Aloittelijoiden chilikysymykset. Kysy täällä ensin!

[sorrii]

Samassa tilassa sisällä, jossa ei ole pörriäisiä sekoittamassa, eikä ihan hirmutuulettimia, ei pitäisi risteytyä. Mehiläiset ym. ampparit kyllä pölyttelee ristiin ja tehokas tuuletus voi kuljettaa siitepölyä tietenkin. Ja hyvin lähekkäin kasvavilla kasveilla voi siitepölyä varista naapurikasvinkin kukkiin. Silti risteytmien todennäköisyys on hyvin pieni: Mä olen aina suhtautunut yllätyksiin innokkaalla mielenkiinnolla - senverran vähän niitä kuitenkin tulee. Ei mun tiedossani ole omista kasveista/siemenistä tulleita risteytymia ollenkaan!!

Joistain ketjukirjeiden siemenistä on tullut mutantteja. Ja onpa tullut parikin kertaa yllätys Fataliiltakin tilatuissa ... Mä olen tähän asti idätellyt 5v aikana kaikkiaan ehkä parisen sataa chilikasvia ja yllätyslajikkeita on tullut ehkä 5 kpl ...

[unenkuva]

Mä olen aina suhtautunut yllätyksiin innokkaalla mielenkiinnolla - senverran vähän niitä kuitenkin tulee.

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta vaikka pölyttyisi ristiin, niin itse podi on aina emokasvin mukainen, risteymä näkyy vasta, kun otat siitä siemeniä ja idätät ne. Eli josset meinaa jatkaa siemenistä sukua, vaan pelkästään syödä chilit, et huomaa eroa. Jos haluat "puhtaita" siemeniä, laita valittuun kukkaan nuppuvaiheessa vaikka tyhjä teepussi päälle, ja ota pois kun on pölyttynyt.

[sorrii]

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta vaikka pölyttyisi ristiin, niin itse podi on aina emokasvin mukainen, risteymä näkyy vasta, kun otat siitä siemeniä ja idätät ne

Niinpä ..
Siksi niitä ylläreitä aina joskus tuleekin vastaan: Ei edes siementen toimittaja ole tietoinen virheestä ennenkuin joku valittaa, ellei ole koe-kasvattanut kasveja hedelmävaiheeseen asti, ja jokaisesta siemenerästä ...

Risteymien harvinaisuudesta on mulla kuitenkin mutu-tuntuma että vähän niitä tulee. En ole harrastelijatasolla pitänyt tarpellisena alkaa suojailemaan kukkia: Määrä korvatkoon laadun 

Näyttää niitä lajikevirheitä tulevan ammattilaisillakin - vieläpä niinkin suositulla kasvattajalla kuin vaikkapa Heinän puutarha:
Ostin kesällä Tammelan Torilla piruuttani "Aji Verdeä" jota muuten on vieläkin myynnissä Pirkkalan Cittarissa: Se on punainen pallero; muistuttaa ulkonäöltään ehkä Sugar Rushia jota oli Fataliin siemenissä ainakin pari vuotta sitten ... 5-7cm punainen "tynnyri" ...
Itselläni aito(?) Aji Verde oli raakana tietysti vihreä, jollaisina kait pitäisi käyttää "oikeaoppisesti": Muodoltaan Aji Nortenon ym. perinteisten Ajien tapaan suippo; iso 12-15cm pitkä; kypsänäkin aika mieto, raikas, makea ... jne ... jne ... Hyvin huono säilymään kypsänä, mistä varmaan johtuu, että sitä käytetään vihreänä.

Heinän tuotos oli hyvänmakuinen, mieto, makea .. itseasiassa hyvinkin saman makuinen kuin aitona pitämäni lajike; tämä H'n Verde näyttää myös säilyvän jääkaapissa paperipussissa yli kuukauden ihan hyvänä, kun kasvattamani Verdet menivät kypsinä veteliksi muutamassa päivässä. En siis mitenkään valita: ostinhan tuota kokeeksi tietoisena ettei ole ihan kuvausten mukainen aito Aji Verde ... So what  ... Lienee jotain virheitä sattunut siementen toimittajalla, tiedonkulussa Etelä-amerikasta Suomeen; Sorrii voi jopa olla väärässä ... tai koko internet.... Jopa ChiliWiki    http://www.chiliwiki.fi/index.php?title=Aji_Verde

Voi olla, että jos ostaisin jonkun tietyn lajin siemeniä kasvattaakseni juurikin aitoa -vaikkapa- Aji Verdeä ja saisin todistettavasti ihan eri tuotetta, niin valittaisin kyllä ... Jos saan siemenketjukirjeestä tai joltain harrastelijalta muuten, niin ottaisin vastaan mielenkiintoisena opetuksena.

