Punaiset Habanerot alkavat kypsyä. Näitä on puskassa parikymmentä, osa vihreitä, osa vähän punertaa, ja joku jo punainen. Puska on melkoisen iso, peittää porrastasanteen kukkapöydästä puolet, pitäisi varmaan tämän sadon jälkeen leikellä, ja istuttaa isompaan ruukkuun, uuteen multaan.



Samaisen kukkapöydän toisessa päässä osa kevään taimista taistelee keskenään valosta. Tuolla takakulmassa on vaimon siihen laittama peikonlehti, peittää isoilla lehdillään ison osan valonlähteestä. Taitaa olla ensimmäinen kerta kun on saanut meillä riittävästi valoa, niin että lehdet eivät ole yhtenäisiä, vaan sormittuneet kunnolla. Etualan taimista vasemmalla, korkempana omista siemenistä idätetty Scotch Bonnet, sen vieressä Bhut Jolokia (tosin päiväkirjassa kyssärillä varustettu), ja pienimpänä Surinam Red Habanero. Ja tuon Bonnetin takana tilasta taistelee Madeiralta ostettu Kolibrikukka. Taimet alkaa osin olla niin isoja, että saa vaihtaa ruukkua. Kunhan vaan löytää tilaa isommille ruukuille.

Talven purkissa kituuttanut, osittain tuon Arnageddonin oksien alla varjossa elellyt Bolivian Red Habanero saanut ensimmäisen raakileen aikaiseksi. Kukkiakaan tuossa ole ollut kuin muutama! Samoin näytti Armageddonilla olevan joku alku, noiden kahden pois korjatun jälkeen. Molempia karsin tuossa pari viikkoa sitten raskaalla kädellä, kun alkoivat vallata koko kukkapöytää.

Myös tuo jo pari talvea elänyt, Lord Nelsonin siemenistä idätetty punainen Habanero alkaa tehdä satoa, raakileita on vaikka kuinka, ja kukkii koko ajan, sulassa sovussa tuon Mme Jeanetten vierellä, tiedä vaikka tulisi vahinkoristeytyksiä.

Tässä tämä bolivialainen.

Marraskuulla esitin toiveen Mme Jeanettesta, että saisi tehdä enemmänkin kuin tuon yhden podin. No nyt se on innostunut päivien kirkastuessa tekemääm lisää. Ainakin puolenkymmentä raakiletta, ja kasvi täydessä kukassa.

Tammikuun idätykset on kaikki ruukuissa, yhdessä tosin vielä kolme (Habanero Surinam Red), jonka ensimmäinen ruukutettu nyykähti, ja laitoin samaan ruukkuun kolme uutta siementä. Kaksi noista iti jo aiemmin, ja kolmannen huomasin eilen nostaneen sirkkalehdet ylös. Matti myöhäinen

Hiljaiseloa, kevättä odotellessa.

Vuodenvaihteen idätyksistä on kaikista nyt vähintään yksi taimi tulossa, nopeimmin näyttää kasvavan toi omista siemenistä idätetty Brown Scotch Bonnet. Myös nuo myöhemmin multiin laitetut Cayennet ja Tabascot ovat itäneet (kolme kumpaakin). Pääsee kohta ruukuttamaan.

Vanhoissa ei paljoa sanomista ole. Toi Red Habanero oli piilossa tehnyt yhden kitukasvuisen podin, olisi ilmeisesti aika vaihtaa isompaan ruukkuun, kun taitaa kolmatta vuotta olla tuossa, ja kuivuu koko ajan, kastella saa melkein päivittäin.

Clavossa on nyt viisi erikokoista podia, kypsyttely kestää vaan näköjään todella pitkään. Pisimmällä on tämä, jo selvästi punertava, mutta ei kyllä vieläkään kypsä.

Veikkasin väärin. Ei ollut kolmatta Cayennea noussut, vaan yksi kuukausi sitten uudelleenkylvetyistä punaisista paholaisen kielistä (Devil's Tongue Red).

Menin heiluttelemaan tuota Armageddonia, ja ilmeisesti puskan mielestä tämä ensimmäinen oli kypsä, koska se tipahti kukkapöydälle. Pitänee pilkkoa ja ottaa siemenet talteen. Tie tekeekö noilla mitään, tämähän on hybridi (F1), ja siemenestä kasvatetut saattavat olla mitä tahansa, mutta eihän kokeilu haittaa.

Njoo, itihän ne Cayennetkin, heti kun kerkes ihmettelemään, et miksi ei idä. Mullasta ylhäällä nyt siis kaikki kolme Tabascoa, kaksi Cayennea, aamulla varmaan kolmaskin.

