Olet M nyt sen asian ytimessä miksi chilit maksavat kaupassa 10-100e/kg vaikka ne on tuotettu mahdollisimman tehokkaasti markkinatalouden ehdoilla. Siinä ei edes tuollaisia harrastajan kolmen komponentin nestelannoitteiden pieneriä ole varaa käyttää vaan lannoitteet hankitaan mahdollisimman edullisesti isoissa erissä mikä laskee huomattavasti hintaa.

Jo Puutarhan kesän kilohintakin vaihtelee aika lailla pakkauksen koon mukaan.
330g - 20e/kg
1000g - 10e/kg (2000 l pakkauksen laimennosohjeella)
3000g - 8,5e/kg

Harrastaminen on aika eri juttu kuin taloudellisessa mielessä kasvatus. Harrastuksiin moni laittaa kaikki rahansa, tekee ns. optimaalisesti kirjan mukaan ja on onnellinen tuloksesta, mutta jos pitää elää viljelyn varassa niin tuo asia on mietittävä aivan eri tavoin kustannusten kautta.

Jep, nuo ripsiäiset saattaisivat kyllä sopia vielä paremmin noiden ulkonäköön. Niillä on myös tyypilliset vauriot lehdissä kun homma edistyy. Aika samat toimenpiteet ovat optiona.

https://www.rhs.org.uk/biodiversity/thrips

Ehkä kaikkein kokonaisturvallisin kemiallinen torjunta-aine jos sellaista hakee voisi olla pelkkä pyretriini jonka vaikutus on lyhyt (puoliaika ympäristössä auringonvalossa, pintamaassa ja kehossa pienimmillään tunteja vs joidenkin yhdisteiden vuodet). On myös pitkältä ajalta hyvin tunnettu ja lähes ainoa luomuviljelyyn sallittu, vaarallinen pitoisuus on ihmisille korkea. Tappaa vähän kaikkia hyönteisiä joten hyödyllisten hyönteisten pääsy kasviin kannattaa estää joksikin aikaa suihkutuksen jälkeen tai tehdä se aikaan kun pölyttäjät eivät lennä kasvin luona eikä siinä ole hedelmiä. Yksi ainoa käsittely tuolla ei välttämättä riitä koska tuo vaikutusaika on lyhyt vaikka em. aineeseen verrattuna. Koeta suihkuttaa niin että aine olisi joka puolella lehdissä ja rungossa. Parasta tietysti aina jos löytyy muita tapoja rajoittaa hyönteisinvaasio kuin torjunta-aine, mutta aina se ei onnistu.

Mäntysuopaa pitäisi muistaakseni olla aika lailla että se on tehokasta tai näin joku täällä totesi. Se ei myöskään ole niin luomua kuin on joskus ajateltu vaan siinä on kaikenlaista, minkä vaikutusta ei tunneta kovin hyvin ja esim. TUKES ei suosittele sitä puutarhassa käytettäväksi.

Kuvat eivät ole kovin läheltä, liikkuvatko nuo aktiivisesti, niillä on jalat vai ovat toukkia? Lentävätkö? En ole tuon perusteella mitenkään varma hyönteisestä, mutta kirvat voisivat olla hieman tuon mallisia ja myös keltaisia. Ne voisivat selvitä joko munina tai jos kotona on jotain viherkasveja missä ovat olleet talven. Kilpikirvoissa jotka ovat vahamaisen kilven suojassa voisi myös olla jotain tuon tapaista.

https://www.rhs.org.uk/biodiversity/aphids
https://www.rhs.org.uk/biodiversity/scale-insects

Homma näyttää etenevän mukavasti. Oletko idättänyt joskus aiemmin samoja ilman liotusta ja oliko eroa? Itse en viitsinyt lähteä liottamaan kun erot näyttivät joidenkin nettijuttujen perusteella aika vähäisiltä ja aikaahan oli odotella. Eivätkä omat kasvit olleet kovin pitkään itäviä. Jos pitäisi kokeilla liotusta niin kokeilisin varmaan kovalla hapolla vähän aikaa, koska luonnossa chilit taitavat kulkea usein lintujen ruuansulatuksen lävitse mikä on lajista riippuen aika tosi hapan paikka. Onhan myös siemeniä jotka eivät idä ollenkaan jos ne eivät kulje eläinten ruuansulatuskanavan läpi, mutta chili ei onneksi tunnu kuuluvan niihin kasveihin.

