toukokuu 23, 2024, 00:12:16 ap

Uutiset:

Iloista kasvatuskautta !!


Näytä viestit

Tämä jakso sallii sinun katsoa tämän jäsenen kaikkia viestejä. Huomaa, että näet vain niiden alueiden viestit, joihin sinulla on nyt pääsy.

Aiheet - tellie

1
Kysymys tulikin jo otsikossa =DD

Laimentaisi suuren SK:n (pigmenttiperustaista) voidetta pulloon ja suihkuttaisi. Ja onhan niitä suoraan suihkuteltaviakin olemassa.

Tuli vaan yksi päivä mieleen, kun pistin yhden chilin kärventymään, kun harson virittely ei kys. kohdassa ollut mahdollista.
2
Eli: Kuinka testataan se, mikä jo tiedetään ;)

Käytetyt tarvikkeet:
ruukkusora (Plantagen)
pH-down -liuos, sis. typpi- ja fosforihappoa (GHE)
vettä
pH-testi (TetraTest pH, GHE)
(nitrattitesti TetraTest NO3, karbonaattikovuustesti TetraTest KH)

OSA 1: Ruukkusoran vaikutus pH-arvoon.

Hydroilijat sanovat, että ruukkusoralla on taipumus nostaa hydron pH-arvoa. Testin tarkoitus oli seurata pestyn ruukkusoran vaikutusta pH-arvon muutokseen.

Oletukset

Kun aloitin testin, oletin
ettei vesijohtoveden pH-arvossa näy muutosta, koska arvo on muutenkin lievästi emäksisen puolella. Sen sijaan oletin, että ruukkusora nostaisi sankojen 2 ja 3 pH-arvoa siten, että sen voisi selkeästi huomata testeillä.
että pH-down liuksen käyttö nostaa veden nitraattiarvoa johtuen typpihaposta
että KH-arvo nousee testin edetessä

(KH eli karbonaattikovuus kuvaa veden sisältämää karbonaatin ja bikarbonaatin määrää. Karbonaatti pyrkii puskuroimaan liuoksia hieman emäksisiksi. Karbonaatteja esiintyy myös maaperässä yleisesti, joten oli loogista, että ainakin osa soran pH:ta nostavasta vaikutuksesta voisi olla seurausta liukenevista/reagoivista karbonaateista.)

Oletukset toteutuivat, noin pääsääntöisesti. Kuitenkin pH-arvo muuttui myös vesijohtovedessä havaittavasti. KH-arvon muuttui enemmän kuin mitä olin arvellut.

Testin suorittaminen

Pesin soran huolellisesti. Ensin valutin vettä pussissa olevan soran läpi kunnes pohjaan tehdyistä rei'istä pois valuva vesi muuttui kirkkaaksi. Sen jälkeen huuhtelin soraa sangossa ja viimeistelin tuloksen laskemalla suihkulla vettä siivilään kerätyn soran läpi. Sekoitin pestyn soran pesutuloksen ja raekoon tasaamiseksi.

Mittasin kolmeen sankoon 4 litraa vettä ja selvitin vesijohtoveden lähtöarvot.

Yhteen sankoon jäi vesijohtovettä sellaiseen (Sanko 1). Toisen happamuuden säädin pH-downilla arvoon n. 6,5 (Sanko 2), kolmannen arvoon 4,5 (Sanko 3). Aina liuoksen lisäämisen jälkeen sekoitin sangon sisällön ja odotin 30 minuuttia pH-arvon tasaantumista ennen mittausta ja mahdollista uutta lisäystä. Kun vesi oli säädetty halutuksi, mittasin pH-arvon lisäksi KH-arvon ja nitraattipitoisuuden.

Punnitsin 400 g (huuhtelun jäljiltä märkää) ruukkusoraa kuhunkin sankoon. Tilavuutena tämä tarkoitti noin yhtä litraa. Valitsin määrän käyttäen nyrkkisääntöä reson tilavuus = 4 x kasvatusastian tilavuus.

Seurasin pH-arvon muutosta kussakin sangossa GHE:n ja Tetran pH-testereillä. Lopetin pH-arvon muutoksen seuraamisen hieman yli kahden vuorokauden kuluttua. Tämän jälkeen annan soran liuota noin kuukauden ajan ja mittasin pH-arvon vielä kerran.

