneinä oksanhaaroina. Repeämistä alkanut rungon lahoaminen näyttää vievän vielä lisääkin. Aitan pikkuikkunan jo peittänyt tomatillo on myös kärsinyt muutamia vahinkoja, mutta ei niin pahoja. Muutamia mansikkakoison hedelmiä on jo syötykin. Varsin mukavan makuisia ovat olleet, vaikkeivat ihan täysin kypsiksi pensaista itsestään pudonneet olleet ehtineetkään.

(https://lh3.googleusercontent.com/-Mn8CvXf_vHA/U9NsNjlJb8I/AAAAAAAACRc/uA2EjNI2twA/s512/P7260536.JPG)

Aitan länsisivustalla kasvu on myös reipasta. Samat ongelmat ovat täälläkin olleet vastassa kuin eteläpuolella: kuinka tukea mahdollisimman luotettavasti korkeat ja joka suuntaan haaroittuvat kasvustot.

Kasvukausi ei ole vielä likikään lopuillaan, mutta kyllä joitain opetuksia tässä seuraavalle vuodelle on jo tullut. Ensinnäkin multatilaa pitää olla riittävästi. Isossakin ruukussa vesitalouden kanssa tekee tämmöisinä aikoina tiukkaa saati sitten muutamassa aivan liian pienessä, mihin pari tuli keväällä ja kevätkesällä laitettua. Ja toisekseen kasvien tuenta pitää suunnitella kunnolla etukäteen. Siinä vaiheessa, kun ongelma on jo käsillä, on tukemisratkaisun kehittely jo jonkin verran työlästä.

Kertokkaahan kokeneemmat pitääkö/kannattaako Tomatilloja tai ananskirsikoita leikellä?? Tyyliin "varkaat pois" - harventaa, latvoa, jotain ...

Mulla on karanut kasvu Sorrilootassani^R ihan täysin. Kaksi tomatilloa, Verde ja Purple kasvaa hydrosora-kookos-paljussa jossa on vedenkierto tyyliin NFT sorapedin päällä, aurinkokennolla. Olis varmaan riittävästi tullut kasvua ihan multalaatikossakin, näköjään  8) 8) 8)
Nyt nuo kasvit ovat latvuksistaan 1m halkaisijaltaan ja korkeutta yli 1.5m. Pieniä "lyhtyjä" ja kukkia on 5cm välein. Tomaatti-mansikka-setillä lannoitan [Nutriforte] ja oon pitänyt maltillisesti paprikan kasvuvaiheen lannoituksen. Voisi ehkä laittaa "kukinta ja raakileet -vaihetta päälle ... ?!?

Mökillä on multalootassa Ananaskirsikka, jota en ole päässyt hoitelemaan ja pelkään/epäilen että on näillä helteillä aika kovilla kosteuden suhteen. Senkin kasvattelin taimivaiheessa IKEA-taimi-NFT'ssä [...ei löydy IKEAN luettelossa  :o] ja pääsi kasvamaan 1.5 metriseksi ennenkuin sain kuskattua mökille. VOin kertoa että oli aika operaatio pakottaa se kasvi joulukuusipussiin, sitoa pussi maalarinteipillä kääröksi, ja pujotella pikkuautoon pelkääjänpaikalle: LAtva ylettyi takaikkunalle ... Viime näkemällä reilu viikko sitten [ennen huippuhelteitä] tuokin oli kasvanut entuisestään jo isommaksi kuin yksikään kasvattamani tomaatti ...

Epäilyttää miten nuo jaksavat kasvattaa tai kantaa sen määrän hedelmää mitä näyttäisi olevan tulossa. Ja pelkään että on vaara, että jäävät ne sadat ja tuhannet tomatillot minikokoisiksi.
Kokemuksia lannoitteen tarpeista ja leikkaamisesta otetaan vastaan mieluusti ...  ???

Kuvia ei nyt tullut otettua ... ens kerralla sitten  ;D

Vastaanpa itse itselleni osittain:
Surfailin enkkukielisillä sivuilla "tomatillo fertilizer" ja tuli mielenkiintoista tietoa:
Tamatillo tykkää reilusta fosforista!

Yhdellä sivulla suositeltiin alussa 10-10-10 NPK ja myöhemmin 5-10-10 !?!

Mulla oli sattumalta alussa litkuista puolet sekoitettu Starttilannoitteella jossa NPK on 11-15-10 ja näyttivät lähtevän ainakin hienosti kasvuun. Mietimpä tässä josko lisäisi osan lannoitteesta Starttilannoitteella ja sitten vain Tomaatilannoitteen 1-komponenttia. Silloin jää kyllä kalkki pois liemestä ... Sitä voi toki heittää vaikka rakeina vähän kasvualustaan tai reson pohjalle ...

PS. Fosforin puute näkyy violettina värinä lehtisuonissa tai yleensä lehdissä, luulemma [eli luin sieltä jostain...]
PSPS. Löytyyhän mulla kaapissani myös Nutriforten PK-lannoite, eli syyslannoite: PK - 22-27 ... saattaisi siitäkin tuon fosforin saada kun heittää arviolta puolet sitä normaaliin tomaattiannokseen lisää ... Kokeiluun meni!

Yhden vuoden kasvattelu ei kovin laajaa tietoa ja kokemusta anna, mutta viime vuoden havainto oli että kun syksy tuli päälle ja illat pimeni, niin tomaillot lopetti kukinnan, ja pakkasen korjattua viimeisen sadon, kovin paljoa ei enää raakileita puskissa ollut.....

Annoin kasvaa ilman leikkelyä tms, ja niin menee tänäkin vuonna....

Viime vuodesta poiketen tomatillot on huomattavasti tuuheampia verrattuna aikaisempiin "rimpuloihin". Joista toki tuli omasta mielestä se "ihan hyvä" sato........

Sorrilootassa^C kasvaa ...
Tomatillot oikeassa lootassa: Toma Verde ja Purple Tomatillo; Vasemmassa lootassa Outdoor Girl -tomaatti sekä Aji Cristal - ainoa taimi, jonka olen ostanut valmiina ...

(https://lh3.googleusercontent.com/-HwXGs-KSIFY/U9S3HFT2c3I/AAAAAAAAAlo/53Vqj9qKvx8/w1536-h864-no/Sorriloota2014.jpg)

Noita tomatilloja ajattelin vähän leikellä: Ei riitä usko että jaksaisivat kunnollisia hedelmiä tehdä, ja ehtiä kypsymään ennen syyskylmiä, jos en vähän auta. Latvoja siis aion leikellä maltillisesti ja katson ainakin olisiko jotain varkaan tapaisia joita voisi poistaa viemästä voimaa. Netistä löysin jotain ohjetta, jossa neuvottiin leikkaamaan latvoja, jotka nousevat "häkin" yläpuolelle selvästi - silloin kasvu keskittyy kasvin sisäosiin, joka kai sitten hyvä ?!? [jonkulaisessa häkissä kasvatusta suositellaan - tähän on enää vaikea mitään verkkoa lisäillä ...] Naruilla mennään..

