Mää en kyllä jaksa. En ehdi. En haluu stressiä. Haluun vaan maata ..

Valitettavaa passiivisuutta on nykyään Chilifooorumissa...

Ehkä siemenketjukirjeestäkin kiinnostuneita ottajia olisi Facebookissa paljonkin. Tiiähäntä pitäiskö siellä tätä foorumia yleensäkin vähän mainostaa. Vituttaa vähän. Tuntuu että menee kirjoitukset ihan hukkaan kun sinne joskus jotain kommentoin ... jaan ylivertaista ymmärrystäni Facebookin sioille ..

Mulla pussit pullistelee niin että kohta halkeavat ... annettavaa olisi paljonkin, mutta ei juuri tarvetta, vahalla miehellä 

Minä ostin vuosia sitten Prismasta Nelsonin siemeniä "Chili Padron". En silloin tiennyt niistä mitään. Pussin ohjeessa sanotttiin, että pitäiisi poimia vihreänä, juuri ennenkuin alkavat kypsyä, jolloin muuttuvat kitkeriksi ja polttavan tulisiksi. MINÄ en totellut, kun ajattelin että kunnon chilipää haluaa tulista. Pahoja olivat..yök!

Luettuani tarinaa noista, idättelin parin vuoden kuluttua uusia. Silloin laitoin kasvamaan Peltolammin viljelypastalleni: Keskelle aurinkoista peltoa ja muovitunneliin. Nyt sitten poimin vihreänä: Olivat jo aika pirullisen tulisia, taas. Vieressä muuten kasvoi Semillas'ta tilaamaani Golden Greek Pepperonia: Ne kasvit näyttivät ihan identtisiltä    Hedelmät näyttivät ihan samoilta. Maistuivat samoilta. En tiedä tänä päivänä menivätkö jotenkin sekaisin ... Maku niissä oli käsittääkseni kyllä aika oikea, mutta tulisia oli 10/10.

Parilla Kanarian saarten reissulla oon sitten ravintoloissa tilannnut useinkin alkupalaksi Pimontos de padron, ja hyviähän ovat olleet, mutta tasan kaikki ihan tulettomia  . Prismasta/S-marketista oon sitten ostanut niitä halpoja ja ovat mielestäni olleet kyllä hyvän makuisia, mutta järjestään tulettomia. Maku ihan sama kuin Teneriffalla ja Canarialla. Säilyvyys kiitettävän hyvä: Maakellarissa mökillä säilyivät kesällä viikkoja ...

Niin. Mun analyysini on, että kasvuolosuhteet mun tunneleissani, jossa aurinko paisteli (tai päivänvalo) 16 tuntia ja enemmän, ja lämpö nousi muovin alla varmaan 40 asteeseen, niin tulisuuttakin silloin tulee ...

Pitäisi ehkä taas kokeilla. Mulla on vieläkin jäljellä niitä 10v vanhoja Nelsonin siemeniä. Kyllähän ne itää ...
((viime keväänä idättelin muuten aika monia yhtä vanhoja ja sain kyllä jotain itämäänkin ...))
Ajattelin vaan jo että tuo meni sarjaan "turha kasvattaa, kun kaupastakin saa". Vaan laitanhan mä jalapenojakin, vaikka kaupoissa ollut niitä ~8€/kg. Omat on parempia ...

Joo, Blondi! [pistin jakoon ... ]

Tuosta ratikkavideosta en tajunnut ilman selitystä edes mitä siinä on hauskaa. Höh: ääni puuttuu! Sitähän vartenhan pierussa on ääni. Haju on kuuroja varten ...

Mulla sattui joskus kaverin kanssa, että satuttiin hissiin kolmistaan yhden mun alakerran missin kanssa, joka oli oikeesti niitä Anttilan kuvaston tissiliivimalleja. Minä päästin oikein kunnon huokauksen niin että meinas kalsarit sulaa. Tuntui se 4 kerroksen matka aika pitkältä pidätellä tirskuntaa kun se neito pälyili syyttävästi sitä mun kaveria ...     

Elämä on aika vakava sairaus ..

Tämmöinenkin ketju ..    .. Päivitellään:

Jo vain on alkanut De Buyer toimia, kun älyää vähän.