Testi sujui hyvin lukuun ottamatta sitä, että avomieheni potkaisi sankoa 1 sillä seurauksella, että vettä ja soraa läikähti yli. Koska kysymys ei ollut suuresta määrästä ja tämä tapahtui vasta loppuliuotuksen liotuksen aikana, sillä tuskin oli vaikutusta tuloksiin.

Tulokset

Testin aikana tein yhden mielenkiintoisen aistihavainnon: lähes heti soran lisäämisen jälkeen soran/veden haju sangoissa muuttui sen mukaan, missä sangossa oli eniten pH-downia. Vesijohtovettä sisältävä sanko hädin tuskin tuoksahti, mutta pieni, aivan aavistuksenomainen maan haju oli kuitenkin hyvällä tahdolla havaittavissa. Alhaisimpaan pH-arvoon säädetty sanko tuoksahti selvästi rikiltä siinä määrin, että kannen avaamisen jälkeen asiaan kiinni huomiota, vaikka ei erikseen nuuhkinutkaan. Haju katosi melko nopeasti, joskin myöhemmässä vaiheessa kaikkiin sankoihin ilmestyi pieni akvaarion/kalan haju, varmaankin mikrobitoiminnan seurauksena.

Numerot ja käyrät:

Vesijohtoveden lähtöarvot olivat:



Veden säätämisen jälkeiset, soran lisäystä edeltäneet arvot:



pH-mittausten tulokset numeroina. Kannattaa pitää mielessä, että tippatesteillä jos saa tuloksen 0,5 yksikö tarkkuudella, niin se on jo ihan hyvin. Desimaaleilla ei siis tässä taulukossa ole hitonkaan tekemistä mittaustarkkuuden kanssa, vaan mm. kahta desimaalia on käytetty ihan vaan siksi, ettei jokainen näillä tarkkuuksilla ja mittausmäärillä saatava arvo jotain,25 pyöristyisi arvoon jotain,3.

Puuttuva lukema tarkoittaa sitä, ettei mittausta ole tehty.



pH-arvot kuvaajana. Loppuliotuksen (Sanko 1kk) jälkeisiä arvoja ei ole huomioitu sovituksessa, koska epäilen mikrobitoiminnan (hiilidioksidi, muut aineenvaihduntatuotteet) vaikuttavan tuossa vaiheessa pH-arvoon jo varsin voimakkaasti. Etenkin Sanko 1:n tapauksessa näkee hyvin, että pH palasi lähes lähtöarvoonsa käytyään ensin ylhäällä.



Eipä siinä sen kummempia: testasin minkä oikeastaan jo tiesin. Olisi ollut hyvä, jos käytössä olisi ollut suomeksi sanoen vähemmän perseestä olevat pH-testit.

Muissakaan testeissä ei ("ylläri") oikein ole kehumisen varaa. Etenkin nitraattitesti, jota toivoin voivani käyttää haihtumisen aiheuttaman konsentroitumisen seuraamiseen, oli yksinkertaisesti aivan liian epätarkka. Ei tosin tullut yllätyksenä, koska aseteikko oli jo akvaariopuolelta tuttu.

Tässä vielä KH- ja NO3-testien tulokset:



Eli kuten nyt sokeakin otsallaan näkee, nitraattiin vaikutti pH-downin lisäys. Varsin odotetusti KH laski hapon vaikutuksesta sangossa 3, mutta loppua kohti KH-arvo nousi jokaisessa sangossa, sitä enemmän mitä vähemmän happoa sankoon oli laitettu.

En tunne tuon KH-testin toiminnan perustetta, eikä Tetra ilmoita tarkasti, mitä tuote sisältää. Tuotteen kerrotaan sisältävän etanolia ja värinmuutos on sinisestä keltaiseen.

Jos tästä nyt pitäisi jotain päätellä, niin tällaisen pienin uskon loikan voimalla voisin veikata, että ainakin tämä sora on tehty jonkin verran karbonaattia sisältävästä savesta, ja että karbonaatit voivat olla melko suuressakin roolissa siinä, kuinka sora vaikuttaa pH:n muutokseen. Wikipedian mukaan yksi aste karbonaattikovuutta vastaa noin 17,848 mg/L kalsiumkarbonaattia (CaCO3), mistä saanee jonkinlaista osviittaa noihin suuruuksiin, vaikka karbonaatti ei kalsiumkarbonaatista tulisikaan.