Tuo aikaisemmin mainittu ravinnesuhde on helppo saada aikaan sekoittamalla Starttilannoitetta [NPK 11-15-10], Syyslannoitetta [PK 22-27] ja Typpi-kalsium -lannoitetta [N 15.5 + kalkki]:
30 litraan sekoittelin 1 mitallisen kaikkia kolmea jolloin mun laskupäälläni NPK-suhde on 15.5 - 37 - 37 joka aika lähellä mainittua 5-10-10 ... EC vähän alle 2 [PPM 900]
Lisäilin tuon 30 litraa vanhojen litkujen päälle [jäljellä ~5l kun olin lisännyt juuri tiistaina 25l vakio tomaattilitkua!!] Etten turhan suurta muutosta tekisi kerralla lisäsin vielä 10l normaalia Tomaatti-mansikkalitkua. Oliskohan nyt NPK-suhde luokkaa 8 - 9 - 13  :-\

Fosforia on reilusti. Kaliumiakin vähän reilummin. Typpeä selvästi vähemmän kuin ennen. Arvailla voin vaan etukäteen tehostaako tuo typen vähennys hedelmien tuottoa, vai vähentääkö peräti!?!
Nutriforten lannoitteiden ohjeissahan lisätään typpeä kukinta- ja raakilevaiheessa. Toisaalta samassa ohjeessa typpi pudotetaan vähiin ja kaliumia lisätään "pääsato" -vaiheessa.
Mulla siis alkoi nyt pääsato! Kyllähän niitä raakileiden alkuja on aika riittävästi puskissa. Vaatiiko hedelmien kasvu sitten typpeä vai jotain muuta, on mulle ihan hepreaa ...

On noista chileistäkin aina satoa tullut, vaikka en oo yhtään tiennyt mitä oon tekemässä. Valoa ja kosteutta kun riittää, ja lämpöä kohtuullisesti ... Nyt on ollut valoa ja lämpöä: Aurinkokennopumput toimii kuin saksalaisen junan vessa. Tomatilloista varoitellaan jenkkifoorumeilla että eivät tykkää märästä: Mä huomasin sen alussa, kun idättelin ja kasvattelin taimia alkuun kolmella tavalla: Kivivillassa, kookoskuidussa, ja mullassa. Mullassa kuolivat kaikki jo pieninä. Ne alusta selvinneet laitoin NFT'n tapaiseen, joista pari kappaletta isossa kuutiossa ja pari kappaletta kookoskuidussa ja verkkoruukussa. Nämäkin kookoksessa kasvavat kiukutteli alussa, mutta kasvuun lähdettyään tykkäsivät siitä NFT'n jatkuvasta märkyydestä ...

Mun olisi aika hankalaa kasvatella taimia mullassa pienissä ruukuissa, kun oon jatkuvasti useita päivä poissa kotoa ...
Luulen että seuraavalla kerralla idättelisin ja kasvattaisin alkuun nuo taimet kivivillassa juurikin jonkunlaisella vedenkierrolla. Ja kun kasvu lähtee selvästi vauhtiin, siirtäisin ne multaan tai kookokseen ilman mitään pumppuhärveleitä. Oli aika hankalaa tosiaan siirrellä kesäkuussa taimia, jotka idättelin maaliskuun alussa ja kasvatin NFT'llä natikan valossa. Pienin niistä oli 120cm korkea. Isoin ananaskirsikka 180cm, jonka vein autolla 40km päähän mökille ... Nuo kaksi tomatilloa kuskailin kottikärryillä naama peitettynä tuon 600m pihojen poikki ...

(https://lh3.googleusercontent.com/-FM5R9GVucR8/U9TzmNPa0xI/AAAAAAAAD7I/ZS3CWT5rgag/w1537-h865-no/27.7.2014+-+1)

(https://lh6.googleusercontent.com/-Vi3dwWVh-DU/U9TzsM_HMHI/AAAAAAAAD7g/8XmHtaRDkC0/w1537-h865-no/27.7.2014+-+1)
Samat kasvit hiuka erin kulmista. Korkeutta metri ja melkein sama leveyttä......
Kylmä kesäkuu hidasti näiden kuten muidenkin ulkokasvien kasvua kiitettävästi.....

Puutarhan kesällä mennään EC 2-2.5.....

Mielenkiintoisia kasveja sinulla! Tuo tomatillo kiinnostaisi minuakin, mutta jos ei ehdi kypsyä kesän aikana?

Lainaus käyttäjältä: MissS - heinäkuu 28, 2014, 08:36:35 ap
Mielenkiintoisia kasveja sinulla! Tuo tomatillo kiinnostaisi minuakin, mutta jos ei ehdi kypsyä kesän aikana?

Noista saa ekat kypsät luulisin  :o parin viikon sisällä.

Vähä muuten tosiaan epäilyttää tuo kypsyminen. Kokeilin juuri eilen omissani niitä lyhtyjä: isommissakin on sisällä vasta mustikan kokoinen helmi. Ja tulollaan näyttäisi olevan kottikärryllinen, jos ehtisivät kasvaa kunnolisiksi.

Varmaan näilläkin latvojen leikkely nopeuttaisi satoa ...

Onko Huru-ukko kokeillut leikata puskia? Luuletko että olisi tarpeen tai hyödyllistä??

Lainaus käyttäjältä: sorrii - heinäkuu 28, 2014, 09:49:26 ap
Vähä muuten tosiaan epäilyttää tuo kypsyminen. Kokeilin juuri eilen omissani niitä lyhtyjä: isommissakin on sisällä vasta mustikan kokoinen helmi. Ja tulollaan näyttäisi olevan kottikärryllinen, jos ehtisivät kasvaa kunnolisiksi.

Varmaan näilläkin latvojen leikkely nopeuttaisi satoa ...

Onko Huru-ukko kokeillut leikata puskia? Luuletko että olisi tarpeen tai hyödyllistä??

Ilmakehää on ylöspäin 10 km. Kun se loppuu, leikkelen.


(https://lh6.googleusercontent.com/-fnhBydWjQFM/Ug0Zr33U2VI/AAAAAAAABcM/dO1BKp3-x68/w729-h547-no/002.JPG)
Vs: Huruilu jatkuu 2013...
« Vastaus #207 : Elokuu 15, 2013, 21:19:46 ip 2013

Tilaahan riittää ... Toki nuo Hornetit lentää aika matalalla jo Peltolammin kohdalla ..

Ajattelin, että pätisi tomatilloihin sama sääntö kuin tomaatteihin, että jatkuva uusien hedelmien kasvattelu latvoissa hidastaa kypsymistä. Noinhan chilitkin saa vauhtia hedelmien kypsymiseen leikkelemällä...

