Nopeasti laskien 40kg tarkoittaa 4800 kynttä.
Minä istutin tänäsyksynä 480 kynttä ja kuvittelin sen olevan paljon, siinäkin oli selkä kovilla.  Noin 400 kynttä aion kylmäkäsitellä ja istuttaa vasta keväällä. Lajikkeita on kaikkiaan 14, joista 9 on kovakaulaisia. Noita eri sortteja on ehkä vähän liian monta pidettäväksi erillään, mutta tää on tämmöstä kokeilua siitä, mikä kasvaisi parhaiten.

Viimetalvena mulla ei kaikki ranskalaista alkupää olevat pehmeäkaulaiset selvinneet syksyllä istutettuina ollenkaan, niin en enää uskalla riskeerata istuttamalla kaikkia syksyllä. Viimetalvi oli ehkä harvinaisen haasteellinen ja mulla ei ollut valkkareilla edes mitään muuta suojaa kuin rei-itetty muovikate. Tänävuonna peittelin penkin sen muovikatteen lisäksi kuivilla lehdillä ja niiden päälle tuulisuojaksi harso ja havuja. Mun valkkaripenkki on keskellä peltoaukeaa joten siellä ei ois pelkät lehdet kauaa paikallaan pysyneet.

Kahteenkymmeneen kiloon mahtuu jo useampi kynsi, eli ei mitään vaatimatonta harjoittelua. Mitä lajiketta laitoit, jos saa kysyä?

Meidän pelto oli vielä joulukuussa upottavaa savivelliä jatkuvien sateiden vuoksi ja sitten tammikuun alussa parin viikon paukkupakkaset ilman lumipeitettä viimeisteli tuhot. Uusi paikka johon aion istuttaa valkkarit tänäsyksynä on toisella pellolla korkeimmassa kohdassa, joka ei toivottavasti ole yhtä märkä, jos syksy on samanlainen kuin viimevuonna.

Minä olen jo nostanut kaikki valkosipulit kuivumaan ja kukkavarret katkaisin ennekuin ne alkoivat suoristua. En jaksa kasvatella itusilmuista valkkareita ja tykkään käyttää ne kukkavarret ruuanlaitossa ja pestona.

Viime talvi verotti aika monella viljelijällä valkosipuleita ja useat myyvät nyt ei-oota, kun säilyttävät sen jäljelle jääneen sadon istukkaiksi. Kovat pakkaset lumettomaan märkään maahan palellutti sipulit.

Mulla oli useaa eri lajiketta ja joistain ei noussut keväällä yhtään. Parhaiten selvisi venäläistä alkuperää oleva lajike, josta jäi henkiin 2/3. Kaikkiaan mun syksyllä istuttamista yli 400:sta selvisi talvesta 1/4.

Osa kynsistä oli kylmäkäsittelyssä jääkapissa talven ja esikasvatin ne keväällä kasvihuoneessa. Näillä sain sitten paikattua talven menetyksiä. Näihin kuitenkin iski sipulikärpäset, sillä typeryyksissäni olin laittanut valkosipulin- ja sipulinvarret syksyllä puutarhakompostiin, jonka pohjalta kaivoin kevällä kompostimultaa lavakaulukseen. Istutin siinä sitten samalla kuoriutuvat sipulikärpäset valkosipulipenkkiin. Perunapellon reunassa kasvaneissa valkkareissa ei ollut samanlaista määrää sipulikärpäsentoukkia, mutta joitain kumminkin. Samalla pellolla on kasvatettu sipulia vuosikymmeniä, joten seuraava valkosipuli-istutus pitää siirtää eri pellolle, että ne kärpäset katoaisi tai edes vähenisi.

Tämä kausi opetti mulle aika paljon, sillä pari ekaa meni vähän liian hyvin ja kuvittelin, että valkosipulin kasvatus on takuuvarmaa hommaa.

Jostain ihmeestä on ihmisille muodostunut käsitys, että kirsikkatomaatit ois aina pensastomaatteja, mutta tämähän ei tosiaan pidä paikkaansa. Suomenkieliset runko- ja pensastomaatit on termeinä ihan yhtä hämääviä kuin valkosipuleiden jako talvi- ja kevätvalkosipulileihin.