Sanoisin ettei ole tavatonta ja luultavasti on habanero jos se on sellaisena myyty. Kärkiosa on vähän venynyt mutta noissahan on aika paljon yksilöllisiä eroja ja joskus hedelmä voi olla enemmänkin epämuodostunut, joskus myös ympäristötekijöiden vuoksi, mutta myös vain kukkien välisen normaalin vaihtelun seurauksena. Tuo ohut ruskea kärki on kukan surkastuneita osia, varmaankin emin luotti joka on jatkona kukan rakenteelle mistä hedelmä kehittyy. Usein se surkastuessaan ja kuivuessaan irtoaa ja katoaa mutta jäänyt tuossa kiinni tuohon hedelmän kärkeen.

Sellaista se on, täytyy tehdä tarkkaa analyysia

12 pv sitten
https://imgur.com/a/IfLTDhV
- max. 1. pari varsinaisia lehtiä on avautumassa/avautunut, kaikissa ei sitäkään.

Nyt (kuvat) yllä
- 2 paria varsinaisia lehtiä taitaa olla auki melkein kaikissa? Jossain taisi olla kolmaskin.

Ei tuo nyt ainakaan älyttömän huonosti ole edistynyt, voi olla että jotain hidastusta on tullut tuosta astianvaihdosta ja sen jälkeen on mennyt mukavastikin eteenpäin. Tuollainen uusi lehtipari viikkoon tai vähän reiluun lienee aika tavanomaista.

Onhan noissa nyt aika paljon edistystä kuitenkin ainakin osassa?

Joo kuva voisi olla kova. Tuo kuvaus kuulostaa ehkä vähän hitaalle jo. 28.12. kylvämissäni annuumeissa on kolmas normaalilehtipari kasvamassa hyvää vauhtia ja neljäs alkaa näkyä. Toki olot voivat aina olla erilaisia ja kasveissa olla eroja.

Oletko vielä antanut niille siirron jälkeen mitään lannoitetta? Tuo kylvömulta on aika niukkaa ja jos 33% on perliittiä. Valoa on ainakin tarpeeksi kuten aiemminkin spekuloitiin, itselläni on ollut n. 10000lux (valk+pun+vähän ir), lämpötila 22 C, tuuletinta olen käyttänyt vain pari-kolme tuntia päivässä vasta siitä alkaen kun oli hyvät ekat oikeat lehdet. Pientä lannoitusta on ollut suunnilleen siitä asti kun kasvit olivat olleet viikon kylvömullassa. Nyt olen siirtänyt kasvit litran astiaan, multana  on 2 osaa tiota kylvö/taimimultaa, 2 osaa tomaattimultaa ja 1 osa perliittiä.

Tuo että siirsit ne uuteen astiaan varhain ja rikoit sitä turvepaakkua on voinut kyllä aiheuttaa ainakin pientä hidastumista, mutta hiljalleen kasvua pitäisi alkaa näkymään. Koitin myös itse jossain vaiheessa pieniä aikoja 20000 luxia samaa valoa mutta sirkkalehdet tummuvat siinä idätyksistä purppuraisiksi, ensin reunoilta. Luulen että se valaisee taimia nopeammin kuin mitä ne pystyvät juurten ja ravinnon puolesta kasvamaan ja sitten ne hieman kärsivät tai eivät ainakaan hyödy ennenkuin on kunnon lehtiä.

Lainaus käyttäjältä: Uuge Poni - helmikuu 04, 2024, 22:29:46 ipVaikka tämä vain yksi tapaus, niin viittaa vahvasti siihen että kylmässä ei makeat paprikat kypsy.

Mutta mitä olen lukenut Alaskan paprikaviljelystä (Frosty Garden ), niin nuo isommat makeat paprikat kautta linjan vaatii enemmän ja pitempään paistetta ja lämpöä. Suosittelevat jalopenoja Alaskan oloihin.

Että miten tämä sitten pitäisi tulkita tulisten chilipaprikoiden kohdalla, mene tiedä? Mutta superhotit ainakin pitempää kautta vaatisi, aikaistamalla kylvö tai muuten.

