Bioponinen vesiviljely / chiliwiki.fi

[Fredrik-flugarn]

Olen tehnyt parvekelaatikoista laiskoi muttei ihan passiivei hydroi. Ilmaletkut pohjassa.
Poikkileikkaus päädystä tämmönen. Laitoin kapeat pleksiliuskat vähän vinoon tonne pohjaan ettei ruukkusora syrjäisi niin paljon vettä.Tavallinen altakastelu laatikko oli mun mielestä liian matala. (helpo olla mielipiteitä näin ensimmäisellä sesongilla ) Bakut pääsevät muhinoimaan kekkilän ruukkupriplojen kanssa. Jos ne muodostavat biofilmiä akvaarion lasiin kyllä ne tossa pärjäävät.


Katsotaan miten toimii... Sain romulaatikoista melkein "pauliinat"

[jaolsten]

Ja miten vaikeaa onkaan hommata sitä muutamaa euroa maksavaa vulcaponicia.

No, onnea kuitenkin kokeiluun.

[Fredrik-flugarn]

Tekisi mieli järjestää tommonen "tieeteellinen" kokeilu. Nippu astiota vierekkäin eri täytteillä tyyliin pelkkä reso, ruukkusora, ja vulcaponic. Ei olisi pakko sinne rutata puskiakaan. Kiinnostaa kuinka nopeasti bakut valtaa astian ja missä ne voi parhaiten (=tehokkain denitrifikaatio) Sääli vaan että ne akvariotikut niin epätarkkoja olevat ainkin tetran 6 in 1 mitä mulla ollut käytössä.
haluisin tarkempi asteikko ja numeroita eikä mitän pelkkä hyvä/huono/selkäuimari-skaala. Onko kenellä tiedossa joku hyvä testi tai valmis vertailu?

Eilispäivä meni sujuvasti karhuperheen kanssa ja akvaario vielä siivomatta... hupsista.

PÄIVÄN VINKKI... Jos olet sekä köyhä että ahne ja vähäsen tyhmä kun allekirjoitettu mutta silti haluat käyttää näitä testiliuskoi 1€/kappale . Leikkaa niitä pituussuunnassa halki tai kolmeen osaan sit hinta laskee puoleen tai 2/3:aan.

Semmotti. Näin Roope-setäkin tekisi.

[Huru-ukko]

Nyt kun nuo bioponiset resot on pörisseet jo muutaman viikon, ja nitriittitestit on näyttäneet 0.1- 0.2 arvoja, niin oletettavasti systeemi toimii. Kun reson vesi on loppumassa, niin nitriittipitoisuus on alimmillaan, ja kun vettä lisää, niin parin päivän päästä se on noussut noin 0.1 asteen verran.
Nuo 4.8 PH arvot resoissa kyllä ihmetyttää, siitäkin huolimatta, että kasvit kasvaa kyllä ihan silmissä. Kun vettä lisää, niin PH arvot nousee veden määrästä riippuen lähelle 6 arvoa ja kääntyvät laskuun tuonne 5 alle parissa kolmessa päivässä.

Lueskelin tässä erästä tutkimusta jossa on tutkittu nitrifikaatiota, tosin jätevesien puhdistuksessa. Mutta peruselementit on samat: Vettä, ravinnekuormaa ja happea. Ravinnekuormana ovat luullakkseni (minulla) Puutarhan kesä ja bakteereille tarkoitettu lehtiaines tai vaikka merilevä uute.
Tutkimuksessa todetaan että : ammoniumtypen alhainen määrä kertoo myös happea kuluttavan orgaanisen aineen poistuneen eli allasta on ilmastettu riittävästi.
Tarkoittaako tämä että esimerkiksi minulla sitä hapettumista ei tapahdu tarpeeksi, koskapa siellä on selkeästi typpikuormaa olemassa jos kerran PH on alle 5.
Pumput pyörii 30 min / 2 tunnin jakson aikana, eli 12 kertaa päivässä. Samaan aikaan toimii myös ilmapumppu resoissa.