Runkotomaatit on kasvutavaltaan päättymättömiä (indeterminate), jotka jatkavat latvan pituuskasvua niin kauan kuin säät sallivat. Pensastomaatit ovat yleisesti päättyväkasvuisia (determinate), joiden pituuskasvu loppuu kukkaterttuun. Myös hillittykasvuista päättymätöntä voi kasvattaa pensaana, eli ei poista siitä varkaita, jolloin se kasvaa myös leveyttä. Lajikkeen hedelmien koko, muoto ja väri ei riipu siitä onko lajike päättymätön vai päättyvä.

Toinen juttu mistä väitellään usein on runkotomaattien varkaiden poisto. Varkaita ei ole mikään pakko poistaa, jos tila antaa myöten. Varsinkin ulkona hyvissä olosuhteissa kannattaa varkaat ja lehdet jättää paikoileen koska ne estävät aurinkoa polttamasta tomaatteja. Ne hedelmät eivät tarvitse valoa kypsyäkseen. Kasvihuoneessa ja rajatuissa tiloissa lehtien ja varkaiden poisto auttaa pitämään kosteuden alhaalla, mikä estää harmaahomeen ja muiden tautien leviämistä. Silloin kun kasvattelin kaikki tomaattini ulkona huomattavasti etelämpänä en poistanut tomaateista varkaita ja alalehtiäkin poistin vain sitä mukaa kun ne vanhemmiten kellatuivat. Nyt kun kasvatan kasvihuoneessa poistan siellä runkotomaateista suurimman osan varkaista ja alimpia lehtiä pitkin kasvukautta. Rungot jätän yleensä kasvamaan kaksi- tai kolmelatvaisina. Talon eteläseinustalla ulkona olevista tomaateista en poista varkaita enkä vihreitä lehtiä.

Päättyväkasvuisesta eli determinanatista tomaatista ei saa varkaita poistaa ollenkaan, sillä silloin sato jää pieneksi ja kasvin kasvu loppuu, koska se ei voi kasvattaa uusia haaroja.

Puutarhanetin mainokset on Googlen kohdentamia, joten mulla ei näkynyt Seramiksenkaan mainos.

Seramis on poltettua savea ja kissanhiekkojen moler on Tanskassa esiintyvää piimaata, joka on myös kuumennettua. Väri on sama, mutta koostumus ja rakenne on erilainen.

Ei näy kissanhiekkamainos mulla vaikka laitan Adblockin pois päältä.

Puutarhanetin uusissa keskusteluissa on ollut aika paljon juttua kissanhiekkakylvöistä ja -juurrutuksista. Sen käyttö on laajentunut jo niin paljon, että Rainbow moler-hiekat katoaa keväisin S-ketjun kauppojen hyllyistä. 

Minä olen käyttänyt nykyisin sitä Bilteman kevyttä hiekoitushiekkaa idätyksiin ja perliitin sijasta kasvulaustaan sekoitettuna. Punainen moler kuitenkin toimii mun mielestäni paremmin noissa kylvöissä, koska se kevythiekka on vähän liian kevyttä tavaraa. Pirkalla oli vielä vuosi sitten hajustamatonta molerista tehtyä kissanhiekkaa, mutta tänävuonna en sitä löytänyt. Pitäisikin kai jo nyt ostaa varoiksi sitä Rainbown hiekkaa ja jos sen huuhtelisi jo nyt ja jättäisi vuodeksi avoimeen sankoon, se haju voisi olla kadonnut ensi vuoden kylvöihin mennessä.

Haitallisia aineita jos miettii, niin ei ne kaupan multapussitkaan välttämättä ole ihan puhtaita. Luomu- ja kompostilannoitteissa saattaa olla jäämiä rikkaruohomyrkyistä, sillä vilja- ja nurmipelloilla käytetyt leveälehtisiä kasveja tappavat rikkaruohomyrkyt kulkeutuvat rehun mukana eläinten suoliston läpi lantaan ja myrkyttävät lannalla lannoitetut kasvit. Nykyisin tuntuu, että jossain sorassa kasvattaminen pelkillä keinolannoitteilla voi olla turvallisempaa kuin luomuna mullassa. (Meni jo vähän OToksi, mutta ei kai tuo haittaa, kun olen itse tän ketjun aloittaja )

Mountain Magic näyttäisi olevan hybridi, joita olen tähän asti karsastanut, kun niistä ei voi kerätä siemeniä. Nyt mulla on kuitenkin kasvatuksessa muutama hybridikin, kun sain Japanista siemeniä.

