Lainaus käyttäjältä: bluesman - tammikuu 02, 2014, 22:15:10 ip
Akulla on todella mainio ote hommaan. Kyseinen agar-agar/muovipetrimalja/painekeitinkombinaatio oli käytössä Yleisen Mikrobiologian laitoksella Hgissä opiskellessani 70-luvulla biologiaa. Taisi koko laitoksella olla vain yksi oikea autoklaavi käytössä, opiskelijoille oli tarjolla painekattiloita.
Oletko kenties jo alan opiskelija? Jos et niin voin suositella koska tiedät jo varmaan kaikki mikrobien ja sientenkasvatuksen perusasiat niin opiskelu on sinulle vain tietojesi täydentämistä.
Olen joskus kauan sitten hommannut pari siitakepölkkyä mutten mitään noin fiksua kuin Aku on saanut aikaan.
Mielenkiintoisennäköinen harjoituskurssilla oli erään naispuolisen opiskelijan agarmaljalla kasvattamansa omasta jalastaan eristämä jalkasieni. Hurjat värit eikä ikinä uskoisi varpaassa voivan moinen viihtyä.

En opiskele alaa vielä, lukion ensimmäinen luokka vasta meneillään. Haaveina olisi biologiaa tai mikrobiologiaa opiskella tulevaisuudessa. Jatkuvastihan tässä harrastuksessa oppii uutta ja varmasti siitä on hyötyä jatko-opiskeluissakin.  Tämän sienten kasvattelun ainoana haittapuolena lienee kustannukset. Tekee tiukkaa koulukirjojen ostossa, mutta rahaa saa onneksi töitä tekemällä.

Lainaus käyttäjältä: Miquel - tammikuu 02, 2014, 21:25:27 ip
Juurikin se itiöemien tuotanto oli tarkoitus maakellarissa suorittaa. Harrastuksen alkuvaiheilla ajatukseni oli hiukan oikoa ja tilailla suoraan valmista tavaraa, jotta onnistuminen on varminta ja into touhuun pysyy korkeana. 

http://www.exoticgarden.fi/webshop.php?menu_showcat=7&showshopcat=37

Sitten kun hulluus kasvaa aletaan tekemään asioita enemmän ja enemmän itse.
Exotic Garden lupaa noilta ihan siltään melko kovia lukuja; "3-5 satoa, kukin 0,5-2 kg -Noin 6 kk:n aikana voidaan saada 5-8 satoa."
Mutta silti Aku mietityttää millainen tuollaista valmista kariketta olisi lisätä itse steriloituun vastaavaan, jotta viljelmästä tulisi heti alkuun suurempi kuten 50cmx1m tai miksei vaikka parimetrinen. Tilaa löytyy.
Toki tuollaisten kasvualustamäärien painekeittäminen alkaa olla jo melkoinen urakka. 

Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta. Toinen harkitsemisen arvoinen pulju valmiiden kasvualustojen hankkimiseen on Polar Shiitake, joka on reilusti halvempi kuin EG.
http://www.polarshiitake.com/fi/kasvualusta
'
Nuo pölkyt ovat jo valmiiksi ympättyjä toissijaisia kasvualustoja, eikä niitä kannata jatkaa itse lisää. Riski kontaminaatioihin on melko suuri.

---

Laitetaan nyt kevennykseksi kuva harrastuksen kevyemmästä puolesta. Osterivinokkaan rihmasto kasvaa pastöroidun sanomalehden päällä. Ympätty nesteviljelmällä inokuloiduilla rihmastoituneilla maissinjyvillä.

Lainaus käyttäjältä: MiM - tammikuu 01, 2014, 17:40:03 ip
Kiinnostava homma.

Itse olen saanut hyviä satoja "shiitakepölkyistä", jota olen jostain toreilta ostanut vuonna yksi ja kaksi, mutta viime keväänä kokeilemani exotic gardenin shiitake ja herkkusieniviljelmät menivät täysin mönkään. Shiitakessa oli jo muovin alla reippaasti nuppuja kun tuli kotiin, mutta mitään muuta kuin vihreätä hometta ei sen jälkeen siihen syntynyt. Herkkusieni taas ei koskaan työntänyt mitään kunnollista kompostikerroksen läpi.