Viikko sitten laitoin multiin kolme Tabascoa ja kolme Cayennea. Viime yönä oli kaksi Tabascoa nostanut niskalenkin mullan päälle, hyvä juttu, koska juurikin tällaiset menee melkein ruokaan kuin ruokaan, syöjistä riippumatta. Noi Cayennet ihmetyttää, ne on olleet yleensä tosi varmoja itämään, ja satoisia. Näihin ostettiin uusi erä siemeniä, jos ei kohtuu äkkiä idä, täytyy ottaa noista viime- ja edellisvuoden omista.

Armageddon on saanut toisen podin täysin punaiseksi (täytyy kohta napata irti maisteluun), toinen alkanut hyvää vauhtia punertumaan. Kukkii/aloittaa kukintaansa, varmaan keväämmällä saa lisää podeja aikaiseksi.

Clavokin saanut tuon ainokaisensa lisäksi kaksi podin alkua lisää, oudosti tuonne ikkunaan osuvalla oksistolla. Liekö sitten paremmin viileään tottunut, vaiko sitten vaan luonnonvalon perään. Toi ensimmäinen, nyt jo kolmetuumainen, on edelleen vihreä, koska mahtanee aloittaa kypsymisen. Mielenkiinnolla odotan, toi pitäisi olla tulisuudeltaan Habaneroa parempi. Kukkii edelleen ihan täysillä, ei vaan taida keinovalot ihan riittää sadotukseen.

Toi syksyllä yhden podin tehnyt Mme Jeanette on aloittanut kukintansa uudestaan, varmaan sekin saa näin keväämmällä lisää podeja. Kuin myös vierellään asuva Red Habanero, joka on jo tehnyt pari satoa, ja aloittanut sekin kukinnan. Viime kesän ostotaimi, Yellow Lantern, pätkittynä ei ilmeisesti talvesta selvinnyt, ellei sitten virkoa kevätauringosta.

Noista vuodenvaihteen istutuksista menehtyi toi Surinam Red Habanero (ilmeisesti Jeanetten punainen muoto), muut on jo kasvattaneet parikin paria varsinaisia lehtiä. Tuota punaista laitoin uudestaan itämään kolme siementä, josko niistäkin saisi edes yhden kasvin. Viimekesäinen Bolivian Red Habanero voi hyvin, mutta ei vielä kuki.

Luottavaisin mielin siis ensi kesään, vähän pienemmällä kasvimäärällä kuin edellisenä.

Joo, halpaahan tämä on muuhun hauskuuteen verrattuna. Perikunnalle jäävät pienoismallit on kalliita, niitä on yhden huoneen kaapisto täynnä, aloittamattomia. Moottoripyörä maksaa, eipä tullut viime kesänä ajettua metriäkään. Autot maksaa, "harrasteautona" V6 Peugeot, Mökkeily maksaa, ja sinne hankittavat hauskanpitovälineet (viimeiseksi tainnut tulla kalastuskajakki, pari tonnii, sekä asianmukaiset välineet, kaiut joka veneeseen, virvelit jne). Valokuvaus maksaa, pikkuhiljaa tullut yksi kaappi täyteen kameroita obiskoita ja tarvikkeita (pääosin Torista käytettyjä), taas perikunnalle hauskaa. Elektroniikka osin halpaa, mutta tietty jotkut maksaa, työpöydällä droneen tulevat kamat, pitäisi varmaan ennen kesää kasata. Matkailu maksaa, kerran pari vuodessa pari viikkoo lämpösessä.

Eipä ole paljoa tullut laskettua paljonko säästäis jos nämä ruohot heittäis mäkeen, tuskin näkyis missään.

Clavo jatkaa kukkien pudottelua, toisaalta hyvä sillä jos nämä kaikki pudonneet olisi kasvaneet podeiksi, hukkuisin noihin. Tässä yhden vuorokauden saalis, ikkunalaudalla, tuplamäärä on lattialla. Saa nähdä, muuttuuko tilanne, kun keväämmällä vaihdan uuteen ruukkuun.



Ainokaistaan se on sentään kasvattanut sitten viime näkemän, nyt pituutta jo yli viisi senttiä. Jännästi noi terälehtien ja heteiden jämät, kuin viljelijä hattu päässään.

Maailmanloppu tulossa, kun Armageddon alkaa punertua? Näitä on kaksi, toinen vähän pienempi ja vielä ihan vihreä, tämä aikaisempi alkaa kypsyä. Pelonsekaisella tunteella odottelen makuelämystä 1.3 miljoonan scovillen brittichilistä!

Bhut Jolokiakin iti, toisesta idätyksestä, kymmenessä päivässä. Nyt vielä odotellaan, josko toi Devil's Tongue nostaisi päätään. Joku Cayenne varmaan pitää vielä laittaa multiin, ovat olleet sen verran satoisia, edellistalvinen oli sen verran huonossa hapessa, että piti tuossa syksyllä hävittää, kun en viitsinyt parvekkeelta siirtää sisälle.

