Soran vaikutus pH-arvoon ja vaikutuksen vähentämisen liottamalla

[tellie]

Eli: Kuinka testataan se, mikä jo tiedetään

Käytetyt tarvikkeet:
ruukkusora (Plantagen)
pH-down -liuos, sis. typpi- ja fosforihappoa (GHE)
vettä
pH-testi (TetraTest pH, GHE)
(nitrattitesti TetraTest NO3, karbonaattikovuustesti TetraTest KH)

OSA 1: Ruukkusoran vaikutus pH-arvoon.

Hydroilijat sanovat, että ruukkusoralla on taipumus nostaa hydron pH-arvoa. Testin tarkoitus oli seurata pestyn ruukkusoran vaikutusta pH-arvon muutokseen.

Oletukset

Kun aloitin testin, oletin
ettei vesijohtoveden pH-arvossa näy muutosta, koska arvo on muutenkin lievästi emäksisen puolella. Sen sijaan oletin, että ruukkusora nostaisi sankojen 2 ja 3 pH-arvoa siten, että sen voisi selkeästi huomata testeillä.
että pH-down liuksen käyttö nostaa veden nitraattiarvoa johtuen typpihaposta
että KH-arvo nousee testin edetessä

(KH eli karbonaattikovuus kuvaa veden sisältämää karbonaatin ja bikarbonaatin määrää. Karbonaatti pyrkii puskuroimaan liuoksia hieman emäksisiksi. Karbonaatteja esiintyy myös maaperässä yleisesti, joten oli loogista, että ainakin osa soran pH:ta nostavasta vaikutuksesta voisi olla seurausta liukenevista/reagoivista karbonaateista.)

Oletukset toteutuivat, noin pääsääntöisesti. Kuitenkin pH-arvo muuttui myös vesijohtovedessä havaittavasti. KH-arvon muuttui enemmän kuin mitä olin arvellut.

Testin suorittaminen

Pesin soran huolellisesti. Ensin valutin vettä pussissa olevan soran läpi kunnes pohjaan tehdyistä rei'istä pois valuva vesi muuttui kirkkaaksi. Sen jälkeen huuhtelin soraa sangossa ja viimeistelin tuloksen laskemalla suihkulla vettä siivilään kerätyn soran läpi. Sekoitin pestyn soran pesutuloksen ja raekoon tasaamiseksi.

Mittasin kolmeen sankoon 4 litraa vettä ja selvitin vesijohtoveden lähtöarvot.

Yhteen sankoon jäi vesijohtovettä sellaiseen (Sanko 1). Toisen happamuuden säädin pH-downilla arvoon n. 6,5 (Sanko 2), kolmannen arvoon 4,5 (Sanko 3). Aina liuoksen lisäämisen jälkeen sekoitin sangon sisällön ja odotin 30 minuuttia pH-arvon tasaantumista ennen mittausta ja mahdollista uutta lisäystä. Kun vesi oli säädetty halutuksi, mittasin pH-arvon lisäksi KH-arvon ja nitraattipitoisuuden.

Punnitsin 400 g (huuhtelun jäljiltä märkää) ruukkusoraa kuhunkin sankoon. Tilavuutena tämä tarkoitti noin yhtä litraa. Valitsin määrän käyttäen nyrkkisääntöä reson tilavuus = 4 x kasvatusastian tilavuus.

Seurasin pH-arvon muutosta kussakin sangossa GHE:n ja Tetran pH-testereillä. Lopetin pH-arvon muutoksen seuraamisen hieman yli kahden vuorokauden kuluttua. Tämän jälkeen annan soran liuota noin kuukauden ajan ja mittasin pH-arvon vielä kerran.

Testi sujui hyvin lukuun ottamatta sitä, että avomieheni potkaisi sankoa 1 sillä seurauksella, että vettä ja soraa läikähti yli. Koska kysymys ei ollut suuresta määrästä ja tämä tapahtui vasta loppuliuotuksen liotuksen aikana, sillä tuskin oli vaikutusta tuloksiin.

