Aloittelijoiden chilikysymykset. Kysy täällä ensin!

[Jani M]

Ainoa satavarma konsti päästä niistä eroon on esimerkiksi Calypso-tiiviste kastelun seassa. Prisman verkkokauppa.

Siellähän Prisman sivuilla selkeästi sanotaan: "tuhohyönteisten torjuntaan koristekasveilla EI saa käyttää syötävillä kasveilla"

Älkää nyt hyvät ihmiset tuhotko jälkikasvuanne ja valtameriä kovilla myrkyillä muutaman pörriäisen takia. Tottuvat vielä niihinkin.
Tuossa lienee riittävästi torjuntaohjeita: http://chilivaari.blogspot.fi/2013/02/harsosaaskia.html

Tuki ne kasteluputket jollakin tulpalla tai vaikka teipillä. Ruukun reunoille kuivaa hiekkaa tai multaa riittävän tiukkaan ja pidä pintamulta kuivana. Ei siinä muuta pitäisi tarvita. Aikuiset pörräjät voit pyydystää tai myrkyttää pyretriinillä.

Meinaat, että se myrkky ei ole poistunut kasvista satokauteen mennessä? En toki niitä chilin lehtiä suosittele syömään esimerkiksi pariin kuukauteen.

Ja mitä valtamerien tuhoamisiin tulee, niin tuskin yksityiset ihmiset niitä tuhoaa, ei muutenkaan taida yksityisten ihmisten neonikotinoidien käyttö vaikuttaa juuri yhtään mihinkään.

Off-label:
Calypsolla on off-label lupa tuhohyönteisten torjuntaan kasvihuoneviljelyssä munakoisolla, tomaatilla, paprikalla, kurkulla, avomaankurkulla, kesäkurpitsalla, melonilla ja koristekasvilla sekä avomaalla koristekasveilla, vadelmalla, mesivadelmalla, karhunvatulla, musta-, viher-, puna- ja valkoherukalla, karviaisella, pensasmustikalla, marja-aronialla ja marjatuomipihlajalla. Lue lisää myyntipäällyksestä.

http://kasvinsuojelu.berner.fi/tuotteet/ammattituotteet/tuholaisten-torjunta/calypso-sc-480/
Eri tuote, vaikuttava aine sama.

[Chilivaari]

Ei muutamaa hyttystä kannata lähteä torjumaan liekinheittimellä. Tärkeintä on tuhota niiden lisääntymisalueet. Muuten niitä tulee koko ajan uusia sukupolvia. Kosteita paikkoja voi olla myös muissa kasveissa ja muissa huoneissa, harsosääsket osaavat lentää. Niistä pääsee eroon pitämällä pintamullat kuivana ja prosessia voi nopeuttaa ansoilla ja myrkyttämällä, mutta syyt niiden leviämiseen on poistettava ensin. Muuten ne tulevat takaisin.

Holtittomalla myrkyttelyllä saadaan aikaan myrkkyjä kestäviä hyönteiskantoja ja sitten ollaan ihmeissä, kun kaikkein kovinkaan myrkky ei enää toimi.

[unenkuva]

Komppaan vaaria! Itse pääsin eroon harsosääskistä ilman mitään myrkkyjä. Mehuansa, tarra-ansa, pintamulta kuivana ja tapa käsin tavattaessa
Ja kuten kahteen kertaan neuvottu, tuki Pauliinaruukun vesisäiliön täyttöaukko.
Jos haluat mäntysuopaa käyttää, niin n.5% liuos ja sillä suihkuttele, kasvi, muista myös lehtien alaosat. Tolu toimii myös.

[unenkuva]

Miten tuo kukkien nyppiminen tapahtuu? pitääkö nyppiä kukan terälehdet pois, vai nypätäänkö koko kukka kokonaan pois vai nypätääkö se ennen kuin se avautuu?Ja ihan käsillä vaan?

Kukkien nyppimisen hyödyistä ollaan montaa mieltä, joten siihen en ota kantaa, mutta vastauksena kysymykseen. Nyppäät vaikka käsin koko kukan, kun se on nupulla. tietenkin varovaisesti ettet vahingoita muita osia,

EDIT: vai meinaatko nyppimisen risteytystä varten? vai kasvun edistämiseksi?

