Bioponinen vesiviljely

[pexi]

Onko kenelläkään kokemusta bioponisesta vesiviljelystä? Helposti selitettynä se on sellanen että bakteereille on jostain huokosesta aineesta biofiltteri jonka läpi nesteet pumpataan ja bakteerit kasvaa siellä. Bakteerit puskuroi pH:ta ja pitää ravinnelitkut paremmin kasvin käyttöön soveltuvina. Sitten itse järjestelmä voi olla millanen vaan (bubler, nft, dripfeed, ebb&flow jne).

[futuristi]

Täältä löytyy tietoa asiasta:

https://www.mushik pikoom.net/forum/viewtopic.php?t=28226

jahas, tuo sana on bännätty täältä forumilta.

Osoite on siis muotoa ilman väliviivaa hoon ja aan välissä heti alussa.

h amppu.net/forum/viewtopic.php?t=28226

[Chili-Hixu]

eikös tuota tavallaan kaytetä akvaarioissa, eli liemet suodatetaan ja suodattimessta on bakteereja.

[Ryhis]

a

[CyberDog]

Eli periaatteessa toi toimis vaikka akvaariosuodattimen avulla? Kehittyykö siinä ne bakteerit sinne "itekseen" niinkuin akvaariossa vai pitääkö ne laittaa ymppinä jostain? Mitä bakteeristoa siellä kasvaa jne? En voi katsoa tuota foorumia koska se ei vaan aukea mulla. Menee disclaimerin jälkeen google.fi sivulle.

[futuristi]

Tässä teksti linkistä:

Mihin pyritään?
-pienimuotoisen biotoopin ylläpitoon, jossa elää bakteerikanta, joka muuttaa haitallisia yhdisteitä vaarattomampaan muotoon.

Miten se onnistuu?
-säätämällä vesi biotoopille kelvolliseksi jos se ei jostain syystä jo ole.
-hankkimalla huokoinen aines johon bakteerikannan on helppo asettua.
-pitämällä bakteerikannan kasvualusta aina märkänä.

Vesi:
Vesi on ilmeisesti vesiviljelyn tärkein ainesosa.
Kasvien ja eliöiden biologiset prosessit vaikuttavat veden laatuun, joka vaikuttaa suoraan kasvin kasvuun.

Veden kovuus
Veden kovuus vaikuttaa kasvien kasvuun sekä pH:n stabiiliuteen.
Jos vesi on liian pehmeää, pH heilahtelee voimakkaammin, joka puolestaan on haitallista kasveille ja etenkin bakteereille. PH:sta lisää alempana.
Veden kovuuden voi mitata ja pitoisuudet ilmoitetaan useimmiten saksalaisella asteikolla, yksikköä just nyt en muista.. Kovuuksia on 2 eriä, jotka jaetaan kokonaiskovuuteen ja karbonaattikovuuteen. Karbonaattikovuus on tässä se joka mitataan, kokonaiskovuudella ei ilmeisesti ole mitään merkitystä.
Jos kovuus on alhaisempi kuin 5, on hyvä nostaa se siihen 5:n tasolle. Tätä ei ole yleensä huomioitu käännetyissä artikkeleissa! (Suomessa kuitenkin suurimmassa osassa pohjavesiä kiviaines on kovaa kuten esim. graniitti, jolloin vesiolomme poikkeavat suuresti keski-euroopasta, jossa on paljon helpommin liukenevia kalkkikiviä.)
Karbonaattikovuuden pystyt mittaamaan esim. akvaarioliikkeistä saatavalla testisetillä. Myös karbonaattikovuuden nostajaa löytyy yleensä samasta hyllystä. Veden pehmentämiseen kelpaa sadevesi. Sitä ei kuitenkaan ole mielekästä sisään kannella, joten älä säädä vettä vahingossa liian kovaksi.

Yli 15 asteen kovuuden kerrotaan jo olevan haitaksi, kokemusta mulla ei liian kovasta vedestä ole.