Tulokset

Testin aikana tein yhden mielenkiintoisen aistihavainnon: lähes heti soran lisäämisen jälkeen soran/veden haju sangoissa muuttui sen mukaan, missä sangossa oli eniten pH-downia. Vesijohtovettä sisältävä sanko hädin tuskin tuoksahti, mutta pieni, aivan aavistuksenomainen maan haju oli kuitenkin hyvällä tahdolla havaittavissa. Alhaisimpaan pH-arvoon säädetty sanko tuoksahti selvästi rikiltä siinä määrin, että kannen avaamisen jälkeen asiaan kiinni huomiota, vaikka ei erikseen nuuhkinutkaan. Haju katosi melko nopeasti, joskin myöhemmässä vaiheessa kaikkiin sankoihin ilmestyi pieni akvaarion/kalan haju, varmaankin mikrobitoiminnan seurauksena.

Numerot ja käyrät:

Vesijohtoveden lähtöarvot olivat:



Veden säätämisen jälkeiset, soran lisäystä edeltäneet arvot:



pH-mittausten tulokset numeroina. Kannattaa pitää mielessä, että tippatesteillä jos saa tuloksen 0,5 yksikö tarkkuudella, niin se on jo ihan hyvin. Desimaaleilla ei siis tässä taulukossa ole hitonkaan tekemistä mittaustarkkuuden kanssa, vaan mm. kahta desimaalia on käytetty ihan vaan siksi, ettei jokainen näillä tarkkuuksilla ja mittausmäärillä saatava arvo jotain,25 pyöristyisi arvoon jotain,3.

Puuttuva lukema tarkoittaa sitä, ettei mittausta ole tehty.



pH-arvot kuvaajana. Loppuliotuksen (Sanko 1kk) jälkeisiä arvoja ei ole huomioitu sovituksessa, koska epäilen mikrobitoiminnan (hiilidioksidi, muut aineenvaihduntatuotteet) vaikuttavan tuossa vaiheessa pH-arvoon jo varsin voimakkaasti. Etenkin Sanko 1:n tapauksessa näkee hyvin, että pH palasi lähes lähtöarvoonsa käytyään ensin ylhäällä.



Eipä siinä sen kummempia: testasin minkä oikeastaan jo tiesin. Olisi ollut hyvä, jos käytössä olisi ollut suomeksi sanoen vähemmän perseestä olevat pH-testit.

Muissakaan testeissä ei ("ylläri") oikein ole kehumisen varaa. Etenkin nitraattitesti, jota toivoin voivani käyttää haihtumisen aiheuttaman konsentroitumisen seuraamiseen, oli yksinkertaisesti aivan liian epätarkka. Ei tosin tullut yllätyksenä, koska aseteikko oli jo akvaariopuolelta tuttu.

Tässä vielä KH- ja NO3-testien tulokset:



Eli kuten nyt sokeakin otsallaan näkee, nitraattiin vaikutti pH-downin lisäys. Varsin odotetusti KH laski hapon vaikutuksesta sangossa 3, mutta loppua kohti KH-arvo nousi jokaisessa sangossa, sitä enemmän mitä vähemmän happoa sankoon oli laitettu.

En tunne tuon KH-testin toiminnan perustetta, eikä Tetra ilmoita tarkasti, mitä tuote sisältää. Tuotteen kerrotaan sisältävän etanolia ja värinmuutos on sinisestä keltaiseen.

Jos tästä nyt pitäisi jotain päätellä, niin tällaisen pienin uskon loikan voimalla voisin veikata, että ainakin tämä sora on tehty jonkin verran karbonaattia sisältävästä savesta, ja että karbonaatit voivat olla melko suuressakin roolissa siinä, kuinka sora vaikuttaa pH:n muutokseen. Wikipedian mukaan yksi aste karbonaattikovuutta vastaa noin 17,848 mg/L kalsiumkarbonaattia (CaCO3), mistä saanee jonkinlaista osviittaa noihin suuruuksiin, vaikka karbonaatti ei kalsiumkarbonaatista tulisikaan.

