Aloittelijoiden chilikysymykset. Kysy täällä ensin!

[Chilijamppa]

Itse idätin ensin kivivillakuutiossa minikasvihuoneessa ja sitten vasta siirsin lannoitevedellä turvotettuun kookokseen, kun taimet olivat ensin vähän varttuneet.

Mitäs kookosta olet käyttänyt?

[Jani M]

Kookoksessahan ei ole ollenkaan ravinteita, joten sitä on lannoitettava, ihan alusta alkaen. Itse olen lannoittanut samoilla litkuilla, kuin vesiviljelykasveja ja oikein mainiosti ovat kasvaneet.


Kookoskuidussa kasvi tuntuu tekevän samantyylisiä juuria kuin vesiviljelyssä muutenkin.

[liimamake85]

Joo luinkin jostain, että ei ole lannoteita niin pistin tällä kertaa lannoite veteen. Mulla on kyllä johtokykymittari, että mikähän olis hyvä lukema? Noin muutenkin sitten bubblerissa. Nyt on isolla taimella 1400 noin suunnilleen. Saattaa ehkä hiukan nousta vielä, kun sekoittuu paremmin. Kookokset on ebaysta siemenien mukana tulleita. Tuo mitä koitan nyt saada edes sirkkalehdille oli johtokyky 1960 joka on ehkä liikaa? Laimensin vähän. Ja lannoitteena on puutarhan kesä joka lukeman perusteella sopii ainakin ihan kohtalaisesti vesiviljelyynkin. Koitan päästä suht halvalla Onko ph arvolla kuinka väliä tuolla siemenellä? Bubblerin säädin tänään 5.3, kun sain ph-down jauheen hyppysiin.

[sorrii]

...johtokyky 1960 joka on ehkä liikaa?

Johtokyky?? PPM-mittari ilmeisesti ..

Cannan coco -lannoitteella kehoitetaan alusta asiti antamaan 4+4ml /l jolla tulee PPM ~1050
Atami B'Cuzz'lla aloitetaan 0,5-1 ml/l A+B komponentteja molempia josta se nostetaan parin viikon välein 6'ssa viikossa 3+3ml annokseen jolla tulee se sama PPM 1050 ...

Ota noista selvää. Ja arvailla voi mille kasveille annokset on ajateltu 

Kekkilän nettisivulla on paprikankasvatusopas jossa puhutaan alusta asti yli EC 2 lukemista kivivillalla [EC2 = PPM1000]

Siltikin tuo 1960 johtokyky olisi siis melkein 4 joka kuulostaa kovalta isolle kasville hedelmäntuotossa, saatikka taimille ...
Kookoksella ne "johtokyky" -lukemat on samoja kuin vesiviljelyssä. Chiliwikissä on ohjeita joissa on yksi näkemys. Täällä foorumilla kuulee käytettävän hyvinkin korkeita lukemia. Mä olen käyttänyt sisällä talvella kohtuullisella valaistuksella sen johtokyvyn ~PPM 800 molemmin puolin: Alussa ~400 ... Hyvin ovat kasvaneet mun kriteereilläni ...

Lisäys: Ei mun tietääkseni missään ohjeissa lannoiteta idätyksessä. Kookoksellakin aletaan lisäämään lannoitetta kun sirkkalehdet ovat kunnolla nouseet. Kyllä siis ihan pikkutaimilla minä välttäisin antamasta vahvempaa litkua kuin PPM=400 ... Toiset lehdet kun aukeavat niin aletaan nostamaan ...

[liimamake85]

...johtokyky 1960 joka on ehkä liikaa?

Johtokyky?? PPM-mittari ilmeisesti ..

Cannan coco -lannoitteella kehoitetaan alusta asiti antamaan 4+4ml /l jolla tulee PPM ~1050
Atami B'Cuzz'lla aloitetaan 0,5-1 ml/l A+B komponentteja molempia josta se nostetaan parin viikon välein 6'ssa viikossa 3+3ml annokseen jolla tulee se sama PPM 1050 ...

Ota noista selvää. Ja arvailla voi mille kasveille annokset on ajateltu 

Kekkilän nettisivulla on paprikankasvatusopas jossa puhutaan alusta asti yli EC 2 lukemista kivivillalla [EC2 = PPM1000]

Siltikin tuo 1960 johtokyky olisi siis melkein 4 joka kuulostaa kovalta isolle kasville hedelmäntuotossa, saatikka taimille ...
Kookoksella ne "johtokyky" -lukemat on samoja kuin vesiviljelyssä. Chiliwikissä on ohjeita joissa on yksi näkemys. Täällä foorumilla kuulee käytettävän hyvinkin korkeita lukemia. Mä olen käyttänyt sisällä talvella kohtuullisella valaistuksella sen johtokyvyn ~PPM 800 molemmin puolin: Alussa ~400 ... Hyvin ovat kasvaneet mun kriteereilläni ...