Mielenkiintoista olisi liottaa erilaisia soria, myös ihan oikeaa hydrosoraa, ja seurata KH:n ja pH:n muuttumista rinnakkain. Tosin aika arvattavaltahan se varmaankin näyttäisi.
3
Taustaksi:

Sekalaisten huonekasvien kanssa on tullut räplättyä ns. aina, eli kun kastelukannu alkoi pysyä käsissä, äitimamman kukat saivat vettä. Yläasteella sitten aloitin omien kasvien kanssa pelleilemisen. Chilit astuivat kuvaan vuonna -06, mutta kaikki multakasvatuksessa erinäisistä syistä.

2.3.2012

Syksysyä 2011 muutin uuteen asuntoon. Uudessa asunnossa on parveke. Ei ole vaikea arvata, mikä on suora seuraus näistä kahdesta faktasta: SAATANAN KOKOINEN HYDRO PARVEKKEELLE!!1!one

No jos nyt ei ihan saatanan kokoinen, kun ensinnäkin parveke on melko pieni ja sille pitäisi saada mahtumaan myös grilli ja ehkä jopa myös ihminen tai kaksi. Yhtä kaikki, on korkea aika päästä hydroilemaan. Homma lähtee aivan nollasta, eli siitä, että rakensin opiskelijaruokalan talvella jakamista sangoista ebb&floodin taimille. Ihan mukavaa materiaalia nuo sangot, koska 1) menevät sisäkkäin 2) ovat elintarvikekelpoista polypropeenia ja 3) sain ne ilmaiseksi. Haittapuolena on voimakkaahko kurpitsasalaatin haju, mutta toiveikkaasti odotan sen peittyvän hydroliemien pirtsakkaan tuoksahdukseen.

Homma eteni siinä mielessä tuskattomasti, että tarvittavat letkunpätkät sain napsaistua akvaarioille hankituista letkuista, jotka ovat elintarvikekelpoista en-muista-mitä muovia. Pumpun olin ostanut jo aikaisemmin, koska pitäähän sitä nyt ihmisellä aina olla varastossa yksi pieni pumppu, etenkin kun halvalla sai. Hyttysverkkoa "suodattimeksi", ettei mene pumppuun kiintotavara, sitten ei kun näytin vähän poraa sopiviin kohtiin ja sopivista kohdista pultit läpi niin, että sisempi sanko ei ole ihan keskellä ulompaa. Näin jää letkulle tilaa liemien vaihtoon, eikä tarvitse nostaa kasvatustilaa pois vaihtoa varten. Vaikka saa sen kyllä esim. pumpun putsausta varten, kun vaan pyörittelee mutterit irti ja nostaa.

Seuraava projekti: hydrolannoitteiden arpominen. Hyvin on muistissa nämä hommat joo lukion bilsasta, kyllä varmasti ihan lonkalta menee :D
4
Muut harrastukset ja elämä / bodmod
huhtikuu 10, 2007, 19:56:35 ip
Vapaassa sanassa alkaakin melkein kaikelle olennaiselle olla oma topic. On käsitelty lemmikkejä, seksiä, ruoansulatusta ja Idolsia, mutta bodymodifikaatioaihe selvästi puuttuu. Tämä seikka on siis mitä pikimmiten korjattava, vaikka sitten minun toimestani. Kertokaa siis suunnitelmistanne, niin toteutumattomista kuin totetetuistakin. Mikä olisi siistiä, millaisia fiiliksiä modaukset herättävät, mikä niissä kiinnostaa?

Itsellä modailu rajoittuu pitkälti kiinnostukseen aihetta kohtaan. Lävistyksiä löytyy korvista yhteensä yhdeksän ja navasta yksi, huulessa oli aikaisemmin mutta en malttanut olla leikkimättä korulla ja päätin valita legot ennemmin kuin lävärin. Tatuointeja ei vielä ole, mutta pitäisi jokin päivä selvitä liikkeeseen aikaa varailemaan, köynnöskuviotatskaa ajatellen, kunhan nyt flunssa antaa periksi. Olen halunnut jo pitkään tatuointia vasempaan korvalehteen, rusto-osaan, minkä vuoksi en sitä "voi" lävistyttää, vaikka noin näkyvään paikkaan tatuoinnin ottaminen ei tunnukaan hyvältä ajatukselta ennen suunnilleen eläkepäiviä :roll: Kun ei mahda työnantaja välttämättä hyvällä katsoa, mokomat ulkonäkörasistiset natsit ;) Kielen lävistyttäminen olisi myös kiva ajatus, mutta todennäköisesti en jaksaisi taaskaan olla leikkimättä korulla ja saisin kunnon Andy-legot.