[Jani M]

Ei muutamaa hyttystä kannata lähteä torjumaan liekinheittimellä. Tärkeintä on tuhota niiden lisääntymisalueet. Muuten niitä tulee koko ajan uusia sukupolvia. Kosteita paikkoja voi olla myös muissa kasveissa ja muissa huoneissa, harsosääsket osaavat lentää. Niistä pääsee eroon pitämällä pintamullat kuivana ja prosessia voi nopeuttaa ansoilla ja myrkyttämällä, mutta syyt niiden leviämiseen on poistettava ensin. Muuten ne tulevat takaisin.

Holtittomalla myrkyttelyllä saadaan aikaan myrkkyjä kestäviä hyönteiskantoja ja sitten ollaan ihmeissä, kun kaikkein kovinkaan myrkky ei enää toimi.

Kuten aiemmin sanoin, harsosääsket on todellakin kyllä niin pieni riesa, etten pelkästään niiden takia lähtisi myrkyttämään kovin radikaalisti. Populaation hillitseminen riittää. Mutta niistä voi niin halutessaan päästä myös kokonaan eroon.

[Michilin]

Eikö mäntysuopa oikeestikkaan vahingoita chiliä samalla? Vai onko sen ainoa haittapuoli ph:n nousu?

[Michilin]

Kui helposti siimahäntä homehtuu? Ovat kosteissa oloissa ja homeen näköstä olis siinä juuressa kiinni. Mutta voisko se olla jotakin chilin omaa tuotantoa eikä hometta?

[PP]

Kui helposti siimahäntä homehtuu? Ovat kosteissa oloissa ja homeen näköstä olis siinä juuressa kiinni. Mutta voisko se olla jotakin chilin omaa tuotantoa eikä hometta?

Ne on hiusjuuria, ei hometta.

[Habanervous]

Kui helposti siimahäntä homehtuu? Ovat kosteissa oloissa ja homeen näköstä olis siinä juuressa kiinni. Mutta voisko se olla jotakin chilin omaa tuotantoa eikä hometta?

Ne on hiusjuuria, ei hometta.

Itse katselin samaa lautta-asukeiden pääjuurissa. Näyttää että olisi hometta, mutta ne on pienenpieniä hiusjuuria joiden päässä vielä pienempi kastepirasa, mikä muodostuu lautan haihtuvasta kosteudesta.

[sorrii]

Eikö mäntysuopa oikeestikkaan vahingoita chiliä samalla? Vai onko sen ainoa haittapuoli ph:n nousu?

Samaa oon miettinyt ...
Kävi mielessä sellainenkin ettäs jos kastelisi pintamultaa reilummin Spruzit-liuoksella. Sitähän oon käyttänyt moneen ötökkään ajoittain hyvinkin onnistuneesti ja aina suihkinut vähän multaankin. Spruzit vaan ei ole saippuaa vaan öljyemulsio ja saattaa teoriassa blokata hapenkulkua aikas tehokkaasti ...

Mäntysoopalitkun Ph'nhan voisi varmaan säätää Ph-downilla!(?)

Tulee mieleen että aika harmittomia elikoitakin torjuessa saattaa pellepeloton enemmän vahingoittaa kasvia tai tappaakin sen. Näinhän kävi mulla esim. Cooper-sprayn kanssa, jota sumuttelin periaatteessa varmuuden vuoksi taimille viime talvena tammikuussa    Terveet pikkutaimet siis palellutti latvansa ja kasvu pysähtyi ainakin pariksi viikoksi!

...tässä tapauksessa saattoi se olla kyllä hyväkin, kun nuo ehtivät kuitenkin ennen kesää niin isoiksi, että olin kusessa tilojeni ahtauden kanssa  : Niistä taimista kasvoi kuitenkin mm. Rocoto Peru Cusco joka tuotti yli kilon kohtuullisen tappavia myrkkyhedelmiä sekä kaksi nagaa joista tuli satoa yli ½kg per puska  ...

