Lainaus käyttäjältä: Kasvirasva - maaliskuu 27, 2016, 15:38:55 ip

Lainaus käyttäjältä: -V- - maaliskuu 20, 2016, 20:52:37 ip

Ruokasooda vaikuttaa pH:n lisäksi myös veden kovuutta nostavasti, joten sitä voi käyttää, jos et joudu kovin usein/pajoa lisäilemään. Natrium ei ole hyväksi kasveille.

Miksi ruokasoodan eli natriumvetykarbonaatin lisääminen ravinneveteen olisi natriumpitoisuuden takia pahaksi kasveille?

Nojoo, tuohan on ns. "yleistä tietoa", eli voi olla toisinkin. Jotkut kasvit sietävät paremmin, toiset huonommin. Chilit taitavat olla niitä huonommin sietäviä. Ongelmaa tulee kaiketi sen kautta, että natrium kilpailisi kaliumin kanssa kasviin päätymisestä.

Määrähän myrkyn tekee tässäkin tapauksessa. Kertakorjaus tuskin haittaa mitään, toisessa ääripäässä tilanne, jossa ruokasoodaa pitää lisätä vähän väliä, koska litku on liian laimea (vähän kaliumia, paljon natriumia).

Lainaus
Ruokasooda lisää alkaliteettia eli nostaa KH-arvoa.  Veden kovuuden (GH) määrää lähinnä magnesium ja kalsium.   Karbonaattikovuus (KH) ei ole nimestään huolimatta kovuus lainkaan eikä sen nousu nosta veden kovuutta eli ns. kokonaiskovuutta (GH, General Hardness, Gesamthärte).

Akvaarion kautta nämä tulleet tutuksi.  (Paitsi kysymykseni...)

Alkaliniteettia tarkoitin.

Näkisin, että tässä on pieni ero akvaarion ja vesiviljelyn välillä. Yllämainitut asiat lienevät ne, jotka pääosin (tai ainakin merkittävästi) määräävät veden ominaisuudet akvaariopuolella?

Vesiviljelyliuoksessa lannoitteiden suolat taas pääosin määräävät liuoksen ominaisuudet. Jos veden alkaliniteetti aiheuttaa ongelmia ei yleensä auta pohtia, johtuuko se natrium- vai kalsiumkarbonaatista, vaan yleensä katseet käännetään käänteisosmoosiveteen. Tai mahdollisuuksien mukaan säädetään lannoitteita.

Lainaus käyttäjältä: -V- - maaliskuu 20, 2016, 13:46:19 ip
GH:n lannoitteilla pH nousee ~24h sekoittamisesta,

Pitää vähän selventää, Grow ja Bloom ovat melko happamia ja laskevat litkun pH:n sekoittaessa aivan hyviin lukemiin. Tästä se sitten kipuaa aavistuksen ylös seuraavan vuorokauden aikana, ellei käytössä ole kovan veden versio Microsta. Sen kanssa käy kuulemma päinvastoin.

(Omissa kokeiluissa kolmantena päivänä) kasvi, jos on sellaisessa vaiheessa, että ravinteet maistuvat, on kuluttanut näitä liemästä sikäli merkittävän määrän, että a. liemen puskuriominaisuudet ovat heikentyneet ja b. kasvi on korvannut oman happamuustasapainonsa säilyttääkseen liemestä ioneita toisilla. Tästä seuraa pH:n joskus rajukin muutos, jos käyttetty vesi on erityisen pehmeää.

Ruokasooda vaikuttaa pH:n lisäksi myös veden kovuutta nostavasti, joten sitä voi käyttää, jos et joudu kovin usein/pajoa lisäilemään. Natrium ei ole hyväksi kasveille.