Mikähän noissa sitten kiinnostaa? Sitä en osaa sanoa, mutta jo pikku-tellie piirteli käsiinsä ja leikki, että tatuointeja löytyi. Äiti meni sitten moisen piirtelyn kieltämään, ja sen jälkeen piti piirtää kontaktimuoviin ja liimata sitä ihoon :) Kiinnostus lävistyksiin löytyi huomattavasti myöhemmin, mitä en sitäkään oikein osaa selittää. Jotenkin korut vain tuntuvat osalta omaa kroppaa, ja kun joku niistä ei ole paikallaan on olo enemmän kuin alaston.
5
Muut harrastukset ja elämä / Piparkakkuarkitehtuuria
joulukuu 06, 2006, 15:14:35 ip
Sitä alkaa joulu lähestyä uhkaavasti, ja sen myötä myös piparkakkujen kulta-aika. Eräät meistä kenties tuntevat suurta, selittämätöntä, suuruudenhullua tarvetta rakentaa piparkakusta mitä monimutkaisimpia ja monimuotoisimpia rakennelmia, joita yleensä piparkakkutaloiksi kutsutaan.

Minulla on suuri onni ja autuus kuulua näihin henkilöihin, ja tänä vuonna tarkoituksena olisi rakentaa piparkakkulinna tai parikin. Ensimmäiseen on osat jo leivottu, ikävä kyllä pohja pääsi hieman kärähtämään syystä tuntemattomasta, mutta menköön nyt, harjoituskappalehan tuo vasta on. Kokoaminen valitettavasti ei ole tällä hetkellä mahdollista sillä sokeri pääsi loppumaan, mutta kauppojen avautumista odotellessa sitä voikin kaivella vanhoja kuvia rakennelmistaan...

Tässäpä ensimmäinen piparkakku"taloni":



Pääsyitä rakennelman heikohkoon laatuun on parikin: leivoin tuon autellessani äitiäni käsityökerhossa, jossa lapset leipoivat piparkakkutalot, ja lahjoitin sitten talon osia eräällä onnettomalle, joka oli laskenut omat osasensa väärin, ja sitten ihan rehellinen taidon puute. Ei niin että tulos olisi merkittävästi parempi ollut vaikka osaset olisikin tullut pidettyä; liimasin kuorrutteella, ja sehän ei mitään pide siinä ajassa, jonka minä jaksan sen kovettumista odotella.

Valitettavasti yhden vuoden talo tästä välistä puuttuu, en käsitä miksi en kuvannut sitä. Kyseessä kuitenkin oli ihan oikea talo, joskin varsin vinoseinäinen ja tasakattoinen...

Viime vuoden saldo sitten olikin huomattavasti parempi. Leivoin osalle kavereistani ja vanhemmilleni pienet piparkakkutalot sen sijaan, että olisin vaivautunut kortteja lähettelemään. Tässä muutama niistä:



Voi todeta vain, että huomattavaa kehitystä on tapahtunut. Buildining is leraning, tai jotain sinne päin, kuten lontoon murteella sanoisivat.

En usko olevani ainoa piparkakkuarkkitehti tällä foorumilla, joten kertokaapa omista rakennelmistanne kuvin ja sanoin, jakakaa parhaat ja pahimmat ideanne, kauneimmat ja kauheimmat rakennuksenne...
6
Asun kerrostalokaksiossa, jossa on tasan kaksi ikkunaa, toisen edessä sänky ja toisenkin eteen chilien laittaminen pysyvästi on hieman haasteellista. Tämä ikkunan edessä kuitenkin kasvattelin chilejäni (3 Bolivian Rainbowta, Thai ja ilmeisesti joku puolivilli). Bosset ja puolivilli kukkivat tuossa ikkunan ääressä ja tuottivat satoakin, thai ei erinäisistä syistä ennättänyt pukata ensimmäistäkään kukkaansa.

