Aloittelijoiden chilikysymykset. Kysy täällä ensin!

[yan]

Onko tietoa mikähän taimilla olisi vikana, kun niiden lehtiin on alkanut ilmestyä ruskeita laikkuja.
Liikaa vai liian vähän ravinteita? Tai mahdollisesti jotain muuta?

Kyseessä on noin kuukauden ikäiset 25 W ledilampulla kasvatetut kasvit, joissa on useampia lehtiä.

Yritin ottaa kuvaa, mutta jostain syystä en saanut pieniä pisteitä oikein tarttumaan huonoon kameraani.

[ChiliK]

Jos about 10 cm pitusissa taimissa alkaa ilmestyä rosvoja (= Varren ja lehden ruodin välistä kasvavia uusia lehtiä?) niin pitäisikö/kannattaisiko ne ottaa pois?

[Kimppu]

Jos about 10 cm pitusissa taimissa alkaa ilmestyä rosvoja (= Varren ja lehden ruodin välistä kasvavia uusia lehtiä?) niin pitäisikö/kannattaisiko ne ottaa pois?

Eipä niitä varkaita chileistä ole tapana poistella. Jos nuin pienessä taimessa jo varkaita näkyvissä niin paremminkin onnittelisin itseäni tuuheutuvasta kasvista.

[masaiman]

toisaalta ne varkaat myös voi halutessaan poistaa jos kasvista on tarkoitus saada esim. Pienen puun näköinen kuten oma short yellow tabasconi. Jos aiot vaan satoa saada/mahd tuuhean puskan niin älä poista.

[PP]

Myöhemmin satovaiheessa ainakin baccatumeista on syytä poistaa alhaalta lähtevät pystyversot, koska niihin ei tule juuri lainkaan podeja joten ne ovat kasville pelkkää energianhukkaa.

[Herpiili]

Myöhemmin satovaiheessa ainakin baccatumeista on syytä poistaa alhaalta lähtevät pystyversot, koska niihin ei tule juuri lainkaan podeja joten ne ovat kasville pelkkää energianhukkaa.

Enpä nyt niinkään sanoisi, ainakin Aji Cristal tekee alhaalta lähteviin versoihin ihan samalla tavalla podeja kuin muihinkin oksiin, toki jos alin kasvusto ei saa valoa niin voi satoisuus jäädä niissä oksissa uupumaan. Jos valo riittää niin ei ole pakottavaa syytä niitä poistaa.

[PP]

Enpä nyt niinkään sanoisi, ainakin Aji Cristal tekee alhaalta lähteviin versoihin ihan samalla tavalla podeja kuin muihinkin oksiin, toki jos alin kasvusto ei saa valoa niin voi satoisuus jäädä niissä oksissa uupumaan. Jos valo riittää niin ei ole pakottavaa syytä niitä poistaa.

Oma kokemus on viime kesältä lähinnä Lemon dropista ja Campanesta. Molemmat teki paljon pitkiä haaroja alhaalta ja keskivaiheilta lehtihangoista ja niissä oli kukkia/podeja selvästi vähemmän kuin ylempänä päähaaroissa. Valon määrästä ei ollut kyse, koska haarat oli tosiaan pitkiä ja ne muutamat podit oli yhtä korkealla ja samassa ryteikössä kuin päähaarojenkin podit. Aji cristal ei kasvanut yhtä raivokkaasti, joten siitä en osaa sanoa.

[ilperoinen]

hei kuules kärsä, yritin ettii tietoo täältä foorumilta mut eipä löytynyt. Mitä meinaa F1 tai F2 tai F3 kun puhutaa chileistä?

[Abloy]

hei kuules kärsä, yritin ettii tietoo täältä foorumilta mut eipä löytynyt. Mitä meinaa F1 tai F2 tai F3 kun puhutaa chileistä?

Ne on risteytyksen sukupolvia. F1 on siis eka risteymäsukupolvi, F2 niiden jälkeläisiä jne.

