Kopioin wanhasta ketjusta tietoja ja muutin ja korjailin niitä, omien kokemuksieni perusteella mielestäni oikeaan suuntaan.----
Mihin pyritään?-Biotoopin (bakteerikanta) kasvattamiseen ja ylläpitoon, joka muuttaa haitallisia yhdisteitä lannoitteiksi.
Miten se onnistuu?-säätämällä vesi biotoopille kelvolliseksi jos se ei jostain syystä jo ole.
-hankkimalla huokoinen aines johon bakteerikannan on helppo asettua, käytännössä tarvitaan silikaattia sisältävää materiaalia, esim.
vulcaponic laavakiveä.
Vesi:Vesi on ilmeisesti vesiviljelyn tärkein ainesosa.
Kasvien ja eliöiden biologiset prosessit vaikuttavat veden laatuun, joka vaikuttaa suoraan kasvin kasvuun.
Veden kovuusVeden kovuus vaikuttaa kasvien kasvuun sekä pH:n stabiiliuteen.
Jos vesi on liian pehmeää, pH heilahtelee voimakkaammin, joka puolestaan on haitallista kasveille ja etenkin bakteereille. PH:sta lisää alempana.
Veden kovuuden voi mitata ja pitoisuudet ilmoitetaan useimmiten saksalaisella asteikolla, yksikköä just nyt en muista.. Kovuuksia on 2 eriä, jotka jaetaan kokonaiskovuuteen ja karbonaattikovuuteen. Karbonaattikovuus on tässä se joka mitataan, kokonaiskovuudella ei ilmeisesti ole mitään merkitystä.
Jos kovuus on alhaisempi kuin 5, on hyvä nostaa se siihen 5:n tasolle. Tätä ei ole yleensä huomioitu käännetyissä artikkeleissa! (Suomessa kuitenkin suurimmassa osassa pohjavesiä kiviaines on kovaa kuten esim. graniitti, jolloin vesiolomme poikkeavat suuresti keski-euroopasta, jossa on paljon helpommin liukenevia kalkkikiviä.)
Karbonaattikovuuden pystyt mittaamaan esim. akvaarioliikkeistä saatavalla testisetillä. Myös karbonaattikovuuden nostajaa löytyy yleensä samasta hyllystä. Veden pehmentämiseen kelpaa sadevesi. Sitä ei kuitenkaan ole mielekästä sisään kannella, joten älä säädä vettä vahingossa liian kovaksi.
Yli 15 asteen kovuuden kerrotaan jo olevan haitaksi.
PH-arvotPH-arvo kertoo käyttäytyykö liuos happona, neutraalina tai emäksisenä. Asteikko alkaa 0:sta(erittäin hapan) ja päättyy 14:sta(erittäin emäksinen), neutraalin ollessa noin 7.
On tärkeää muistaa, että pH-asteikon luvut ovat potenssiarvoja, jolloin yhden asteen muutos onkin kymmenkertainen liuoksen väkevyydessä ja kahden asteen muutos on jo 100kertainen, josta bakteerikanta kärsii jo huomattavasti!
Tämän vuoksi on erittäin tärkeää välttää nopeita muutoksia pH-arvoissa.
Uudessa resossa/lannoiteliuoksessa on yleensä aluksi karbonaattikovuutta tarpeeksi pitämään pH-arvot suhteellisen vakiona. Kun biologisista prosesseista johtuva rasitus resossa lisääntyy, käy usein niin, että karbonaattien määrä ei riitäkkään enää puskuroimaan happojen vaikutusta ja pH-arvo voi vaihdella suurestikkin päivän mittaan. Aamulla mitattu pH voi olla paljonkin alle 7 ja illalla mitattu arvo voikin olla yli 8.
Arvon vaihtelut johtuvat vissiin pääasiassa karbonaattikovuuden ja co2:n(eli hiilidioksidin) vuorovaikutuksesta. Karbonaattikovuus emäksisenä nostaa pH-arvoa ja co2 happamana laskee sitä. Jos nämä arvot ovat balanssissa toisiinsa nähden, on pH 7, eli neutraali(ainakin teoriassa).
Myös esim. mädäntyvien juuren rippeiden hapot ”sitovat” karbonaattien kykyä neutralisoida happoja, jolloin veden vaihdon jälkeen muutaman päivän ajan saattaa pH pysyä kohtuullisena, mutta sitten alkaa romahdus.
Huolehdi siis että ravinneliuoksessasi on tarpeeksi korkea karbonaattikovuus, se on yksi tae biotooppisi hyvinvoinnille!
Zabin kommentti: Itselläni ei ole koskaan ollut tarvetta säädellä karbonaattikovuuksia, ja pH ei ole romahtanut kertaakaan.FosfaattiFosfaatti tason nousun johdosta levä saa hyvät olosuhteet. Muita vaikutuksia fosfaatin suhteen veteen tai kasvuun en tiedä. Fosfaattia muodostuu ilmeisesti hajottajabakteerien jäljiltä.
Fosfaatti arvon voi mitata esim. JBL:n Phosphat test set:illä.
NitriittiNitriitti(NO2) on myrkyllinen yhdiste jota muodostuu resossa/ravinneliuoksessa kun hajottajabakteerit tekevät hajotustyötään.
Nitriitti arvon voi mitata esim. JBL:n Nitrite test set:illä.
NitrifikaattibakteeritNitrifikaattibakteerit hajottavat ”jätteet”, eli juuren grämmäleet, levät yms., vaarattomampaan muotoon. Kun biologinen suodatus on vasta osittain kehittynyt noin 2-3 viikon päästä, alkaa nitriittiä muodostua veteen hitaasti yhä suurempia arvoja, kunnes arvo äkisti putoaa lähes nollaan. Tämä kertoo sen että biologisen suodatuksen toinen bakteerikanta on lisääntynyt tarpeeksi ja pystyy käyttämään kaiken tuotettavan nitriitin ravinnokseen. Tätä voit seurata jo mainitulla nitriitti testi setillä, jonka saa akvaariotarvikeliikkeestä.