Nyttemmin kasvit hengailevat erillisellä telineellä, jossa niihin luo valoaan kaksi loisteputkea; Warm White ja Day Light, 56W putkia molemmat. Kukkia on pukannut lisää jokaiseen kasviin. Ensin Thai kukki oikein kunnolla, mutta pölytysyritykseni epäonnistuivat kaikki surkeasti. En nähnyt yhtä ainutta siitepölymurusta yhdessäkään kukassa, eikä yhtään hedelmääkään ole tulossa  :( Nyttemmin kasvi kukkii taas, mutta siitepölyä ei ole sen enempää.

Ensimmäisen satonsa kypsytelleet bosset ja puolivilli ovat nyt oikein innokkaasti olleet vääntämässä muutamaa kukka, ja näistä olen jokusen saanut jopa pölytetyksi, mutta siitepölyä on silminnähden vähemmän kuin kasvien kasvaessa ikkunalla! Tällöin siitepölyä oli kukka keltaisenaan, nyt sitä on pari hassua murusta.

Aluksi tietenkin syytin thaita siitepölyttömyydestä, mutta nyt on kyllä herännyt epäilys, että valossa tai jossakin muussa on jotain vikaa. Valon minä ensimmäiseksi keksin, putkien tuottamaa lämpöäkin olen vähän miettinyt, mutta toisaalta kasvien ollessa ikkunalla niillä oli silloinkin loisteputki päänsä päällä. Vähemmän watteja siinä oli, huomattavasti, mutta toisaalta se oli lähempänäkin. Kasvit olivat tuolloin tuuletettuja, nykyisessä sijoituspaikassaan eivät.
7
Kodin mausteinen kokkaus / Chiliketsuppi
lokakuu 06, 2006, 21:55:02 ip
Tällaista tuli tehtyä. Äijän eka toteamus maistamisen jälkeen oli, että nami, ja ihan jännän makuistahan tuo oli. Teimme kokeeksi puolikkaan satsin, lopputulosta tuli 5-6dl. Chilinä käytimme 14 kypsää bolivian rainbow'n hedelmää siemenineen.

Tarvikkeet:

1 kg tomaatteja
1-2 sipulia
chiliä oman maun + järjen mukaan
1 dl hillosokeria
1 dl viinietikkaa
2 tl suolaa



-Paloittele chili, tomaatti ja sipuli
-Laita kaikki ainekset kattilaan, keitä miedolla lämmöllä välillä sekoittaen noin puoli tuntia



Keiton aikana tomaatista poistuu nestettä, jolloin keitoksesta tulee huomattavasti juoksevampaa. Vaikka aluksi tuntuu kuin ei nestettä olisi ollenkaan, ei siis kannata lisätä vettä!



-Soseuta kuuma seos sauvasekoittimella tai yleiskoneessa



Kuuma seon on kuumaa; sitä ei siis kannata roiskia päälleen.

-Keitä seosta, kunnes siitä  tulee sopivan paksua
- Kaada seos hyvin pestyihin, kuumennettuihin tölkkeihin normaaliin säilöntätapaan



---

Tässä vielä kopiointiystävällinen versio ohjeesta:

Tarvikkeet:

1 kg tomaatteja
1-2 sipulia
chiliä oman maun + järjen mukaan
1 dl hillosokeria
1 dl viinietikkaa
2 tl suolaa

1: Paloittele chili, tomaatti ja sipuli
2: Laita kaikki ainekset kattilaan, keitä miedolla lämmöllä välillä sekoittaen noin puoli tuntia
3: Soseuta kuuma seos sauvasekoittimella tai yleiskoneessa
4: Keitä seosta, kunnes siitä  tulee sopivan paksua
5: Kaada seos hyvin pestyihin, kuumennettuihin tölkkeihin normaaliin säilöntätapaan
8
Homma lähti liikkeelle siitä, että maaliskuun alkupuolella avomieheni katseli ja ihmetteli innokkaasti chilisivustoja. Minä siihen sitte tokaisemaan, että jos kiinnostaa, niin ota vaan chilejä, kyllä noille tilaa järkätään. Siitä sitten paikkaa ja lajikkeita etsimään.