Ristiriita tuli mulle uuden pannun kanssa, kun halusin tämän teflonien tilalle tai rinnalle pannuksi jonka pintaa ei tarvitse varoa. Voi käyttää teräslastaa ja kunnon lämpöjä. Pettymys oli suuri, kun huomasin ettei se rasvapoltettu (uusi) pinta kestä juuri mitään. Ei varsinkaan, jos on kuuma ja nestettä pannulla ....
Johan mun vanhat valurautapannutkin toimii paremmin eikä painossakaan juuri käytännön eroa ole.

Nyt oon sitten varovaisemmin käyttänyt tätä DeBuyeria vuoden verran lähinnä pelkän pihvin paistamiseen. Viime aikoina on tullut syötyä aika paljon pihvejä, kun ennen joulua oli Nekalan Suurjaossa Snelmannin pippurifileitä (ulkofile) ~10€/kg 400-800g paketteina. Ostin neljä. Tällä viikolla sitten oli Pirkkalan Citymarketissa HK'n entrecöte-palasia [700-1200g] reilulla kympillä. Ostin pari kpl: Niistä 200g viipaleina pakkaseen, jossa oli vielä yksi satsi pippuripihvejäkin. (Tänään sitten syyään pippuripihvit illalla)

Siinähän tuo oivallus pikkuhiljjaa tuli, että voihan sitä teräslastaa käyttää, mutta kannattaa olla raapimatta kovin voimalla. Sittenjoskun pinta raapiintuu ihan hirveäksi, niin ei muuta kuin lipeällä puhtaaksi ja uusi poltto: Ei tarvitse mennä kauppaan ... Onhan sekin jotain. Ja kyllähän ne piffit maukkkaammiksi ruskettuu hiiliteräksellä kuin IKEA'n teflonilla tai sillä repaleisella Swiss Diamondilla josta pelkään saavani alumiini-timanttimyrkytyksen ...

Oli se vaan hauska muoti-ilmiö kun vuosi pari sitten joka äijän piti saada se hiiliteräs ja kaikki kilpaa kehuivat. Sitten alkoi valitus, ettei se olekaan hyvä. Suurin osa ukoista hiljeni ja varmaan paistelee häpeillen HK'n jauhelihapihvejään silllä Tokmannin 7€ teflonipannullaan. Verkkokauppa.com myy kohta kympillä loput pois ..

On ollu aika kuollutta täällä ...
(täytyy reagoida jokaiseen kirjoitukseen  )

Tää foorumi vaikuttaa aika kuolleelta ... 

Kävimpä vuoden viimeisellä aterialla. Nanda Devissä taas vaihteeksi. Katselin päivällä Tampereen ravintolatarjontaa, enkä löytänyt mitään uutta kiinnostavaa. Nanda Devin Facessa näytti olevan aika negatiivista palautetta mm. palvelun tympeydestä. Kokemuksesta tiedän että näiden mielensäpahoittajien ääni yleensä kuuluu ...

Kiva kokemus se taaskin oli. Palvelu oli jopa vaivaannuttavaa paapomista, kun omistaja(n)rouva kävi parin minuutin välein kysymässä tarvitaanko jotain; onko kaikki kunnossa; maistuuko ... Varmaan FB'n kommentit on vaikuttanut!?

Tilasin taas Murgh Vindaloon. Lammascurryä. Tarjoilija kysyi muilta pöydässä että tuleeko mild vai medium. Multa kysyi tuleeko medium vai tulinen  ... En tiijä kasvoiko mun päässä joku chili .. Tilasin tulisen. Ensi maistamisella tuntui aika miedolta. Olin vähän pettynytkin. Hetken päästä alkoi kyllä lämmetä. Puolivälissä annosta piti jo pureskella naanleipää ja purskutella vettä suussa. Ei se kivun puolelle mennyt, mutta kokonaisuutena tulisuus oli mulle aika sopivaa. Pitkästä aikaa tuli jopa hiki pintaan. Söin lautasen tyhjäksi. Riisi -kulho oli kolmelle hengelle- loppui vähän keskenkin, eli riitti, mutta olisi mennyt vähän enemmänkin.

Kyllähän tuo parasta curryä vaan on mitä täällä saa. Jos menisi tilaamaan extra-tulista, niin luulen, että keskiverto-chilipää vetäisi aika totiseksi. "Tulinen" oli juuri sopiva. Nammm***

((ruokaa odotellessa Googleilin Nanda Deviä. Ammulehdessä oli lööppi "Nanda Devin omistajapariskunta nousi suurituloisten luokkaan. Viimeisessä verokalenterissa molempien palkkatulo ~190000€ ja pääomatulot ~50000€
Perhe saa siis pienehköllä ravintolalla lähes ½ miljoonan tulot ...        ... Aika hyvin!))