Lisäys: Ei mun tietääkseni missään ohjeissa lannoiteta idätyksessä. Kookoksellakin aletaan lisäämään lannoitetta kun sirkkalehdet ovat kunnolla nouseet. Kyllä siis ihan pikkutaimilla minä välttäisin antamasta vahvempaa litkua kuin PPM=400 ... Toiset lehdet kun aukeavat niin aletaan nostamaan ...

EC-mittari eli tuo sama mittari mikä on tässä jutussa ja yksikkö mikro siemens http://chiliparkintaimitarha.blogspot.fi/2012/04/veden-ominaisuudet.html ja käytin tuolla olevaa taulukkoa vähän apuna, mutta en tiedä onko sitten chileille miten hyvä.

Joo tosiaan ilmeisesti jotkut antaa lautallakin kasvaa sirkkalehdille asti niin luulisi, että olisi kookoksessakin ilman lannoitetta päässyt siihen asti, mut hitaalle tuntu kehitys kyllä.

Jos nyt oikein laskin niin tuo pikkutaimella oleva 1960 uS = 1258 PPM ja isommalla taimella oleva 1400 uS = 896 PPM.

Eli onneks sentään eri yksikkö. Ois muuten ollu aikas hurjat lukemat

[Huru-ukko]

Lainaus eräästä Wikikirjastosta.........

EC tulee sanoista Electrical Conductivity, mittayksikkönä on mS/cm (millisiemensiä per senttimetri). EC-arvo kertoo nesteen sähkönjohtokyvyn. Mitä enemmän ravinteita ja/tai epäpuhtauksia vedessä on liuenneena ionimuodossa, sitä korkeampi EC-arvo on. Käytännössä siis EC-arvo korreloi ravinneliokseen lisättyjen lannotteiden määrän kanssa. Varsinkin Amerikassa enemmän käytössä ollut TDS/ppm-arvo mittaa käytännössä samaa asiaa. TDS tulee sanoista Total Dissolved Salts, eli liuenneiden suolojen määrä nesteessä, ja sen mittayksikkö on ppm (parts per million, miljoonasosaa). TDS/ppm-arvo saadaan kertomalla (millisiemenseissä oleva) EC-arvo luvulla 500. EC arvo taas saadaan laskettua jakamalla TDS/ppm-arvo luvulla 500. Euroopassa on yleisemmin käytetty EC-arvoa. Asteikko ei ole niinkään oleellinen vaan tärkeintä on arvon muutoksien seuranta.


Tuo pikkutaimella oleva 1258 ppm on tuon tiedon mukaan 2,516  EC arvo, mikä on mielestäni aika kova.

[liimamake85]

Lainaus eräästä Wikikirjastosta.........

EC tulee sanoista Electrical Conductivity, mittayksikkönä on mS/cm (millisiemensiä per senttimetri). EC-arvo kertoo nesteen sähkönjohtokyvyn. Mitä enemmän ravinteita ja/tai epäpuhtauksia vedessä on liuenneena ionimuodossa, sitä korkeampi EC-arvo on. Käytännössä siis EC-arvo korreloi ravinneliokseen lisättyjen lannotteiden määrän kanssa. Varsinkin Amerikassa enemmän käytössä ollut TDS/ppm-arvo mittaa käytännössä samaa asiaa. TDS tulee sanoista Total Dissolved Salts, eli liuenneiden suolojen määrä nesteessä, ja sen mittayksikkö on ppm (parts per million, miljoonasosaa). TDS/ppm-arvo saadaan kertomalla (millisiemenseissä oleva) EC-arvo luvulla 500. EC arvo taas saadaan laskettua jakamalla TDS/ppm-arvo luvulla 500. Euroopassa on yleisemmin käytetty EC-arvoa. Asteikko ei ole niinkään oleellinen vaan tärkeintä on arvon muutoksien seuranta.


Tuo pikkutaimella oleva 1258 ppm on tuon tiedon mukaan 2,516  EC arvo, mikä on mielestäni aika kova.