Vai onko tuossa bioponisessa systeemissä kasvatuksen kohdalla noidankehä: kun systeemi toimii 100% niin liemi on lopussa ja joudut lisämään uuden ravinnekuorman jolloin taas tulee takapakkia, tosin vain pykälän verran.
Akvaariossahan tuota ongelmaa ei varmaan olisi....
Tietysti jos ymppäisi veden valmiiksi, niin tuo ongelma poistuisi...

Vielä loppuun "kysy mitä vaan" tyyliin, eikös puutarhakalkin avulla saisi tuon PH:kin nousemaan...? Vai tuleeko siitä jotain ongelmia kasvatuksessa....
Vai pitääkö lopettaa se PH:n mittailu, koska aiemmin oli maininta kun systeemi toimii, niin PH:ta ei tarvitse mittailla...mitä häh?

[Juso]

Tutkimuksessa todetaan että : ammoniumtypen alhainen määrä kertoo myös happea kuluttavan orgaanisen aineen poistuneen eli allasta on ilmastettu riittävästi.
Tarkoittaako tämä että esimerkiksi minulla sitä hapettumista ei tapahdu tarpeeksi, koskapa siellä on selkeästi typpikuormaa olemassa jos kerran PH on alle 5.

Se typpikuorma on varmasti myös nitraattityppeä, tuskin ainoastaan ammoniumtyppeä. Muistan lukeneeni että käytät PK:n lisänä Nutriforten typpilisää, eli kalkkisalpietaria, joista molemmista sitä tulee. Kyllä, tuleehan typestä sitä viherkasvua, mutta PK itsessään on jo hyvin tasapainoinen lannoite. Tämä on vaan minun mielipiteeni, mutta ainakaan paljon en tässä vaiheessa kalkkisalpietaria lisäilisi. Vaikuttaako pH:hon en osaa sanoa. Jos sotket vaikka PK:ta 1 osan ja puolikkaan NF2:ta, nitkahtaa N:K suhde siten että typpeä on jo enemmän, jonka voi jo melkoisella varmuudella sanoa olevan pielessä chilin viljelyssä. Jos tuo lannoitteesi on pelkkä PK, niin sitten tämäkään pähkäily ei ole mistään kotoisin.

Teorian mukaan alle 5 pH:ssa bioponinen systeemi ei toimi tai toimii huonosti. Muita mittareita kuin nitriitti on juuri tuo pH.
Lisäksi tuntuu oudolta että puhtaan veden lisääminen nostaa nitriittipitoisuutta koska senhän pitäisi "laimentaa" kaikkea mitä resossa on. Tosin olen noviisi ja tästä kaikesta ymmälläni. Mikäs on puhtaan veden pH?

Ehkä sulla on ihan oma systeemi: Huruponinen vesiviljely. Mutta jos se pelittää, niin mikäs sitä pyörittäessä.

[Huru-ukko]

Tämä hetkellinen Nutriforten typpilisäys runsaaksi viikoksi oli lähinnä kokeilu, ja nyt ollaan oltu taas PK:n varassa 2.3 EC vahvuudella.
Kokeilu tai kikkailu sillä Nutriforten lannoitteella ja EC nosto 3.5 noin 10 päiväksi oli ajatus siitä, että täällä on useampi maininnut, että kun laskee EC arvot niin kukinta ja podien tuotto käynnistyy.... .
Rocotoissa on nyt alkanut olemaan kukkia ja poditkin on ottanut kiinni. Muutama podi siis, mutta kukkia ja nuppuja on odotettua enemmän ja huomattavaa vähemmän  ......
Puhtaan veden PH on 6 , joskus hiukan yli. Tulee siis nyt orsivesi kaivosta. Talvella lähemänä seitsemää kun vesi tuli omasta porakaivosta. Kesällä käytän tuota orsivettä juurikin kasveille. Kysymyksessä on siis myös rauta- ja kloridipitoinen vesi, joka on juuri ja juuri juomakelpoinen korkeahkon rautapitoisuutensa takia. Ennekuin se tulee kasvihuoneelle, se seisoo yleensä päivästä viikkoon kuution muovisäiliössa, jona aikana ruosteet yleensä saostuu pohjalle. Myös levää muodostuu hiukan tuohon astiaan...
Joka tapauksessa kasvit joutuu totuttelemaan ainakin osittain tuohon matalaan PH arvoon, ja juuri Lemon Dropp näyttää herkimmin mieltään pudottelemalla lehtiään...
(Oho...hyvä uutinen väliin...Vettä alkoi satamaan, eli se tarkoittaa, että klapien lykkääminen kotsulla liiteriin koki takaiskun. Oli tunti sitten pakko lopettaa se työ, koska jouduin särkemään kaksi ampiaistenpesää. Eivät hyväksyneet minun hommiani, vaan yksi kävi tuikkaamassa olkapäähän pikku niitin...Pesät oli kuivamassa olevien klapien seassa. )