[Kimppu]

Kun risteytetään onnistuneesti kahta eri lajiketta, saadaan siemeniä, joista kasvaa F1-polven kasvi. F1-polven kasvit eivät ole vielä vakiintuneita lajikkeita, joten jos käsissäsi on vaikkapa Apache F1 -nimellä kulkevia siemeniä, niistä voi kasvaa erilaisia kasveja. Kun näistä f1-polven siemenistä kasvaa kasveja, ovat ne f2-polvi, ja niin edelleen.

E: Hias olin.

[ilperoinen]

Kun risteytetään onnistuneesti kahta eri lajiketta, saadaan siemeniä, joista kasvaa F1-polven kasvi. F1-polven kasvit eivät ole vielä vakiintuneita lajikkeita, joten jos käsissäsi on vaikkapa Apache F1 -nimellä kulkevia siemeniä, niistä voi kasvaa erilaisia kasveja. Kun näistä f1-polven siemenistä kasvaa kasveja, ovat ne f2-polvi, ja niin edelleen.

E: Hias olin.

Tänks kärsälle ja abloylle. Jotain tällästä oletin mutta tietoo kaipasin ja sitä sain. Mulle tulee olemaan 10-14 lajiketta. jos kasvatan kaikkia vieri vieres niin saattaa tulla mielenkiintosia f1, f2 lajikkeita, AIKANAAN?

[Zabi]

- Mendelin ensimmäinen sääntö; "F1-polven yksilöt ovat keskenään samanlaisia".
- Mendelin toinen sääntö; "F2-polvessa syntyy erilaisia yksilöitä tietyissä lukusuhteissa".

"Mendelistiset hybridit. Jos kaksi yksilöä eroaa toisistaan yhdenkin ominaisuuden suhteen, niiden risteytymisen tuloksena syntyy hybridejä. Jos toinen vanhemmista on homotsygootti vallitsevan ominaisuuden suhteen (AA) ja toinen peittyvän ominaisuuden suhteen (aa), ovat ensimmäisen polven jälkeläiset (F1-polvi) hybridejä eli heterotsygootteja (Aa). Kun F1-polven kasvi itsepölyttyy tai kaksi F1-polvea risteytetään keskenään, seuraavassa sukupolvessa (F2) neljäsosa on samanlaisia kuin toinen isovanhemmista (AA), samoin neljäsosa samanlaisia kuin toinen isovanhemmista (aa) ja puolet jälkeläisistä on F1-polven kaltaisia."

http://puutarha.net/keskustelut/messages/5734/362.html?952954048

[ilperoinen]

.....hybridejä eli heterotsygootteja (Aa). Kun F1-polven kasvi itsepölyttyy tai kaksi F1-polvea riste...

joo... *krhm*.. tämä selvä

[Nikodeemus]

- Mendelin ensimmäinen sääntö; "F1-polven yksilöt ovat keskenään samanlaisia".
- Mendelin toinen sääntö; "F2-polvessa syntyy erilaisia yksilöitä tietyissä lukusuhteissa".

"Mendelistiset hybridit. Jos kaksi yksilöä eroaa toisistaan yhdenkin ominaisuuden suhteen, niiden risteytymisen tuloksena syntyy hybridejä. Jos toinen vanhemmista on homotsygootti vallitsevan ominaisuuden suhteen (AA) ja toinen peittyvän ominaisuuden suhteen (aa), ovat ensimmäisen polven jälkeläiset (F1-polvi) hybridejä eli heterotsygootteja (Aa). Kun F1-polven kasvi itsepölyttyy tai kaksi F1-polvea risteytetään keskenään, seuraavassa sukupolvessa (F2) neljäsosa on samanlaisia kuin toinen isovanhemmista (AA), samoin neljäsosa samanlaisia kuin toinen isovanhemmista (aa) ja puolet jälkeläisistä on F1-polven kaltaisia."