Onhan tässä kesää jäljellä. Tuolla kun jenkkisivuillakin painotetaan kuinka tomatillot rakastaa lämmintä ja että kypsyminen on hitaampaa kuin tomaateilla(!?) niin huoleistuin vähän. Oonhan korjannut raakoja tomaatteja kahtena syksynä, kun en malttanut leikellä ... Black russian kasvihuoneessa ei tehnyt ensimmäistäkään kypsää hedelmää kesän aikana, mutta kovia vihreitä sain monta kiloa  ???

Lainaus käyttäjältä: sorrii - heinäkuu 26, 2014, 14:38:15 ip
Vastaanpa itse itselleni osittain:
Surfailin enkkukielisillä sivuilla "tomatillo fertilizer" ja tuli mielenkiintoista tietoa:
Tamatillo tykkää reilusta fosforista!

Yhdellä sivulla suositeltiin alussa 10-10-10 NPK ja myöhemmin 5-10-10 !?!

Tomatilloista en mitään tiedä, mutta sattui muistumaan mieleeni, etteivät NPK-arvot tarkoita ihan samaa joka puolella maailmaa. Täällä päin on tapana ilmoittaa puhtaan typen, fosforin ja kaliumin määrät, kun taas ameriikan setä tarkastelee kemiallisten yhdisteiden (esim. P2O5) määrää. Rapakon takana tuollainen 10-10-10 -lannoite on suunnilleen peruskamaa. Tuolta (http://en.wikipedia.org/wiki/NPK_rating) lisää ja konvertointikertoimet.

Kävi muuten mielessä, että oon kuullut jenkki-NPK'n poikkeavan meikäläisestä, mut en tiennyt että noin paljon  ???

Pari päivää ovat kyllä tomatillot viihtyneet ihan hyvin  :D runsaamman fosforin kanssa.
Pitänee palata normaaliin tomskuravintoon kai kun litkut vähenee. Viime aikoina on vettä mennyt!!
Ehkä muodon vuoksi lasken kun kerkjän, mitä se ameriikan suositus olisi Suomeksi!

Pisti eilisen iltapäivän myrsky taas miettimään ensi kauden asioita kasvien tukikehikoiden tai vastaavien rakenteiden osalta. Physaliksista pari tuhoutui myrskypuuskien riepottelussa aika totaalisesti. Toki en nyt ole varma, minkälainen tukeminen niitä auttaisi tuulessa, mikä tempaisee isot puutkin juuriltaan...   

Onneksi noita oli kuitenkin joka lajiketta keväällä ylimääräisiä kappaleita, joten vielä ei minkään variantin osalta peli ole täysin menetetty.

Mä olin urhoollisena ukkona palstallani kun se myrsky oli tulollaan. Piti vetää harsokieppi tomatillojen yli ja ympäri, vaan en ehtinyt ...
Alkoi siinä tuulemaan niin ettei harsot pysyneet käsissä; perunoiden varret siellä veti vaakatasoon ja vettä tuli vähän aikaa melko reippaasti. Piti lähteä siitä turhautuneena kävelemään kotiin, kun palasin vielä hakemaan unohtunutta reppuani. Sadehan siinä sitten jo loppui.

Mä en huomannut että olisi ehtinyt paljoa tuhoja tulemaan mihinkään. Tomatilloista oli joku oksa taittunut, mikä saattoi tapahtua siinäkin kun tappelin niiden suojaharsojen kanssa! Vetäisin kuitenkin sitten harsot ympärille sekä tomatilloille että toiselle loodalleni, jossa kasvaa tomaatti ja AC. Varmaan sieltä uusi puuska vielä tulee ...
Ei tullut uutta puuskaa, eikä ensimmäinenkään ehtinyt edes kastella maata kunnolla! Kuiva savimaa imaisi sen pari senttiä vettä hetkessä, mitä näytti lätäköissä vähän aikaa lilluvan. Tunnin päästä maa oli jo melkein enetisellään: halkeilevaa sementtiä ... pinnasta vähän kosteaa ..

On tää ihmeellinen kesä! Tässä Peltolammin kohdalla Tomperreella ei ole runsaampia sadekuuroja juuri tänä kesänä näkynyt, vaikka keskustassa on tulvinutkin ... Ne on aika paikallisia nuo kesäsateet ...

Sain työkamulta pari ananaskirsikan sirkkataimea toukokuussa, eli tiesin, että kiirehän siinä tulee sentin tainta saada sadoksi asti. Nyt ovat olleet mökillä sankossa terassilla pylvä'stä vasten jo jonkun aikaa, ja nyt lopulta n. metrin korkeudelle tulleet ekat nuput (alkoivat siis vastaa haaroittua). Annetaanko näiden nyt puuhata mitä tykkäävät, ja katsotaan, ehtiikö edes jotain, vai kannattaisiko varkaita poistaa? Eli tukeeko iso lehtimassa sadon tuotantoa, vai hidastaako kypsymistä?

Filago, näidenkin kanssa vähän ihmeissään.. onneksi ovat sentään kauniita koristekasveja

Mulla yksi hintelä ylijäämätaimi meni valeistutukseen kasvutunneliin, ja "unohtui" sinne. Se tukevoitui ja tuuheutui kuukaudessa ja oli jo pari "kelloa" tiputtanut maahan. Maistoin tietysti, ja hyvää oli. Vähän kitkerä jälkimaku pani miettimään sitten, että olihan tuo nyt se ananaskirsikka, eikä esim hullukaali ...  ??? ??? ???

Mä leikkelin siitä vähän oksia kun menasi haudata kokonaan yhden pie nen Beaver Damin. Tästä tullee samalla nyt kokeilu leikkaamisen vaikutuksesta, kun on ahtaassa paikassa ja juurtunut jo lujasti taimiruukun reikien läpi maahan ...

Laitan pienen tilannekuvan ihan vaan omankin dokumentoinnin vuoksi.

(https://lh4.googleusercontent.com/-1lGFtn_wYSM/VAXu-tmACxI/AAAAAAAACjE/nFxyunBr3TM/s720/P9020647.JPG)

Aitan päädyssä olevat physalikset olivat viime viikolla(kin) melkoisessa pyörityksessä. Olin pahimpana päivänä onneksi kotona etätöissä, ja pääsin tuoreeltaan nostamaan tuota isointa hujoppia pystyyn sen mentyä rankkasateessa ja tuulenpuuskissa pitkin pituuttaan. Tuossa isoimmassa on hirmuinen määrä hedelmänalkuja, mutta en ole varma, miten hyvin ne ehtivät valmistua. Rääpäleen näköisessä, katajapensaan tyyliin repsahtaneessa mansikkakoisossa on sen sijaan sadonkorjuuta joka päivä. Ei paljon kerrallaan, mutta oikein maukasta ja makeaa tavaraa niin sellaisenaan syötäväksi kuin kastikkeiden raaka-aineeksikin.