[snr]

Voiko salaojitukseen/kuohkeuttamiseen/pintakatteena käyttää lecasoran sijasta lecamursketta? Sitä vain sattuisi olemaan valmiiksi kotona. Onko sen käytössä jotain huomioitavaa (lecajauho muuttaa mullan pH:ta tjsp...)?

[sorrii]

Mullan kuohkeuttajana murske on ehkä parempaakin: Rikkinäinen lecapapu imee/sitoo vettä.

Jos Ph'sta on huoli, niin kokeile: Laita ämpäriin sitä mursketta ja vettä niin että peittyy. Kun on muhinut jonkun aikaa, niin mittaa Ph.
Sen käytettävän murskeen voi sitten neutraloida tai säätää sopivaksi liottamalla. En kyllä usko että mitään ongelmaa edes on ...
Muistelisin, että Lecasora on jonkun verran emäksistä, joten kasteluvettä voisi jonkun aikaa säätää "miinuksella" ...
Voisin itse tuon kokeilla, mutta ei nyt ole yhtään Lecaa jäljellä. Kokeilematta voisin laittaa PhDownia 1ml/10 litraan vesijohtovettä.

Katteena se lecasora normaalisti pitää mullan kosteampana pinnasta, koska ei ime vettä. Murske ehkä vähän kuivattaa enemmän...
Mä oon itse käyttänyt kookoskuidun pinnalla hydrosoraa ja perliittiä, jotka käsittääksni vähän kuivaavat sitä pintaa. Perliitti ei ole kovin esteettinen valinta, kun se värjäytyy tosi rumaksi äkkiä. Mullan sekoitteena se on ylivoimaista!

Mä ostin keväällä 100l perliittiä, kun sain halvalla  ... Sitä on edelleen puoli säkkiä parvekkeella, vaikka oon sitä sekoittellut joka paikkaan; vein mökillekin aika paljon, kun sekoitin sitä kookoskuituun Autopotteihin. Huonekasveilla on hyvin näkynyt mitä se kuohkeuttaminen vaikuttaa: Eukkoystävän kotona tuli laitettua perliittiä myös huonekasveille keväällä kun vaihdettiin multaa. Kyllävaan näkyy mm. Jukkapalmun ja juorun kasvussa sellainen spurtti, etten osannut uneksiakaan. Laitoin niille 1/4-osaa perliittiä multaan.

100 litran  perliittisäkki muuten kulki kevyesti kainalossa kaupungin poikki kävellen ja bussilla keskustasta kotiin: sehän on kuin styroksia  ... Vähän olisi voinut nuorempana hävettää semmoinen kanniskelu ...

[Mikkis83]

Millä etäisyydellä sirkkalehtiset taimet pitäisi natikasta pitää? Vai pitäisikö alottelu valoksi olla joku muu?

[PP]

Millä etäisyydellä sirkkalehtiset taimet pitäisi natikasta pitää? Vai pitäisikö alottelu valoksi olla joku muu?

Ei ne natikkaa tarvi todellakaan, mutta kasvaa sen alla hyvin. Etäisyys vähintään 10 cm/100 W, mielummin enemmän.

[Jalapeenonsyöjä]

Idätin kasvulautalla ituja. Laitoin sirkkalehdillä olevat multaan, nyt huomasin että yhden taimen viereen on kasvanut toinen taimi vaikka istutin vain yhden kyseiseen purkkiin. Miten tuo tyhjästä voi taikoa toisen kasvin?

[Mikkis83]

Kun tuo keino aurinko( 400w natikka) on jo valmiina.
Oisko 80-90cm sopiva? Vai pitäskö olla lähempänä?

[Soursa]

Mikäköhän mahtaa häntä vaivata:

*edit: kuva kasvista reilun parinviikon takaa, päivä-pari kipristelyn alun jälkeen: http://s24.postimg.org/4nz14hcut/ropleemakasvi2.jpg

Reilut pari viikkoa kipristellyt lehtiään ja nyt tälläviikolla tiputtanut isoimmat. Tuolloin abööt melki kolmisen viikkoa sitten ilmeisesti lipsahti lannotelitkut vahinkokasteluna joka ol tarkotettu wanhemmille kasveille (normaalisti antanut vettä).. huuhtelin tuon heti kipristelun alussa ja jatkanut vesilinjaa, välillä antaen mullan kuivahtaa jokusenverran. Tovi jo kuitennin jo mennyt ja ei näytä kääntyvän paremmaksi. Any tips 'n tricks?

Kuten huomaa, testailen kasvilla supercroppaamista. Muut samanlajin supercropatut testikasvit saivat saman vahinkokastelun ja vähän myös kipristelivät lehtiään, mutta ovat jo huomattavasti paremmassa kunnossa. Ainoa eroavaisuus muihin on tuo hassuttelusitominen purkin reunaa myöten. Onko tuo jotenkin kasvia enempi stressaavaa?