Joo runsaan rasvaliukoisen kapsaisiinin kehittyminen vie aikansa varmasti hyvissäkin oloissa. Uskon että täysin optimaalinen lämpötila päiväntasaajan matalien korkeuksien paprikoille (myös chinense) on aika samanlainen 24-29 C päivällä. Siitä on jonkun verran muitakin tutkimuksia kontrolloiduissa oloissa. Itse asiassa hyvin monille kasveille optimilämpö kasvukaudella on melko korkea jos niiden ei tarvitse kilpailla muiden kasvien kanssa tai kestää tuholaisia ja tauteja. Optimilämpötila on niin perustavanlaatuinen tekijä että sitä on vaikea muuttaa ihan toiseksi pienellä lajikkeiden jalostuksella koska se riippuu esim. lukuisien eri entsyymien optimilämmöstä mikä riippuu niiden rakenteesta ja seikasta että kemialliset reaktiot tahtovat olla lämpimässä nopeampia. Kasveilla myös haihtuminen on lämpimässä paljon kylmää suurempaa mikä lisää veden ja ravinteiden kuljetusta.

Nuo isot makeat paprikat ovat kai haastavia juuri satoisuuden kannalta. Niiltäkin odotetaan paljon podeja mutta kasvin vaatimukset parinkin suuren ja makean podin tuottoon ovat monin tavoin suuret (valo, vesi, ravinteet (juuret), lämpö joka vaikuttaa reaktioihin mutta myös veden ja ravinteiden kulkuun). Helpoimpia niiden pitäisi olla kasvihuoneessa missä olot voi optimoida ja ollakseen satoisia vaatii varmasti lämpöäkin. Mutta optimilämpö kaikkeen parhaaseen satoon ei välttämättä juuri poikkea tyypillisistä chileistä.

Optimilämpöä hieman enemmän eroa saattaisi olla juuri siinä miten kylmästä kasvit selviävät elossa tai missä lämmössä vielä kehittyy jotain satoa.

Jalapeno vaikuttaa tosiaan olevan suht helppo lajike varmaan osittain siksi että podit eivät ole valtavia eivätkä hirmu tulisia ja kun niitä käytetään usein jo vihreinä niin kypsymistä ei tarvitse odottaa ihan niin kauan. Itselläni se on myös itänyt kaikkein nopeimmin viidestä annuumista ja näyttäisi kasvavan ihan ripeästi. Omasta kokemuksesta chilien osalta on vaikeampi sanoa kun niitä olen vasta alkanut kasvattamaan.

Tässä ainakin linkki yhteen alkuperäiseen tieteelliseen julkaisuun. Lyhyesti siinä C. annuumille 28C/23C (päivä/yö) tuotti jonkin verran kookkaampia hedelmiä kuin 23C/18C, mutta suuremmat ongelmat tulivat 18C/15C lämmöillä jossa kukat ja hedelmät olivat epätavallisia monin tavoin. Tuo ensin mainittu lämpötila on varmaan aika optimi ainakin annuumille, koska on tutkimuksia joissa jatkuvasti yli 30C lämmöt alkavat vaikuttaa hyvinkin negatiivisesti. Tietysti lämpökään ei yksin vaikuta vaan tuuli ja kosteus ovat varmasti mukana jne. Jos lämpötilat yöllä jäävät matalalle niin sellaisissa oloissa veikkaisin että lisälämmöstä on erityisesti apua. Jotkut parvekkeella kasvattavat ovat ainakin jatkaneet kypsytyskautta laittamalla lasien sisään lisälämpöä lämmittimillä. Eri lajien välillä on varmasti hieman eroja koska osa noista lajeista/lajikkeista on paremmin sopeutuneet kylmään kuin annuum joka on aika lämpimän paikan kasvi.

Jos et kerro kellekään niin tässä on olennaisin hedelmän osalta mitä siinä sanotaan.
https://i.imgur.com/hf2BV4v.png

Käytetty makea paprikalajike.

Vanha juttu mutta pohdiskelen silti.

