Pitkästä aikaa foorumille, nostellaanpas vanhaa aihetta neuvojen kyselyn muodossa ensi kasvukautta varten.

Käytössä on ollut mm. vanha pieni alumiinirunkoinen lasikasvari (80-l Hobby?), joka on erittäin paahteisella paikalla etelään aukeavan pellon reunalla. Runko (ja perustus) on aikaa nähnyt mutta pääosin kunnossa, en uskaltaisi oikein koskea siihen mitenkään. Ongelma on siinä, että vihannespunkit ovat teloittaneet kaikki kurkut (2-4 kasvihuonekurkkua ja vähän enemmän kasvarissa periaatteessa viihtyviä avomaankurkkuja) varhaisessa vaiheessa. Runko tai paremminkin lasit ovat nitkahtaneet niin, että harjalla on pieniä 1-2cm rakoja, joten kosteuden tuuletus on taattu, vaikkei sitä aina haluaisikaan. Onko kenelläkään mitään vastaavaa tilannetta tullut ratkottua, missä saisi keskipäivän paahteisen kasvarin ilmankosteutta nostettua? Itse olen pähkäillyt tuon vihannespunkkiongelman tuohon kuivaan ilmankosteuteen. Lappelta löytyy myös yksi automaattituuletusikkuna.

Kurkut ovat olleet 10-15L astioissa pääosin wanhaan turpeeseen osin haudattuna, ettei aurinko pääse kuumentamaan astian kylkiä ja ovat muutenkin vähän matalammalla, kun kattokaan ei niin järin korkealla ole. Chilit ovat siellä pärjänneet kyllä, mutta koon puolesta tuo sopisi passelisti kurkulle, jonka voisi pitää "tuholaiseristyksessä" omassa huoneessaan. Kurkkujen ympäristöä on tullut kasteltua sen mitä nyt ohi kulkiessa muistaa ja ehtii. Olisikohan tuonne jokin kurkulle sopiva "oheiskasvi", joka tuottaisi nopsaan lehtimassaa ja auttaisi kasvarin kosteustasapainon nostamisessa? Itse kasvariin tai varsinkaan sen laseihin en vielä haluaisi koskea, voisi tulla uusien lasipalojen hommaaminen eteen

Ideoita kosteuden kasvattamiseen? Vihannespunkkien kanssa tappeluun? Ideoita apukasveihin jomman kumman ongelman kanssa?

Varmaankin joku on kokeillut (esi)kasvattaa pensaspapua parvekelaatikossa ja siksi kaipailisinkin hieman vinkkiä / vahvistuksia omille ajatuksille. Taktiikkana olisi laittaa viimevuotisiin jämämultiin pensaspapua kasvariin loppukevääksi ja heittää laatikko ehkä juhannuksena pihalle kasvamaan, kun kurkut, tomaatit ja chilit valtaavat lopullisesti kasvarin. Suunnittelen laittavani laatikon pohjalle hieman kananp*, muuta säätöä tuskin teen (ellen hoida lannoitusta Pellon Y1:llä...).

Pensaspapua on kasvimaalla tullut kasvateltua iät ja ajat, mutta tuollainen parvekelaatikkotaktiikka on vielä kokeilematta. Vinkkejä otetaan mielellään vastaan.

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - huhtikuu 17, 2012, 23:41:39 ip
Tervetuloa  . Mitäs se herkku uuni-Aji-Crystall sisältää?.

Yksinkertainen on kaunista, mitä juustoa kaapissa sattuu olemaan. Perinteinen pekoni ympärillä on plussaa. Jospa tänä vuonna pääsisi harjoittelemaan omien Rocotoiden kokkaamista hieman laajemmassa mittakaavassa. Viime vuodesta jotain oppineena (?) vien Rocotot ulkoilmaan puolivarjoisiin paikkoihin, kasvari taisi olla viime kesänä liian kuuma (vaikka saivatkin varjostusta keskipäivän auringolta).

Tänä vuonna minulla ei kasva mitään eksoottista (Pubescenseista Red Peruvian, Peron, Riesen sekä Canario ja Turbo Pube), viime kauden yllätyssiemenien tuotoksiin pitää palailla myöhemmin lukuun ottamatta Chilivaarin yllätys-Rocotoa (lienee "M2"). Se osoittautui niin sitkeäksi veijariksi ja huolimattomaan hoitoonkin tyytyväksi, että sai talvipaikan ja jatkoa niin pitkäksi aikaa, kun se vain viihtyy.

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - huhtikuu 17, 2012, 21:55:02 ip
Tervetuloa!
Olikin jo aika rekisteröityä. Blogiani olet kommentoinut jo muutaman vuoden ajan ja siemeniäkin on vaihdeltu. Sinulla on se etu, että sinulla on viljelykokemusta. Ohra ainakin oli erinomaisen maukasta.

Kiitoksia vaan slebachi ja Chilivaari! Viljelykokemuksesta nyt voidaan olla montaa mieltä, perimätietona ehkä jotain tarttunut tai sitten ei :-)

Pitäisi keksiä joku resepti, millä yhdistää kotimaisen ohrarouheen ja chilit :-)

Chilien kasvattelua olen Etelä-Pirkanmaalla harjoitellut muutaman vuoden, tosin aktiivisemmin pari-kolme vuotta.

Matkalla on käyty läpi monia onnistumisia ja vastoinkäymisiä kuten varmaan moni muukin. Aluksi sain täysin aloittelijan tuurilla saaliiksi ämpärillisen Cayenneja, seuraavana vuonna sitten ihmeteltiin heikkoa satoa :-) (kokemuksia homeesta, punkeista, ripsiäisistä sekä erityisesti kirvoista). Pikku hiljaa mukaan tuli lisää lajikkeita ja hieman järjestelmällisemmällä otteella tuntui saavan kasveista enemmän satoa sekä iloa.

Chilejä kasvattelen aika rennolla otteella ja olen ehkä hieman enemmän sato-orientoitunut kuin lajikefriikki. En puunaa kasvejani jatkuvasti ja hyväksyn sen myötä pienet tappiot mukisematta, kunhan vain uuni-aji-cristallia riittäisi vuoden ympäri :-) (ei riittänyt  talvella 2012). En harrasta supertulisten podien syömistä raakana vaan mieluummin käyttöä ruuanlaitossa vaikka hillojen jalostajana.

Kasveja kasvaa harrastajakasvihuoneissa pääasiassa tomaattien ja kurkkujen seurana. Talvisin vedetään henkeä ja keskitytään uuden kauden taimien kasvattamiseen, jokunen vanha kasviyksilö saattaa saada ikkunapaikan talven varalle.

Blogimaailmassa olen suuresti nauttinut Chilivaarin kirjoituksista niin erilaisten testien kuin muidenkin aiheiden tiimoilta. Itselläni ei ole oikein annettavaa blogirintamalle, ehkäpä muutaman vuoden lisäharjoittelun jälkeen :-)