Näin se on. Kun syö paljon chilejä, juop puolukkamehua ja pyörittelee hula-vannetta niin kaikista tulee teräsvaareja/mummoja ... jotka 100-vuotiaina pidetään sidottuna Koukkuniemessä ettei häiritse ...

Kyllähän chilit kestää viileää ja jopa kylmää syksyllä hyvinkin, kunhan ei mene pakkaselle. Keväällä taimet ovat paljon herkempiä. Enpä osaa arvella miten ylivuotiset sitten keväällä: Sehän oliisi mielenkiintoinen kokeilla ...

Mä olen useinkin talvettanut muutamia kasveja: Yleensä rankasti leikattuina. Jotain Ajeja oon pitänyt melko isoinakin. Siitä ei ehkä kovin suurta hyötyä/iloa ole, ellei idättäminen tunnu vaikealta. Aika hyvä tapa päästä ötököistäkin eroon on, että pitää koko kämpän ilman kasveja kuukauden-pari ennen uusia idättelyitä. Luulen, että parvekkeellakin olevissa kasveissa ja ruukuissa saattaa talvehtia monensorttisia ötököitä ja munia! Voi jopa näyttää syksyn mittaan ettei ehkä tänä vuonna olisikaan niitä öttiäisiä, mutta kun taimet alkavat olla puolimetrisiä ja idättelyn aika ohi, niin niitä sitten alkaa ilmestymään!

Mä olen pitänyt joskus lasitetulla parvekkeellani paria Ajia tapaninpäivään asti! Itäparvekkeella oli syksy aika hämärää aikaa ja lämmöt pysytteli (ovi rakosellaan) 0-15 asteessa. Lattian-rajassa taisi sitten lopussa olla pakkasella, kun vesi jäätyi resoon. (Nämä siis olivat ebbissä.) Tapaninpäivänä oli ulkona ~-20⁰C pakkasta ja laseissa 3cm jääkerros. Asunnossa 18 astetta, kun yleensä on 24. Korjasin sitten ämpärillisen Aji Cristalia ja Lemnodroppia. Kaikki maistuivat kuivan kitkerälle, karvaalle, pahalle => biojätteeseen ...

Se ilo mitä voi talvettamisesta olla, on että satoa alkaa saada nopeammin keväällä. Huhtikuussa voi jo alkaa syömään kypsiä chilejä. Ja satoa tulee usein enemmän. Frutescens -suvun chileillä jopa sanotaan, että satoa alkaa tulla kunnolla vasta 2-3 vuoden ikäisenä. Annuumeija on aika vaikeaa ja turhaa talvettaa, paitsi ehkä jotain koriste-puskia. Bolivian Rainbov esim. talvehtii aika helposti sisätiloissakin, kunhan on (lisä-) valoa.

Tollaisilla parveke-kasveilla voisi tehdä niin, että leikkaa ne 20cm tapiksi kun pakkaset alkaa niin, ettei ikkunaa viitsi pitää parvekkeelle auki. Säilyttää ne sitten mahdollisesti kellarissa pahimpien pakkasten yli vähän pussiin suojattuna, ja vie taas parvekkeelle heti kun voi taas pitää sen plussan puolella. Hyvällä todennäköisyydellä ne alkavat tekemään versoa heti valossa. Eivät vaan saa päästä ihan kuivumaan, mutta eivät saa myöskään olla märkiä. Hometta ei saa päästää tulemaan ...

Mun tyttäreni asustaa kerrostalon 7-kerroksessa ja lasiparveke on suoraan etelään. Hän ei varmastikaan pidä ovea tai ikkunaa auki. Näytti viime viikolla käydessäni, että kirsikkatomaatti sielläkin vihersi. Saattaahan joku lajike kestää jopa vähän pakkasta. Kyllähän ne luonnossakin joutuu sitä kestämään ...