Mielenkiintoista olisi liottaa erilaisia soria, myös ihan oikeaa hydrosoraa, ja seurata KH:n ja pH:n muuttumista rinnakkain. Tosin aika arvattavaltahan se varmaankin näyttäisi.

[omarosa]

Tänään mittasin bublereiden veden ph:n ekaa kertaa, 1/2 vuotta mennyt vettä(ph 6.4) lisäillen.

Ooho ph 4.5 ec1.3 , laitoin hiaman puutarhakalkkia jokaiselle, ph:t nousivat 4.9-5.0

Ihmeen hyvin ovat taimet kuitenkin kasvanneet.  Syytä laskuun en osaa sanoa.  Mihkähän lukemaan kannattaisi pyrkiä ja millä aineella ?

[bluesman]

 Hydrosoraa käytettäessä esim ebbeissä ei pH:lla ole merkitystä. Kunhan sora on aluksi huuhdeltu hienosta pölystä ei muuta kun pyttyyn vaan. pH asettuu 6,5 paikkeille parissa päivässä oli lähtötaso mikä vaan. En ole säätänyt pH:ta resoissa mitenkään kun lopputulos on kuitenkin sama. Rakennuslecasora onkin sitten toinen juttu.
Ehkä hyvin alkalisilla pohjavesialueilla kuten esim Juson Saarenmaan plantaasilla veden lähtöpH vaikuttaa merkitsevästi. Suomen oloissa ei yleensä tarvitse miettiä veden laatua.

[Juso]

Ja tuohon alkaliseen veteen liittyy (kenties aina?) voimakas puskuri, joka sen ongelman tekee. Vai onko nämä saman asian kaksi puolta, en osaa sanoa kun kemisti en ole.
Sadevedellä homma sujuu täälläkin. Outoja pH:ta siitäkin löytyy mutta puskuria ei juuri lainkaan.  Kun ravinteet laittaa mukaan niin sitten ollaan tuossa Bluesmanin 6.5:ssa. Välillä olen pyrkinyt alemmas, mutta noille tienoille se pamahtaa. Ja chilille se on kai hyvän alueen ylärajoilla.

http://www.getbluelab.com/Articles.html linkissä mielenkiintoisia artikkeleita ja suosituksia EC ja pH arvoille eri kasveille.  Aina välillä täällä foorumillakin  menee puurot ja vellit sekaisin kun Bioponisessa ketjussa viitattiin "Kalkitusyhdistyksen" pH-suositukseen joka on maakasvatukselle. Mutta se onkin eri asiaa....

E:Kirjoitusvirhe korjattu

[omarosa]

.
Sadevedellä homma sujuu täälläkin. Outoja pH:ta siitäkin löytyy mutta puskuria ei juuri lainkaan.  Kun ravinteet laittaa mukaan niin sitten ollaan tuossa Bluesmanin 6.5:ssa. Välillä olen pyrkinyt alemmas, mutta noille tienoille se pamahtaa. Ja chilille se on kai hyvän alueen ylärajoilla.

Eikö muilla ole ph laskennut yhtä alas(ph 4,5) kuin täällä vai onko se vain bublerin ongelma, vesiä en ole vaihtannut ja kunnan veden ph n.7,5 ennen lannoitteiden lisäämistä, ebbissä on tietysti paljon enemmän hydrosoraa joka tasapainottaa ph:ta.

Pistänkö hydrosoraa bubleriin

[tellie]

Osa 2: Vaikutuksen vähentäminen liottamalla soraa happamaksi tehdyssä vedessä

Hydroilijat tietävät sanoa, että hydrosoran vaikutusta pH-arvoon voi vähentää liottamalla soraa vesijohtovedess' vedessä tai happamassa vedessä. Tämä on oletus. Nyt kun osan 1 jäljiltä on huolella liotettua soraa, niin testaan saman tien tätäkin.