PH-arvot
PH-arvo kertoo käyttäytyykö liuos happona, neutraalina tai emäksisenä. Asteikko alkaa 0:sta(erittäin hapan) ja päättyy 14:sta(erittäin emäksinen), neutraalin ollessa noin 7.
On tärkeää muistaa, että pH-asteikon luvut ovat potenssiarvoja, jolloin yhden asteen muutos onkin kymmenkertainen liuoksen väkevyydessä ja kahden asteen muutos on jo 100kertainen, josta bakteerikanta kärsii jo huomattavasti!
Tämän vuoksi on erittäin tärkeää välttää nopeita muutoksia pH-arvoissa.

Uudessa resossa/lannoiteliuoksessa on yleensä aluksi karbonaattikovuutta tarpeeksi pitämään pH-arvot suhteellisen vakiona. Kun biologisista prosesseista johtuva rasitus resossa lisääntyy, käy usein niin, että karbonaattien määrä ei riitäkkään enää puskuroimaan happojen vaikutusta ja pH-arvo voi vaihdella suurestikkin päivän mittaan. Aamulla mitattu pH voi olla paljonkin alle 7 ja illalla mitattu arvo voikin olla yli 8.
Arvon vaihtelut johtuvat vissiin pääasiassa karbonaattikovuuden ja co2:n(eli hiilidioksidin) vuorovaikutuksesta. Karbonaattikovuus emäksisenä nostaa pH-arvoa ja co2 happamana laskee sitä. Jos nämä arvot ovat balanssissa toisiinsa nähden, on pH 7, eli neutraali(ainakin teoriassa).
(tässä on hyvä muistaa, että hiilidioksidia ei ole paljoa lannoiteliuoksessa, koska veden ilmaus "tuulettaa" sitä helvetin tehokkaasti pois(ja tästä alkaa sivulause jossa ihmettelen co2 tabujen suosiota, kun se ei siinä vedessä kuitenkaan pysy, eikä ilmeisesti edes hyödytä kasvia mitenkään(ja tästä alkaa sivulause, jossa ihmettelen faktojen epäkohtia. Jossain sanottiin että co2 nostaa hetkellisesti pH:ta kun taas jossain kerrotaan sen laskevan sitä. Eli totuutta en tiedä, mutta uskon hiilidioksidin laskevan sitä)))

Myös esim. mädäntyvien juuren rippeiden hapot "sitovat" karbonaattien kykyä neutralisoida happoja, jolloin veden vaihdon jälkeen muutaman päivän ajan saattaa pH pysyä kohtuullisena, mutta sitten alkaa romahdus.
Huolehdi siis että litkussasi on tarpeeksi korkea karbonaattikovuus, se on yksi tae biotooppisi hyvinvoinnille!

Fosfaatti
Fosfaatti tason nousun johdosta levä saa hyvät olosuhteet. Muita vaikutuksia fosfaatin suhteen veteen tai kasvuun en tiedä. Fosfaattia muodostuu ilmeisesti hajottajabakteerien jäljiltä.
Fosfaatti arvon voi mitata esim. JBL:n Phosphat test set:illä.

Nitriitti
Nitriitti(NO2) on myrkyllinen yhdiste jota muodostuu resossa/litkussa kun hajottajabakteerit tekevät hajotustyötään.
Nitriitti arvon voi mitata esim. JBL:n Nitrite test set:illä.

Nitrifikaattibakteerit
Nitrifikaattibakteerit hajottavat "jätteet", eli juuren grämmäleet, levät yms., vaarattomampaan muotoon. Kun biologinen suodatus on vasta osittain kehittynyt noin 2-3 viikon päästä, alkaa nitriittiä muodostua veteen hitaasti yhä suurempia arvoja, kunnes arvo äkisti putoaa lähes nollaan. Tämä kertoo sen että biologisen suodatuksen toinen bakteerikanta on lisääntynyt tarpeeksi ja pystyy käyttämään kaiken tuotettavan nitriitin ravinnokseen. Tätä voit seurata jo mainitulla nitriitti testi setillä, jonka saa akvaariotarvikeliikkeestä.