(https://lh6.googleusercontent.com/-BtIHOt0SDKY/VAXu-dfbCnI/AAAAAAAACjM/B8WqbPQJyxA/s720/P9020648.JPG)

Avoimen puukatoksen pääty näyttää ainakin kesän loppupuolen perusteella olleen turvallisin kasvupaikka. Pienten alkuhankaluuksien jälkeen ne ovat säilyneet lähes täysin vahingoitta. Keskimmäisessä ja oikeanpuoleisessa on jo melkoisen kokoisia molluskoita, jotka ovat täyttäneet suojuslehtien tilan jo kokonaan. Kiinnostavaa on nähdä, miten pitkälle ne vielä ehtivät kypsyä syyskuun aikana.

Mulla olisi Sorrilootassani nyt varmaan jo kypsiäkin tomatilloja pari ämpärillistä. En kyllä ole oikein oivaltanut mistä tiedän ovatko valmiita. Aika monet hedelmät ovat jo kasvaneet ulos kuorestaan. Mahoton määrä on sellaisia, joissa kuori on halki. Vielä enemmän on niitä, joissa kuori on kuivunut, mutta hedelmä on sisällä pienempi...

Kaikki ovat vihreitä, vaikka toinen kasvi ko. "lootassa" [=betonipalju aurinkokenno-vesipumpun kera; sora/kookos-mix mukailtuna NFT'n periaatteella] on Tomatillo Purple. Purppuran väriä ei ole näkynyt vaikka aurinkoa on piisannut pitkin kesää ja paikka keskellä peltoa. Liekö taas mennyt nimilaput sekaisin  ::)

Taidan olla aika epäluuloinen uusien makujen suhteen! Maistelin hiljattain yhden hedelmän, jonka luulisin olleen täysin kypsä. Siitä mausta ei oikein osaa sanoa juuta-jaata: Jotenkin suutuntuma tietysti muistutti tomaattia, ja kummallisesti tuli mielleyhtymä chiliin [=chile con carne] jonka kanssa en kuitenkaan ole kokeillut koskaan salsa verdeä tms. Joku "sivumaku" tai jälkimaku siinä oli ihan sama, kuin ananaskirsikoissa, joita oon maistellut raakoina pitkin kesää. Physalis-maku!

Täytyy todeta ainakin, että kasvavat aika reippaasti vesiviljelyssä! Karkasi se kasvu ihan totaalisesti käsistä. En istuttaessani ymmärtänyt sittenkään tukea noita tarpeeksi. Kasvit olivat esikasvatettu NFT'ssä jos 1.2-1.5m mittaan kun siirsin ne ulos. Vetelin muutaman narun tomaattien tapaan niihin. Viime viikolla kävin leikkelemässä latvat niistä ajatuksena että kysyminen nopeutuisi. Siinä räpeltäessä yritin nostella joitakin painavia oksia suorempaan, kun olivat romahtaneet: Järjestäin katkesivat, kun niitä yritti oikoa! Pelkästään katkenneista oksista tuli ~5l tomatilloja, joista ehkä 1/3-osa vaikuttivat kypsiltä. Yhdelle muijalle vein tuliasiksi, kun käytiin kylässä: Ei ole tullut vielä kommentteja onnistuiko salsa verde tai ne "paistetut vihreät tomaatit". Ei ole kuolinilmoitustakaan näkynyt ...

Pakko on varmaan jo itse kokeilla jotain meksikon reseptiä noilla. Ja täytyy keksiä ruoka minkä kanssa niitä kokeilisin. Birria hirvenlihasta ja karjalanpaistilihoista voisi olla hyvä ehdokas. Tai ihan perus-chili jauhelihasta nautittuna tortilloijen ja salsa verden kera  8) 8) ... Korianteria [Cilantro] en kyllä enää rupea käyttämään, vaikka resepteissä käsketään: Syömökelvotonta on aina mulla tullut, kun oon sitä käyttänyt ... hyivittu!

Nyt pitäisi kovasti miettiä miten noita käyttäisi. Säilöisikö jotenkin kokonaisina liemessä; soseena; valmiina kastikkeena; pakastamalla vaiko tölkkeihin kuumana  ??? ???

Riesahan näistä tulee! Viime vuoden kasvatit eli tomatillo ja P. pubescens ovat siementäneet tehokkaasti ja vaikka itse kylväytyneet kasvit lähtivät aika myöhään kasvuun (heikon kesäkuun jarruttamana?), niin ehtivät näköjään hyvin tehdä uuden kypsän sadon. Pubet menee napostellessa, mutta tomatillot vaatis työtä, että sais mielekkäästi talteen. Pah!

Kysymys ennenkin kasvattaneille.

Mitenkäs totaalisesti nämä tuhoutuvat n. 1-2 asteen pakkasissa, mitä tulevalle viikolle on luvattu? Pitäisikö marjoja keräillä pois jo etukäteen, vai ovatko ne päivän, pari pakkasten jälkeen vielä käyttökelpoisia?

Lainaus käyttäjältä: HotVelo - syyskuu 20, 2014, 10:18:07 ap
Kysymys ennenkin kasvattaneille.

Mitenkäs totaalisesti nämä tuhoutuvat n. 1-2 asteen pakkasissa, mitä tulevalle viikolle on luvattu? Pitäisikö marjoja keräillä pois jo etukäteen, vai ovatko ne päivän, pari pakkasten jälkeen vielä käyttökelpoisia?

En ossaa sannoo, kun omani kuoli aina 4-5 asteen pakkasissa. Hallaöisksi suojasin niitä viime vuonna onnistuneesti.

Kerättiin sitten kaikki kohtuullisen kokoisiksi kasvaneet hedelmämollukat pois, verholehtien väristä piittaamatta. Aika määrä niitä tulikin. Ananaskirsikan nimellä kasvetetussa kasvissa oli pari kolme, joiden verholehdet olivat kellastuneet, ja sisällä keltainen hedelmä eli marja. Sen maku ei ollut kyllä kaupan ananaskirsikkoja muistuttava, vaan hyvin hapan, enempi hilloamiseen sopivaksi viittaava. Kun sitten taas ne, mitä on kerätty mansikkakoison nimellä ostetuista siemenistä idätetyistä kasveista olivat oikeinkin oivia napostelumarjoja. Tuota jälkimmäistä kasvaa varmasti siis ensi kesänäkin, jos vain siemenkaupasta löytyy.

Ja ettei tämä nyt ihan ilman kuvia jäisi.

(https://lh5.googleusercontent.com/-tPB3g6dNb4A/VB82o2vCjhI/AAAAAAAACrA/aUHqM6K6bFs/s640/P9210694.JPG)

Jos ilmat ovat niin kuin on ennustettu, niin viikon kuluttua ei aitan ikkunasta ulos katsoessa tuota näkymää enää näe.