Mulla jäi viimevuotisia pussillinen eli kilon verran. Ehkä 100 kynttä ... Itusilmuja on muutama sataa.
En tiedä onko Alexandraa vai mitä, mutta vitu hyvin ovat kasvaneet. Jäykkäkaulaisia joissa vähän violettia väriä usein. Oon saanut vuosia sitten yhdeltä metsänhoitaja-sukulaismieheltä niitä ituja. Monta vuotta jo kasvatellut omiiin tarpeisiin. Suurinpiirtein 60 kynnestä ja 200 itusilmusta kasvattelen joka kesä, josta riittää syötävää ja istukkaat seuraavalle kesälle ...

Multa siis löytyisi "siemenet" harrastuksen aloittamiseen, mutta ei mihinkään isompaan viljelyyn.
((en ole katsonut nyt noita edellisvuotisia vähään aikaan. Ne on kylmiössä jemmassa ja voi olla että ovat itäneet. Voi olla että kokeilen laittaa ne maahan keväällä, jos näyttävät vielä eläviltä ...)

Valkosipuli on kyllä ollut palkitsevin kasvateltava tähän asti. Ei ole koskaan pettänyt 

Voisihan tuon pukata liikkeelle. Itsellä on siemenet jokseenkin levällään, eikä juuri tarvetta millekään uudelle. Mutta ehkä antaisi motivaatiota vähän inventoida ja järjestellä ... Kyselempä vähä ..

       Joulu lähestyy!
Tästä chilipää-miehelle* hyvä lahja, joka ei pidä meteliä ja valokin on miellyttävää silmälle.
(joku chilipäätärkin voisi ilahtua hyödyllisestä lahjasta - en ota vastuuta siitä!)

Tarjotkaa rohkeasti     

PS. Ilmoitus on jo vähän vanha. Tiedot pitää paikkansa, eikä siis ole ollut käytössä yli vuoteen => kuin uusi

LainausTuo kävijämäärä 2 joulukuuta klo 3:50. Muka 717 kävijää maanataina aamuyöllä. Ylläpidolla näköjään epätoivoisia konsteja lisätä käyttäjiä. Säälittää.

Mitenniin säälittää?? Maanantain aamuyöhän on mitä parhainta aikaa selata rauhassa foorumia. Helpostihan netissä muutama sata kävijää tulee ...

Mua säälittää nuoremmat chilipäät jotka tuhlaa aikaansa jossan Facebookin chiliryhmissä. Siellä kaikki korjoitukset katoavat virtaan, eikä niitä kukaan jälkeenpäin lue eikä tietoa tai ohjeita löydä itkemälläkään ... Sitten hädissään kysellään "mulla o jotai pilkkuja cileissä - mikähän niitä vaivaa ... Oon joka päivä kastellut kolme kertaa ja lisännyt tuplaannoksen Microa, Matoa ja Puutarhan kesää ... " [[kuka oikeesti viitsii noihin vastata??]]

Päivitetäämpä aihetta 
6 vuodessa on paljon muuttunut. Oon kasvatellut talvivalkosipuleita noista edellä mainituista lähtien 4 kesää viljelypalstalla ja pari viiemistä omalla kesämökillä. Syksyisin laitan ~60kpl isoja kynsiä maahan kahteen riviin ja väliin itusilmuja yksi rivi. Monena syksynä oon saanut satoa syötäväksi ~5kg ja istukkaat seuraavaan satsiin.
Täytyy sanoa, että valkosipuli on palkitsevin kasvi mitä oon kasvatellut! En ole penkkejä juuri mitenkään hoitanut, kunhan joskus kuivina aikoina kastellut ja pari kertaa kesässä lannoittanut kananpaskamerilevärakeilla. Loppukesästä valkosipulipenkki on täynnä heinää ja rikkaruohoja, mutta valkosipulien varret metrin korkuisina eivät näytä välittävän. Se keskimmäinen itusilmurivi on jäänyt parikin kertaa korjaamatta, kun varret ovat hukkuneet ja/tai tuuleentuneet niin ettei niitä löydä. Keskirivissä on sitten kasvanut toisena vuotena isoja yksikyntisiä sipuleita ja joksus kolmannenkin vuoden monikyntisiä. Nyt kun on satoa tullut ihan riittävästi jo monta kesää, niin ajattelin kokeilla heitellä noita kynsiä ja itusilmuja tuonne joutomaille ja katsoa josko saisi aikaan villin kannan niistä ... Naapurin niitty kasvaisi valkosipulia 