[Fredrik-flugarn]

Akvaariomaailmasta minulla on semmonen käsitys että denitrifikaatio laskee pHn. Samalla hidastuu huomaavasti kun menee alle 6....?
-Nyt joudun lukemaan jotain omituisia pdfejä taas...

[Huru-ukko]

Nyt joudun lukemaan jotain omituisia pdfejä taas... lainaus ylempää....


                          KIITOS, kerro kun saat selville.
Sillävälin oma googletus kertoi seuraavaa:

Kohta on lainattu jätevesien typen poistomenetelmästä...
Mutta tässä se sama asia silti sanotaan aika selkeästi, mihin tuossa bioponisuudessakin pyritään...Ja se ei ole denitrifikaatio


Nitrifikaatio ja denitrifikaatio on kaksivaiheinen menetelmä. Ensimmäisessä vaiheessa eli nitrifikaatiossa jäteveden sisältämät pelkistyneet typpiyhdisteet (ammoniakki, virtsa-aine ja valkuaisaineiden hajoamistuotteet) hapetetaan nitriitin kautta nitraatiksi. Tästä huolehtivat kolme erilaista bakteerisukua: Nitrosomonas- , Nitrospira- ja Nitrobacter -lajit. jotka ovat hitaasti kasvavia ja joiden on vaikea kilpailla muiden bakteerien kanssa jätevedenpuhdistamossa. Ne tarvitsevat happea, karbonaattia ja ammoniumioneja kasvuunsa. Toisessa vaiheessa denitrifikaatiobakteerit pelkistävät syntyneen nitraatin typpikaasuksi, joka poistuu ilmakehään. Denitrifikaatiobakteerit toimivat hapettomassa ympäristössä ja vaativat eloperäistä ravintoa kasvuunsa. Nämä bakteerit voivat myös kasvaa hapellisissa oloissa, mutta silloin ne eivät pelkistä nitraattia. Yhdistämällä nämä kaksi osaprosessia eri tavoin, voidaan saavuttaa 60 - 90 prosentin typenpoisto.

Jos tuo sinun ajatelma pitäisi paikkansa, se tarkoittaisi, että resoissa ei ole happea koska denitrifikaatiobakteerit toimivat hapettomassa ympäristössä.
Tässä bioponisuudessahan haetaan nitrifikaatiota, joka synnyttää nitraattia kasvien ravinteeksi....
Oikeastaan minun turha suomentaa, kaikki se on tuosta ylhäältä itsekkin katsottu...

[lasa]

Chiliwikistä: "Vulcaponicin voi laittaa bubblerin pohjalle verkkoruukkuun johon tekee suodatinkankaasta kannen"

Mikä tuo kannen idea on? Eikös nuo vulcaponicit voisi laittaa vain pieneen purkkiin ja purkki bubblerin/reson pohjalle?

[Juso]

Chiliwikistä: "Vulcaponicin voi laittaa bubblerin pohjalle verkkoruukkuun johon tekee suodatinkankaasta kannen"

Mikä tuo kannen idea on? Eikös nuo vulcaponicit voisi laittaa vain pieneen purkkiin ja purkki bubblerin/reson pohjalle?