PS. Rohkea ukko saattaisi kokeilla jopa Spruzitin ja Mäntysuovan emulsiota siihen pintaan!! Ehkäpä kokeilen senkin jos noita itikoita näkyy paljon. Mullahan on selkeä enemmistö kasveista nyt kookoksessa jonka pinta tahtoo pysyä kosteana kokoajan: Silloin kun pinta kuivuu, ollaan jo lähellä että alkaa kuivua koko ruukku. Lisäksi näppituntumalla näyttää että harsosääskiä lentelee vanhojen kookoskasvien lähellä eniten.

[jukenukem]

Pitääkö kasvin juuret olla kasvaneet kivivillakuution ulkopuolelle ennen kun sen voi siirtää passiivihydroon (altakasteluruukku+hydrosora)?

[Moruga]

Miten tuo kukkien nyppiminen tapahtuu? pitääkö nyppiä kukan terälehdet pois, vai nypätäänkö koko kukka kokonaan pois vai nypätääkö se ennen kuin se avautuu?Ja ihan käsillä vaan?

Kukkien nyppimisen hyödyistä ollaan montaa mieltä, joten siihen en ota kantaa, mutta vastauksena kysymykseen. Nyppäät vaikka käsin koko kukan, kun se on nupulla. tietenkin varovaisesti ettet vahingoita muita osia,

EDIT: vai meinaatko nyppimisen risteytystä varten? vai kasvun edistämiseksi?

Tarkoitin kasvun edistämiseksi kun lueskelin täältä että kasvattaisi satoa huomattavasti? mutta ei siis vättämättä vaikuta vai? kärsiikö kasvi/käyttää liikaa eneriaa? Ja eikö se risteytys mene karkeasti niin että pölyttää kahta eri lajia ristiin ja niiden tuottamista podeista otetut siemenet olisivat sitten risteytys näistä kahdesta, olettaen että risteytys on onnistunut. Tästä ei tarvitse raamattua kirjoittaa foorumilla oli aika tarkat ohjeet kyseiseen hommaan jäin vain miettimään tuota nyppiistä. Kiitos!

[unenkuva]

Siksi kysyin siitä ristettämisestä, kun kukista kannattaa nyppiä terälehdet ennen kuin se aukeaa, ettei kukka pääse pölyttymään-->pystyt siis pölyttämään sen toisella lajikkeella. Juu ja kuvauksesi ristettämisestä menee pääpiirteissään noin

Palaten vielä vähän edelliseen. Toiset sanoo, että kannattaa taimen alkuvaiheessa nyppiä ensimmäisiä nuppuja pois, niin taimi kasvaa paremmin, koska energiaa säästyisi enemmän kasvuun. Itse nypin niitä jonkun verran, mutta en havainnut mitään eroa. Tietenkin jos olisi ollut vertailukohtia enemmän, niin mahdolliset erot olisi näkyneet paremmin.

[Jani M]

Pitääkö kasvin juuret olla kasvaneet kivivillakuution ulkopuolelle ennen kun sen voi siirtää passiivihydroon (altakasteluruukku+hydrosora)?

Ei. Kunhan se kivivilla vaan pysyy kosteana, se riittää.

[Miquel]

Pitääkö kasvin juuret olla kasvaneet kivivillakuution ulkopuolelle ennen kun sen voi siirtää passiivihydroon (altakasteluruukku+hydrosora)?

Ei. Kunhan se kivivilla vaan pysyy kosteana, se riittää.

Jos mahdollista, niin ensimmäisen kastelukerran olen mitoittanut niin että vesi yltää kuution pohjaan asti, ja näin varmistellut että kuutio ei kuivu liiaksi siirron jälkeen. Poistathan viimeistään tässävaiheessa myös kuution ympärillä olevan muovin.

[sorrii]

Siksi kysyin siitä ristettämisestä, kun kukista kannattaa nyppiä terälehdet ennen kuin se aukeaa, ettei kukka pääse pölyttymään

Ei kyllä pelkkien terälehtien nyppiminen riitä, vaan heteet pitää nyppiä jos haluaa välttää itsepölytystä. (Täähän muuten on luettua viisautta - ei kokeiltua  ) Yleensä kasvi kyllä odottelee muutaman päivän siitepölyä ulkopuolelta ennekuin alkaa itse varistaa pölyä, eli risteytys voi onnistua ilman nyppimistä jos pölyttää käsin heti kun kukka aukeaa ...

