Led valaistuksesta

[blakk]

Suurpainenatrium- tai monimetallilamppu läpäisee huomattavasti Led- valoa paremmin kasvukerroksia.

Tuossahan ei ole mitään perää, se on tutkimuksilla osoitettu. Hampputerminologiaa.

Väärinkäsitys syntyi kai siitä, että isompia lamppuja pidetään kauempana ja silloin ylä- ja alaoksilla on melkein saman verran valoa. Lamppu kiinni latvoissa alaoksat jäävät vähemmälle. Mistään läpäisemisestä ei ole kuitenkaan kyse.

Kyyyyllä tuo SPNA säteily paremmin väliainetta läpäisee kuin loisteputket tahi ledit... eli lux arvot ovat paremmat. Voidaan mun mielestä sanoa että SPN ja MH valaisimien säteet tunkeutuvat siis syvemmälle kasvustoon.

Itse törmään tähän kyllä tutkittuun tosiseikkaan toisen harrastukseni eli sukeltamisen parissa. Sameissa vesissä kaasunpurkaus (SPN) valaisimet ovat aivan omaa luokkaansa läpäisykykynsä perusteella... Aivan viimeaikoina ovat LEDit pystyneet haastamaan nämä 21w ja 35w teholuokissa... lumeneita on ledeissä ollut tarpeeksi jo pitkään, mutta käytännössä LEDit ovat olleet veden alla varsin tehottomia... eli eivät läpäise sameaa vettä

Sukellusta tähän asiaan on turha sotkea, mm. tälläkin foorumilla on käyty keskustelua (olikohan keskustelussa jopa linkkiä johonkin tutkimukseen/laajempaan keskusteluun) tuosta valon läpäisyn vaikutuksesta fotosynteesiin. En ala sen paremmin tuota keskustelua etsimään koska olen kännykän varassa tällä hetkellä.
Eli vaikka SPNAn valo läpäisee lehtiä paremmin, on tämä valo kuitenkin niin heikkoa, että se ei saa aikaan fotosynteesiä.

[sorrii]

Termi muuten on tunkeutuvuus. Jossa kyse on valon riittävyydestä alaoksille; ei tosiaankaan läpäisevyys. Eipä kasveja röntgensäteillä kasvateta ...
Kirkkaampaa valonlähdettä voi pitää kauempana latvoista, jolloin alaoksille "tunkeutuva" valo heikkenee suhteessa latvoihin vähemmän, kuin jos olisi heikompi valonlähde ihan kiinni latvoissa.

Valon voimahan siis heikkenee neljäsosaan kun etäisyys tuplaantuu = valonlähteen valaisupinta-ala siis kasvaa nelinkertaiseksi.
Auringonvalohan taas ei juuri heikkene matkalla vaikka isonkin koivun latvasta sinne alaoksille johtuen pitkästä etäisyydestä .. [edellyttäen ettei tiheä lehvästö estä valoa!!]

Lisäys: Toisekseen kun on se valonlähde lähempänä latvoja, niin latvan lehdet myös peittää suuremman pinta-alan katsottuna alaoksilta:
Koe: Tee sormillasi apinannäköinen varjokuva metrin päässä olevaan seinään A: auringon valossa; B: lampun valossa ... Vertaa kumpi on suurempi apina! //

[cornell]

juuri näin, lehtien läpi tuleva valo ei juuri kiinnosta, vaikka on silläkin luonnossa tiheiköissä kasvua ohjaava vaikutus... natikalla ampuu pisimmälle... oli varmaan vähän kaukaa haettu tuo mun sukellus esimerkki, mutta ollaan tarkkana...

[Pjoottori]

Niin kyllä valon intensiteetti on ihan oikea fysikaalinen termi / suure. Korjatkaa viisaammat seuraavaa jos olen väärässä. Valon intensiteetin määrää osaltaan aallon taajuus, amplitudi sekä se kuinka koherenttia "säteily on", eli kuinka hyvin samassa vaiheessa aallot kulkevat ( esim. laser jossa vaihe-erot ovat vakioita). Ja mitä suurempi intensiteetti valonlähteellä on sitä paremmin se läpäisee materiaalia. Tuskin intensiteetti mitään hampputerminologiaa on.

[Chilivaari]

Tuskin intensiteetti mitään hampputerminologiaa on.