Ideana lienee se ettei ruukun kaatuessa (koska näin kuitenkin tulee käymään) kivet ole pitkin reson pohjaa. Eli mikä tahansa mistä vesi pääsee virtaamaan läpi ja joka pitää materiaalin hallinnassa käy tarkoitukseen. Niksipirkan suosikkitarvike sukkahousut esim. ajaa saman asian. Siitä vaan tekee pötkön mieluiten vaikka kaksinkertaisena,  kiveä täyteen, ja heittää sen resoon.

[Proudfoot]

Tämä bioponinen vesiviljely vaikuttaisi siltä omimmalta tavalta lähteä vesiviljelemään. Mielenkiintoinen ketju ja paljon hyviä juttuja. Silti kaikkea en vielä tajunnut, taulapää kun olen. Vanhemmillani on akvaario, josta saisin taatusti hiekkaa. Se on siis tosi hienoa, ei sellaista karkeaa. Toimisiko tällainen ratkaisu kypsytyksen nopeuttamisessa jos purkittaisin sitä ja toisin kotiin + sukkahousuttaisin tms? Ajattelin bubleria, niin siis laittaisinko ilmapumpun letkun sinne vulkaponikin keskelle? Entäpä zengrow? Olisiko mahdollista yhdistää zengrowiin vai onko laitteessa jotain mikä tykkäisi kyttyrää tästä? Ja vielä jos joku voisi selventää noita limupullomalleja mihin on laitettu vulkaponicia ja joissa on reikiä...onko ne siis siellä ämpärissä? Liittyykö bubleriin millään tavalla?

Kiitos kärsivällisyydestä.

[Chiliputti]

Vanhemmillani on akvaario, josta saisin taatusti hiekkaa. Se on siis tosi hienoa, ei sellaista karkeaa. Toimisiko tällainen ratkaisu kypsytyksen nopeuttamisessa jos purkittaisin sitä ja toisin kotiin + sukkahousuttaisin tms?

Ehdottomasti nopeuttaa kypsymistä koska hiekassa on jo valmis bakteerikanta. Itselläni oli viimevuonna Ikea EBB mallia jaolsten juurikin akvaariohiekalla perustettuna. Laitoin reson pohjalle ~2cm kerroksen akvaariohiekkaa ja hyvin jytisi.  Tulevassa vesiviljely projektissa on myös tarkoitus käyttää hiekkaa resossa kunhan sen muilta kiireiltä saan polkaistua käyntiin 

[Proudfoot]

Jatketaan monolookia...vanhempien varastosta löytyi kasapäin akvaariorompetta ja tulipa mieleen että miksen ottaisi hyötykäyttöön. Suurimman mielenkiinnonkohteena pumput jota löytyi peräti kolme kappaletta. Kaksi sisäistä, eli veteen upotettavaa mallia löytyi. Pikkuakvaarioihin suunniteltu aquaball, jossa jotain suodatinmatskua sisässä. En tiedä miten toimiva. Järeämpi uppopumppu vain pyörittää vettä (450-900L / h) Ulostuloon sopii muistaakseni puutarhaletkun tapainen. Tästä voisi saada useammallekin, jos jotenkin onnistuisi jakamaan..hmm.
Sitten oli vielä ulkoiseen (ymmärtääkseni toimii myös vedessä) Eheim jonka teho 1200L/h. http://www.eheim.com/en_GB/products/technology/pumps/universal-1200. Tämäkin suodattaa.

Eikö näistä nyt jotain systeemiä onnistuisi kehittämään? Bubleria mun on vaikea nähdä toteutettavan, mutta äkkiseltään ajattelisin, että miksei sellainen ebbi tyylinen, jossa letkulla vaan puhaltaisi vettä ylös...?

[Huru-ukko]

Tuosta ajatuksestasi käyttää hiekkaa kuinka hyvä se on en tiedä. Itselläni ei ole siitä kokemusta.
Oman käsityksen mukaan noissa bioponisissa käytetään laavakiveä eli vulcaponicia. Se on huokoista bakteerien asuinsijaksi.