Testin suorittaminen

Pesin kutakin soraa siivilässä 1 minuutin käsisuihkun avulla. Annoin veden valua pois kustakin sorasta 5 minuutin ajan soran ollessa edelleen siivilässä. Huuhtelin sangot vedellä ja palautin sorat sankoihinsa.

Säädin veden pH:n arvoon 6,5 ja lisäsin 4 litraa vettä kuhunkin sankoon. Seurasin pH-arvon muutosta.



Jos tämän piirtää koodinaatistoon ja ottaa mukaan osan 1 sangon 2 (jossa oli siis liottamatonta soraa vedessä, jonka pH oli noin 6,5), tulos on tämän näköinen:



Eli ainoastaan sanko 1 nousee hieman esiin parissa pisteessä, mistä nyt ei voi sen kummempaa päätellä.

Kun ottaa huomioon osan 1 oikeasti pitkän liotusajan ja sangon 3 varsin alhaisen lähtö-pH:n, niin ei kyllä tämän testin puitteissa tunnu uskottavalta, että alhaisessa pH-arvossa liottamisella olisi kovin suurta vaikutusta pH-arvoon noin kasvien kasvua ajatellen.

KH oli tässä testissä 2-3 sangoissa 2 ja 3, mutta 3-4 sangossa 1.

[tellie]

Hydrosoraa käytettäessä esim ebbeissä ei pH:lla ole merkitystä. Kunhan sora on aluksi huuhdeltu hienosta pölystä ei muuta kun pyttyyn vaan. pH asettuu 6,5 paikkeille parissa päivässä oli lähtötaso mikä vaan. En ole säätänyt pH:ta resoissa mitenkään kun lopputulos on kuitenkin sama. Rakennuslecasora onkin sitten toinen juttu.
Ehkä hyvin alkalisilla pohjavesialueilla kuten esim Juson Saarenmaan plantaasilla veden lähtöpH vaikuttaa merkitsevästi. Suomen oloissa ei yleensä tarvitse miettiä veden laatua.

Tämä on tietty se toinen näkökanta ja ainakin minua tämä testi vakuutti siitä, ettei liottamisella oikeastaan ole merkitystä.

Mutta ebbissä pitäisi minusta ottaa huomioon se, ettei reson pH kerro välttämättä kerro suoraan siitä, mikä on tilanne kasvatustilassa. Soran pH:ta nostava vaikutus ei tietenkään resossa näy samalla tavalla kuin sangossa liotuksen aikana, saati sitten kasvatustilassa tulvajaksojen välillä, jolloin veden ja soran suhde on aika kovasti erilainen ja kontakti myös eri luokkaa.

Voi minusta melko turvallisin mieli olettaa, että soran vaikutus kosteuteen kasvutilassa on rutosti suurempi kuin resossa olevaan veteen. On kuitenkin sen verran eri asia huuhdella soraa vedellä ja mitata veden pH:ta kuin tarkastella soraan "juuttuvan" veden pH:ta, vaikka juuri jälkimmäistä kasvi suurimman osan ajasta kokee.

[Juso]

Voisitko vielä kiteyttää sen pointin näiden kokeiden jälkeen (mielestäsi). On niin paljon informaatiota että hämärtyy tuo johtopäätös.

[tellie]

Voisitko vielä kiteyttää sen pointin näiden kokeiden jälkeen (mielestäsi). On niin paljon informaatiota että hämärtyy tuo johtopäätös.

En minä tiedä, onko tässä nyt sen kummempaa pointtia Tarkoitus oli vain kokeilla, miten sora vaikuttaa.