Lopulliseksi paikaksi tässä asunnossa päätettiin akvaarion päälle tehtävä teline, sitä odotellessa kasvit saisivat kasvaa "jossain". Saimme Bolivian Rainbow'n, Thain, White Bullet Habaneron ja Lemon Dropin siemeniä avomieheni serkulta, ja sitten ei kun kasvattamaan. Päiväkirjassa ei ihan kaikkea lue, mutta pääkohdat olen yrittänyt ottaa ylös. Päivämäärissä on pientä häikkää ja sellaista. Myöhemmin myös osoittautui, että avomies on enemmän syömis- ja katsomispuolella kuin itse innostunut kasvien hoidosta, joten minullehan nuo aika pitkälti jäivät :)

26.3.2006 - Päivä 1

Tänään kylvimme siemenet: noin 30 lemon dropia, 15 bolivian rainbow’ta ja kuusi white bullet habaneroa sekä thaita. Kasvualustana on noin 2/3 Daily – kukkamultaa ja 1/3 akvaarion pohjahiekkoja.

Siemenet saavat itää akvaariovalaisimen päällä, jossa lämpötila päivän aikana on noin 28–29 astetta, yöllä huoneenlämpö eli noin 23 astetta. Laatikot on peitetty elmukelmulla, johon on ilman vaihtumisen varmistamiseksi puhkottu reikiä.



Lähtötilanteen kuva on valitettavasti jokseenkin surkea, mutta kyllä siitä ympäristön näkee: akvaario kaappeineen (leveys 140cm), kaksi kituuttavaa orkideaa, orkideojen heikkotehoinen kasvivalo ja paljon turhaa romua.


2.4.2006 - Päivä 6

Ensimmäiset hennonhennot taimet (3 kpl) paikallistettu Bolivian Rainbow’sta. On aika alkaa ajatella lisävalon ja tuuletuksen järjestämistä taimille.

Saman päivän iltana Bolivian Rainbow’ssa on peräti kymmenen tainta, Thaissa kaksi White Bullet Habanerossa kolme. Lisävaloksi päätyy käyttämättä oleva yksiputkinen akvaariovalaisin Philipsin15W Aquarelle – putkella.


3.4.2006 - Päivä 7

Siirsimme taimelliset laatikot tyhjään 60 –litraiseen akvaarioon kananmunakennojen päälle. Valaisin on em. akvaariovalaisin em. putkella. Ostimme ajastimia voidaksemme säädellä tuuletusta (joka tosin ei altaassa onnistu) ja valaistusta.




4.5.2006 - Päivä 8

Säädimme eilen valaistuksen olemaan päällä klo 6-21. Akvaarioon tulee kiinni tietokoneen tuuletin, samalla ajastimella sekin, eli tuuletusaika on valoisa aika. (Myöhemmin osoittautui, että tuuletuksessa ja paisteen alla vedenkulutus on tähtitieteellinen, ja pieniin laatikkoihin upposi joka toinen päivä useampi desi vettä, mutta tämä havainto ei vaatinut uhreja, ainoastaan aiheutti lievää hämmästystä.)


16.4.2006 - Päivä 19

Koulimme Bolivian Rainbow’t. Tähän mennessä kaikki siemenet ovat itäneet, mikäli laskuista jätetään Lemon Drop, jossa ei ole näkynyt elonhäivää. Tosin Bolivian Rainbow’sta poistimme kaksi tainta tilaongelmien vuoksi.

Mullaksi tuli noin 2/5 hiekkaa lähijärven rannalta ja 3/5 Daily –kukkamultaa. Syynä tähän se, että kaupanmokomat eivät näin päästäispyhien aikaan tahdo olla auki emmekä saaneet lekasoraa, ja taimilla alkoi olla jo vähän turhan ahdasta. Juurten puolesta tosin ei olisi ollut erityisen kova kiire, vaikka vähän muuta pelkäsin. Multa on turhan tiivistä tavaraa jos minun mielipidettäni kysytään; toivottavasti ei tule ongelmia sen takia. Hiekan desinfioimme uunissa 300 asteessa ja opimme sen, että paistuvan hiekan tuoksu tuo mieleen merenrannan. Nimittäin hyvin loivan ja mutaisen rannan varsin merkittävän laskuveden aikaan.