(Muistelua -> Lisäksi väitetään, että se sisältää silikaattia, mikä ehkäisee juurimätää).

[Fredrik-flugarn]

Olen tehnyt parvekelaatikoista laiskoi muttei ihan passiivei hydroi. Ilmaletkut pohjassa.
Poikkileikkaus päädystä tämmönen. Laitoin kapeat pleksiliuskat vähän vinoon tonne pohjaan ettei ruukkusora syrjäisi niin paljon vettä.Tavallinen altakastelu laatikko oli mun mielestä liian matala. (helpo olla mielipiteitä näin ensimmäisellä sesongilla ) Bakut pääsevät muhinoimaan kekkilän ruukkupriplojen kanssa. Jos ne muodostavat biofilmiä akvaarion lasiin kyllä ne tossa pärjäävät.


Katsotaan miten toimii... Sain romulaatikoista melkein "pauliinat"

Unohdin tämän! On toiminut hyvin. Aidolla hydrosoralla oletan että juuret ehkä aavistuksen paremmin ottaa laatikon haltuun kun vettä olisi saatavana muualla kuin pohjalla. Nyt oli syksyllä vesikuiluissa paljon juuria. Kun ruukkusoraa ei pahemmin nosta vettä kuumeni pinta melko ilkeästi kesäauringossa. Peilifolio päälle ratkaisi sen pulman. Jonkinlainen vastaava systeemi kenties kiertävällä vedellä ja resolla tänä vuonna suunnittelen.

[Fredrik-flugarn]

Vulkaponicista vielä. Minun akvariossa ei ole murun murua  vulcaponicia. Toimii hyvin silti.
Ehkä auttaa siellä missä ei ole huokosta pintaa bakteereille mutta itse (mutu ) en pidä sitä vältämättömänä ehtona.

[Hubert]

Kertokaas bioponistit, että minkä näköistä tuo bakteerikasvusto on?

Mulla on tällä hetkellä käytössä viisi taimibubleria. Vain yhdessä kaikkien kasvien juuret ovat vitivalkoiset, muissa on rusehtumaa enemmän tai vähemmän. Tämän hyvän bublerin ilmaletkun ympäriltä löysin äsken luonnonvalkoista mömmöä, voisiko olla, että olen vahingossa saanut siitä bioponisen bublerin?

Joka tapauksessa täytynee mennä vulca-ostoksille, vaikuttaa tämä homma aika näppärältä...

[jaolsten]

Mää en ole kauniilla silmilläni bongannut noita bakteereja. Itseasiassa olen saanut sellaisen käsityksen, että ei-bioponisessa viljelmässä kertyy limaa, likaa ja levää tuonne resoon. Bioponinen pysyy putipuhtaana. Vrt. akvaarion bioponisuus.

En toki väitä, ettei bakteerikasvusto voisi olla valkoisen tai jopa läpinäkyvän liman näköistä?

Se vulcaponic on just niin halpaa, että ihmettelen miksei kaikki vesiviljelijät käytä sitä.. 

[Huru-ukko]

Mulla on kolme bubbleri mallia sängynalusloota/8 taimea loota. Kaikissa on juuret valkoisia. Viimeinen nitriittimittaus pari viikkoa sitten kypsyttämöstä (on saavi, jossa on valmis mieto ravintolius ja vulcaponicia, sekä ilmapumppu) antoi tulokseksi 0.1-0.2 arvon. Sieltä annetaan liuos bubblereihin ja tarpeen mukaan säädetään EC arvoon, joka sattuu mieleen juolahtamaan.

[Chiliputti]

Se vulcaponic on just niin halpaa, että ihmettelen miksei kaikki vesiviljelijät käytä sitä.. 

Rahamiehellehän kaikki on halpaa.  Minulle vulcaponic on aivan järjettömän ylihintainen tuote, joka ei tarjoa mitään erityistä hyötyä hiekkaan verrattuna. Hiekka on edullista/ilmaista ja siinä on kaiken lisäksi enemmän tartunta pinta-alaa bakteereille. Muttan niin, toiset tykkää joka toiset ei.