Ei olekaan, vaan se on tarkkaan määritelty:
"Fysikaalisesti luonnollisin valon määrän mitta on valon intensiteetti, toisin sanoen teho pinta-alayksikköä kohti. Sen yksikkö SI-järjestelmässä on watti neliömetriä kohti (1 W/m2)."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valo#Valon_yksik.C3.B6it.C3.A4

Hampputerminologiaa sen sijaan on, että natikalla olisi joku suurempi "läpäisykyky", sano sitä vaikka intensiteetiksi. Ei ole.

[Pjoottori]

Toivottavasti en syyllisty saivarteluun  mutta tarkoitukseni oli vain aiheuttaa keskustelua aiheesta intensiteetti. Termiä läpäisykyky en käyttänyt aiemmin, kunhan mainitsin että natikan valo läpäisee paremmin kasvukerroksia. En ole mikään asiantuntija fysiikan ( enkä oikein minkään muun suhteen ), mutta rohkenisin silti väittää että juuri intensiteetistä johtuu valon kyky läpäistä materiaalia, en taaskaan käytä termiä läpäisykyky ; ) Intensiteetti ( ainakin näköjään wikipedian mukaan) määritellään suureen yksiköllä 1w/m2, kysymys ei tietenkään ole sähkötehosta... Ja se on sinällään hieman harhaanjohtava. Eikös tuo yksikkö kuvaa sähkömagneettisen säteilyn tehollista arvoa neliömetrille kaikilla mahdollisilla valonlähteen taajuuksilla, ymmärtääkseni se ei ota kantaa siihen kuinka koherenttia ( siis samanvaiheista) säteily on.

[cornell]

OK, tulipa tämäkin asia selvitettyä  mulla on nähtävästi vakavia väärinkäsityksiä näistä asioista... mää vaan ihmettelen tuon natikan säteilyn (EDIT) tunkeutumattomuutta kun ne 56 000 lm sinkoutuu kohti kasveja alle 20cm pituisesta hehkusta ja 36 w T8 loistariputkia tarvitaan tuohon lumen määrään 25 kappaletta ja ne on 120m pitkiä ja 2.6 cm paksuja eli hirveen isolle pinta-alalle jakautuu tuo  säteily

mutta ei kaapata LED ketjua... ja odotellaan ledien halpenemista. Minä käytän kasvatuksissani kaikkea resurssieni sallimaa tekniikkaa. LEDit korvaavat toivottavasti pian loistarit ja ehkä natikatkin!!

[Pjoottori]

Joo Ledit be. Kyllä se Ledien yleistyminen jo ainakin omassa ammatissa näkyy. Uudisrakentamisessa, sekä saneeraus / remontointi kohteissa lähes poikkeuksetta, pesutilojen, keittiöiden työtasojen sekä wc- tilojen valaistus toteutetaan erilaisilla ledi- ratkaisuilla. Myös tavallisen Gu10 kantaisen halogenin korvaajan saa jo inhimilliseen hintaan ledi- versiona. Kokoajan hinnat tulevat alaspäin. Taidanpa itsekin väsätä jonkunlaisen ledi hässäkän chilleille, varastosta löytyy pienempitehoisia aikalailla, jos niistä jotain keksis.

[tomppa,]

Ledit ovat ihan kohtuu hinnoissa jo jos mietitään sitä mitä se maksoivat kun tulivat markkinoille! Ostin itse vuosi sitten keittiöön kolme ledispottia ja ovat pelanneet moitteettomasti! Virtaa menee vain 3w per polttimo, ovat kiskossa kiinni. kuvaa voin pistää myös jos joku tahtoo
Mutta uskon että led tekniikkakin kehityy vielä huimasti 

[Pete M]

.

[PP]

Meillä on 48 W ledinauhaa keittiön kaappien alla ja kaappien yläpuolella olevat 12 V 10 W halogeenit (14 kpl) on korvattu G4-kantaisilla ledeillä. Kahdessa spottilampussa on 3 kpl Bilteman 3 W ledejä ja muutama kaappi odottaa vielä halogeenien vaihtamista ledeihin. Nuo kaikki on jälkiasennuksia -99 vuoden talossa. G4-kantaiset ledit on jostain kiinakaupasta ja nauha Ledtekistä Suomesta. Kasveille en ole edes harkinnut ledejä.

[sorrii]

Noiden normaalien kotiledien käytöstä kasveille ei taida paljon löytyä juttua, kuitenkaan...