Mulla ois muutama uusi hyväksi todettu heirloom tomaatti, joita kannattaisi kokeilla siellä Germaaniassakin. Laitan YV:tä aiheesta.

Kasvatan vasta ekaa kertaa kyseistä chiliä, mutta kokemukseni kaikista muista violeteista ja ns. koristechileistä on, että mitä enemmän suoraa oikeaa auringon valoa ne saavat, niin sitä tummempia niistä tulee. Violetti tai miltei musta väri tulee antosyaaneista, jotka toimivat kasvilla ikäänkuin aurinkosuojana.

Tervehdys pitkästä aikaa! Mielenkiintoista seurata miten kasvihuonekasvatus toimii siellä etelämmässä.

Kiinnostavan näköinen tuo SANin LED-valo, mutta hinta on kyllä aika korkea. Minä kasvatan nykyisin kaikki taimet LED-valojen avulla ja niitä on tullut kyhättyä kasaan sekä värillisillä että kylmänvalkoisilla ledeillä. Muutama on tehty saman tapaisilla jäähdytyselementeillä kuin tuossa SANin valaisimessa, mutta käyttäen kahta 10W kylmänvalkoista lediä.
Yksinkertaisimmat tein Kiinasta tilatulla kylmänvalkoisella 14W/m LED-nauhalla, jota liimasin alumiinilevyihin. Niillä saa ihan kivasti taimet kasvamaan siihen asti kunnes ne voi viedä kasvihuoneeseen. Nauhaa on sen verran tiheästi, että levyt vähän lämpenee, mutta sen levyn päällä voi sitten vaikka idättää lisää siemeniä.

Ennen noiden omien viritelmien rakentamista kokeilin ihan niitä ulkovaloiksi myytäviä halpoja 10W ja 20 W LED-heittimiä ja niilläkin taimien kasvatus onnistui ihan yhtä hyvin kuin normi loisteputkilla. Minä kun olen vaan tämmönen ikääntyvä nais-immeinen, joka kasvattaa kaikenlaisia syötäviä ja kukkivia rehuja, niin mulle kelpaa tuommoset simppelit ratkaisut, kun ei ole tarpeen yrittää saada yhdestä valaisimesta mahdollisimman paljon tehoa ja ideaalista spektriä johonkin tiettyyn tarkoitukseen 

Ehkä pitää kirjoittaa mun pitahayan kasvatuksestakin, ettei mene ihan OT:ksi.  Minä idätin kaupan hedelmästä raavitut siemenet moler kissanhiekan pinnalla. Niitä iti siinä aika paljon, joten siirsin isoimmat erilaisiin kasvatusalustoihin ja purkkeihin. Ne taitaa olla jo pari vuotta vanhoja, mutta eivät ole kasvaneet paljoa. Pari on tavallisessa kukkamullassa ja toinen niistä kasvaa semmosessa saint pauliollle tarkoitetussa keraamisessa altakasteluruukussa, yksi on bilteman kevythiekassa ja yksi kevythiekan ja kastelukiteiden seoksessa. Sitkeitä kasveja ne kyllä on sillä ne on jääneet useasti kastelematta ja silti ovat hengissä, mutta kasvua ei ole tapahtunut. Kaikki on itsekseen lähteneet haarautumaankin. Kasvatan niitä ihan vaan kaktuksina, eikä toiveissa ole saada niistä hedelmiä, joten hidas kasvu on ollut oikeastaan ihan hyvä juttu.

Evoluutio on kyllä ihmeellinen juttu, koska se on saanut aikaan erilaisia itämismekanismeja, jotka mahdollistaa kasvin parhaan selviytymisen, kun siemen ei idä ennekuin olosuhteet on juuri sille kyseiselle kasville otolliset.  Toiset siemenet tarttee sen pimeyden itääkseen, koska sen pitäisi tarkoittaa, että siemen on peittynyt karikkeeseen ja toiset siemenet itää valossa, jolloin kasvava taimikin saa riittävästi valoa.
http://www.saps.org.uk/saps-associates/browse-q-and-a/659-why-do-some-seeds-germinate-only-in-the-dark