Eiköhän se kasvukausi 2014 ollut sitten tässä.

(https://lh6.googleusercontent.com/-sy4yngTyAKc/VCaH5NrXFAI/AAAAAAAACsc/mbj5BtMFO9A/s800/P9270703.JPG)

En jaksa noita enää ruveta pelastamaan. Semminkään kun viime sunnuntaina otimme talteen aika hyvän määrän tomatilloja talteen. Ne ovat nyt pakastettuina litran pakastepusseihin odottamassa salsankeittoaikoja. Eli ei ihmeemmin jaksa harmittaa, satoa on jo tullut käsiteltyä kyllästymispisteeseen saakka.

Ai niin, samanmoinen näky oli toisessakin pääkasvupaikassa. Eivät olleet painavat airpot-ruukut pelkästään kaatuneet, vaan lennähtäneet myrskypuuskien voimasta jonkun matkaa sijoiltaan.

Physalis-kausi on paketissa. Mielenkiintoinen se olikin taaksepäin katsottuna.

Ensinnä oli helmi-maaliskuussa ihmettelyä itääkö mikään. Sitten kun iti, niin sitä sirkoilla olevaa tainta olikin pikkuista vaille p**keleesti.

Seuraavaksi (maalis-huhtikuu) aiheutti päänvaivaa hontelo kasvutapa, muutamiakin taimia joko taittui omaa painoonsa tai sitten katkesi ruukkuunsiirroissa.

Edellinen vaivasi kesän korvillakin (toukokuu), muutama physalis kohtasi kohtalonsa kun oli siirtymässä lopulliseen kasvuruukkuunsa.

Seuraavaksi vielä jäljellä olevia piinasivat ongelmat alkukesällä (kesäkuu) sijoittelussa ja tuennassa. Taas siirtyi muutama kasvi autuaammille satomaille tuulten ja sateiden piiskatessa ne hajalle ennen aikuisuutta.

Kun työllä ja tuskalla - ja muutamalla kasvupaikan ja -alustan (ruukun) vaihdolla suojaa löytyi, kummastutti jatkuva kasvu, ja kukinta, mutta ilman vakavia merkkejä sadon kehityksestä (heinäkuu).

Kun loppukesästä (elokuu) alkoi näyttää siltä, että kyllä siellä jotakin peitelehtien sisällä kehkeytyy, alkoi lähestyvä syksy hirvittää. Ehtiikö noista edellisen puolen vuoden koettelemuksista selvinneet saada mitään aikaiseksi.

Syksyn tultua olikin sitten jo fatalistinen fiilis. Tuli mitä tuli, se otetaan vastaan oppina ja ojennuksena.

Nyt kun männä viikon pakkaset pistivät lopullisen stopin hommalle, ja viimeiset hedelmät/marjat on säilötty pakkaseen, on tunne lähinnä helpotus. Ensinnä on helpotuksen tunne siitä, että noita kasveja meni matkan varrella suureen kiertokulkuun. Toisaalta se, että onneksi pakkaset jo tulivat. Jos kaikki olisivat selvinneet alkuvaiheista ja/tai lämpimiä kelejä olisi jatkunut vielä pidempään, olisi tätä(kin) satoa tullut enemmän kuin jaksaa käsitellä. Suurimmassa puskassa oli varmaan hedelmänalkuja tuhannen luokkaa tai enemmän. Jos niistä kaikista olisi tullut korjuukokoisia olisi siinä yksistään ollut yli sietokyvyn menevä määrä satoa.

Summa summarum. Physalista kasvaa ensi vuonnakin. Erityisesti mansikkakoison nimellä myytävä, pensasmaisesti kasvava lajike tuottaa herkullista satoa jo aikaisin. Mansikkakoiso voisi olla sopivan kokoinen jopa kasvihuoneeseen. Tomatilloa ja toma verdeä tulee myös - mutta niiden kanssa on kasvupaikka oltava tarkkaan suunniteltu. Kausi oli siis onnistunut. Satoa tuli just sopivasti, eli melkein mutta ei ihan liian kanssa.

Joo. Tomatillo kausi päättyi vähän nolostikin: Ihailin puskiani vielä perjantaina rinta rottingilla ja ajattelin pari ämpärillistä poimia niitä maanantaina [tänään=eilen]
Sielläpä ei ollut tänään jäljellä kuin pari kiloa sekalaisia tomatilloja joista iso osa pieniä ja raakoja. Luulempa että varikset perkeleet -tai joku muu lentävän rotta- ovat ne löytäneet!
En oikein usko että kukaan ihminen niitä olisi vienyt. Huomasin viime viikolla ja ehkä jo aikaisemmin, että maassa puskien vieressä näkyi tyhjiä kuoria. En asiaan kiinnittänyt kummempaa huomiota. Puskien tiheämmissä kohdissa ja paikoissa missä on paljon tukinaruja, olivat isot ja kypsätkin hedelmät tallella ... vittu!

Onneksi niitä tuli sentään talteen ~5kg josta priimaa ja kypsää varmaan suurempi osa. Saapahan kokeilla mitä niistä saisi aikaiseksi ja onko makuelämys sen arvoinen että menee uusiksi. Satoisuuden ja yllättävänkin säänkestävyyden takia toivoisin oppivani rakastamaan noita vihreitä palleroita  ;D
Kyllähän se täysin yllätti kuinka rajusti ne kasvoivat ja tuottivat hedelmää. Mulla nuo olivat vielä vesivijelyssä: Aurinkokennolla toimi systeemi taitamattoman hienosti ...

Porukalla on siis tullut paljon kokemuksia physalis-kasveista! Noilla on siemenliikkeissä ja netissäkin paljon eri nimiä ja synonyymejä, joten olisi mielenkiintoista nyt kuulla vertailevia, tosia kokemuksia eri physalisten kasvatuksesta, ulkonäöstä, mausta (!) ja muusta. Onko selvästi Suomen oloissa muita hankalampia lajeja, tai helpompia? Ja te, jotka olette onnistuneet kasvattamaan vähän erikoisempia physaliksia, joista ei netistä esim. käytännössä maku- ym. kuvauksia löydy, kertokaapa oikeasti, mikä maistuu miltä jne! :)

Hyvin harva tietää edes sitä, miltä jokin ei-niin-hirveän-harvinainen Tomatillo oikeasti maistuu kypsänä puskasta. Tai: voiko sitä syödä sellaisenaan ollenkaan...

