Peru parvekkeelle - Chilivaarin '009

[wille]

Limo ja Limon saattavat olla kuin kaksi marjaa, mutta voivat ne olla erilaisiakin. Keltaisia kuitenkin ja vähän sitruunan makuisia. Kyselin täällä sivustolla joulukuussa näiden eroja, mutta kun selvää ei oikein tullut, päätin kokeilla molemmat.
Limo 19.2.
Limon laitoin itämään joulukuun alkupuolella ja tässä se on 9 viikon iässä isolla taimella, korkeutta 30 cm. Eilen se aloitti kukinnan, mutta satoahan ei tähän aikaan vuodesta näillä valoilla ole vielä odotettavissa. Varhain keväällä kuitenkin, kunhan aurinko alkaa vaikuttaa. Haaraantumisen se teki ihan itse, leikkelemättä.  Pikkutaimena se muistutti baccatumia, mutta kyllä sieltä vähitellen chinensen piirteitä paljastuu. Noilla nimillä on molempia lajeja liikkeellä ja sitten tulevat vielä Aji etuliitteellä sekä baccatumit että annuumit. Sotkua on, mutta Limoa on myös kehuttu maultaan. Limon saattaa olla sileämpi ja tulisempi. Tai sitten aivan samanlainen.

Viime kesänä kasvi huoneessa oma Limonini näytti tältä:


Eli suipommat ja pienemmät lehdet näyttäisi olevan. Jos nyt vielä tässä vaiheessa ovat vertailukelpoisia... Oma yksilöni on myöskin kova haaromaan. Pensasmainen ja tiheä kasvultaan. Seurataan kehitystä ja vertaillaan!

Täällä Limon on aloittanut talvehdinnan jälkeen uuden kasvun melkoisen tehokkaasti!

[Chilivaari]

No on erilaiset lehtien muodot. Sinun kasvisi muistuttaa jo enemmän annuumia kuin chinenseä.
Hommaa sekoittaa se, että tämä kukintaa aloittava Limo on vielä "vauva-asteella", eli lehdet ovat ensimmäistä kasvupyrähdystä. Silloin chinensien, usein baccatumienkin lehdet ovat huomattavan suuria. Se varmaan auttaa kasvua. Kun satokausi alkaa, lehdet pienenevät ja usein muuttavat muotoa ja ryppyisyyttäkin. Ne voivat olla kuin eri kasveja.

Minulla Limon on tuollainen sormen mittainen ja aika tyypillisen chinensen näköinen niin lehdiltään kuin rungon kasvutavaltaankin. Se siis kasvaa jonkinlaista siksakkia lehdestä toiseen, kun muiden runko kasvaa suoraan.  Seurataan tilannetta.

[wille]

Mulla oli muistaakseni ihan taimesta asti tuollaiset suipot, annuumimaiset lehdet. Näkemieni kuvien perusteella olen verrannut tuon kasvutapaa pienessä päässäni c. frutescensiin. Se oli viime kesän loppupuolella suippolehtinen 50cm x 50cm vihreä pallo...  Kompakti ja varsin satoisa myöskin!

[MasaT]

Biquinho Pieni, punainen, "kyyneleen muotoinen" chili Amazonasin varrelta, Brasiliassa yleinen, mutta kasvaa myös Perussa Amazonin latvavesillä. Tällä kohtaa minulle selvisi knoppikysymyksen vastaus: Mikä valtamerialusten satama on kauimpana merestä? Vastaus on Iquitos Perussa. Se on 3400 kilometriä Atlantin valtamerestä Amazonia ylöspäin (vain 106 m merenpintaa korkeammalla). Iquitoksesta laivataan mm. öljyä ja kumia.

Kappas vaan sittenhän tuo chinense  kasvaa samalla seudulla kuin minun charapitani ,josta on myös keltainen muoto "yellow fire" joka kasvaa enemmän brasilian puolella.
Biquinhostakin käytetään näköjään myös nimiä Chupentinha ja Pimenta pico.

[Chilivaari]

Viikko sitten ihmettelin yllätysrocotoni oksalle ilmestynyttä pikkuriikkistä raakiletta. Kuvittelin sen kuihtuvan pois. Pari aurinkoista päivää on ilmeisesti tehnyt ihmeitä ikkunalla majaileville chileille ja kukinta näyttä tuottavan satoa.

5.3.2009:
Pikku Rocoto on kasvanut jo sentin mittaiseksi. Saattaa se vieläkin pudota pois, mutta toivoa on, jos aurinko vain ilmestyisi silloin tällöin. Kasvi on täynnä kukkia ja muitakin pikku hedelmän alkuja on.