Armageddon on salassa tehnyt toisenkin marjan, molemmat vielä vihreitä. Toi ensimmäinen alkaa olla aika mötky, luulisi kohta värin vaihtuvan.
Ja tadaa, kymmenentuhatta pudotettua kukkaa myöhemmin, Clavo on saanut (ainakin) yhden hedelmöitettyä! Olisiko ikkunasta pari kertaa pilkottanut kevätaurinko tehnyt taikojaan.

Ja viimeisen mitallisijan vei yön aikana päänsä nostanut Naga Morich. Aika vikkelään nämä näköjään lämpömaton päällä taas itää.

Kakkosena nousi mullasta toi Surinam Red, uskoakseni toi Mme Jeanetten punainen versio. Keltaisen Jeanetten karsin nyt, kun oksat kasvoivat liian leveälle, josko se tuosta innostuisi kukkimaan ja tekemään enemmän kuin tuon yhden podin.

Minä pidin noi 250 wattiset starlightit (2kpl) sammuksissa tuon kammopäivän, muuten saaneet palaa pörssisähköstä huolimatta. Menee sitä sähköä omakotitalossa muuhunkin, vaikka öljylämmitys onkin. Kuukauden kulutuslasku yleensä kuudenkympin ja satasen välillä.

Ja idätyskilpailun voittaja on... Yellow Lantern. Itsekasvatetusta podista syksyllä kuivattu siemen, kaikkein tuorein näistä nyt multiin laitetuista.

Ei näy vielä elämää tuolla lämpömaton päällä, odottavatkohan pakkasen helpottamista?

Armageddonin ainukainen sentään kasvaa, on tuollainen peukalon pään kokoinen. Näytti että tuolla kirvojen pahimmin riivaamassa oksassakin olisi yksi pieni alku. Puska leviää leveyssuunnassa, samoin kuin tuo Clavokin samalla pöydällä, ei noi kaksi 20W lediä ihan riitä tähän pimeimpään talveen, onneksi alkaa kohta aurinkokin valaista. Bolivian Red samalla pöydällä on sentään pysynyt varsin kompaktina. Jännästi  kirvat näyttävät suosivan tuota Armageddonia, Clavossa en ole nähnyt yhtään, tuossa habanerossa on jonkun verran, mutta se ei näytä niistä piittaavan.

Lainaus käyttäjältä: Uuge Poni - tammikuu 02, 2024, 22:08:57 ipTuon punaisen haban kävin hakemassa myös S-marketista, saas nähdä miten se menestyy. Ilmeisesti tuommoisessa kestää siis marras-joulukuuhun saakka että marja kypsyy?

Ensimmäisen sadon poimin silloin syyskuulla, jonka jälkeen leikkasin liki tyngäksi. Tämä uusi sato (ja kasvi) on kasvanut sen jälkeen. Nopeammin olisi lisää tullut ilman tuota leikkelyä.

Joo, eiköhän ole aika korkata tämäkin kausi alkaneeksi! Viime kesästä viisastuneena pudotin itämään laitettujen määrän minimiin, eli itämään lähtivät

Multiin:
Scotch Bonnet
Devils Tongue Red
Yellow Lantern
Bhut Jolokia Strain II
Naga Morich
Habanero Surinam Red

Kivivillaan:
Trinidad Scorpio Yellow CARDI

Ajattelin laittaa tuon keltaisen skorpionin vesiviljelyyn, kestää edes joku hengissä kesän kuivat kaudet. Scotch Bonnet ja Yellow Lantern on "omista" siemenistä. Bonnet jo edelliseltä kaudelta, se menestyi viime kesän niin huonosti ulkona, että en edes yrittänyt talvehtimista. Toi Yellow Lantern kituuttelee alas leikattuna, kylvin varuilta jos toi ei talvesta selviä. Noi joulukuun puolessa välissä multiin laitetut Jolokiat ei ole antaneet elonmerkkiä, toki lämpömaton laitoin vasta nyt tulille.

Viimekesäsistä toi Armageddon on saanut kirvoista huolimatta yhden raakileen kasvamaan, toivottavasti pysyy kiinni. Mme Jeanette on kypsytellyt tuon ainokaisensa, kasvi ei vaikuta hirveän hyvävointiselta, pitänee laittaa isompaan ruukkuun keväämmällä. Clavo jatkaa pontevaa kukintaa, pöytä joka aamu täynnä pudotettuja. Punainen Habanero tekee syksyn jälkeen jo toista noin kymmenen podin satoa, ja leviää taas sen verran, että pitänee karsia.

Joo, kyllä noi kiinalaiset mausteet on läpi koluttu, itse vokkailen pari kertaa viikossa. Vaikeeta vaan, kun täällä korvessa ei ole etnisiä kauppoja, noi Hot and sourin kuivatut sienetkin piti kuskata Madeiralta. Sen verran vähissä, että joutuu varmaan kohta matkaa varailemaan!