Että stooria kehiin! :)

Mitähän ananaskirsikan taimet tuumaisivat, jos niille pitäisi pienen talven joskus tammi-helmikuussa, eli laittaisi viileään ja vähän huonommalle valolle, ja sit maaliskuussa laittaisi valoisaan taas? Tuli aika aikaisin kylvettyä meinaan taimet, kuukaudenkohan ne on nyt kasvaneet ja alkaa tulla mieleen, että mitäs kun ne kasvavat isoiksi :P Toisaalta kyllä jostain luin, että olisi ok ottaa syksyllä pistokkaat kesän taimista, joten miksei voisi kylvääkkin. Oletteko ylipäätään pitäneet ananaskirsikoita yli vuoden, vai aina keväisin uudet kylvöt? Monivuotinen kasvihan se kuitenkin kotomaassaan on.

Heh - joo ..  :D

Mä idätin maaliskussa tomatilloja sekä ananaskirsikan ja jonkun kolmannen koriste-physaliksen. Niiden lähtö alkuun oli toki aika hidasta ja taimia kuolikin joku. Kokeilin idättää kuutiossa, jiffyissä[turvebriketti], kookoskuidussa sekä taimimullassa. Kaikki olivat alussa umpikaapissa jossa hyvä 2x55W TNeon [9500K/6400K]. Näyttivät viihtyvän kuutiossa ja briketeissä parhaiten ...
2-vaaiheessa sitten parhaat taimet laitoin "taimi-NFT'hen" ja laitoin 120W sini-valko-akvaarioledin ylle: Siinä toki kasvoi muutakin jo samalla pöydällä...

Sitten lähti kasvu käyntiin: Huhtikuun lopussa huitelivat 2 tomatilloa ja ananaskirsikka yli 1m korkuisina. Aloin vähentää lannoitusta ja toivoa lämmintä ulos. Samaan aikaan alkoi kämpässä putkiremontti  ???
Puolet kaksiosta oli suojaseinän takana. Kaikki tavarat keittiöstä ja kylppäristä laatikoissa makuuhuoneessa; samoin iso osa olohuoneen rojuista, kun olohuoneen keskeltä meni pölysuoja. Keskellä olohuonetta oli RST-pöytä jonka päällä 3 Trofast-NFT'tä sekä metrin pitkä oma viritys -NFT. Physaliksia, chinensejä, jalapenoja ... Natikka keskellä ja päissä 120W ledit. Iso lattiatuuletin päässä ja hopeaverhot ympärillä. Arvatkaapa raksamiesten ilmeitä kun ekakerran tulivat kämppään ... Kaikki oli tiet ajastimilla ja mä asustelin tyttöystävän luona ...

PS. Tukeminen naruilla oli muuten kanssa aika hankalaa kun nuo kasvoivat niin rajusti. Näin silloin kun oli jo myöhäistä netistä kuvia kuinka kasvupaikka oli aidattu tukevalla puusäleiköllä. Itse sunnittelin ensi kesäksi ehkäpä Bilteman betoniraudoitusverkoista tehtyä häkkiä niille. Viime kesänä katkesi aika monta oksaa Tomatilloista painon alla ja jouduin keräämään raakoja "ämpärikaupalla" ...
Varmaan samalla menetelmällä olisi ananaskirsikkakin kasvanut yhtälailla!

Kesäkuussa kuskasin 1.5m mittaisen ananaskirsikan käärölle sidottuna mökille auton etupenkillä - latva takalasissa kiinni. [se ei muuten viihtynyt mökillä jostain syystä: ei ehkä sopeutunut multaan ja kärsi kuivuudesta] Kaksi tomatilloa istuttelin Biltema-betonipalju-NFT-hybridiin jossa aurinkokennolla vesikierto. Alustana kookos-hydrosora. Paikka keskellä peltoa: Kuva 23.9.2014
(https://lh6.googleusercontent.com/-6gf0j7uBX34/VCGPPNqxz7I/AAAAAAAACGs/ZvRM4dwQqCU/w2125-h1195-no/IMG_20140923_111130.jpg)

Täytyy sanoa että 1.5 metristen physalisten kuskaaminen katkomatta oksia on aika haastavaa. Kyllä suorastaan haastatti  ::)
Ananaskirsikka kyllä saattoi olla aika hidas kypsyttämään marjojaan: Mulla yksi pieni yksilö [mullassa] oli kesän kasvutunnelissa eikä ihan kypsiä oransseja juuri tullut ollenkaan. Tiedäsitten voiko olla laji, jossa ne jäävät vaaleanvihreiksi kuten tomatillot. Tomatillo purplesta tuli jopa melkein valkoisia kypsinä. Nuo ananaskirsikat kyllä maistuivat makeille jo ihan vihreinäkin ... SKK#'n siemenet saattoivat olla ristetymiäkin ehkä .. ?

Mun yhden kesän kokemukseni oli kyllä etten ennen maaliskuun alkua idättelisi ... Saattavathan nuo kyllä tykätäkin leikkaamisesta eikä tarvitsisi tehoviljellä missään vesisysteemeissä ...

Melkoisia monstereitahan noista omista on kasvanut jo, no oppii taas uutta :) Koskahan noita ananaskirsikoita uskaltaisi parvekkeelle siirtää?

Näkyy viileämmän puoleisen kevään ja kevätkesän vaikutus myös tomatillojen koossa.

(https://lh3.googleusercontent.com/-Q11NIAGGh_4/VZER2aH77oI/AAAAAAAADek/Rdgm-nQgU0I/s640/P6250942.JPG)

(https://lh3.googleusercontent.com/-mzJIja0jGIo/VZER0ApBOII/AAAAAAAADeU/1dn8rO43acc/s512/P6250941.JPG)

Vaan jospa noista silti tarpeeksi satoa tulee syyskuun loppuun mennessä. Tänään lienee ensimmäinen yli +20C päivä tälle vuodelle farmin ylängöllä, tästä on hyvä jatkaa!

Kävi tänä vuonna niin hassusti, että sain pidettyä elossa vain yhden Tomatillon! Tomatillo (purple) vaatii kaverin että hedelmöittyy. Mutta epäselvää mulle on, että voiko yhdestä silti saada syötävää hedelmää??

Viime kesänä yksinäinen ananaskirsikka tuotti kyllä hyvin marjaa, vaikkakaan ei tainnut ehtiä niitä kypsyä kun kesä loppui kesken. Onkohan tuon Tomatillon kasvatus nyt turhaa?? ...

Eiköhän näistä jotakin kerättävää liikene, jos jaksavat vielä reilun kuukauden verran kasvaa.

(https://lh3.googleusercontent.com/-aBH9u0OGOgg/VchjwiioUNI/AAAAAAAADjM/-XOQO9eIZS4/s512-Ic42/P8100962.JPG)

Tomatillot Konditer ja Dzhehemovy



(https://lh3.googleusercontent.com/-Hw8WN-te8l8/VchjyGsqRBI/AAAAAAAADjc/HZEcnSwkGqU/s640-Ic42/P8100963.JPG)

Olin nämä kasvattanut mansikkakoisoina, mutta vahvasti näyttävät ananaskirsikan omaisilta. Oikeassa laidassa kasvattaa molluskoitaan Poblano.