Satokautta yrittävät aloittaa monet muutkin. Inca Red Dropin taimi on samassa ajassa kasvatellut ensimmäisen raakileensa paljon isommaksi, melkein täysikokoiseksi ja siinäkin on paljon pieniä kehittymässä. Syksyllä 30-senttiseksi leikatun Aji Indianin latva on tuuhentunut ja on nyt 50 cm korkeudessa. Siinäkin on raakileita. Aji Cristal yrittää myös, vaikka muutama viikko sitten keräsin siitä edellisen kypsän sadon. Bonsaikokoiseksi leikatut Habanerot kukkivat myös, mutta niille ei tämä valotaso vielä riitä, kuten ei Limollekaan. Aurinkoisia päiviä, pyydän!

[Laavalimppu]

Upea kuva, mielellään näkisin sen desktopillani taustakuvana min. tarkkuudella 1080p. Kenties linkki paremmanlaatuiseen kuvaan tulevaisuudessa? 

[Chilivaari]

Se on siinä ja siinä. Kaikki kuvani on kuvattu videolle ja tarkkuus on 1920x1080. Tuosta on kuitenkin rajattu, joten originaalikaan ei ole ruutuasi suurempi. Minulla ei ole ollut tapana laittaa linkkejä isompiin, kun niistä ei juuri lisää näkyisi. Veisivät vain tilaa. Voin minä katsoa, minkä kokoinen siitä löytyy ennen nettiin pienentämistä.

EDIT:
Eipä siitä ollut jäljellä kuin 1000x1440 kokoinen kuva. Se on muuten ikävän kirjava taustakuvana. Kokeile tuolla pienellä, niin huomaat.

[naga morich]

hienot chilit sinulla.

[Chilivaari]

Marraskuulla olin vahvasti sitä mieltä, että ainakaan näin leikeltynä ei chinenseä pidä yrittää talvehtimaan. Leikkasin sen silloin lyhyeksi ja se ryhtyi heti kasvattelemaan lehtiä runkoon ja kukkanuppujakin ilmestyi. Nyt tiedän enemmän.
Habanero Red Dominica:
Kuva on jo pari viikkoa vanha, mutta rakenne on edelleen sama. Syksyllä runkoon kasvoi runsaasti lehtiä ja uusia oksiakin. Talvella, kun loisteputkivalo tuli vain ylhäältä ikkunan päältä, alalehdet karisivat pois, kun eivät saaneet valoa. Viimeisen kuukauden aikana latvus on alkanut tuuhettua ja kukkia ilmestyi pari viikkoa sitten. Korkeutta on nyt reilut 30 cm. Se kukkii koko ajan odotellen vain valoa, jotta voisi ryhtyä hedelmien tekoon.

Ehkä nuo tropiikin kasvit sittenkin pitää talvettaa lämpimässä ja valossa. Valoa vain saisi olla enemmän. Viileässä autotallissa talvehtineet eivät näytä heräävän lainkaan talviunestaan. Se ainakin on huono metodi. Siemenestä kasvattaen saa nopeammin satoa.

Pienen puun kokoinen Aji Chombo on talvehtinut eteisessä oman pikku loisteputken alla ja kukkii jo sekin. Siitä myöhemmin lisää.

[ChaiN]

Tuo pikkurocoton podin alku ja kukkakin näyttää erehdyttävästi turbopubelta
Onnea ja uskallusta Vaarille uuteen kauteen!

Melko samanlaiset topikin ensilauseet tuli sattumalta muuten omaankin päiväkirjaan, kuin sulla.

[Chilivaari]

Onnea ja uskallusta Vaarille uuteen kauteen!

Kiitos.
Olen sinulle vielä palveluksen velkaa viime keväisistä "mangochilin" siemenistä. Hyvin on kasvanut ja satoakin on saatu. Nimesin sen uudelleen PI 439370, kun tutkin tietokantoja tarkemmin: http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=4107.msg51811#msg51811

Ei ole Turbo tuo Rocoto. Minulla kasvaa ja kukkii myös Turbo ja se on aivan toisen oloinen kasvina, paljon isompi, isommat lehdet ja selvempi oksien kasvu ylöspäin. Eivät ole kukatkaan auenneet noin paljon, ainakaan toistaiseksi.

[Chilivaari]

Onpas täällä tänä vuonna paljon päiväkirjan pitäjiä. Muutaman päivän kun on päivittämättä, omaansa saa hakea kaukaa kolmannelta sivulta. 