http://puutarha.net/keskustelut/messages/5734/362.html?952954048

[sekavaa höpinää kera punaviinin]
Totta tämä, tosin oletuksella, että P-polven yksilöt ovat molemmat homotsygootteja JA eri alleelit omaavia. En tietenkään mitään tajua chilien genetiikasta, mutta esimerkiksi ihmisillä vaikkapa veriryhmää koodaa ainakin kolme alleelia (A, B ja a [O-veri] joista tietysti vain kaksi per henkilö). Samaten pidemmälle miettiessä kaikkien geenien alleelit eivät ole yhteisvallitsevia, vaan jokin alleeli saattaa olla dominoiva (heikosti tahi vahvasti). Tällä pyrin siihen, että mikäli vanhemmat eivät ole homotsygootteja sekä tarkasteltava geeni ei ole yksiselitteisesti resessiivi/dominantti ja vain kahden alleelin geeni, tulee risteytyskaaviosta melkoisen sekava aika nopeasti. Lisäksi lajike ei ole stabiili mahdollisesti moneen sukupolveen, koska resessiivit alleelit voivat roikkua mukana teoriassa vaikka kuinka pitkään. Ja blaablaablaa.
[/sekavaa höpinää kera punaviinin]

[Blade]

Terve

Muutama seikka askarruttaa aloittelijaa. Kylvin siemenet briketteihin pari viikkoa sitten ja nyt siellä on pisimmät jo sellaisia 4-5 cmn pitkiä. Laitoin jokaiseen brikettiin kaksi siementä. Hidas itäminen johtui varmaankin siitä, että aattelin, ettei lämpötila NIIN paljoa vaikuta. Eivätpä alkaneet itämään ennenkuin vein ne kylppärinlattialle, jossa on lattialämmitys ja lämpötila lattianrajassa 28C.

Missä vaiheessa taimet kannattaa erotella omiin ruukkuihinsa?
Missä vaiheessa kasvua lannoittaminen kannattaa aloittaa?

[mohla]

Muutama seikka askarruttaa aloittelijaa. Kylvin siemenet briketteihin pari viikkoa sitten ja nyt siellä on pisimmät jo sellaisia 4-5 cmn pitkiä. Laitoin jokaiseen brikettiin kaksi siementä. Hidas itäminen johtui varmaankin siitä, että aattelin, ettei lämpötila NIIN paljoa vaikuta. Eivätpä alkaneet itämään ennenkuin vein ne kylppärinlattialle, jossa on lattialämmitys ja lämpötila lattianrajassa 28C.

Missä vaiheessa taimet kannattaa erotella omiin ruukkuihinsa?
Missä vaiheessa kasvua lannoittaminen kannattaa aloittaa?

Periaatteessa joitain lajikkeita voi koettaa kasvattaa kaksi per ruukku, esim. amppelissa voi toimiakin, mutta muuten erottelisin suht aikaisin taimet erilleen. Ensimmäisten oikeiden lehtien kohdalla voi hyvin erotella, kun silloin kestävyyttä taimella on jo hyvin ja juuret eivät ole kovin kummoiset. Mitä pidemmälle sen venyttää, niin sitä enemmän saa juuristoa harmikseen erotteluun.

Pelkkiä turvebrikettejä voi jo hivenen lannoitetulla vedellä kastella, jos ehtivät kuivua alkukastelun jäljiltä. Jos siirrät ravinteikkaaseen multaan (aurinkomulta, puutarhamulta jne.) niin alkuun ei tarvi lannoittaa, mutta merileväuutetta kannattaa antaa kasteluvedessä ja sumuttelussa. Vähäravinteinen kaktusmulta, turve tms. voi vaatia jo aiemmin lannoitusta. Jonkun viikon jälkeen voi jo alkaa kevyesti lannoittamaankin vettä. Seuraavassa ruukunvaihdossa kannattaa ehkä sitä edellistä lannoitemäärää vähän alentaa hetkeksi ja taas pikkuhiljaa nostaa. Mullassa riittää aika hyvin alkuun ravinteita. Liika typpi tulee eteen monesti mustassa mullassa ja liiassa alkulannoituksessa esim. keltareunaisina lehtinä, mutta sitten kasvuun sitä typpeä saa pikkuhiljaa lisätä, jolloin riittävällä valolla alkaa tuloksia tulla. =)

[masaiman]