(https://lh3.googleusercontent.com/-hn21kXtDnOY/VchkN93P0xI/AAAAAAAADjk/n_LyzGIsd8U/s512-Ic42/P8100964.JPG)

Aitanpäätypaikalla vielä toinen Dzhehemovy.

Mansikkakoiso näyttänee paljon ananaskirsikalta (eli karviaiskoisolta), koska se on lähestulkoon sama kasvi, kyseessä enemmänkin lajike- kuin lajiero. :)

Lainaus käyttäjältä: Memsie - elokuu 10, 2015, 17:21:59 ip
Mansikkakoiso näyttänee paljon ananaskirsikalta (eli karviaiskoisolta), koska se on lähestulkoon sama kasvi, kyseessä enemmänkin lajike- kuin lajiero. :)

Jep. Olisi pitänyt olla täsmällisempi sen suhteen, mistä päätelmäni tein.

Viime kesänä kasvanut mansikkakoiso (2 kpl tarkemmin sanoen) teki suunnilleen pienen karviaisen kokoisia, suht nopeasti kypsyviä, makeita keltaisia hedelmiä (marjoja). Kasvutavaltaan viime kesän mansikkakoisot olivat matalahkoja ja pensasmaisia. Nämä, mitkä nyt luulin idättäneeni mansikkakoisolajikkeena physaliksista, tekevät kaikki aivan erikokoista tuotosta ja kasvavat eri tyylillä. Sotkin ilmeisesti idätyslaput kevättalvella, ja se ainoa mansikkakoisolajikkeen edustaja meni ulkokasvatukseen ja mätäni hengiltä kesä-heinäkuun sadekauden aikana.

Mansikkakoiso on Physalis pruinosa.
Karviaiskoiso on taas Physalis peruviana.
Eli kyseessä on aivan eri lajit, vaikkakin samankaltaiset hedelmät.  ;)

Ditto!

Pienestä se on aloitettava tomatillon ponnistelu koko puoli seinää peittäväksi roikaleeksi.

(https://lh3.googleusercontent.com/-usVbxuiSXh4/Vw4246VtQuI/AAAAAAAAEhw/zM3TLyvyQDIC1R861w5yMNFWv72OU7T2QCCo/s1152-Ic42/IMG_20160412_202243230.jpg)

Kuvassa kahta lajia perustomatilloa (Dzehemovy, Konditer). Itämistä odotan vielä mansikkakoisolta, ananaskirsikalta ja toma verde tomatillolta.

Ootko kasvattanut mullassa ja ulkona kaikki?
Kokeillut vesiviljelyä tai kasvihuoneessa .. ?

Mulla oli toissa kesänä Toma Verde ja Toma Purple [piti olla!] samassa Betonipaljuloodassa hydrosorassa kookoksella jatkettuna ja 2W aurinkokennopumppu lirutti päivisin vettä. Keskellä peltoa olivat tuuliseinämän suojassa pohjoissivulta. Kasvua tuli niin että olin liemessä narujeni kanssa ja satoakin näytti tulevan aika rajusti. En sitten vaan oikein osannut päättää koska ne olivat riittävän kypsiä ja viivytin sadonkorjuuta niin pitkään että taisivat linnut ne syödä parempiin suihin! Päättelin eli arvailin näin, kun niitä kuoria oli maassa jokapuolella. Tuskin varkaat niitä paikalla söisi 20kg ja syljeskelisi kuoret maahan. Eikä metsäkauriitkaan kuori tomatilloja yleensä, luulen. Mikähän elukka voisi kuoria hedelmän niin?!?

Idättelen paraikaa Toma Verdeä uuteen yritykseen ja mietin kannattaisiko laittaa kasvihuoneen tapaiseen vaiko taivasalle. Edelliskerralla oli kuitenkin muistaakseni vähän keskivertoa lämpimämpi kesä ja silti kypsyminen meinasi myöhästyä. Ajattelin nytkin laittaa niitä pari samaan betonilaatikkoon, mutta olisi mahdollisuus myös sellaiseen pressukasvariin ne laittaa. Sama pelto, eli täys aurinko koko päivän.

Pääsääntöisesti ovat olleet mullassa ulkona. Tosin viime kesänä oli kokeeksi pari yksilöä kasvusäkissä kastelualtaan päällä. Siinä ravinteet voi laittaa allasveteen, kun kasvi on sinne osannut juurensa kasvattaa. Pari ananaskirsikkaa oli vanhassa pikkukasvarissa, mutta kesä loppui niiltä kesken ennen sadon kypsymistä. Ulkona olleista tomatilloista keräsin sadon pois siinä vaiheessa, kun sääennusteet enteilivät reippaampien yöpakkasten tuloa. Pelkkä halla ei täysikasvuisia tomatilloroikaleita hätkäyttänyt.

Perustomatillot jäävät ulkosalle tänäkin vuonna. Viime vuoden kuvissa näkyvät kasvupaikat ovat edelleen käytössä ja hyväksi havaitut. Mansikkakoison ja ananaskirsikan kanssa saatan kasvihuonekasvatusta taas yrittääkin, niistä kun olisi mukava saada välipala-/jälkiruokasyötävää kypsänä.

Oukkei..
Mäkin olisin saanut varmaan sadon kypsänä Tomatilloista ilman elukoita. Yksi ananaskirsikka oli kasvutunnelissa ja kasvoi, kukki ja teki hedelmää ihan sairaasti, mutta ei varmaan yhtään kypsää! Mä niitä aina välillä maistelin, mutta eivät ainakaan makeita olleet ja kaikki vihreitä ... En oikein muodostanut mielipidettä vielä edes tomatillosta, mutta palstanaapurit kilvan kehuivat hyviksi: musta ne maistui lähinnä omituiselle. Ei pahalle, mutta ei himoakaan tullut. Oli vaan jotenkin niin hienoja kasveja kun kasvoivat niin rajusti ...

Tän kesän tomatillot meni vituiksi: meni esikasvatus niin pitkäksi, kun en saanut vietyä ulos eli rakeneltua kasvihuonetta kuntoon ajoissa. Siinähän parvekkeella hoivatessa katkesivat molemmat vuorollaan. Toiseen tuli vielä uusia latvojakin, mutta katkesi kokonaan vielä uudelleen sekoillessani ...

Otin yhdestä katkennesta latvuksesta piruuttani yhden pistokkaan kaveriksi vielä elävälle toiselle kasville ja tökkäsin sen 10cm verson Jiffy-patukkaan. Oletin että se ei ihan helposti lähtisi kasvuun kun taimetkin ovat niin hankalia. Ja kosteutta vaativana kasvina ajattelin sen kuivahtavan alta ajan kun oli ihan avo-astiassa. Sehän vaan juurtui muutamassa päivässä, niin että juuria alkoi jo kasvaa sen Jiffyn sivuillekin. Päättelen siis että Tomatillosta saa hyvin helposti pistokkaita tarvittaessa.