Jos haluat levittää noita agar-alustoja, niin miten olisi jos ihan aluksi pistäisit tänne kunnolliset ohjeet, siitä miten niistä pääsee eteenpäin?

Kyseinen siitakepölkkysi pilannut home oli todennäköisimmin Trichodermaa. Yksi yleisimmistä sieniharrastajien vitsauksista. Ohjeita sieniviljelmien aloittamiseen agar-siirroksella löytyy runsaasti googlettamalla, etenkin englanniksi. Hakua voi kokeilla vaikkapa sanoilla "How to inoculate grain with agar wedge". Jos englannin kieli tuntuu vaikealta tässä yhteydessä, voinen kirjoittaa ehtiessäni suomenkielisen ohjeistuksen. Ensin kannattaa aloittaa hanskalaatikon rakentamisella.

Hanskalaatikon valmistaminen

Agar-vijelmällä inokulointi.

Lainaus käyttäjältä: Jalien - tammikuu 01, 2014, 23:50:14 ip
Sienten kasvatus onkin kiinnostanut jo jonkin aikaa, eli täältä löytyy kiinnostusta.
Shotgun-terran tekoon löytyikin ohjeita googlaamalla. Pari sopivaa laatikkoa, valoja ja tullettimia lojuaa kaapeissa rakentelua odottamassa.

Hienoa! Pistähän kuvaa toki tännekin, jos vain viitsit. Yksityisviestiä vaan tulemaan.

Lainaus käyttäjältä: Miquel - tammikuu 02, 2014, 08:32:57 ap
Olisiko itsenikin hylättävä tuo kokonaisen maakellarin käyttö ja viriteltävä käyttöön joku helpommin desinfioitava kaappityyppinen ratkaisu?
Meneekö homma herkästi reisille tuon homeen kanssa? Jostain lueskelin että sienen rihmastot ovat hitaampia kuin homeet, mutta kun sieni kolonisoituu(?) alustaan niin onko homeesta jatkossa sitten huolta?

Tarvitseeko sieni muuten lainkaan valoa kasvuunsa?

Maakellari sopisi lähinnä itiöemien tuotantoon. Kaikki muut vaiheet, suurin osa sienten kasvatuksesta, olisi hyvä suorittaa puhtaammassa ja helpommin puhdistettavassa tilassa.

Homeet pilaa homman todella helposti, mikäli ei ole tarkkana suorittamiensa toimenpiteiden kuten steriloinnin ja siirrosten tekemisen kanssa. Homeet kasvavat nopeammin kuin rihmasto ja usein homeen ilmestyminen kasvualustaan on käytännössä kasvatuksen lopullinen epäonnistuminen. Mitään rakettitiedettä homeita vastaan kamppailu ei kuitenkaan ole, vaan aiemmin linkittämäni hanskalaatikko ja painekeitin helpottavat harrastusta huomattavasti.

Sienet tarvitsevat jonkin verran valoa kasvuunsa. Ne eivät kuitenkaan kasvien tavoin käytä sitä yhteyttämiseen, joten vähempikin valo riittää. Valon saanti varmistaa lakkien kunnollisen kehittymisen ja antaa sienille vinkkiä suunnasta, johon kasvattaa itiöemänsä. Jotkin lajit vaativat enemmän valoa, kuin toiset. Osterivinokas kuuluu niihin lajeihin, jotka hyötyvät huomattavasti epäsuorasta auringonvalosta tai pienestä lisävalaistuksesta (6500 K).

Lainaus käyttäjältä: Miquel - joulukuu 25, 2013, 00:16:51 ap
Ilmoittaudun!!
Mutta kuten hyvin tiedät, joudut käytännössä kasvattamaan sieneni netin välityksellä sillä olen asian suhteen täysin vasta-alkaja. 