Mä oon vähän kokeillut jotain 3W spoteilla, joita on ollut välillä LiDL'issä. Noita on monella eri kannalla: mulla GU10-kantaisia sekä pari e27 ja e14 -kantaista.
Keltaisennäköisiä kantikkaita smd-ledejä niissä, ja merkintä 3000K. Väri on ihan miellyttävä valkoinen; selvästi valkoisempi kuin vaikkapa 1W halpisledeissä (=Verkkokaupassa 1,95€/kpl) jotka on warm whitejä sekä cool whiteja. Siis silmämääräisesti noi LiDLin spotit on aika luonnollisen valkoisia...

Tollaisia ledejä en tiet mennyt ostamaan kuvitellen että nyt sain hyviä kasvilamppuja, vaan korvatakseni asunnon valaistuksessa halogeenit ja hehkut.

Kokeillahan sitten tiet täytyy!
Viime kesän lopulla ja syksyllä oli 4kpl (12W) noita kiskossa valaisemassa ½m päästä yhtä isoa cajamarcaa joka oli varjoisessa paikassa parvekkeen takana (=ikkunan edessä, mutta varjossa)
Cajamarca kasvoi, vihersi, viihtyi ja jopa kukki ihan kunnolla; hedelmää taisi tulla yksi tai ei yhtään (kasveja oli useampia eri paikoissa; osasta tuli jokunen hedelmä)

Yhtä lähes kuolevaa cascabelia amppelissa (annuuum) valaisin piruuttani yhdellä spotilla (3W) jonka laitoin ketjuihin 10cm päähän kasvista: Se piristyi näkyvästi, ja alkoi kukkia:
En katsonut asiaa loppuun vaan vein kasvin myöhemmin ulos satoamaan..

Yksi huonekasviryhmä on ollut koko talven kämpän pimeimmässä nurkassa jossa kaksi spottia (=6W) valona ½-1m päässä kasveista (rönsylilja, limofiikus, jukkapalmu)
Nuohan ovat kanssa viihtyneet ihan hyvin talven yli kuivassa, kuumassa, pimeässä kerrostaloasunnossani.

Eli väittäisin etteivät ainakaan ihan turhia lamppuja ole perusledit kasveillekaan. Mun näppituntuma on että 3-4kpl noita 3 wattisia korvaa hyvin yhden 36W loisteputken ... ehkä
Varmasti ainakin luonnonvalon lisänä jossain ikkunoilla tekevät osansa. Ja talvielättelyssä.

Toisekseen en mä ole satoa saanut aikaiseksi 120W kasviledilläkään, jossa pitäisi olla ihan ok. dual-spectrum värit. Se toimisi ehkä ihan lähellä kasveja, mitä en oo kovin kokeillutkaan.
Kuitenkin samassa paikassa samalla etäisyydellä 250W natikka sai aikaan satoa ihan kohtuullisesti; jopa TSMB teki muutaman myrkkypalleron.

Uutta tekniikkaa on kiinnostavaa kokeilla!
Silti jos intressi on vain tuottaa chileistä (talvella) syätävää, niin sanoisin: "Älä pelleile: osta natikka..."  [tai 300-600W ledi, ehkä...]

[Pjoottori]

Tossa olisi hyvä vastaus kasvatukseen jos olis rahaministeri......; http://www.vplux.fi/rikkiplasmavalaisimet/

[omarosa]

Hampputerminologiaa sen sijaan on, että natikalla olisi joku suurempi "läpäisykyky", sano sitä vaikka intensiteetiksi. Ei ole.

Vaari taitaa ymmärtää paremmin hamppuköyden raaka-aineen kasvatustavat, kuin valon eri aallonpituuksien olemusta. 

[sammal]

Hitto pitäskö se ite ottaa pahvilaatikko testit, natikka vs led ?
Mutta vaikea verrata kun esim markkina puheiden mukaan joku 200w led vastaa 600w natikkaa 
Ja todellisuudessakin jos otetaan se 600w molempia valoa  niin niin, niin ?

[biblo]

Suosittelen vielä harkitsemaan 600 SPNA-valaisimen laittoa pahvilaatikkoon, ainenkaan valo kytkettynä.

[Chilivaari]

Vaari taitaa ymmärtää paremmin hamppuköyden raaka-aineen kasvatustavat, kuin valon eri aallonpituuksien olemusta. 