Voisi olla jopa helppo tapa esikasvattaa niitä useampia, kun idättäisi vaan pari ajoissa joista hoitaisi hyvin jossain NFT'ssä. Sitten huhtikuussa ottaisi pistokkaat joista kasvattaisi lopulliset ulos.... Mun kokemus ainakin on ollut, että taimista kuolee aika moni pieninä ja kaikkien kasvuunlähtö on hidasta. Pistokas lähti heti vauhdilla!
Aji Cristalilla kokeilin kerran vastaavaa kun olin kasvatellut yhtä isoa syksystä asti. Otin siitä aika monta pistokasta maaliskuun lopussa mm. amppeliin ja parvekelaatikoon, jonka laitoin kaiteelle lasitusten ulkopuolelle. Siitä 80cm parvekelaatikosta ja 4'stä 20cm korkeasta pistokkaasta tuli satoa enemmän kuin yhdestä tosi isosta joka oli ebbissä ....

Toissa kesän kadonneiden Tomatillojenkin arvoitus ratkesi tuossa hiljattain:
Mullahan oli toissa kesänä aurinkokennoliruttimessa kaksi 'tomatilloa, jotka tuottivat ihan sairaasti hedelmää. Mä annoin monellekin kiinnostuneelle siellä palstoilla luvan että voi poimia muutaman ja maistaa. (niin luulin ainakin sanoneeni)
Mulla oli vaikeuksia nähdä koska ne hedelmät ovat kypsiä poimittaviksi, joten viivytin poimimista ja maistelin harva se päivä ja ihmettelin että miltähän niiden kuuluisi maistua. Sitten kerran yhtenä perjantaina päätin, että nyt alkaa olla kypsää ja täytyy tulla poimimaan viikonloppureissun jälkeen. Maanantaina puskat oli tyhjät!! Mun arvioltani 3-4 ämpärillistä oli kadonnut eli melkein kaikki. Maassa oli niitä kuoria jokapuolella ja jotenkin siitä päättelin että joku elukka tai lintuparvi on vähän herkutellut. En oikein uskonut että joku kehtaisi pölliä kaikki!

Pari viikkoa sitten juttelin yhden mummon kanssa joka on intohimoinen palstaviljelijä, ja ilmeisen ahne tyyppi, kun pitää 4ää palstaa! ((toiset jonottaa edes yhtä!?!))
Tuli sen mummon kanssa puheeksi vaan vesiviljely tai jotain ja mä mainitsin ne Tomatillot. Tämä Mirkku siihen : " Joo mä muistan! Kyllä ne oli hyviä. Minä poimin niitä ainakin neljä ämpäriä, kun sinä annoit luvan. Niitä on säilöttynä vieläkin meidän kellarissa! "  ??? ??? ???

hah ... ensi kesänä uudelleen ....

Tomatillosta muutama perusjuttu omaan kokemukseen perustuen:

1. Ehdottomasti ulos heti kun taimet alkavat olla minkään kokoiset. Vaatii ristiinpölytyksen tuottaakseen kunnolla hedelmää. Kasvihuoneessa siitä tulee hauras ja oksat katkeavat pienestäkin. Ulkona jollain naruhäspäkällä tuettuna ja pahimmilta tuulilta suojattuna kasvaa sitkeäksi. Pölyttäjät tykkäävät tomatillosta kovasti. Satoa tulee myöhään syksyyn ja viikossa neljästä puskasta aina sopivasti kilo tai pari.

2. Tomatillo on kypsä poimittavaksi kun verhiö on täynnä ja hedelmä alkaa pilkottaa. Silloin siinä on tomatillon tyypillinen kirpeä maku, joka katoaa sen kypsyessä lisää. "Täysin kypsänä" siitä tulee mitättömän makuinen. Olen laittanut verhiö poistettuna ja vaha pois pestynä kokonaisina vakuumiin ja pakkaseen. Kommentoidaan tulosta kun aletaan sieltä käyttää.

3. Tomatillo käytetään kypsytettynä, ei raakana. Salsa Verde on tietysti se tomatillon pääkäyttö, mutta sopii lisukkeeksi muiden kasvisten kanssa tai vaikkapa nakata melko lopussa sekaan pataruokiin. Tilkka vettä kattilan pohjalle, tomatillot puoliksi, esim. sipulia, valkosipua, tomaattia, kesäkurpitsaa, mitä kasvimaalta löytyy, suolaa ja mausteita.  Antaa kiehua sen verran että pehmiää, vaan ei mene vielä muusiksi. Melko hyvä lisuke vaikka lihan kanssa. Erinomainen kasviskeitto syntyy hieman edellisen tapaan, mutta hieman enemmällä nesteellä ja kauemmin kiehuttaen. Lopuksi vaikka sinihomejuustoa pehmittämään. Kaikissa näissä tomatillo tuo kirpeyttä sekä hapokkuutta ja ruoasta tunnistaa sen maun helposti.

Monikäyttöinen ja koukuttava se on nyt kun vihdoin on oppinut sitä edes jossain määrin kasvattamaan. Alustana kookos-perliitti-hydrosora autopoteissa ulkona, ihan normaali hydro-calcinit alkukesästä 1:1, ja heinäkuusta 2-3:1, Ec 1.5 suurinpiirtein. Näillä opeilla näyttää ainakin tuottavan hyvin ja kasvi pysyy hyvässä kuosissa.

Löysinpä tänään palstaltani luonnon ihmeitä: Samalla paikalla, jossa kasvatin kesällä 2014 Toma Verdeä sekä Purplea oli maassa 1/2m korkea kukkiva tomatillo, sekä toinen pienempi jossa kukat vielä nupulla! On siis maassa lojunut siemeniä maahan tippuneista hedelmistä kahden talven yli, ja nyt sitten itäneet, kun pystytin kesällä paikalle "pressukasvihuoneen"

Kyllähän siitä physalis-suvun kasvin ainakin tunnistan, ja kun paikka on juuri siinä mihin niitä hedelmiä varisi 3 kesää sitten! Harmi vaan ettei riitä millään aika että saisi satoa. Keväällä idättelin viimeiset siemenet ja sai tuhottua taimet vielä ...

Kokeilkaa ihmeessä talvehdittaa kasvia juuri näin yhdessäpaikkaa tomatillon joka on talvehtinut sisällä viileässä alasleikattuna tai pidetty matalana talvella nyt alkaa keväällä juurakko versota uutta useampi puolenmetrin verso tullut. Monivuotinen juurakko tällä kasvilla jos pitää viileässä paikkaa talvet

Kasvi isossa ruukussa ja juurakko on ollut elossa koko talven noin 10-15 asteen lämmössä harvakseltaan kasteltuna nyt versoaa jo ja on varmasti touko kesäkuussa jo iso kasvi