Oon kokeillu kasvattaa kahta kasvia samassa ruukussa ihan aikuiseksi asti kokeilumielessä varsin vaihtelevin tuloksin. Jotkut yksilöt (lajista riippumatta) kasvavat sulassa sovussa tasavauhtia, toisissa on toinen kasvi jäänyt tyngäksi/kuollut kokonaan pois. Jos aiot erotella ne, älä odota ainakaan kolmatta lehtiparia kauemmas. Juuristo alkaa olla jo niin vahva että molempien taimien menetys on todennäköistä kun joudut ne väkivalloin erottamaan. Kasvatusmateriaali vaikuttaa oman kokemukseni pohjalta tähän jonkin verran. Ja muista käsitellä pikkuisia hellävaraisesti. Haalealla vedellä pienellä virtauksella juuripaakun huuhtelu avausvaiheessa helpottaa huomattavasti prosessia kunhan putsaat sen ympäriltä ensin suurimmat mullat ettet tuki viemäriä...

[jre]

Ehtoota.
Eka postau tälle foorumille.

Olen tässä aloittamassa hatarin askelin taipalettani chili-hulluuteen.
Parina kesänä on jostain Plantagenin massatuotanto-taimesta joku puska kasvatettu ja satoakin on saatu, mutta kiinnostus kasvaa ja Fataliista siemenlähetys saapui viikko sitten.

Olen tätä foorumia ja erinäisiä muita lähteitä lueskellut ja on herännyt pari kysymystä/tarkistusta vaativaa asiaa:

Ensinnäkin idätys, kivivillakuutioissa olen aikonut idättää, pitääkö idätysastiassa olla reilusti vettä, n. kuutioiden yläreunalle asti? Vai riittääkö, että kuutiot on kunnolla läpikosteita ja nestettä jonkunverran pohjalla?

Ja sitten valaisusta (kun se aika koittaa)
Ikean Tertal-pöytävalaisinta jossain postauksessa suositeltiin, seuraavassa taas Prisman vastaavaa joka ilmeisesti olisi jämäkämpi.
Mites näihin uskaltaa laittaa esim. 30W Biltema ESL:n kiinni pidemmäksi aikaa? Prismassa kävin viikonloppuna ja sattui myyjä juuri pyörimään lamppuosastolla niin kysyin miten ison ESL:n lamppuun uskaltaa laittaa ja mainitessani 30W Esl:n myyjän hiukset nousivat pystyyn, 11W oli myyjän mielestä yläraja, max. 60W hehkulamppu siihen taisi lootan tietojen mukaan mennä.

[Rankkapanda]

Ensinnäkin idätys, kivivillakuutioissa olen aikonut idättää, pitääkö idätysastiassa olla reilusti vettä, n. kuutioiden yläreunalle asti? Vai riittääkö, että kuutiot on kunnolla läpikosteita ja nestettä jonkunverran pohjalla?

Riittää että kivivillakuutiot pysyvät kosteina, eli nestettä jonkin verran pohjalla.

Ja sitten valaisusta (kun se aika koittaa)
Ikean Tertal-pöytävalaisinta jossain postauksessa suositeltiin, seuraavassa taas Prisman vastaavaa joka ilmeisesti olisi jämäkämpi.
Mites näihin uskaltaa laittaa esim. 30W Biltema ESL:n kiinni pidemmäksi aikaa? Prismassa kävin viikonloppuna ja sattui myyjä juuri pyörimään lamppuosastolla niin kysyin miten ison ESL:n lamppuun uskaltaa laittaa ja mainitessani 30W Esl:n myyjän hiukset nousivat pystyyn, 11W oli myyjän mielestä yläraja, max. 60W hehkulamppu siihen taisi lootan tietojen mukaan mennä.

Omissa Ikean Tertial valaisimessa oli kiinni 50 watin eslit ja en mitään lämpöongelmia huomannut, ei kauheasti tuntuneet kuumentuvan.

[Abloy]

Saako noita >30W energiansäästölamppuja ees muualta kuin kasvatustarvikekaupoista? En oo missään nähny