20.4.2006 - Päivä 23

Koulimme loputkin chilit. Akvaariossa tulee olemaan ahdasta, mutta eiköhän tuolla harventumaa tapahdu tavalla tai toisella ennen kuin taimet ovat niin suuria, että vakavissaan alkavat olla toistensa tiellä. Ja ellei riittävää harvennusta käy, niin sitten pitää vain muuttaa ratkaisuja.




10.5.2006 - Päivä 43

Taimet ovat kasvaneet paljon, pisimmät ovat nyt vajaa 15 senttiä pitkiä. Tähän mittaan on venähtänyt yksi thai ja yksi bolivian rainbow. Nypin tänään ”varkaita” pois Bolivian Rainbow’eista jotta saisin kasveille kivemman, vähemmän puskaisen muodon.

Muutamissa purkeissa multa on homehtunut pinnalta hieman, ja olemme vieneet kolme pientä kasvia mökille ”itiöimään”, sillä emme halua nuuhkia homeitiöitä neniimme. Huomenna viemme 3 bossea ystävillemme tehdäksemme tilaa – akvaario alkaa olla hieman ruuhkautunut.
9
Edistyneempi chilinkasvatus / Valaistuspulmia
maaliskuu 12, 2006, 22:28:26 ip
(Tänne vai aloitteluun, no menköön nyt tänne.)

Kun asunnossa on kaksi ikkunaa ja molempien edusta on varattu by huonekalut (jotka eivät muuallekaan mahdu), on ryhdyttävä kasvattamaan chilejä pelkästään keinovalaistuksella, ja olen hieman eksyksissä noiden keinovalaisimien kanssa. Lisäongelmaa aiheuttaa vielä se, että opiskelija-asuntoon ei saa ihmeemmin reikiä porailla, vaikkakin seinältä löytyy lankku, jonka pitäisi toimia ripustusviritelmien pohjana. Tukevuus kyseenalainen.

Lajeja ei ole vielä valittu, mutta tilanahtaus rajoittaa valikoimia, ja melkoisen vahvat ennakkosuosikit ovat tällä hetkellä lemon drop ja thai, vaikka tämä nyt saattaa muuttua sen seitsemään kertaan.

Varsinainen kysymys kuuluu: miten hyvin chiljeä voi kasvattaa pelkän keinovalon avulla? Mikä olisi hyvä vaihtoehto, spna -valaisin? Jos, niin miten tehokas? (Pituutta chilihyllylle tulee noin 140cm, minkä muut huonekalut sanelevat. Korkeuden kanssa on pelivaraa). Lisäongelmana valaistusviritelmän alustan kestävyys, ellei sitten jalallinen alusta - missä ongelmana hinta, kun opiskelijabudjetilla kuitenkin ollaan liikkeellä.

Toinen ongelma on se, että ainoa paikka, johon kasvit mahtuvat, on tv -sohvan vieressä. Ja kasvivalot eivät arvatenkaan tee kovin hyvää töllöttämisnautinnolle, joten suuri kiusaus olisi kääntää kasvien vuorokausirytmi ylösalaisin (valaistus alkamaan aamutunneilla ja jatkuu myöhäiseen iltapäivään). Auringonvaloa eivät kasvit mainittavasti tule saamaan, mutta alapuolella paahtaa akvaariovalaisin - haittaako tämä ja/tai muut valot (loisteputki katossa) chilien elämää?
10
Jep, eli ensimmäisenä viestinäni ihmettelen tuolla kasvatus -osiossa olevissa vesiviljelyohjeissa yhtä kohtaa: "Tasoitetaan veden happamuus kasveille sopivaksi. Vesijohtovesi kun on liian hapanta. "Ph Down" kemikaali hoitaa homman helposti ja halvalla."

Hapantahan vesi (tai joku muu) on silloin, kun pH-arvo on alhainen. Vesijohtoveden pH on yleensä yli 7 eli menee emäksisen puolelle - ja kun pH -arvoa lasketaan, vesi tulee happamammaksi. Eli ilmeisesti vesijohtovesi on siis kuitenkin liian emäksistä chileille?

Joo, ei mikään suuri juttu, mutta iski vaan silmään (vähän pilkunviilaaja kun olen)  :)