[sorrii]

Mikäköhän mahtaa häntä vaivata:

...kuvassa vähän häikäisee .. 
Tulee katsoessa mutu, että on rankkaa överiä lannoitteissa SEKÄ Ph päiv' hittoa!

Näenkö oikein, että vasemmanpuoleisessakin kasvissa ovat lehden reunat kuivuneet??

Liiallinen typen saanti vaikuttaa kasvuun ja satoon jo silloin, kun oireet eivät vielä ole silmin havaittavissa. Korkeat nitraatti- ja ammoniumtyppipitoisuudet voivat kasvattaa tummanvihreän kasvuston, jonka lehtien reunoissa on kloroottisia oireita. Ylisuuret lehdet, joiden kudos on pehmeää, voivat myös viitata liialliseen typen saantiin. Tällainen kasvusto on tavallista herkempi tautien ja tuholaisten hyökkäyksille.

Noin hienot teltta- ja valoviritykset vaatisi hylkäämään jo mullan kokonaan! Hydrokasvattelu on oikeesti helpompaa jos/kun kuitenkin haluaa pelata lannoitteilla ym. Vaatii toki sijoituksen mittareihin - ei se ihan  pakko tiet ole. Mä kasvattelin jo ensimmäisen kesäni jälkeen syksyllä sujuvasti hydrosorassa kasveja. Näin jälkikäteen voin todeta, että ne onnistuivat parhaiten ja olivat helpoimpia hoitaa. Hydrossa -passiivihydrossakin- on helppo korjata lannoitusta heti jos epäileekin että on jotain pielessä, yksinkertaisesti vaihtamalla vedet ...

Mä itse pyrin talveksi hävittämään kaikki multakasvit tai pesemään mullat pois niistä, ja kasvattelen talven yli vain hydrosorassa tai jossain NFT-virityksissä. Tänä vuonna hylkään kookoksenkin. Kesäksi esim. passiivihydroissa talvehtineet kasvit soputuvat kädenkäänteessä taas multaan kun istuttaa ne ensin kookoskuituun ,,,
Ja kyllävaan satoakin tulee enemmän ja helpommin millä tahansa hydro-systeemillä ...

[Soursa]

Kiitos sorrii vastauksesta
Tuopa vinkki typen ohilta toikin mieleen, että mullat onkin tosiaan otettu ulkoa penkistä johon lisäilin kesän alussa kohtuu typpipitoista kompostia :F Ei tosiaan hirveämmin näkynyt kasveissa alussa, mutta tuo nuteöveri varmaan toi sen sitten vauhdilla esille?

Viereinen kasvi, Fatalii, on tosiaan tehnyt noissa alemmissa isoissa lehdissä tuon reunoilta kuivamisen ja parissa ylemmässä on kuivumista lehden keskellä. Tämäkin samoissa typpimullissa.. ugh.

Hmm, mikähän olisi järkevin tapa kikkailla asia korjatuksi?

Itse tykkään multakasvatuksesta syvemmän maun ja "helppouden" vuoksi. Sekoittanut tosiaan yleensä omat mullat pihan maasta ja komposteista, jolloin ei lannotteita ole tarvinnut käyttää laisin (sadon lopussa mustikka- tai muita marja/hedelmävesiä kylläkin ).
Yksi kikka korjata tilannetta olisi varmaan huuhtoa kasvit useampaan kertaan.. mutta tuo vienee muutkin mullan ravinteet typen ohella ja vie multakasvatukseni pointin ja hyödyn samalla?

Hydro ei olisi paha vaihtoehto. Ollutkin parivuotta takaperin moisia käytössä, aquafarmia ja vastaavan DIY ratkasu. Hmm, onko vinkata jotain hyvää passiivihydroa? Tai muuta hiljaista / ei litinää pitävää järjestelmää?

[sorrii]

Yksinkertainen passiivihydro on suojaruukku jossa on hydrosoraa. Kssvi istutettu ~puoliväliin korkeussunnassa,  eli juurakon alla tilaa ~15cm. Vedenpinnan pitää pysyä aina sen juurakon (varren tyvi josta juuret haarautuu: tai tyypillisesti se kuutio jossa on idätetty) alapuolella. Hydrosoran sekaan mahtuu vettä ~50%, eli jos soratilaa on pohjalla 2 litraa, on siinä vettä 1l. Hyvä kikka on laittaa kasvin alle ylösalaisin iso verkkoruukku tai rei-itetty taimiruukku, jonka tilaan mahtuu vettä vähän enemmän, ja joka toimii vesipinnan ylärajana jonka päälle kasvi on istutettu.
Pauliina ruukut on toiminut hyvin sellaisenaan. Välipohjan päälle vaan soraa ja kasvi. Kasteluputkesta on hyvä seurata vedenpintaa, joka tiet saa olla reilusti yli välipohjan. Tyypillisesti esim. 17cm ruukussa jossa vesitilaa on normaalisti 6dl voi täyttää ~1litra.
Kun kasvin istuttaa hydrosoraan, niin sitä kannattaa alussa kastella/ lirutella päältä pari viikkoa - kuukausi, että juuret ehtivät kasvaa vesitilaan ...