Lainaus käyttäjältä: Zen - toukokuu 28, 2023, 14:25:43 ippH-mittausliuskat saapuivat vihdoin postissa. Testasin vesijohtoveden sellaisenaan, vesijohtoveden lannoitteella, ruukusoran läpi valutetun veden sekä mullan läpi valutetun veden pH:t. Kaikki testit näyttivät pH:n olevan noin 6-7 tienoilla. Eikö tuo väli ole ihan ok chilien viljelyyn? Aloin jo epäillä olenko saanut viallista testipaperia, kun kaikki näytteet olivat niin saman sävyisiä, mutta "kontrollina" käyttämäni limemehu antoi selvästi happaman tuloksen.

pH kuulosti noin suunnilleen hyvältä. Liuskat ovat silti aina melko epätarkkoja ja jonkin verran myös altiita liuenneiden yhdisteiden aiheuttamille virheille. Jos haluat joskus vielä tarkemman tuloksen niin on nestemäisiä sarjoja jotka ovat aika edullisia ja ainakin vähän tarkempia. Laadukas pH -mittari vastikään kalibroituna kalibrointiliuoksilla sitten tarkin (ja kallein). Käytännössä johtovesi on aina yli 7:n usein 7.5-8.0 laitokselta lähtiessä koska vesilaitokset tekevät siitä emäksisen jolloin se ei syövytä putkia niin paljon kuin happaman puolella. Toisaalta Suomessa melkein kaikki vedet ovat pehmeitä eli niissä on vain vähän liuenneita yhdisteitä ja tuo hieman emäksinen pH muuttuu nopeasti neutraaliksi ja happamaksikin jos vesi joutuu sellaiseen maahan. Koska maassa (ja joissain lannoitteissakin) pH -arvoon vaikuttavia yhdisteitä on paljon enemmän kuin vedessä. Näin ollen vaikkapa pH 6.5 kukkamultaa saa kastella aika pitkään ennenkuin vesijohtoveden emäksisyys muuttaa sitä suuremmin. Jos on saatavilla sadevettä niin se on ehkä melko neutraalia tai mahdollisesti jopa hieman hapanta jos happosateet..

LainausFoorumin kasvitautiosastolle laitoinkin jo kysymyksen siitä, voisiko tomaateissani tai chileissäni olla mosaiikkivirusta. Poistin viime viikolla reilun määrän kuivamaan alkaneita lehtiä, alla kuva. Samalla mietin voiko CO4321 kärsiä ko. viruksesta. Vähän kyllä epäilen, koska värivirheellisyys ei ole tässä kasviyksilössä levinnyt. Ei tosin muissakaan lehtien poiston jälkeen.

Kuvan perusteella tuo ei oikein näytä mosaiikkivirukselle. Vaihtoehtoja voi silti olla monia. Betsaisin järjestyksessä: liian vahvaa (typpi)lannoitusta tai jotain torjuntaainetta (1, 2), sienen tai bakteerin kasvun aiheuttamia pisteitä (lukuisia mahdollisia aiheuttajia jotka viihtyvät yleensä kosteassa ja leviävät lähinnä veden mukana), vettä tai jotain öljyä lehdillä kovassa auringossa jossa se saattaa tietyissä oloissa ohjata valoa suurennuslasin tapaan ja polttaa kasvia ja aiheuttaa kohdennettuja auringonpolttamia.  Tai imevien hyönteisten vaurioita jollaisiksi ne ovat kuitenkin jotenkin säännöllisiä ja selvärajaisia ja olisit ehkä huomannut ne hyönteiset.

Katsoisin vähän miltä tuolla taktiikalla multa näyttää sinun systeemissä. Jos siinä on aina kosteutta pinnassa kun olet lisäämässä uudelleen vettä niin sitten kastelua on ehkä vähän liikaa. Jos multa ei kastelun jälkeenkään tule yhtään kosteaksi pinnalta niin sitten kastelua on ehkä turhan vähän. Vaikuttaa ainakin toimivalta kun altakastelussa kun kastelee sen verran että pinnassa alkaa juuri ja juuri näkyä vähän kosteutta ja lopettaa siihen. Sen jälkeen kosteus vielä tasoittuu maaperässä ja pinta tulee hetken päästä hyvin kosteaksi. Seuraava kastelu sitten kun pinta alkaa taas olla kuivan tuntuinen. Tuolla maassahan on aina kosteampaa kuin miltä pinnalla näyttää ja tuossa vaiheessa kun ensimmäiset lehdet kehittyvät on siellä jo jonkinmoinen juuri joka kasvaa syvälle päin ja pystyy kyllä etsimään vettä vähän syvemmältäkin. Ihan liikaa en ottaisi stressiä jos näyttää siltä että kasvit kasvavat ja voivat hyvin.