Prosessin nopeuttamiseksi on kehitetty mahdollisuus lisätä lepotilassa olevia hajottajabakteereita veteen, nopeuttamaan suodatuksen "kypsymistä". Tätä myydään varmaan kaikissa akvaariotarvikkeita myyvissä liikkeissä. Ainakin JBL merkkinen tehdas markkinoi tuotetta joskus viime vuosituhannen puolella nimellä Denitrol.
Kysymällä bakteerikannan tehtailusta akvaarioliikkeestä myyjä varmasti informoi sinua mielellään, että minkä tuotteen siihen tarvitset. Tietysti kasvatukseen on omiakin aineita, mutta akvaarioihin tarkoitetut taitaa olla edelleen halvempia.
Bakteerikanta muodostuu kyllä ilman vastaavia aineitakin, ehkä vaan hiukan hitaammin.

Nitriitin luonnollinen kulku, eli haluttu toiminta:
"jätteet"-> ammoniumi -> nitriitti -> nitraatti -> kasvit ja levät -> "jätteet" -> jne..

Levät
Levät ovat myös yhteyttäviä kasveja ja tarvitsevat sen vuoksi samoja ravinteitta kuin hamppukin. Vähän levää siellä täällä ei ole biotoopissa merkkinä ongelmista, vaan kertoo nitraatti- ja fosfaattitason nousseen, sekä typen ja fosforin riittävyydestä. Jos typpeä ja fosforia on liian vähän, ei tule levää.Jos niitä taas on paljon, saattaa levä muodostua melkeimpä ongelmaksi.

Koska nitraatti ja fosfaatti ovat levien pääasiallista ravintoa, voidaan ne pois blokkaamalla hankaloittaa levän elämää. Tätä varten on kehitetty suodatinmateriaaleja, jotka poistavat liialliset pitoisuudet. Ainakin JBL tehtailee niitä nimillä PhosEx 20000 ja NitratEx 36000. Näiden tehosta en tiedä mitään, voihan niitä koittaa jos levä alkaa vituttaa.
Myös levän tuhoavia aineita on markkinoilla, JBL kauppaa sitä nimellä Algol.
Levän tuhoamiseen ei biotoopin tasapainon ja bakteerikannan säilyttämisen takia koskaan saa käyttää vetyperoksidia! Se tappaa hyödylliset pöpöt välittömästi.

Bakteerikannan kasvualusta
Tähän tarkoitukseen paras taitaa olla suodatin, joka sisältää huokoista materiaalia, esim. JBL:n Cermec nimellä tunnettuja pieniä keramiikkaputkia. Sitä löytyi myös samasta hyllystä, jossa akvaariotarvikkeita oli. Sama kauppa yleensä myy myös valmiita suodattimia. Suodattimen ostossa kannattaa kiinnittää huomiota materiaaliin, josta suodatus koostuu. Vaahtomuovisia en suosittele heikomman huokoisuuden takia, mutta ihan toimiva sekin kuitenkin on.
Hyviä vaihtoehtoja löytyy useita, yksi käytetyimmistä taitaa olla vulcaaninen kivi.
Aktiivihiiltä kehoitetaan välttämään suodattimissa, tälle kehoitukselle en ole vielä löytänyt perusteluja mistään, enkä tiedä mistä se on lähtöisin. Kai sitä sitten kannattaa välttää.

Suodattimen olisi hyvä pumpata ainakin 10 kertaa tunnissa se mitä pönttösi sisältää. Vähemmälläkin virtauksella toki pärjää, mutta bakteerikanta luultavasti iloitsee suuresta hulju-kokemuksesta.

Suodattimia on paljon erilaisia ja luultavasti niitä saa akvaariotarvikeliikkeistä edullisemmin kuin esim. viherpeukun bio-filtteri, joka maksaa tällä hetkellä 79egeä.

Itselläni oli käytössä suodatin mallia TSI, johon survoin keramiikkaputkia ja vanua.
Suodatin kannattaa koota niin päin, että vesi virtaa ensin keraamisen(tms.) aineksen läpi ja vasta sitten vanusta. Tämä pidensi ainakin omassa väkerryksessäni puhdistusväliä, kun vanu ei pääse heti täyttymään liasta ja tukkeutumaan.
Suodattimella ei periaatteessa ole muuta tarkoitusta, kuin ylläpitää bakteerikantaa. Toisaalta onhan se puhdas ja kirkas vesi ihan tervetullut etu, myös haju on mielestäni vähentynyt sen ansiosta merkittävästi.