Se on hyvin huoleton kasvatustapa melkein kaikille chileille. Jotkut annuumit voi olla hankalia, mutta niinpä ne ovat talvella millä vaan alustalla. Itse oon isommilla säiliöruukuilla välillä tehostanut kasvua työntämällä vesitilaan ilmakiven: sitten se onkin "aktiivihydro" ..

[Charles D. Ward]

Mitenkäs latvominen kannattaa suorittaa syksyllä ja minkälaisista kohdista? En latvonut puskia lainkaan kasvuvaiheessa, joten korkeutta on parhaimmillaan toista metriä. Viime vuonna latvoin muutamia ja kompostiinhan ne sai heittää...

[unenkuva]

Mitenkäs latvominen kannattaa suorittaa syksyllä ja minkälaisista kohdista? En latvonut puskia lainkaan kasvuvaiheessa, joten korkeutta on parhaimmillaan toista metriä. Viime vuonna latvoin muutamia ja kompostiinhan ne sai heittää...

Varmista, että latvomiskohdan alapuolelle jää uusia kasvupisteitä. Liikaa ei saa latvoa, ettei juurien koko ole liian iso suhteessa lehtimassaan.

[sorrii]

Viime vuonna latvoin muutamia ja kompostiinhan ne sai heittää...

Annuumeilla näin käy usein...
Ne on vaikeempia talvetettavia ylipäänsä.

[Vetsku]

Viime vuonna latvoin muutamia ja kompostiinhan ne sai heittää...

Annuumeilla näin käy usein...
Ne on vaikeempia talvetettavia ylipäänsä.

Ja mitä teit latvomisen jälkeen, jatkoit kastelua kuten ennekin...? Kaikki kasvit kuolee kun juutet hukuttaa, itse olen vuosikaudet onnistunut myös näiden "vaikeiden" annuumien talvettamisessa, joskus jopa ihan vahingossa kun en ollutkaan kaikkia saanut kompostiin toimitettua pakkasten tultua 

- V.

[Charles D. Ward]

Juu, kastelua jatkoin mutta kovin tummaksi muuttui, joten tulkitsin sen kuolemaksi. Taisin napsia liian matalaksi. Tänä talvena uusi yritys vähän pidemmällä rungolla. Kävi tuossa sitten niinkin että en älynnyt katsella noita säätiedotuksia yöpakkasten osalta ja ekalla pakkasella veti sitten lehdet kippuralle. Toin samana aamupäivänä pakkasyön jälkeen ne sisään, mutta siinähän ne nyt tiputtavat lehteä jo yli toista viikkoa ja just ja just kypsyttävät rypistyviä podeja  Noooh, onneks on siemeniä seuraavaa kautta varten.

Limen kasvatustakin voisi taas kokeilla tässä joutessaan. Ebaysta tilatut siemenet taitavat olla vähän arpapeliä. Kolme kappaletta siitä n.10kpl pussukasta istuttanut ja mitään ei tullut niistä, vaikka halkaisin kuorenkin. Pitäisiköhän sitä kokeilla Prisman hevi-hyllyn limestä otetuilla siemenillä...

[Chiljonka]

Pubescensien idätys ajankohdasta kysymys kun olen katsellut että osa porukasta alkaa niitä jo idätellä. Onko tämä nyt todella jo ajankohtaista vaiko liiallista hätäilyä?

Tämmöset lajikkeet olis siemenpusseissa odottamassa:
Canario
Mini Rocoto - PI 387838
Rocoto CAP1492
Yellow Rocoto
Rocoto Marlene SLP

[PP]

Pubescensien idätys ajankohdasta kysymys kun olen katsellut että osa porukasta alkaa niitä jo idätellä. Onko tämä nyt todella jo ajankohtaista vaiko liiallista hätäilyä?

Riippuu olosuhteista. Jos on tilaa, valoa ja lämpöä, ne voi aloittaa nyt, mutta kasvun ja sadon puolesta riittää kunhan aloittaa tänä vuonna. Hitaitahan ne on, mikä tarkoittaa, että jos haluaa pääsadon ennen loppukesää, ne pitää kasvattaa isoiksi sisällä tai lämmitetyssä kasvihuoneessa.