Pari päivää ei myöskään ole huolestuttavaa koska kasvit kasvattavat enemmän juuria tuossa kohtaa kuin lehtiä ja joskus tuo saattaa hieman kestää. Punaista antosyaania tulee todennäköisesti enemmän kovassa valossa (joskus myös kasvin käytössä olevan fosforin niukkuudessa, mutta tälle tuskin kannattaa tehdä mitään vielä tuossa vaiheessa). Sikäli tuo saattaa olla merkki että valoa on ainakin tarpeeksi. Luultavasti nuo alkavat tekemään muutaman päivän päästä ensimmäistä lehteä jonka jälkeen voit antaa laimeaa lannoitetta. Itselläni oli viime viikolla yksi taimi joka oli aika purppuran värinen sirkkalehdistä vaikka saman lajikkeen muut taimet olivat vihreät ja kaikki olivat saman valon alla, kylvömullassa. Kun ensimmäiset varsinaiset lehdet vähitellen ilmestyivät (tähän meni useita päiviä) niin ne olivat kaikissa hyvin vihreät. RootIt näyttää olevan turvetta ja kaarnaa tms. Älä pidä noita ainakaan aivan liian märkinä että juuret voivat hyvin eivätkä huku vaan ainoastaan kosteina.

Tervetuloa. Vähän mysteeriltä kuulostaa itsellenikin chilituntemuksen aloittelijana tuo Pimenta Piaui. Pimenta on kuitenkin portugalia (pepper) ja Piaui on  Brasilian osavaltio, joten voisi olla viittaus sinne.

.

Lainaus käyttäjältä: sorrii - tammikuu 09, 2024, 14:42:31 ipNyt kokeilen sitten vähemmällä lisävalolla

Kuulostaa järkevältä, kyllä alle 1500 W:n pitäisi saada kuitenkin aika paljon pieniä taimia jos eivät ne koko asuntoa täytä. Jos lasket siirtohinnankin mukaan niin ei sähkökustannus nyt varmasti 6-7 kertainen ole aiempaan varsin edulliseen sopimukseesi nähden mitenkään. Joulukuussa oma hieman päiväpainotteinen kulutus oli 9,99 snt + siirto ym. Jos siirron huomioi niin kokonaishinta voi olla noin 1,5 kertainen tuollaiseen 4 snt:n soppariin nähden. Viime kevättalvena ei ollut missään kuussa näinkään kallista kuin nyt joulukussa. Huhtikuussa oltiin jo suorastaan lähellä noita 4 sentin ilmaishintoja kun lumi alkoi sulaa ja vesi virrata turbiiniin. Jos harrastuksen kanssa alkaisi pysyvää 4 snt:n sähkönhintaa odottelemaan niin voi olla että harrastus pitää lopettaa.

Nyt itselläni käytössä noin 50 W 15h / pv LED -valoja pikkutaimille 200-300 W kapasiteetista, mutta toki pienimuotoista harrasteluahan tämä vain on. Sellainen 0.7 kWh/pv eli siirrolla ja alvilla tyyliin reilu 10 senttiä /pv. Toki kevättä kohti tulee tehot käyttöön, luultavasti hintakin per kWh hieman laskee.

Lainaus käyttäjältä: ChatGPTWhy are chili cotyledons yellow?

The color of chili cotyledons (the embryonic leaves of a seedling) can be influenced by various factors. Here are some possible reasons why chili cotyledons might appear yellow:

    Nutrient Deficiency: Yellowing of cotyledons can be a sign of nutrient deficiency, particularly a lack of essential nutrients like nitrogen. Nitrogen is crucial for the development of chlorophyll, the green pigment responsible for photosynthesis. If the plant lacks nitrogen, the cotyledons may turn yellow.

    Overwatering or Underwatering: Improper watering can lead to yellowing of cotyledons. Overwatering can lead to root rot, limiting the plant's ability to take up nutrients, while underwatering can cause stress and nutrient deficiencies.

    pH Imbalance: The pH level of the soil affects nutrient availability to plants. If the soil pH is too high or too low, it can lead to nutrient imbalances, resulting in yellowing of the cotyledons.