Nyt täytyy myöntää, että putosin kärryiltä Tuo mittari siis näyttää lukeman 1960 uS niin eikö olekaan sama kuin 1960 EC arvo? Tuolla chiliparkin sivuilla kun lukee taulukon alareunssa 1000 EC = 1000uS/cm = 640 PPM = 1 dS/m. Tuosta päättelin, että olis menny yks yhteen. Mutta jos yksikkö on mS niin sillonhan tuo mittarin antama lukema pitää muuttaa ensin mS  ja vasta sitten laskea ja sitten on kyllä erittäin alakantissa ravinteet tällä hetkellä. Jommassa kummassa lähteessä täytyy melkeen olla virhe mikro ja milli menny sekasin.

[liimamake85]

Lainaus eräästä Wikikirjastosta.........

EC tulee sanoista Electrical Conductivity, mittayksikkönä on mS/cm (millisiemensiä per senttimetri). EC-arvo kertoo nesteen sähkönjohtokyvyn. Mitä enemmän ravinteita ja/tai epäpuhtauksia vedessä on liuenneena ionimuodossa, sitä korkeampi EC-arvo on. Käytännössä siis EC-arvo korreloi ravinneliokseen lisättyjen lannotteiden määrän kanssa. Varsinkin Amerikassa enemmän käytössä ollut TDS/ppm-arvo mittaa käytännössä samaa asiaa. TDS tulee sanoista Total Dissolved Salts, eli liuenneiden suolojen määrä nesteessä, ja sen mittayksikkö on ppm (parts per million, miljoonasosaa). TDS/ppm-arvo saadaan kertomalla (millisiemenseissä oleva) EC-arvo luvulla 500. EC arvo taas saadaan laskettua jakamalla TDS/ppm-arvo luvulla 500. Euroopassa on yleisemmin käytetty EC-arvoa. Asteikko ei ole niinkään oleellinen vaan tärkeintä on arvon muutoksien seuranta.


Tuo pikkutaimella oleva 1258 ppm on tuon tiedon mukaan 2,516  EC arvo, mikä on mielestäni aika kova.

Nyt täytyy myöntää, että putosin kärryiltä Tuo mittari siis näyttää lukeman 1960 uS niin eikö olekaan sama kuin 1960 EC arvo? Tuolla chiliparkin sivuilla kun lukee taulukon alareunssa 1000 EC = 1000uS/cm = 640 PPM = 1 dS/m. Tuosta päättelin, että olis menny yks yhteen. Mutta jos yksikkö on mS niin sillonhan tuo mittarin antama lukema pitää muuttaa ensin mS  ja vasta sitten laskea ja sitten on kyllä erittäin alakantissa ravinteet tällä hetkellä. Jommassa kummassa lähteessä täytyy melkeen olla virhe mikro ja milli menny sekasin.

Kyllä näyttäs, että 1000 EC = 1mS/cm ja kun muutetaan mikro siemensiks niin pitäisi mennä mun ymmärryksen mukaan niin että EC arvo on sillon tuon 1960 = 1960uS/cm = 1,96mS/cm. Voin olla väärässä kyllä hyvinkin, mutta tuollaseen käsitykseen tulin ainakin kun koitin tietoa etiskellä lähinnä tuolta toisen viherkasvin kasvatus puolelta.

[Huru-ukko]

Jätän lyhenteet ja arvot niiden pyöriteltäviksi, jotka sen osaa..... Pahoittelen aiempaa arviotani joka on selvästi virheellinen    .


Tyydyn oman EC mittarin antamiin arvoihin, jossa on selkeä näyttö  .

[liimamake85]

Tuli vielä semmonen mieleen, että mites tuo kosteus? Tuo kookos ei oo meinaan päässy kuivuudesta kärsimään anakaan, että oisko vähän liiankin märkä. Eli haittaako märkyys vai pitäskö olla ainoastaan kostea ja kuohkea ennemmin? Kauhea kyselytulva, mutta kun ei viihtis suotta ensin kasvattaa mullassa ja siitä bubleriin. Tuntuu sekin vähän typerälle

[Chilijamppa]

Tuli vielä semmonen mieleen, että mites tuo kosteus? Tuo kookos ei oo meinaan päässy kuivuudesta kärsimään anakaan, että oisko vähän liiankin märkä. Eli haittaako märkyys vai pitäskö olla ainoastaan kostea ja kuohkea ennemmin? Kauhea kyselytulva, mutta kun ei viihtis suotta ensin kasvattaa mullassa ja siitä bubleriin. Tuntuu sekin vähän typerälle

Kyllä pitkään jatkunut märkyys haittaa juurien hyvinvointia, anna kookoksen kuivahtaa sellaiseksi suht
kuivahkoksi kastelujen välillä.