Itse aihe -etikkaliemeen säilötyt chilit- ei paljon ole enää muuttunut mulla. Säilön aika mietoon liemeen mietoja chilejä: Bishops Crown, Aji Fantasy, Sugarrush; Amarillo ja Aji Cristal myös. Niitä tulee syötyäkin. Lemondropit, Omnicolor ja tulisemmat chinenset tahtovat jäädä ikuisiksi ajoiksi purkkeihin ... Atamonin käytön lopetin kun aloin epäillä että siitä tulee kuitenkin kummallista sivumakua. Kyllä nuo riittävästi säilyvät kun on huolellinen ja liottaa sekä uunittaa purkit ja korkit [Marttojen sivuilla hyvä selitys]

Perusliemi:
4dl vettä
1-2tl suolaa
½dl juoksevaa hunajaa
0-50g sokeria
1dl etikkaa
reilu ½ dl sitruunan ja limen puristettua mehua
(etikka ja sitruunamehu lisätään ihan lopussa; ei keitetä)

Makeampi liemi ja vähemmän suolaa sopii ajeille ja suolaisempi sekä vähemmän makea jalapenoille, pepperoneille ym. Tulisemmille varmaan myös tuo makeampi ...
MINÄ en sotke muista mausteita hyvänmakuisiin esim. ajeihin. Jalapenoissa sopii kyllä laittaa valkosipulia, oreganoa esim.

Myöhäistä päivitystä aiheeseen  Tuli juuri ne ihan viimeiset säilöttyä oikein rakkaudella     

On siis vuosien varrella tullut kokeiltua kaikenmoista, enkä oikein koskaan ole ollut ihan tyytyväinen tuotoksiini. Jostain kumman syystä Aji Cristalista on kuitenkin aina tullut vähintään kohtuullisen hyvää ... Siinä kai niin vahva oma makunsa, ettei mene pilalle edes Meiran Sieni-säilötteellä ...     

Pilaantumaan ei ole mulla koskaan päässyt vaikka on nytkin kellarissa yli 5v vanhoja (Piltti-)purkkeja: Oon aina laittanut vähän Atamonia: Jauheena, jonka sanotaan olevan mautonta ja hajutonta - nestemäisessähän on rommiaromia.

Tämän syksyn pääsadon -tai pääsäilönnän- laitoin ilman mitään sipuleita, mausteita tai yrttejä: Halusin että maku tulee vain chileistä. Ohjeita oon yleensä joka kerta erikseen surffaillut jenkkiläisiltä sivuilta - niin nytkin. Amerikkalainen etikka vaan kuulemma on 5% kun meillä se on 10% ((paitsi viinietikka 6%  sitäkään en käytä)) Suomalaisella etikalla siis jenkkiohjeen pint wettä ja pint etikkaa muuttuu litra vettä ja puolikas etikkaa; siitä sitten aikojen kuluessa viisastuneena laitan lopulta 250ml etikkaa tai etikka/lime/sitruuna ja vettä 750ml . Käytännössä korvaan puolet etikasta lime-sitruunamehulla (tuoreista hedelmistä tietysti!) ...

Siltikin: En nytkään ollut ihan tyytyväinen, kun maistelin valmiita ja sitä lientä. Oon täysin vakuuttunut että Atamonista tulee joku outo sivumaku, josta en pidä. Samoin noiden Jenkkien suolakin taitaaa olla jotain puoliksi laimennettua ihmesuolaa jota laitetaan ruokalusikkallinen ½ litraan: Usein puhutaankin kosher-suolasta tain "picling salt"istä ... ?!? Tai nuo vaan tykkäävät tönkkösuolatuista säilykkeistä ...

Olipa jääkaapissa jemmassa vielä vajaa litra sekalaisia mietoja chilejä: Fantasyä keltaisena ja valkoisena; muutama Bishops Crown; Sugarrush, Aji Cristal ja muutama osin keltaiseksi kypsynyt Jalapeno. Silppusin siis sekaisin ne 2dl Pilttipurkkeihin ja keittelin liemen lähes Chilivaarin ohjeen mukaan: Vaihdoin vaan 2dl viinietikkaa 1dl'aan väkiviinaetikkaa:
4dl vettä
50g juoksevaa hunajaa
25g valkoista sokeria
1tl(kukkura) suolaa [=4g]
60ml lime-sitruuna -mehua [tuoreista!]

lopuksi 1dl etikkaa

Lisäsin liemeen ~60ml sitruunan ja limen mehua kiehautin sen
Kaadoin liemen purkkeihin ja annoin chilien hetken lämmetä kunnes siivilöin sen takaisin kattilaan
Lisäsin 1dl etikkaa; kiehautin vielä ja kaadoin purkit piri-piri-pintaan. Suljin kannet heti tiukasti puristaen: Bauhausista ostetut Honeywell talvikäyttöön tehdyt asentajan työhanskat toimivat hyvin tässäkin asennuksessa ...

