Bioponinen vesiviljely / chiliwiki.fi

[Juso]

Käsittääkseni 2 viikon suositus on vaan keskimääräinen hyväksi todettu väli niille, joilla ei ole ec-mittareita ja muita high tech härpäkkeitä liuoksen tilan tarkkailuun. Ei kai sillä minkään muun kanssa ole tekemistä. Itellä reso kestää kuukauden kastelut ja sit pitääkin taas täyttää. Hengissä ollaan.

Tätä pähkäilin itsekin ja tulin samaan tulokseen.  Monessa yleisessä "hydroponics"-ohjeessa mainittiin nyrkkisääntönä  että pitää vaihtaa kun vettä (ilman ravinteita) on lisätty alkuperäisen liuoksen kokonaismäärä. Ja tuo liuoksen väkevöityminen mainittiin aika monessa riskitekijänä.

Yksi asia on tietysti, että kasvi kuluttaa epätasaisesti ravinteita ja liuoksen ravinnesisällön jakautuma saattaa muuttua. Sitä ei EC-mittarillakaan saa todettua.

Mutta jos EC-mittarin kanssa säätää ja lisää ravinneliuoksia sopivasti, en myöskään ole toistaiseksi löytänyt mitään syytä, miksi vesi pitäisi vaihtaa kahden viikon välein, vaan voisi siirtyä vaikka kuukauden sykliin. Mitään toksisuuden kertymistä tms ei mielestäni missään mainita. Menee ohi bioponisesta alkuperäisaiheesta, mutta koska tätä ravinneliuoksen vaihdon tarpeettomaksi tulemista on perusteltu tämän systeemin käytöllä, jaksan jänkätä asiasta. Bioponinen on varmasti hyvä monessa suhteessa, mutta taitaa olla niin että ko. argumentti ei ole kovin vahva.

[Zabi]

Varsin hyviä pohdintoja nitriitin osalta, itsekin olen aina vain olettanut/ omannut käsityksen että nitriitti alkaa joillain pitoisuuksilla haittaamaan kasvia, mutta mitään tutkimusta tms. En ole ko. Asian tiimoilta laittanut merkille. Tuosta jos löytyisi lisåtietoa ni ois ihan mielenkiintoista lueskella enempi.

[Larski]

Vulcaponicia käytetään ilmeisesti sen huokoisuuden takia. Voisko sen siis korvata esim. kevytsoralla tai kevytsoramurskalla?

[jaolsten]

Vulcaponicia käytetään ilmeisesti sen huokoisuuden takia. Voisko sen siis korvata esim. kevytsoralla tai kevytsoramurskalla?

Miks pitäis? Vulcaponic on käytännössä ilmaista tavaraa...

[Larski]

Vulcaponicia käytetään ilmeisesti sen huokoisuuden takia. Voisko sen siis korvata esim. kevytsoralla tai kevytsoramurskalla?

Miks pitäis? Vulcaponic on käytännössä ilmaista tavaraa...

Lähinnä heikohkon saatavuutensa takia ja koskapa sorasäkin pohjia nurkissa pyörii. Helsingin putiikeista tuota ei näyttäis saavan mistään. Pikasella nettikauppojen vilkasulla näyttäis olevan myynnissä vain Pavunvarressa.

[jaolsten]

Vulcaponicia käytetään ilmeisesti sen huokoisuuden takia. Voisko sen siis korvata esim. kevytsoralla tai kevytsoramurskalla?

Miks pitäis? Vulcaponic on käytännössä ilmaista tavaraa...

Lähinnä heikohkon saatavuutensa takia ja koskapa sorasäkin pohjia nurkissa pyörii. Helsingin putiikeista tuota ei näyttäis saavan mistään. Pikasella nettikauppojen vilkasulla näyttäis olevan myynnissä vain Pavunvarressa.

Chilitarvikkeesta mää sain, ja halvalla.

Veikkailisin, ettei kevytsora pysy tarpeeksi paikoillaan, että bakteerit tykkäisi. Toisaalta vulcaponicissa on monia muitakin hyötyjä, joita Zabi esim. on tuolla aiemmin listannut...

[Juso]

Vielä toivoisin yhteenvetoa bioponisen viljelyn hyödyistä, nyt kun nitriitti ei olekaan se ongelma.  pH pysyy, mitä muuta?
Monihan näitä tuntuu virittelevän...