Hieno homma, että chiliharrastus leviää. Nyt voisi jo suositella jonkinlaista erikoistumista, profiloitumista muutamille. Erilaisten vesikasvatuslaitteiden kokeilu ja rakentelu kiinnostaa varmaan monia. Myös testejä ja kokeiluita taimilla voisi suositella kiinnostavista aiheista. Siinä pitää vain olla muutama samanlainen taimi, jotta kokeella on kantavuutta.

Itselläni ei tänä vuonna juuri ylimääräisiä taimia tullut, mutta pari lannoituskoetta on sentään meneillään. Lehtien rullausta yritän saada aikaan Aji Cristalille yli kuusinkertaisella lannoiteannoksella. Toistaiseksi ei mitään ole havaittavissa. Muutama viikko sitten laitoin toisen Rocoto Manzano Orangen isompaan purkkiin ja sinne kananP:tä pohjalle. Tarkoitus on katsoa lannoituksen vaikutusta pubeen ja kasvattaa noista toinen parvekkeella, toinen pihalla. Pari viikkoa on myös jo mennyt kahdella Biquinhon pikkutaimella seurannassa. Toinen saa runsasta typpilannoitusta, toinen normaaliannoksia. Tuloksia? Onhan niitä. Mitään ei ole tapahtunut. Millinkään eroa ei ole havaittavissa kummassakaan parissa. Uskoni salpietarin tai kananP:n voimaan alkaa hiipua. Taitavat tarvita vain aikaa. Mitään ei tapahdu heti seuraavana päivänä, ei aina seuraavana viikkonakaan.

Inca Red Drop:
Chilit kasvavat vauhdilla. Ikkunasta ei kohta näe ulos, niin täynnä vihreää se alkaa olla. Inca kasvattelee taas ensimmäisten joukossa satoa. Suunnilleen päivittäin löytyy uusia "marjoja". Rocoto myös kasvattelee muutamaa, samoin talvehtinut Aji Indian. Chinenseissä ei aivan vielä pysy raakileet, mutta sekin aika lähenee. Viime vuonna niiden kehitys alkoi maaliskuun lopulla.

[MasaT]

Muutama viikko sitten laitoin toisen Rocoto Manzano Orangen isompaan purkkiin ja sinne kananP:tä pohjalle. Tarkoitus on katsoa lannoituksen vaikutusta pubeen ja kasvattaa noista toinen parvekkeella, toinen pihalla. l

Millaista sekoitusta käytät, kun siirrät lopulliseen astiaan? Laitatko leca-soraa sekaan vai jotain muuta. KananP:tä itsekin käytin rocotoilla läpi kesän. Mutta nyt alkanut miettiä onko se liian typpipitoista ruukun pohjalla juurten saavuttaessa sen, kun kasvi alkaisi vaatia enemmän fosforia ja kaliumia. Mielestäni kasvatusalustan kuohkeudella on myös aika merkittävä merkitys. Alppiruusuilla pitää olla niin kuohkea kasvatualusta, että melkein saa käden työnnettyä sinne sisään. Ovat myös happaman maan kasveja ja jotenkin rinnastan chilit aina niihin maaperän suhteen. (Kun tulee niitäkin kasvateltua  )

[Chilivaari]

... Millaista sekoitusta käytät, kun siirrät lopulliseen astiaan? Laitatko leca-soraa sekaan vai jotain muuta.

Enpä vielä ole pohtinut asiaa noin pitkälle. Ei minulla ole mitään käsitystä puben vaatimuksista. Pitäisi kait tutustua Andien maaperään jossakin kolmen kilometrin korkeudella. Jos Kekkilän puutarhamultaa on käytettävissä, varmaan sitä, muutoin turvetta. Onko suosituksia? Onko tuosta happamuudesta tietoa jossakin, tai omaa kokemustasi?

Kevytsoraa en ole oppinut käyttämään. Nuo ovat kuohkeita ilmankin. Andeilla varmaan on kiviä joukossa aika tavalla. Punaista se maaperä taitaa olla, kun inkkarit kaivelevat perunoitaan Perussa. Niitä perunoita muuten on paikallisessa siemenpankissa 5000 lajiketta.

[MasaT]

... Millaista sekoitusta käytät, kun siirrät lopulliseen astiaan? Laitatko leca-soraa sekaan vai jotain muuta.

Enpä vielä ole pohtinut asiaa noin pitkälle. Ei minulla ole mitään käsitystä puben vaatimuksista. Pitäisi kait tutustua Andien maaperään jossakin kolmen kilometrin korkeudella. Jos Kekkilän puutarhamultaa on käytettävissä, varmaan sitä, muutoin turvetta. Onko suosituksia? Onko tuosta happamuudesta tietoa jossakin, tai omaa kokemustasi?