Iskitpä taas kirveesi kiveen. Sellaista sattuu.
Koko työurani ennen eläkkeelle jäämistä ja chilinkasvatukseen siirtymistä työskentelin valon ja sen ominaisuuksien parissa. Yhden käden sormilla ovat varmaankin laskettavissa ne foorumilaiset, jotka tietävät enemmän valosta. Niitäkin toki on, ja sinä kuulut etevimpien joukkoon. 

Mistään ei kuitenkaan saa sellaista varmuutta oikeassa olostaan ja hienoja termejä käyttöönsä kuin hamppufoorumeilta. Sen koulun käyneiden kanssa on turha väitellä. Heillä on oma totuutensa.

[mohla]

Odotan innolla, kun joku kohta kertoo natikasta tulevan valon kulkevan kovempaa kuin muiden valonlähteiden valon! Vastaavaa shaibaa tämä läpäisykyvyn ylistys.

[sorrii]

 
Jaaritellan ny vielä lisää tästä valon "läpäisykyvystä" ja "tunkeutuvuudesta":

Mä olen itse (uskallan myöntää) järkeillyt aisaa tutkiessani ja guuglaillessani että tässä on samanlainen ilmiö kuin juoruissa!
Joku on keksinyt termin läpäisykyky. (puhuu lehvästön läpäisystä - ei lehtien; valosta joka pääsee lehtien välistä syvemmälle kasvustoon)
Toinen on keksinyt paremman termin tunkeutuvuus: kuinka syvälle kasvustoon valo tunkeutuu ... tai ulottuu ...
Kolmaskymmeneskolmas uskoo että natikan supervalo menee lehtien läpi; näkyyhän auringonvalokin silmäluomien läpi..
"Yksinkertaista! - Kirjoitampa tästä tieteellisn artikkelin Hamppufoorumille muiden koristehampun kasvattajien iloksi, ehkä muidenkin  "

Kysymys on kokoajan siitä ongelmasta, että keinovalossa (erityisesti) tahtovat kasvin alaoksat jäädä ilman valoa.
Kun sitten valonlähde tuodaan lähelle kasvin latvoja, varjostavat lehdet alla olevia. Lisäksi lähellä olevan valonlähteen valo hajaantuu eli heikkenee kauempana valaistavan pinta-alan suhteessa. Ilma väliaineena tuskin valoa kovin paljon heikentää huonetilassa, ellei sitten ole täynnä savupilveä tai tosi-iso huone!

Luonnossa aurinkoon verrattuna maa on pieni nuppineulanpää jossain kaukana joten maahan kulkeutuva valo ei hajaannu ollenkaan vaan päivastoin "tiivistyy" - käytännössä yhdensuuntaista valoa siis. Yhdensuuntaisia valonsäteitä eivät ne lehvästöt varjosta samaan tapaan kun lähellä olevaa lamppua. Kolmanneksi ja neljänneksikin aurinko kiertää päivän aikana pitkän ympyrän koillisesta luoteeseen, ja kaikki sisemmätkin lehdet saa valoa ainakin vähän aikaa ja sininen taivaankansikin valaisee katossa olevaa loisteputkea tehokkaammin.

Natikan tunkeutuvuus vs, heikommat lamput perustuu siis vain siihen, että valonlähdettä voi pitää kauempana. Tehokkaan lampun hajavaloakin varmaan riittää lehvästöön paremmin, kuin jonkun 20W eslin. Kaikkia valonlähteitä voi vahvistaa suuntaamalla valoa ja ohjaamalla kaikki hajavalokin heijastimilla kasville. Kasvatusteltoistahan ei juuri valoa karkaa ulos. Ihanne varmaan olisi pyörivä kasvatusalusta tai kiertävä lamppu sekä heijastavat seinät ympärillä. Vielä kun tuuletin puhaltaa tukka putkella niin ei ole seisovia varjoja lehvästössä ...

Ainiin! Tässä ketjussa puhutaan Led-valaistuksesta! Mitenkököhän tää valon läpäisevyys tunkeutui tännekin ... 

[Chilivaari]

Ainiin! Tässä ketjussa puhutaan Led-valaistuksesta! Mitenkököhän tää valon läpäisevyys tunkeutui tännekin ... 

Niin puhutaan.
Nyt on virallisesti todettu, että meille myydään roskaa, suorastaan vaarallisia ja sähköverkolle ja muille sähkölaitteille häiriöitä aiheuttavia ledivaloja:
http://yle.fi/uutiset/tiede_ja_tekniikka/2012/02/tukes_led-valaistustuotteissa_paljon_puutteita_3278325.html