Ei haittaa pätkääkään, kunhan saan tämän taudin harrastuksen muihinkin tartutettua... Kjeh kjeh.

Ensimmäiset siirrokset tehty osterivinokkaan ja siitakkeen osalta. Hyviä kantoja kumpainenkin.  Kaksikymmentä kappaletta 90 mm maljoja täytin hyväksi todetun reseptin mukaan valmistetulla agarilla ja inokuloin agar-siirroksilla.  Muutamien päivien päästä toivottavasti ovat nämä maljat valmiita.

Osterivinokas:


Siitake, todellinen tappajakanta. Kasvu on erittäin voimakasta. Tästä siirrostin maljoille:


Kiinnostuneet voi lätkiä YV:ä tulemaan.

Millaista kiinnostusta löytyy foorumilaisilta tähän harrastukseen?

Mulla on nyt useampaa lajia / kantaa ruokasieniä kasvamassa. Lakkakääpää, siitaketta ja osterivinokasta. Pistin petrimaljoja tilaukseen ja voisin myydä sitten sienirihmastoa puhdasviljelminä muutaman euron hintaan maljaa kohden, mikäli jotakuta kiinnostaisi.

"Kuinka iso hamppuviljelmä sulla oikein siellä huoneessas on?" ~ Naapuri nähtyään 2 x 58 W kasviloisteputkien violetin kajon ikkunasta.

Perliittiä en käyttäisi. Vermikuliitti vois pelittää ihan hyvin, sillä pidättää kosteutta. Vermikuliitin ja perliitin seos olisi vielä parempi.  Ihan vesilasissa juurruttaminen on kuitenkin ollut itselläni toimiva ratkaisu.

Pian vuoden ikäinen.

Lainaus käyttäjältä: bluesman - marraskuu 25, 2013, 09:25:12 ap
Hienoa Aku! Tuosta saat varmaan vielä siemensatoakin. Vai onko jo tullut?

Ei ole vielä tullut,  mutta ensi vuonna sitten toivottavasti.

Cambria-kauppanimellinen hybridi kukkii taas pian.


Phalaenopsis vauhdissa.

Parivuotias Capsicum rhomboideum sen kuin vaan porskuttaa menemään. Tuotti ekat marjansa ja yhteensä 15 siementä tänä syksynä.

Juu, normi päivä.

Ei katkea, mikäli sen tukee hyvin. Hylocereus costaricaensis on kohtuullisen vakaa ja hyvä varttamiseen. Siemenestä noita voi kasvatella ihan hyvin. Siemenestä tuo on ylempi vartettu osa on kasvatettukin. Kylvetty joskus tämän vuoden kesäkuussa.

Sama vartettu Echinopsis-hybridi. Ikää viitisen kuukautta kylvöstä laskien.

Arvoisat sienitieteilijät ja vahverohörhöt!

Tuon esille ilmoitusluontoisesti, että Flammulina velutipes -sienen satokausi on juuri nyt parhaimmillaan. Kyseessä on Japanissakin asti arvostettu ruokasieni, joka tunnetaan siellä nimellä enokitake ja täällä nimellä talvijuurekas. Kyseistä sientä voi viljellä myös itse ja viljelyn voi aloittaa kloonaamalla sienen jalan sisällä olevasta rihmastosta agarilla tahi pahvilla. Flammulina velutipes kasvaa luonnossa lahoavista lehtipuiden kannoista ja rungoista. Sen tärkein isäntälaji on raita (Salix enmuistatarkkaalajinimeä).

Höhöö!

Oma pärstä profiilikuvaksi jälleen. Kun laitetaan kuvia omista naamavärkeistä profiiliin, huomaa tavallinen foorumille eksyvä kansakin, että olemme ihan normaaleja tyyppejä 

Foorumilla muita free jazzin kuuntelijoita? Viskatkaas linkkii johonkin sopivan tsaikedeeliseen levyyn, jota kuunnella samalla kun luen kemian kokeisiin tänään.