Jos on kovin laimeat liemet käytössä, vahvuuden nosto voi auttaa puskuroinnissa. EDIT: Tämän tulin lihavoimaan, kun on vähän tullut testailtua Kiinan poikain EC-mittaria. Lannoitevahvuuden nosto sellaiselle tasolle, ettei tipu reson tyhjentyessä ainakin tuplaa huoltovälin (1pv -> 2pv, pitää kokeilla toden sanovaa kolmatta päivää vielä, kunhan uskaltaa).

Lainaus käyttäjältä: tp.teppet - maaliskuu 15, 2016, 20:17:38 ip
mitenköhän toimia kun nft:ssä ph laskee jatkuvasti 4-5 tietämille? Vedet olen vaihtanut ja huuhdellut systeemin mutta auttoi vain muutamaksi päiväksi.

Elikkäs sulla taitaa tulla aika pehmeää vettä (veden kovuus != pH) hanasta ja kasvit omilla aineenvaihduntatuotteillaan vääntävät pH:n alas. GH:n lannoitteilla pH nousee ~24h sekoittamisesta, tämä kumoaa laskun. Pitää toki lisätä joka päivä suht' oikeanvahvuista tuoretta lientä, ja sekös vituttaa.

Jos joku oikeasti tietää kunnollisen ratkaisun tähän, saa kertoa.

Allasmuovia tjsp. käyttävät jossain päin. Ei tarvitse olla edes tiivis tukirakennelma. Tommosella voi vuorata vaikka koko kämppänsä lattian vuotojen pelossa.

Noista epokseista olis kiva kuulla joltain asiasta tietävältä jotain siihen, että tuttipulloissa kiellettiin tuossa jokin aika sitten pehmentimenä elikkäs lisäaineena bisfenoli-A. Epoksihan taitaa olla pääosin tätä tavaraa, mitenköhän on, onko elintarvikekelpoista kovetuttuaan? Tokitoki, joka säilyketölkin sisäpinnassahan tätä vissiin on, mutta onko samaa tavaraa kuin joku lattiapinnoite.

Tuolta löysin seuraavilla reunaehdoilla: virginialainen ja kessu, raha kelpaa, lajikkeiden voisi kuvitella onnistuvan Suomessa, edullinen, saapuu ajoissa.

"Trapezond 92" olisi korjuukypsää siiinä kolmen kuukauden päästä ilmeisesti ulosistuttamisesta. Pitäisi ehtiä, ellei edellisten kesien säätila ole ehtinyt muodostua normiksi.

Sesonkinosto.

Nyt lienee aika kylvää tupakat, vaan mistä siemeniä? Erinäisten kauppojen siemenhyllyiltä löytyi koristetupakkaa, tekisi kyllä mieli pysyä hyötykasvilinjalla...

Kessua olisi hakusessa ja virginialaista, mahtaako kellään olla jemmassa?

Teipeistä voisin itsekin kysellä...

Iso ovi kasvarissa on kiva, mutta tuulipa tarttuu siihen helposti. Nyt pitäisi paikkailla tuota muovia, teippi saisi kestää luonnonvoimia kauden loppuun. Ilmastointiteippi ei taida kestää ulkona? Vaikea uskoa, etteikö tähän olisi ihan tarkoituksenmukaista ratkaisua jossain, ei vaan tuntunut löytyvän.

Lainaus käyttäjältä: Sholva - toukokuu 05, 2015, 09:51:33 ap
Tosiaan ihan noin isoa virveliä ei ole tulossa kun tuossa ensimäisessä kuvassa, toki pikkuletkuja tuohon omaan arviolta 15 ruukun pömpeliin olisi tulossa siis 30. Ajattelin että sprinklerit roikkuvat vapaasti trofast laatikon kannen keskellä olevasta reijästä joten ne olisi helposti pois nostettavissa ja vaihdettavissa.

Tuohan olisi tarkistusten ja huollon kannalta kätevä. Asemointi voi olla vaikempaa, mistä päästään vielä yhteen seikkaan, joka noista suuttimista juolahti mieleen; kaikissa niistä se ruikkimiskuvio ei välttämättä ole tasainen 180 tai 360 astetta.