[Reddie]

Chilit on laitettu itämään n. 2 viikkoa sitten, ja tällä hetkellä tulos näyttää tältä:

Indoor gardenin linkit toimii hienosti, mutta kuva "tuloksesta" ei näy?

Lukaise läpi nimimerkki Kajjen päiväkirja: http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=14418.0
Herralla käytössänsä zengrow -laite ja alussa näyttäisi olevan hyvin samankaltainen idätysalusta kuin itselläsi, luultavasti tuosta saat jonkinlaisen toimintasuunitelman jatkoa ajatellen. 

Kiitti vinkistä! Lukasin tonkin läpi, mut ei oikein auttanut mua, kun mulla on siis se tilanne, et mulla on useita chilejä yhessä kasvualustassa kiinni, eli mun tarvii jossain välissä napsia noi tosta irti, ja siirtää ruukkuihin, ja näistä ruukuista osat sais ainakin jäädä tohon Herbieen asumaan. Koitin nyt uudemman kerran laittaa kuvat jakoon:

https://plus.google.com/photos/111409234686672879234/albums/5973973064061586897

Siinä on nyt yksi uusi kuva tänään otettuna.

[liimamake85]

Tuli vielä semmonen mieleen, että mites tuo kosteus? Tuo kookos ei oo meinaan päässy kuivuudesta kärsimään anakaan, että oisko vähän liiankin märkä. Eli haittaako märkyys vai pitäskö olla ainoastaan kostea ja kuohkea ennemmin? Kauhea kyselytulva, mutta kun ei viihtis suotta ensin kasvattaa mullassa ja siitä bubleriin. Tuntuu sekin vähän typerälle

Kyllä pitkään jatkunut märkyys haittaa juurien hyvinvointia, anna kookoksen kuivahtaa sellaiseksi suht
kuivahkoksi kastelujen välillä.

Kiitokset vastauksesta. Minäpä kokeilen tuota.

[Moruga]

Miten tuo kukkien nyppiminen tapahtuu? pitääkö nyppiä kukan terälehdet pois, vai nypätäänkö koko kukka kokonaan pois vai nypätääkö se ennen kuin se avautuu?Ja ihan käsillä vaan?

[nakkeosaa]

Kaikesta foorumin selaamisesta ja muiden vinkkien kuuntelemisesta huolimatta on jäänyt vähän epäselväksi miten tuo mäntysuopaötökkätorjunta pitäisi tehdä. Harsosääsket majailevat pauliinaruukun säiliössä, sekä kiipeilevät mullan ja ruukun reunan välistä. Pitääkö koko kasvi ottaa ruukusta pois ja huuhdella, vai riittääkö jos kastelee mullan vain mäntysuopaliuoksella? Kaveri vähän vihjaili että kasvi tykkäisi kyttyrää mullan vaihtamisesta tähän aikaan vuodesta, mutta sitähän joutuu väkisinkin tekemään jos koko roskan kaivaa tuolta ulos? Alkaa aika rankasti hatuttaa noiden paskiaisten jatkuva kaivaminen nenästä, ja uusia kasvejakin olisi pitänyt istuttaa jo aikoja sitten mutta näiden takia en ole viitsinyt hommaan ryhtyä.

[Jani M]

Kaikesta foorumin selaamisesta ja muiden vinkkien kuuntelemisesta huolimatta on jäänyt vähän epäselväksi miten tuo mäntysuopaötökkätorjunta pitäisi tehdä. Harsosääsket majailevat pauliinaruukun säiliössä, sekä kiipeilevät mullan ja ruukun reunan välistä. Pitääkö koko kasvi ottaa ruukusta pois ja huuhdella, vai riittääkö jos kastelee mullan vain mäntysuopaliuoksella? Kaveri vähän vihjaili että kasvi tykkäisi kyttyrää mullan vaihtamisesta tähän aikaan vuodesta, mutta sitähän joutuu väkisinkin tekemään jos koko roskan kaivaa tuolta ulos? Alkaa aika rankasti hatuttaa noiden paskiaisten jatkuva kaivaminen nenästä, ja uusia kasvejakin olisi pitänyt istuttaa jo aikoja sitten mutta näiden takia en ole viitsinyt hommaan ryhtyä.