    Light Conditions: Seedlings require adequate light for photosynthesis. If they don't receive enough light, they may not produce enough chlorophyll, leading to yellowing. Ensure that your chili seedlings receive the appropriate amount of light for their growth stage.

    Disease or Pest Infestation: Diseases or pests can also cause yellowing of cotyledons. Check for signs of pests or diseases on the leaves and take appropriate measures to address the issue.

    Genetic Factors: Different chili varieties may have variations in cotyledon color. Some varieties naturally exhibit yellowish or lighter-colored cotyledons.

 Ihan ok vastaus ChatGPT:ltä omaan ongelmaani. Tosin osa teorioista on tässä tapauksessa minusta poissuljettuja. Ensimmäisinä itäneiden (4-7 pv) chilien lehdet olivat hyvinkin vihreät heti kun ne tulivat näkyviin, jopa idätyslautalla olleissa siemenissä joilla ei ole juurikaan ulkopuolista ravinnetta. Eli en usko ravinnepulaan vaan siemenen ravinteilla pitäisi saada optimioloissa aikaan melko vihreät lehdet. Myöskään valoa ei kai siihen pitäisi yleensä tarvita että lehdet heti avautuessaan olisivat vihreät. Valo ja ravinteet voisivat ehkä olla syy hieman myöhemmin tulevaan ennenaikaiseen kellastumiseen.

 Ylikastelu lienee todennäköisin syy itselläni. Se on ehkä saanut pidempään mullassa / lautalla muovin alla lionneet siemenet (n. 10 pv) ja juuret voimaan huonosti. Onneksi kaikki siemenet (7 kpl) itivät joten on varaa menettääkin nuo keltaiset jos ne eivät nyt kuivuessaan ja valossa tokene ja ala yhteyttämään. Ekoja itämisiä tuli seurattua tarkemmin ja oltua huolellisempi kosteuden suhteen, mutta sen jälkeen hieman mielenkiinto väheni ja kosteus ehkä nousi liiaksi.

Edit. Jo 5h 20 min myöhemmin valon alla kuivemmassa sirkkalehdet ovat alkaneet jo selvästi vihertää lopuissakin taimissa.

Onko foorumisteilla käsitystä miten toimitaan tuon otsikon mukaisen alkuperäsuojatun chilijauheen valmistuksessa Baskimaalla? Ilmeisesti nykyisin kypsä (punainen) chilipaprika kuivataan 2+ viikkoa ilmavalla ritilällä ilman hedelmän(biologisesti kai suomeksi marjan) kantaa (engl. stem) minä aikana maku kehittyy. Tämän jälkeen se kuivataan nykyisin lämpimässä ilmassa (lämpökuivuri/"uuni", historiallisesti luultavasti vain ilmakuivaus) ja sen jälkeen kokonainen hedelmä siemenineen jauhetaan? Tällaisen käsityksen olen joistain videoista joissa kokonaisen näköiset paprikat menevät myllyyn ja sivun http://www.pimentdespelette.com hieman ylimalkaisten tietojen perusteella saanut. Myös paikallinen viljelijä vaikutti korostavan, kuinka maku on siemenkodassa (placenta) kuten yleensäkin chileissä. Sen sijaan joissain siemenpusseissa ja joidenkin ranskalaisten kotivideoissa tuliset siemenet neuvotaan päinvastoin poistamaan tästä lajikkeesta ennen jauhamista/kuivausta. Näissä pussukoissa myös tulisuusasteikon mukaan paprika on aika mieto (esim. Nelson Gardenin pussissa 1500) kun yleensä muualla puhutaan <4000 yksiköstä. Mikä lienee oikea menettelytapa jos ajatellaan että haetaan mahdollisimman samanlaista kuivattua jauhetta kuin AOP Espelette -pippuri?

Yleisesti Etelä-Ranskan keittiötä ajatellen olisi hyvin epäloogista että jotain siemeniä alettaisiin poistamaan, mitä katsellut touhua niin se on hyvin höveliä ja ns. kaikki pannaan pataan usein ml. vaikkapa valkosipulin kuoret.