Lainaus
kaikkia ehdotuksia otetaan vastaan, toinen mitä suunnittelin oli putki NFT olisiko tämä sitten helpompi/parempi ratkaisu?

No siinä ei olisi helposti tukkeutuvia letkuja tai suuttimia. Ne putket ja juuret toisaalta sitten... Erilaisista NFT-putkista löytyy foorumilta jonkun verran kokemusta, itse en uskalla varsinaisesti suositella mitään systeemiä. Tuollaisen dutch pot -hässäkän olen nähnyt toiminnassa ja siinä nimenomaisessa (kaupallisessa) ratkaisussa oli mun mielestä juttuja (sprinklerit ruuvataan alakautta kanteen, 4mm letkut ekassa viestissä näkyvillä "rosvoliittimillä", joku suodatinsysteemi tuollaiseen voisi olla paikallaan), jotka voisi tehdä toisin.

Sopiva läpivienti voisi olla kätevä. General Hydroponicsin vastaavissa pömpeleissä sprinklerit tipautellaan yläkautta reikiin. Tulevat myös ulos helposti, läpivientikumi vähentäisi vesivahingon riskiä.

GH:n sprinklerit taitavat muuten mennä paksumpaan letkuun, saattaisi vähentää tukkeumariskiä.

Itse miettisin vielä pari kertaa seuraavia seikkoja:

1. Noi spinklerit ja letkuhässäkät MENEE tukkoon ajan kanssa, toi on kai salaatin elinkaarelle mietitty systeemi.

2. Mitä sitten? Jos sprinkleri ruuvataan alakautta kanteen, niinkuin esimerkkikuvissa, tulee vaihto-operaatiosta (sprinklereitä on sitten vaihtosetti valmiina, ettei tartte systeemi sammuksissa kiireellä putsata määrää x) vittumainen, jos siinä on vielä kaksi isoa kasvia (ilman tukea tai johonkin muualle tuettuna) päällä.

Meinaan vaan, että sitä löytyy huomattavasti huoltovapaampia systeemejä kuin sprinkleri"aero". Mulla alkaa oikeasti joka paikkaan sattumaan kun katson tuota pikkuletkujen määrää tuossa ekassa kuvassa

Pisti vallan naurattamaan palvelun nopeus. Paketista uupuu tuote -> soitto Chilitarvikkeeseen -> 2min puhelimen sulkemisesta lähetysvahvistus ja seurantakoodi sähköpostissa

Pistin sitten ahtaahkon reiän yläastiaan ja t-haarakin löytyi sattumalta. Pelkäsin vähän, että Resun SP-980 (SP-880 oli loppu) on turhan tehokas, mutta minimiasetuksella vettä lorottaa melko optimaalisesti.

Resoksi kun ottaa sen vaalean Trofastin ja jättää pikku suikaleen teippaamatta, saa kätevän vedentasomittarin.

Tämä tarttui mukaan kauppareissulta. Vähän pihistelemällä tuosta saa kaksi pohjalevyä.

Trofast-NFT:n osaset edessä ja herää kysymys, miten parhaiten yhdistää pumppu ja letku hökötykseen. Aloitusviestin vehkeessä ilmeisesti oikean kokoinen reikä ja t-haara estävät letkua tipahtamasta ja pumppu roikkuu vapaasti. Toisaalla näkyi pelkkä letkun pää, pumppu lienee tässä tapauksessa imukupeilla kiinni pohjassa. Vai onko sittenkään, letkun pään kalastaminen reikään ylempää astiaa paikalleen laskiessa ei taida olla helpoin homma.

Riittääkö pelkkä nippuside putken ympärillä yläastiassa ja pumpun paino vetää muuten kovin hanakasti rullautuvan letkun riittävän suoraksi?