Kukkien nyppimistä kokeilin eli harrastin hyvinkin innolla ekalla kaudellani ja pidin jopa kirjaa kukkien lukumääristä  : Yleensä kun kukat nyppi pois, niin viikon - kahden päästä oli niitä aina jotakuinkin tuplamäärä: 10 -> 20 -> 40 -> 80 ...jne Mulla ei kyllä varmaan sato ainakaan lisääntynyt erikoisemmin kun kasvattelin sisätiloissa loisteputkien valossa. Isosta Aji Cristalista 30cm Pauliinaruukussa esim. tuli ~10kpl hedelmää, ja lattia oli kukkien peitossa tämä tästä ..

Ulkona ja kasvihuoneessa ei ole edes kokeillut mitään nyppimistä kun näyttää sitä satoa auringossa tulevan nyppimättäkin ...

[Jani M]

Minä olen siirtynyt ihan pelkkien liian aikaisin hedelmöittyneiden kukkien nyppimiseen. Kovin pienen kasvin ei ole hyvä alkaa tehdä satoa, koska kasvu pysähtyy hyvin herkästi. Harrastuksen alkuaikoina nypin jo pienetkin nuput, koska pelkäsin kasvin elinvoiman menevän kukkimiseen, eikä kasvamiseen. Jälkeenpäin en ole havainnut oikein minkäänlaista eroa, nyppiikö kukkia vai ei.

[sorrii]

Mulle kasvun pysähtyminen keväällä esim. huhtikuussa on vain hyvä asia, kun alkaa tilat loppumaan sisällä. Toukokuun lopulla - kesäkuun alussa kun siirtää kasvit ulkovaloon eli aurinkoon, niin kasvua alkaa tapahtua kyllä ihan kivasti ...
Käytännössä en ole uusista taimista koskaan ehtnyt keväällä samaan edes maistiaisia -ainakaan kypsiä. En ole huomannut ulos siirretyissä mitään eroa vaikka osassa on raakileitakin. On se valon lisääntyminen aina melkoinen buusti ..

[Jani M]

Mulle kasvun pysähtyminen keväällä esim. huhtikuussa on vain hyvä asia, kun alkaa tilat loppumaan sisällä. Toukokuun lopulla - kesäkuun alussa kun siirtää kasvit ulkovaloon eli aurinkoon, niin kasvua alkaa tapahtua kyllä ihan kivasti ...
Käytännössä en ole uusista taimista koskaan ehtnyt keväällä samaan edes maistiaisia -ainakaan kypsiä. En ole huomannut ulos siirretyissä mitään eroa vaikka osassa on raakileitakin. On se valon lisääntyminen aina melkoinen buusti ..

Joo. Mulla ainakin annuumit yrittää tehdä satoa jo maaliskuusta lähtien.


Tuo kypsytteli nuo, murjotti pari kuukautta ja sitten vasta lähti kasvamaan lisää. Oli huomattavasti pienempi ulos siirtyessään, kuin lajiketoverinsa, josta nypin podit pois. Satoakin tuli alle kymmenesosa verrattuna nypittyyn.

[sorrii]

Joo. Mulla ainakin annuumit yrittää tehdä satoa jo maaliskuusta lähtien.

Näyttäisi olevan 1l purkki [=aika pieni] ja lehdet kellertää siihen malliin ettei ole lannoitettukaan kovin. Kasvutavasta taas näkee ettei ole mitään tehovalojakaan ollut ...
Et liene yrittänytkään tuosta pihapuuta kasvattaa?!?

Lombardo on niin nopea että ehtii hyvin kesäksi satoamaan kun idättää maaliskuussa: Sadon jälkeen melkein kuolevat ...
Mä olen idätellyt pubet ja chinensejä tammikuussa; chinensejä ja [isoja]baccatumeja helmikuussa; annuumit ja osan baccatumeja maaliskussa: sittenkin tilat aina loppuu keväällä!
Tänä vuonna -juurikin tällä hetkellä- idättelin isoja annuumeja -lähinnä paprikoita- jo tammikuussa: meinaan leikkaamalla ne pitää kurissa. Jos jotain hedelmää alkaa pukkaamaan, niin mä annan kyllä tulla!