Laitoin purkit heti kuumina kylmään veteen, ja muutaman minuutin kuluttua kuului tänne tietokoneelle asti "pok" ... "naps" ... "poks" ... Kaikki kolmen purkin kantta napsahtivat umpioon ...

Maistoin tuota ylijäänyttä liemen tilkkaa ja oli niin hyvää, että lotkotin janooni koko desin     
Jouluna kerron ehkä tuliko oikeesti hyvää, ja miten solmuun meni veljen muijan naama mun "paprikasuokaleista" //

PS. Purkkien desinfiointiin on hyvä ohje/selitys mm. Marttojen sivuilla: Pestyt purkit (ja kannet?!) liotetaan vedessä yön yli. Sitten pidetään uunissa 125^oC puolisen tuntia. Purkit täytetään kuumana. Bakteerien tai homeiden ja virusten(?) lepoitiöt voivat kestää jopa uunin, jos ei ole ensin liotettu ...
Toinen tapa on toki huuhtoa purkit ja kannet Atamon-litkulla. Mä olen tehnyt molempia.

Viisastellaan vielä, kun ei tunnu muutakaan jaksavan tehdä ...

Mulla kasvaa tuolla boncheina Bolle ja pari HYL'iä. Bollen isoimmat kukat 26mm - HYL 18mm
Toki näyttää ne HYLin kukat erikoisenkin pieniltä.

(On muuten mielenkiintoinen Bolle: Idättelin piruuttani muiden 25 lajin mukana keväällä. En sitä erikoisemmin jaksanut hoitaa, vaan kulkeutui muiden ohessa mökille kasvarin lattialle ja kasvoi 9cm taimiruukussa (kookos) koko kesän. Loppukesästä huomasin, että siitä oli tullut aika kivannäköinen pieni puu, jossa tukeva runko ja korkeutta (rungolla) vain ~20cm. Rupesin sitä tutkimaan lähempää, ja kävi niin hassusti, että se katkesi tyvestä! Varren paksuimman osan alta katkesi pääjuuri joka jäi multaan. (vittu). Liikakastelua     
Se näytti kuitenkin niin kivalta, että upotin vartta samaan ruukkuun pari senttiä maan alle ja vedin muovipussin päälle ja jätin viileään puutarhavajaan roikkumaan muovikassiamppelina kattoikkunan alle. Sehän juurtui uudestaan: Ihan kokonaisena juurtui ja jatkoi kukkimista kuin ennenkin! Tämä pysynee tallessa useammankin vuoden, jos ei kirvat syö tai taivas putoa niskaamme ...)

https://www.fataliiseeds.net/product/bolivian-rainbow/

Ettei olisi wanha kunnon Bolle (Bolivian Rainbow). Se on yksi tyypillinen laji jota tyrkytetään aloitteleville chilipäille: onhan se onnistuessaan niiin hieno, että chilipäisyys varmasti kroonistuu ...

Kyllä nuo kasvutavasta erottaa jo aika pieninä: Habaneron sukuiset on yleensä hyvin tukevia, puumaisia jo taimina. Valkoiset (pienet)kukat joita useita samassa pisteessä; usein oksan haarassa. Aji-sukuiset yleensä kasvaa paljon pituutta ja oksat vaativat tukea, tai kiipeievät/roikkuvat. Kukat aika isoja valkoisia joissa vihreitä laikkuja. Violetteja kukkia on Rocotoilla ja monilla koriste-annuumeilla ja jollain villeillä ... Valontarve on sitten Habanerolla varmaankin suurin; ajit pärjäävät paljon vähemmällä. Koriste-annuumit vaativat valoa ja lämpöä; rocotot pärjäävät vähemmällä valolla; kukkiminen usein vaatii kylmiä öitä ... Siitä vaan analysoimaan