Prosessin nopeuttamiseksi on kehitetty mahdollisuus lisätä lepotilassa olevia hajottajabakteereita veteen, nopeuttamaan suodatuksen ”kypsymistä”. Tätä myydään varmaan kaikissa akvaariotarvikkeita myyvissä liikkeissä. Ainakin JBL merkkinen tehdas markkinoi tuotetta joskus viime vuosituhannen puolella nimellä Denitrol.
Kysymällä bakteerikannan tehtailusta akvaarioliikkeestä myyjä varmasti informoi sinua mielellään, että minkä tuotteen siihen tarvitset. Tietysti kasvatukseen on omiakin aineita, mutta akvaarioihin tarkoitetut taitaa olla edelleen halvempia.
Bakteerikanta muodostuu kyllä ilman vastaavia aineitakin, ehkä vaan hiukan hitaammin.
Nitriitin luonnollinen kulku, eli haluttu toiminta:
”jätteet”-> ammoniumi -> nitriitti -> nitraatti -> kasvit ja levät -> ”jätteet” -> jne..
Zabin kommentti: Nitraatti = typpilannoitetta jonka vuoksi typpilannoitetta tulee käyttää 10% vähemmän kuin normaalissa vesikasvatuksessa. LevätLevät ovat myös yhteyttäviä kasveja ja tarvitsevat sen vuoksi samoja ravinteitta kuin chilikin. Vähän levää siellä täällä ei ole biotoopissa merkkinä ongelmista, vaan kertoo nitraatti- ja fosfaattitason nousseen, sekä typen ja fosforin riittävyydestä. Jos typpeä ja fosforia on liian vähän, ei tule levää.Jos niitä taas on paljon, saattaa levä muodostua melkeimpä ongelmaksi.
Levän tuhoamiseen ei biotoopin tasapainon ja bakteerikannan säilyttämisen takia koskaan saa käyttää vetyperoksidia! Se tappaa hyödylliset pöpöt välittömästi.
Bakteerikannan kasvualustaParas vaihtoehto taitaa olla vulkaaninen kivi.
Suodattimen olisi hyvä pumpata ainakin 10 kertaa tunnissa se mitä pönttösi sisältää. Vähemmälläkin virtauksella toki pärjää, mutta bakteerikanta luultavasti iloitsee suuresta hulju-kokemuksesta.
Zabin kommentti: Ei tunnu välttämättä tarviivan suodatinta, vaan riittää kun vulcaponic laavakiveä on verkkoruukussa resossa/bubblerissa n.4dl/10L ravinneliuokseen.Mitä tarvitaan?(Mikään näistä ei ole pakollinen, mutta helpottavat toimintaa.)
-ensin tietty toimiva vesiviljelyjärjestelmä ja muut perussetit
-karbonaattikovuuden mittaus setti
Zabin kommentti: En ole koskaan tarvinnut-tarvittaessa karbonaattikovuuden nostoon tarkoitettu aine
Zabin kommentti: En ole koskaan tarvinnut-pH testi setti, tätä ei kovin usein tarvita, mutta alussa se on hyvä olla jotta arvojen voidaan todeta olevan kohdallaan (itselläni on JBL:n ”tarkkuus” setti, jossa asteikko on 6-7,6, erittäin kätevä)
-nitriitti testi setti olisi myös hyvä olla, sen avulla tiedät koska bakteerikantasi on ”kypsä”
Zabin kommentti: Ei välttämätön, mutta tällä voi varmistua bakteerikannan toimivuudesta.-aikaa bakteereille n.1-2 viikkoa
-kasvualusta bakteerikannalle, vulcaponic laavakiveä
Aloitetaan alusta1. Laita vesi
2. Lisää veteen lannoitteet
3. Laita vulcaponic resoon/bubbleriin
4. Testaa järjestelmä kasvualustoineen ja totea se toimivaksi
5. Mittaa karbonaattikovuus. Lisää karbonaattikovuuden nostajaa jos tarpeen.
Zabin kommentti: Tuskin on tarpeen6. Lisää korkillinen merileväuutetta/10L ravinneliuokseen
7. Mittaa pH ja säädä se (jos tarvitsee) n.7.2. Mittaa myös nitriitti. Kaikki mittailutulokset kannattaa merkitä ylös.
8. Istuta kasvit.
9. Odottele pari viikkoa ja mittaile välillä nitriitti, kunnes se putoaa lähes nollaan.
Bakteerien kasvu hidastuu jos veden pH on alle 6.5, ja jos alle 6.0 pysähtyy lähes kokonaan.
Kun bakteerikanta on jo muodostunut ja vakiintunut, bakteeri tuntuvat tulevan toimeen ja hajottavan nitriittiä jopa 6.0 pH:lla.
Bakteerien optimi pH on niinkin korkea kuin 7.3 - 7.5
Kun olet kerran saanut kunnollisen bakteeriston toimimaan, voit säilyttää sitä vuosia. Älä vaihda koskaan vesiä kokonaan, jätä aina vähintään ¼ osa vanhoja vesiä.
Tämän huoltovapaampaa kasvatusta ei taida ollakkaan.
Periaatteessa et tarvitse bioponisen viljelyn aloitukseen muuta kuin kourallisen vulcaponicia resoon, jotta saisit oman biotooppisi toimintaan.Mittailu setit kyllä helpottaa tarkkailua ja kerran ostetuilla seteillä mittailee kauan.