Mutta jos nyt jotain pointtia yrittää vääntää, niin se on noissa kuvaajissa. Ensimmäisestä näkee, että pH nousee melko nopeastikin alkuvaiheessa ja asettuu tuonne seiskan ja kasin välille, eli vähän turhan korkealle chilinkasvatusta ajatellen. Voi päätellä, että ebbissä juurten kokema pH muuttuu vielä paljon nopeammin määristä ja aineensiirrollisista syistä johtuen.

(Jos minulla olisi paljon rahaa, aikaa ja kasvatustilaa, testaisin seuraavaksi ebbejä niin, että tulvien välillä on melko pitkä aika ja toisessa ebbissä soraa, toisessa pH-arvoon vähemmän vaikuttavaa materiaalia. Koska minulla ei ole rahaa eikä kasvatustilaa, ja ajankin kanssa on niin ja näin, jää ainakin toiseen kertaan.)

Tuo toinen kuvaaja sitten vihjailee siihen suuntaan, ettei pH:n muutoksen kannalta ole oikeastaan väliä, liottaako ("kalibroiko") soraansa vai ei, ja jos liottaa, niin sillä ei ole ainakaan pitkällä liottamisajalla sen ihmeempää merkitystä, käyttääkö happamaa vettä vai vesijohtovettä.

Koska liotettu ja liottamaton nostivat ainakin tässä testissä pH-arvoja käytännössä aivan samalla tavalla, ei ole aivan helppo keksiä, miksi lyhympi liottamisaika muuttaisi tilannetta mihinkään.

[tellie]

Ja tuohon alkaliseen veteen liittyy (kenties aina?) voimakas puskuri, joka sen ongelman tekee. Vai onko nämä saman asian kaksi puolta, en osaa sanoa kun kemisti en ole.

Kyllä? Ei? Tai siis, en ihan ymmärtänyt

Puskurointiin vaikuttaa aineen määrä, puskuroiva aine (eri aineet pyrkivät puskuroimaan eri pH-arvoon) ja mahdollisesti myös muut läsnäolevat aineet tai olosuhteet. Juuri mm. karbonaateilla vaikuttaa esimerkiksi se, minkä verran hiilidioksidia liuos sisältää. (Karbonaattien tapauksessa syynä on tasapainoreaktio, jossa CO2-määrä vaikuttaa tasapainon sijaintiin).

Puskuriliuoksen toiminnasta voi lukea vaikkapa wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Puskuriliuos . Jos reaktioyhtälöt eivät oikein avaudu, niin yksinkertaistaen voisi sanoa niin, että puskuroinnissa puskuroiva aine "uhrautuu" reaktiolle muiden aineiden puolesta, mutta tämä aine sattuu olemaan sellainen, jonka suurikaan määrä ei tietyistä kemiallisista syistä vaikuta liuoksen pH-arvoon sen jälkeen, kun tietty pH-arvo on saavutettu.

Liuos voi olla siis erittäin emäksistä, vaikka puskuria ei olisi käytännössä ollenkaan.

Toisaalta hyvinkin neutraali liuos voi olla erittäin hyvin puskuroitu.

En usko, että kovinkaan suuri osa ongelmasta on alkalisessa vedessä, koska sen puskuri on suhteellisesti ottaen helppo kuluttaa pois pH-downilla. Jonkinlaista puskuria tulee kuitenkin lisää sorasta, liekö sitten tosiaan noita karbonaatteja, kun KH-kohosi.

Ehkäpä ei niinkään saman asian kaksi eri puolta vaan sama asia eri paketissa?

[Juso]

Tämän ymmärrän kyllä. Meillä ongelmana on tuo porakaivoveden korkea bikarbonaattipuskurointi. Lähinnä viittasin siihen että jos (kaivo)veden pH  on tuolla 7.5-8 kieppeillä (kalkkikivipitoinen maa), niin todennäköisesti myös puskuria löytyy. Mutta väliäkö hällä, tuonhan huomaa heti kun pH downia saa lorautella vähän väliä eikä sittenkään pysyvää muutosta saa aikaan.