[Larski]

Jokunen kysymys tuli ketjua lukiessa mieleen vesien vaihtamisesta:
- Vesiä suositellaan vaihtamaan kerralla max 3/4 koko tilavuudesta. Lisätäänkö lantoja siis vaihdettavan vesimäärän tarvitsema määrä vai lisätäänkö ravinteita myös vaihtamatta jätettävään neljännekseen?
- Myöhemmin todetaan, ettei vesiä välttämättä tarvi vaihtaa ollenkaan. Miten ravinteiden kanssa pelataan nyt? Lisätäänkö lantoja vain lisäiltävän veden mukana vai myös vanhoihin liemiin?

[jaolsten]

Itse lisään vettä tarpeen mukaan ja mittaan EC:n --> lisään puutarhan kesää tarvittaessa. Joka viikko lorautan n. korkillisen merileväuutetta. Reson vesi on ollut tammikuusta asti kirkasta ja chilit kasvaa hulluna.  Enkä ole siis pH:ta säädellyt.

[jaolsten]

Vielä toivoisin yhteenvetoa bioponisen viljelyn hyödyistä, nyt kun nitriitti ei olekaan se ongelma.  pH pysyy, mitä muuta?
Monihan näitä tuntuu virittelevän...

Vesienvaihdon väheneminen/poistuminen, Nitriitin poissapysyminen, pH:n tasapainoisuus. Itselle tärkein ehdottomasti on tuo vähäinen huollon tarve, kun ei tarvitse vesiä vaihtaa eikä pH:ta säädellä. Zabi kertonee enempi omakohtaista kokemusta kasvien satoisuudesta.

[Finprick]

Tuo vesien vaihtaminen oli suurin syy, miksi itse siirryin bioponiseen.

Kun vedet vaihdetaan normaalissa vesiviljelyssä, osa lannoitteistahan menee "hukkaan". Bioponisessa järjestelmässä tästä päästään eroon. Tosin, lannoitteiden suhteita on siten hankalampi muuttaa ja seurata.

Bakteerithan myös muuttavat nitriitin nitraatiksi, jota kasvit voivat hyödyntää.
Typen kierto luonnossa

Nitraatti taitaa käsitykseni mukaan olla paras ... Nitriitti on haitallista.

Ja sitten huonoja puolia (omia kokemuksia):

Omat ebbin resot tuoksahtavat hieman, joten piti väsätä kannet niihin.
Merileväuutteen hinta ~15e litra. Enimmäkseen käytän itse chilin lehtiä silputtuna, tästä seuraa välillä pumppujen filttereiden tukketumista.
Bakteerikannan vaatima lämpötila. Viime kaudella kun siirsin ebbit parvekkeelle, ja yölämmöt olivat +5C luokkaa, bakteerikanta kärsi. Akvaariolämmittimet auttoivat, mutta sähkönkulutus..

Edit: Bioponisuus antaa myös hyvät puitteet luomuviljelyyn.

[Juso]

Ketjun aiempaan keskusteluun liittyen en osta tuota nitriittiä argumentiksi, se ei keräänny kasviin tai hedelmään, eikä ole chilille "myrkyllistä".  Sitä kautta (jos nitriitin lisääntymistä perustellaan vedenvaihdon syynä), myöskään vedenvaihdon tarpeen poistuminen ei liity bioponiseen viljelyyn, tai jos liittyy faktoja pöytään kiitos. pH:n pysyminen saattaa olla sitten se ainoa ja riittävä syy.

Itse asiassa nitraatin kertyminen kasviin (en tiedä chilistä) on mahdollista ja "vaarallista".

En tällä yritä dissata bioponista viljely, sillä on puolensa ja hyvähän kaikkea tekemistä on ainakin itselle perustella. Mutta nitriitti- ja vedenvaihtokortteille ei ole faktapohjaa, en ainakaan löydä (eikä näytä kukaan muukaan löytävän) 

[Larski]

Pikaisella etsinnällä löytyi nitriitin haitoista seuraavaa:

Increasing nitrite levels in the culture medium led to several disruptions of tomato plants, reflected by reductions of both dry matter per plant, chlorophyll concentrations and the appearance of chlorosis symptoms at the leaf surface.

Ezzine M., Ghorbel M. H. 2006. Physiolocigal and biochemical responses resulting from nitrite accumulation in tomato (Lycopersicum esculentum Mill. cv. Ibiza F1). Journal of Plant Physiology 163: 1032-1039.