Tuliko ylimääräisiä aromeja? Eläinperäinen liima, joka on vähemmän puhdistettua liivatetta, tuppaa käristyessään tuoksahtamaan tavalla, jota en heti arvaisi yhdistää ruoanlaittoon.

Tarviottava liimahan on siinä puussa itsessään. Lämpöä pitäisi lisätä, puristuspaineesta en tiedä. Ota purua ja tunkkiviritys saunaan mukaan ja purista kokeeksi kakku, jonka vapautat vasta jäähdyttyään

Lainaus käyttäjältä: sorrii - heinäkuu 26, 2014, 14:38:15 ip
Vastaanpa itse itselleni osittain:
Surfailin enkkukielisillä sivuilla "tomatillo fertilizer" ja tuli mielenkiintoista tietoa:
Tamatillo tykkää reilusta fosforista!

Yhdellä sivulla suositeltiin alussa 10-10-10 NPK ja myöhemmin 5-10-10 !?!

Tomatilloista en mitään tiedä, mutta sattui muistumaan mieleeni, etteivät NPK-arvot tarkoita ihan samaa joka puolella maailmaa. Täällä päin on tapana ilmoittaa puhtaan typen, fosforin ja kaliumin määrät, kun taas ameriikan setä tarkastelee kemiallisten yhdisteiden (esim. P2O5) määrää. Rapakon takana tuollainen 10-10-10 -lannoite on suunnilleen peruskamaa. Tuolta lisää ja konvertointikertoimet.

Tuolla varsinaisessa kasvariketjussa tehdään niin viimeisen päälle, että kysymys sopinee tämän otsikon alle...

Pihalla kököttää raksamuovihökötys. Ilman perustuksia olisi tarkoitus mennä, alle oleva patio pysynee paikallaan. Tekisi mieli vähän tilkitä alareunaa; alusta on sellaista tummanharmaata liuskekiveä ja rakoja jää enemmän tai vähemmän.

Pitäisi siis löytää halpa ja pienissä erissä saatava tiivisteratkaisu, joka mukautuisi hyvin alustan muotoihin.

Kyllä ne ihan ripsiäisen toukilta näyttävät. Vähän tavallista isompia vaan ja omituinen esiinmarssi. Vauriotkin alkavat vähitellen näkyä. Pistin 3% mäntysuopaa Sinolilla höystettynä tekeytymään. Kohta suihkuttelen tuota pihaa 5-10m säteeltä kasveista, lorautan loppuruiskuun vielä neemiä ja käyn läpi itse kasvit.

Mikäköhän invaasio nyt on meneillään? Vuorakauden aikana olivat kasvit saaneet niskaansa runsaasti kutsumattomia vieraita. Kovin näyttävät ripsiäisen toukilta, mutta ovat totuttua isompia (pituutta helposti 2mm). Tyypilliset vauriot loistavat poissaolollaan. Lisäksi hämmästyttää ilmestyminen kaikkialle (koko piha näyttäisi olevan täynnä noita, samoin työpaikan pihalta näyttäisi löytyvän myös) nopealla tahdilla ilman havaintoja aikuisista yksilöistä.

Seuraavaksi mäntysuopa- ja neemkaupan kautta kotiin ruiskuttelemaan...

Lainaus käyttäjältä: Miikos - tammikuu 22, 2014, 11:59:43 ap
Kai nyt muutaman jätät itelle jemmaan ens kaudelle? Laitan tänään itämään ja kertoilen jatkoa myöhemmin kuvien kera. Mielenkiintoista nähdä millaista yksilöä pukkaa  Annan yhelle kaverille myös muutaman siemenen, niistäkin laitan tänne raporttia tulemaan. Harmi kun joudut pitämään välivuoden 

Toki muutaman ja kaikki nuo, mitä sorriin lähettämistä podeista ovat peräisin, ne kun ovat askel juuri siihen suuntaan, mihin haluaisin tässä hommassa päästä.