Suodattimen pesu
On aika pestä suodatin, kun veden virtaus on selvästi hidastunut tukkeutuneiden suodatinmateriaalien vuoksi. Koska hajottajabakteereita ei haluta häiritä, pesua ei tulisi suorittaa liian usein.

Poista suodatinmateriaalit suodattimesta ja huuhdo ne juoksevan veden alla(mielellään samanlämpöisessä vedessä kuin mitä resossa on). Älä koskaan käytä kuumaa vettä tai puhdistusaineita. Älä yritä pestä materiaaleja "liian puhtaiksi". Biotooppi tarvitsee eläviä bakteereita, eikä niitä sen takia kannata tappaa.
Useammin suodatin on pesty "kuoliaaksi", kuin niitä on "kuollut" normaalin tukkeutumisen vuoksi.
Suodattimen ensimmäinen pesu tulisi suorittaa aikaisintaan 4 viikon päästä sen käyttöön otosta. Usein pestyssä suodattimessa on heikompi bakteerikanta kuin monta kuukautta pyörineessä.

Mitä tarvitaan?
(Mikään näistä ei ole pakollinen, mutta helpottavat toimintaa.)
-ensin tietty toimiva vesiviljelyjärjestelmä ja muut perussetit
-karbonaattikovuuden mittaus setti
-tarvittaessa karbonaattikovuuden nostoon tarkoitettu aine
-pH testi setti, tätä ei kovin usein tarvita, mutta alussa se on hyvä olla jotta arvojen voidaan todeta olevan kohdallaan (itselläni on JBL:n "tarkkuus" setti, jossa asteikko on 6-7,6, erittäin kätevä)
-nitriitti testi setti olisi myös hyvä olla, sen avulla tiedät koska bakteerikantasi on "kypsä"
-aikaa bakteereille n.3 viikkoa
-kasvualusta bakteerikannalle, esim. edellä mainittu suodatin
suodattimen sisään:
-huokoista materiaalia
-vanua tms.

Aloitetaan alusta
1. Laita vesi
2. Lisää veteen lannoitteet(alakanttiin aina)
3. Laita suodatin(tai muu suunniteltu kasvualusta) paikoilleen
4. Testaa järjestelmä kasvualustoineen ja totea se toimivaksi
5. Mittaa karbonaattikovuus. Lisää karbonaattikovuuden nostajaa jos tarpeen. Lisää bakteerit jos päädyit ostamaan niitä.
6. Mittaa pH ja totea se paremman puutteessa kelvolliseksi. Älä säädä. Mittaa myös nitriitti. Kaikki mittailutulokset kannattaa merkitä ylös, jotta kehityksen vertailu onnistuu ilman savuisen pään reistailua jatkossa.
7. Istuta kasvit.
8. Odottele pari viikkoa ja mittaile välillä nitriitti, kunnes se putoaa lähes nollaan. Jos se ei putoa, ei toinen bakteerikanta jostain syystä menesty ja voit luottaa siihen että olet levän kanssa myöhemmin kusessa.

Kun olet kerran saanut kunnollisen bakteeriston toimimaan, voit säilyttää sitä vuosia. Älä vaihda koskaan vesiä kokonaan, jätä aina vähintään ¼ osa vanhoja vesiä. Huomioi se lannoituksessa ja ennakoi typen annon lopettamista jo ennen kuin siirryt kukitukseen.

Tämän huoltovapaampaa kasvatusta ei taida ollakkaan.
Periaatteessa et tarvitse bioponisen viljelyn aloitukseen muuta kuin kourallisen lecasoraa resoon, jotta saisit oman biotooppisi toimintaan. Tässä höpistyt asiat kenties helpottavat, mutta mitään niistä ei välttämättä tarvitse tietää, eikä mitään välttämättä tarvitse ostaa, jos vesiviljelyjärjestelmä löytyy kotoa jo valmiiksi. Mittailu setit kyllä helpottaa tarkkailua ja kerran ostetuilla seteillä mittailee monta vuotta.