Kakspiippunen juttu. Toisaalta helpompaa olisi vaan myrkyttää ne kunnolla, toisaalta taas harsosääsket eivät ole niin iso ongelma, että kunnon myrkkyjä kannattaisi pelkästään niiden takia käyttää. Pauliinaruukun säiliön torvi kannattaa tukkia vaikka jollakin pallolla tms, etteivät pääse sieltä lentelemään ja liima-ansoja viritellä ympäriinsä. Kukka-raid tappaa kyllä aikuiset harsosääsket, mutta toukkiin niillä ei ole vaikutusta. Raidiakin voi toki suihkuttaa liian läheltä ja liian paljon kerrallaan, jolloin palelluttaa chlien lehdet (se aerosoli on oikeasti kylmää).

Ainoa satavarma konsti päästä niistä eroon on esimerkiksi Calypso-tiiviste kastelun seassa. Prisman verkkokauppa.

[PP]

Ainoa satavarma konsti päästä niistä eroon on esimerkiksi Calypso-tiiviste kastelun seassa. Prisman verkkokauppa.

Pyretriiniä (Raid ja vastaavat) aikuisille monta kertaa ja mäntysuopaa toukille multaan on myös varma keino, mutta kestää pitkään ja siinä pitää olla huolellinen. Lisäksi kasvit voi kärsiä emäksisestä saippuasta.

[sorrii]

Kuinkas yleistä se on että ne toukat hyökkää taimien kimppuun??

Mulla on noita itikoita aina enemmän tai vähemmän lennellyt, mutten ole huomannut että olisivat erityisesti taimien kimpussa. Viime talvena menin sumuttelemaan Cooperilla kaikki kasvini "ohjeen mukaan ~40cm etäisyydeltä" ..hah 
Pikkutaimilta kuoli melkein kaikki lehdet ja isoillakin meni latvoja: jopa Lemondrop, jota mä olen puitänyt aika kestävänä kasvina, veti latvat ihan valkoiseksi. Onneksi tammikuussa ... Taimilla pysähtyi kasvu melkein kuukaudeksi - yksi vain kuoli [1/8kpl]

Ja näkeeköhän niitä toukkia mitenkään rikkomatta taimen juuripaakkua?? Jossain puutarhakasvatuksen oppaassa kehoitettiin laittamaan perunaviipale ruukkuihin puoliksi mullan alle: siitä näkee onko toukkia ... Toukat rakastavat perunaa ..
Kun sitten taimet on vaikkapa Jiffyissä niin aika vaikea työntää jotain perunaa sinne!

[nakkeosaa]

Ainoa satavarma konsti päästä niistä eroon on esimerkiksi Calypso-tiiviste kastelun seassa. Prisman verkkokauppa.

Pyretriiniä (Raid ja vastaavat) aikuisille monta kertaa ja mäntysuopaa toukille multaan on myös varma keino, mutta kestää pitkään ja siinä pitää olla huolellinen. Lisäksi kasvit voi kärsiä emäksisestä saippuasta.

Mitenkäs mäntysuopa annostellaan? Säiliöön, pinnalle vai molempiin ja miten paljon? Vai pitääkö repiä kasvi pois ruukusta ja uittaa liemessä? Vähän hirvittää nuo järeämmät myrkyt joten mielummin kokeilisin ensin sitä. Kärsikööt sitten vaikka vähän, toinen vaihtoehto kun on heittää kasvit kärpäsineen ikkunasta pihalle...

[Chilivaari]

Ainoa satavarma konsti päästä niistä eroon on esimerkiksi Calypso-tiiviste kastelun seassa. Prisman verkkokauppa.

Siellähän Prisman sivuilla selkeästi sanotaan: "tuhohyönteisten torjuntaan koristekasveilla EI saa käyttää syötävillä kasveilla"

Älkää nyt hyvät ihmiset tuhotko jälkikasvuanne ja valtameriä kovilla myrkyillä muutaman pörriäisen takia. Tottuvat vielä niihinkin.
Tuossa lienee riittävästi torjuntaohjeita: http://chilivaari.blogspot.fi/2013/02/harsosaaskia.html

Tuki ne kasteluputket jollakin tulpalla tai vaikka teipillä. Ruukun reunoille kuivaa hiekkaa tai multaa riittävän tiukkaan ja pidä pintamulta kuivana. Ei siinä muuta pitäisi tarvita. Aikuiset pörräjät voit pyydystää tai myrkyttää pyretriinillä.