When sodium nitrite (1 mM) was added to a nitrate-based nutrient solution, initially at pH 5, it had a small but consistently adverse effect on elongation of the seminal roots of barley and maize. In larger plants of maize, the length and dry wt of the nodal roots, and the dry wt of the shoots, were also decreased.

Lee R. B. 1979. The effect of nitrite on root growth of barley and maize. New Phytologist 83: 615-622.

Eipä se nitriitti siis chileillekkään varmaan terveellistä ole. Jaolstenin ja kumppaneiden bioponiset kokeilut näyttää siihen lajiin lupaavilta, että melkeen sitä pitää apinoida perässä.

[Juso]

Aika ohuita ovat tutkimukset näistä mielestäni.

On itselläkin verkkoruukut resossa täynnä vulkaponicia  ja nitriitit nollilla ihan vaan normaalilla ebbikäytöllä. Pointtini on yksinkertaisesti se että ilman bioponistakin lähestymistä vedenvaihtoja voi pitkittää kunhan omistaa EC-mittarin. Toki ravinnetasapainosta ja sen muuttumisesta on vaikea mennä takuuseen ja mutta niin on bioponisessakin. Ebbiin kannattaa siis joka tapauksessa laittaa joku bakteeripesä vaikka varmuuden vuoksi, koska vähällä vaivalla ja huolenpidolla tuo syntyy.

Jos tämä  bioponinen systeemi tehoaa meidän veden pH:hon, jolla on voimakas puskurointi, ja pitää sen hyvissä lukemissa (luonnostaan kun on 7.5-8), niin silloin loistava juttu, koska pH downilla en ole pysyvää vaikutusta saanut aikaiseksi. Ihan en ole varma mihin teoriaan tuo perustuu, että prosessi päihittäisi puskuroinnin, mutta helpottaisi kyllä elämää. Kesä näyttää......Edelleenkin tässä nitriittihommassa on mielestäni menneet asiat kauniisti solmuun muodostaen itseään ruokkivan tarinan yhtään väheksymättä systeemin muita etuja tai luonnonmukaisuutta. Melko runsaasti aiemmin googlaten evidenssiä tuolle nitriitin haitallisuudelle hydrojen yhteydessä en juuri ole löytänyt tai ainakaan saanut tuntumaa, että asia olisi kovasti huolestattunut. "Nitrite" ja "hydroponics" tai vastaavat ei juuri tuloksia anna. Nitraatista ollaan enemmänkin huolissaan, koska se kertyy kyllä myös kasviin.

[Kappu]

Mitenkäs, jos tämä bioponisen bakteerikanta muuntaa orgaanisia aineita kasveille optimaalisiksi ravinteiksi, niin eikö reso kannattaisi olla läpinäkyvä, jolloin auringonvalon avulla levänmuodostus kasvaa ja bakteerikanta saa sapuskaa, jotka taas tekee kasveille ravinteita? Vai ajattelenko nyt jotenkin takaperoisesti?

[jaolsten]

No elävässä levässä ja kuolleessa chilinlehdessä on melkoinen ero.

[Chiliputti]

Nitraatit ovat terveellisiä. Mitäh?
http://www.pronutritionist.net/nitraatit-ovat-terveellisia-mitah/

2.3.4 Nitraatin haitat
"Nitraatin esiintyminen kasvissa on osa luonnollista kasvin aineenvaihduntaa. Kasvin ammoniumpitoisuus ei yleensä nouse korkeaksi, mutta jos näin kävisi solunesteen pH:n noustessa yli seitsemään ja ammoniumin muuttuessa ammoniakiksi, pitoisuuden nousu olisi myrkyllinen kasville. Ammonium rikkoo solukalvojen rakennetta. "
Lähde: (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/1975/7634/Acr39.tmp.pdf?sequence=4)

Tämän tyyppinen koe olisi mielenkiintoista toteuttaa itse vertailevana tutkimuksena.
"As for plants, I did a study for plant bio classes years ago using
terrestrial plants. There were three groups fed ammonia, nitrite and
nitrate as their nitrogen sources. Those fed nitrite were the worst in
terms of growth"
Ei erityisen tieteellinen lähde: http://www.gardenbanter.co.uk/ponds/59968-do-plants-remove-nitrites-just-nitrates.html

2.6. Happamuuden haitat kasveille
"Merkittävin haitta happamuudesta kasveille lienee kasvinravinteiden
käyttökelpoisuuden heikkeneminen. Kun
pH laskee alle 6,0 useiden ravinteiden saatavuus vähenee
selvästi. Ravinteista merkittävin on fosfori, jonka saatavuus
vähenee rajusti pH:n laskiessa. Toisaalta pH:n
noustessa yli seitsemän vähenee mm. mangaanin, kuparin
ja sinkin saatavuus."