Nostampa ylös tämän ketjun, kun itsellä on hakusessa sähköllä toimiva puutarhasilppuri. Huushollista löytyy jo 6,5 hp polttomoottorihaketin risuille ja ranteen vahvuisille oksille, eli tarvitsen vaan sellaisen koneen, joka pilkkoo puutarhajätteet ja pikkurisut kompostointia varten. Tuo polttomoottoripeli pitää niin hirveää meteliä ja tukkeutuu vihreistä kasveista, joten sitä ei voi käyttää esimerkiksi kasvihuoneen siivoukseen syksyisin.
Viking merkkiset ainakin mainosten mukaan pilkkovat myös pehmeitä kasveja ja samaa kai tekee Boschin TC mallit, mutta onko markkinoilla muita harkinnan arvoisia koneita? Olisi kiva kuulla käyttökokemuksia ja etenkin siis vihreiden kasvien ja perennapenkkien jätteiden silppuamisesta.

Kolmen erikokoisen crockpotin onnellisena omistajan voin  myös suositella sähköllä itse lämpiäviä haudutuspatoja. Pulled pork ja ylikypsä karjalanpaisti vaativat ehdottomasti haudutuspadan käyttöä. Teen siinä myös riisipuuron jouluna ja laskiaisen hernerokan. Pata on mainio periaatteessa kaikille helposti kattilassa pohjaanpalaville ja pitkää haudutusta vaativille. Muutaman kerran olen polttanut chilipadan teräskattilan pohjaan, joten teen sen nykyään aina haudutuspadassa.

Buffalo wingsien tapaan maustetut kanankoivet hautuvat padassa aivan mahtaviksi. Yleensä ensi grillaaan kanankoivet pinnalta kypsiksi kaasugrillissä tai uunin grillivastuksen alla. Sitten ladon esikypsennetyt koivet pystyyn pataan  lihainen pää alaspäin  ja kaadan päälle kastikkeen, jossa on BBQ soosia, chilikastiketta ja puna- tai omenaviinietikkaa. Koivet on kypsiä silloin kun lihat irotoaa itsekseen luista ja koivet pitää nostaa varoen padasta.

Kermaisia lihakastikkeitakin olen padassa tehnyt ja monenmoisia aterioita, jotka saa rauhassa hautua samalla kun itse työskentelen puutarhassa. Sukujuhlissa padat on verrattomia, kun siitä voi tarjoillakin ja ruoka pysyy lämpöisenä.

Hakusanoilla "crock pot recipes" tai "slow cooker recipes" löytyy paljon ruokaohjeita hadutuspadoille.

Trinidad Perfume

Aromikkain kaikista Caribbean Seasoning lajikkeista.

Minä tilasin täältä ja viikossa tuli paketti perille.

Mulla on käytössä kumpiakin 5050 ja 5630 kylmän valkoisia ledejä. Noin 20 x 30 cm alumiinilevyssä on 2,4 metriä LED nauhaa. Pienet petunian pistokkaat ja Bulgarian Carrot chilin taimet tekee jo nuppuja, joten hyvin tuo spektri näyttää toimivan.

Koska itse olen talouden vaimo, valaisimen ulkonäkö ei ole ollut huolenaihe. 
On mulla sini-puna-LED valojakin käytössä, mutta kaikki uudet viritykset on noita kylmänvalkoisia.

Jos siellä on siemeniä, niin tuskimpa ne enää itää.

Ei kai se nyt niin tarkkaa ole, että kirjaimissa pitää olla noi kaikki ääntämisen osoittamat hipsukatkin? Eihän kiinalaisetkaan ole niin tarkkoja kun kirjoittavat oman nimensä latinalaisin aakkosin. Melkein kaikki meiän firman kiinalaiset on kuitenkin ottaneet englanninkielisen etunimen, joilla heitä kutsutaan, joten eikö tuon chilinkin suhteen voida käyttää englannikielistä tai jopa suomenkielistä käännöstä, niin ei tartte olla huolissaan ihan oikeasta ääntämisestä.

Tuossa säilykepurkissa ainoa teksti, jonka pystyn lukemaan on HAI NAN DENG LONG, joka on foneettisesti sama kuin sen yläpuolella oleva 海南灯笼 eli eikö siinä ole se nimi näille, jos englanninkielinen ei käy? Sanat tarkoittaa Hainanin lyhtyä, eli siitä puuttuu se sana keltainen, mutta tuolla nimellä se tunnetaan Kiinassakin.