Ensimmäinen bioponinen viljelyni tapahtui vahingossa. Kasvatin bubblerissa kun päätin laittaa vähän Biolanin merileväuutetta sekaan. Bubblerin verkkoruukut koskettivat vettä joten bakteerikantani kehittyi ilmeisesti siihen. Epäilen että tuo merileväuute oli se lähtölaukaus, sisältää meinaan melkoisen määrän kaikenlaisia mikro-organismeja. Vesiä en silloin vaihtanut, enkä tämän vahingossa syntyneen biotoopin jälkeen itseasiassa koskaan kertaakaan. Vajaa pari vuotta mennyt hyvin, nyt vasta alkanut tutkimaan aihetta ja mittailemaan vettä ja väsäilemään suodattimia..

[MikaK]

Kun akvaario löytyi taloudesta, niin putsasimme suodattimen säännöllisin väliajoin, muuten se olisi tukkeutunut ja haitannut vedenkiertoa.

Mikäli tuota nyt verrataan ihmisten käyttämiin vesiviljelyihin, niin mikä etu tuolla saataisiin? Nyt ihmiset sekoittavat veteen ostettuja lannoitteita ( luomu tai ei ) ja parin viikon välein vaihtavat veden. Akvaariossa vettä vaihdetaan, joskaan ei kaikkea vesimäärää, vaan osa. Mikäli tuo toimisi akvaarion tavoin, niin miten uusien lannoitteiden lisääminen onnistuu ettei tule övereitä? Vaikka akvaariomme kasvit vihersivätkin hienosti ja kalat pysyivät hengissä en oikein näe tuta systeemiä kehitysaskeleenä eteenpäin verrattuna nyt käytössä oleviin vesiviljelyjärjestelmiin.

Korkeintaan sen, että voisi yhdistää akvaarion ja chilien kasvatuksen, jos sijoittaisi chilit akvaarion yläpuolelle. Chilien juuret kasvaisi akvaarioon ja ottaisi veden sieltä, missä kalat uiskentelevaisivat ja piristäisivät kasvattajan päivää.

[Jugio]

miten usein näissä vaihdetaan tota vettä ja paljon yleensä

[Zabi]

http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=8825.0
http://chiliwiki.fi/index.php?title=Bioponinen_vesiviljely

Tuolta löytyy tietoa, samasta asiasta.

[Jugio]

http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=8825.0
http://chiliwiki.fi/index.php?title=Bioponinen_vesiviljely

Tuolta löytyy tietoa, samasta asiasta.

joo muttei sanota miten paljon ja miten usein vaihdetaan vettä

[Zabi]

http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=8825.0
http://chiliwiki.fi/index.php?title=Bioponinen_vesiviljely

Tuolta löytyy tietoa, samasta asiasta.

joo muttei sanota miten paljon ja miten usein vaihdetaan vettä

Kannattaa lukea.
Normaalisti ei vaihdeta ollenkaan.

"Mikäli ravinneliuoksen pH nousee yli 7,5 ja ei pysy tämän alle vaikka säädetään 5-6 päivänä peräkkäin, on tarpeen vaihtaa noin 3/4 osaa ravinneliuoksesta uuteen. 1/4 osa vanhaa ravinneliuosta säästetään, jotta veteen kehittynyt biotooppi pääsee siitä leviämään uudelleen helposti. "
http://chiliwiki.fi/index.php?title=Bioponinen_vesiviljely

[Jugio]

yep lukea kannattaa jotenkin ei vaan saanut tekstistä vaikutelmaa ettei tarvii vaihtaa nesteitä
vaan että harvemmin vaihdetaan

[jutzi]

Herätellääs tätäki hieman henkiin.

Itellä toi bioponinen järjestelmä nyt joku 3kk ollu pystyssä ja kasvit voi hyvin. Alkanu hieman mietyttää kun tästä aiheesta lukenut ja ei tullut vastaan.
Elikkäs omassa tuo PH nykyseltään pyrkii sinne alle 6 menemään ja tänäänkin siinä 5.4. No ruokasoodalla nostoa ja varmasti hetken taas pelittää.

Parempia litkujakin on jotka pitäs ton vakiona mut lähinnä kiinnostais mistä tuo johtuu. PH stabiloitua lecasoraa on käytös ja tietenkin tuo vulcabonic. Alkuun n. 2kk pysys ihan hallinnassa kyl.
Jos nyt viel mainitakseen ku 3kpl on kasvamassa niin Cayenne on podeja täynnä et ei sinäänsä hälyttäviä havaintoja kasvussakaan.