Lähde: http://www.kalkitusyhdistys.net/user_files/files/puutarhurin_kalkitusopas.pdf

Oma näkemykseni bioponisen viljelyn hyödystä  hydroponiseen verrattuna liittyy loppuun asti vietyyn typenkiertoon jossa  nitrifikaation seurauksena ammonium-muodossa oleva typpi muuntuu nitriitiksi ja siitä edelleen  nitraatiksi. Ymmärtääkseni kasvi ottaa typpeä maasta/ravinneliuoksesta tehokkaimmin silloin kun se on nitraattina.

Eli tässä näen kaksi merkittävää hyötyä bioponisen viljelyn eduksi.
1. Typpi on kasville helpoiten otettavassa/hyödynnettävässä muodossa. Parempi kasvu!
2. Kasvi käyttää tehokkaammin ravinneliuoksen typen, jolloin ei pääse tapahtumaan happamoitumista ja muidenkin ravinteiden imeytymisen heikkenemistä. Ei tarvetta vedenvaihdoille!

Itse näkisin ravinneliuoksen väkevöitymisen johtuvan denitrifikaatiosta, jossa anaerobisen bakteeritoiminnan seurauksena käyttämätön ja lisääntyvä nitriitti hajoaa esim. typpioksidiksi joka ymmärtääkseni voi veden kanssa muodostaa typpihappoa. Uskoisin myös tässä vaiheessa ravinneliuoksen hapettomuuden aiheuttavan ongelmia juurille.

Bioponisen viljelyn kannalta tärkeässä roolissa olevat erilaiset nitrifikaatiobakteerit tarvitsevat jonkinlaisen tartuntapinnan. Juuri huokoisuutensa vuoksi vulcanoponic on hyvä alusta bakteereille. Itse aion kokeilla reson pohjalla ohutta hiekkakerrosta ~1cm, koska hiekanjyvissä on bakteereille vähintäänkin riittävästi tartuntapintaa. Tämän lisäksi virittelen  kiertovesipumpusta akvaarioissa käytetyn mattosuodattimen tyyppisen kasvualustan bakteereille. Näihin ratkaisuihin olen päätynyt lähinnä akvaarioharrastuksen pohjalta saatuihin kokemuksiin.

Näillä tätä touhua itselleni perustelen ja uskottelen, notta kannattavaa on 

[Huru-ukko]

Jos tämä denitrifikaatio tapahtuu, niin voiko sen aiheuttajana pitää liian kovaa lannoitusta....?

[Fredrik-flugarn]

Tänään on suuri päivä. Muistattehan rastita ruksi kalenteriin.
Kaadan katos vähän akvariolientä resoihin ja istutan kaljakorin kanssa orottelemaan villiä kasvua.

Älä huli jos minusta ei enää mitään kuule. Luultavasti olen vaan hukannut läppärin chiliviidakkoon

-Aristaa vähäsen. Kaikenlaisia etanoita siellä kala lootassa seikkailee. Niitä en vältämättä haluisi chilieni alle. Ei ne akvaarion kasveja syö mut chilin juuret on vaan pakko olla herkullisia

[jaolsten]

Tänään on suuri päivä. Muistattehan rastita ruksi kalenteriin.
Kaadan katos vähän akvariolientä resoihin ja istutan kaljakorin kanssa orottelemaan villiä kasvua.

Älä huli jos minusta ei enää mitään kuule. Luultavasti olen vaan hukannut läppärin chiliviidakkoon

-Aristaa vähäsen. Kaikenlaisia etanoita siellä kala lootassa seikkailee. Niitä en vältämättä haluisi chilieni alle. Ei ne akvaarion kasveja syö mut chilin juuret on vaan pakko olla herkullisia

Onko sulla siellä resossa joku huokoinen tartuntapinta bakteereille, esim. vulcaponiccia?