Kevytsoraa en ole oppinut käyttämään. Nuo ovat kuohkeita ilmankin. Andeilla varmaan on kiviä joukossa aika tavalla. Punaista se maaperä taitaa olla, kun inkkarit kaivelevat perunoitaan Perussa. Niitä perunoita muuten on paikallisessa siemenpankissa 5000 lajiketta.

Opettelua se oli itselläkin viime kesä ja käytin jopa lannoittamatonta turvetta, ehkä se kananP korvasi sitten sen lannoituksen. Leka-soraa ja karkeaa hiekkaa käytin turpeen seassa. Teki ainakin juuria hyvin. Mielestäni kannattaa kuohkeuttaa turvetta. Mutta se on vain minun kokemukseni. Alppiruusut menee happamammassa, kyllä tuo lannoitetun turpeen pitäisi olla chileille hyvä ph,n puolesta.

[Chilivaari]

Törmäsin kotimaiseen tutkimukseen Perun sademetsistä Amazonasin alueella. Yhtenäiskuvaa ei kuulemma voi antaa, maaperä vaihtelee hyvin paljon. Kasvillisuus on rehevää, vaikka ph voi olla jopa vain 4 tai 5. Hyvin hapanta siis. Kalkitsematon turve pitäisi näin ollen kelvata sademetsän kasveille, kunhan ravinteita on runsaasti.

Tuossa raportissa ei puhuttu mitään vuoriston maaperästä muuta kuin että siellä on vähemmän ravinteita. Pubet ovat kaikki vuoriston kasveja.

[Chilivaari]

OHO, kyllä netti on ihmeellinen.

Eilen löysin suomalaistutkijoiden raportin Perun sademetsien maaperästä. Olivat käyneet tutkimassa viljelymahdollisuuksia. Ne vaihtelevat kovasti eri seuduilla. Maaperän olivat todenneet hyvin happameksi, usein alle 4 ja hyvin harvoin edes lähelle 6. Sehän on happamempaa kuin meidän lannoittamaton turpeemme. Kasvillisuus oli kuitenkin kaikkialla rehevää, kuten sademetsässä tuleekin olla.

Chileistä tutkijat eivät maininneet mitään, mutta tein silti radikaaleja ratkaisuja parille tiettävästi sademetsästä kotoisin olevalle lajikkeelle. Rainforest Trifoliage (capsicum ?) ja Binguita de Mono (c. annuum) olivatkin kasvaneet kovin kituliaasti tähän asti. Nyt istutin ne uuteen multaan, johon laitoin pohjalle reilun annoksen lannoittamatonta turvetta. Myös voimakkaasta typpilannoituksesta välittämätön Biquinho (c. chinense) sai hapanta turvetta ruukkuunsa.

Suomeksi en löytänyt Andien ylängön maaperästä mainintoja, mutta englanninkieliseltä tutkimussivustolta tärppäsi. 3900 metrin korkeudessa olivat tutkineet Perulaista p e r u n a nviljelijää. Maaperä oli hiekkaista, hyvin köyhää fosforista, paljon alumiinia ja pH uskomattomat 3,6. P e r u n a  kasvoi siellä. Paikallinen lajike tietysti. Rocotoistani ainakin Peru Puno Marki on noin korkealta. Se on kyllä kasvanut rehevästi kotimaisessa kukkamullassa. Sen sijaan Rocoto Peru on alusta lähtien ollut kitukasvuinen. Niinpä otin niistä toisen ja siirsin pelkkään happameen turpeeseen, johon tosin lisäsin kasteluvedessä huomattavan runsaan annoksen lannoitteita. Toivottavasti en tappavaa sentään. Aika shokki sen täytyy olla juurille.

Mielenkiinnolla seuraan, mitä tästä happokylvystä seuraa. Pussin kyljessä mainittiin tuon turpeen pH 4,3.

EDIT, linkkejä:
Kotimaisen tutkimuksen yhteenveto
Perun p e r u n akeskuksen tutkimuksen yhteenveto
Näistä tieteellisistä tutkimuksistahan on vain lyhyet yhteenvedot netissä nähtävissä ilmaiseksi. Varsinaisesta sisällöstä saa maksaa. Yhteenvedoistakin kuitenkin selvisi maaperän happamuus. Jokien tulva-alueilla on ravinteikkaimmat maat ja siellä pH on korkeampi.

[Hombre]

Mielenkiintoista tuo happamuus. Jos hankkisi Lannoittamatonta turvetta ja ostaisi hevonkaakin sitä ihteään jostain
Hevostilalta (tietysti turpeeseen blandattuna") Annos olisi 1/3 hevosenpaskaa ja 2/3 lannoittamatonta toimisikohan
tuo ilman että, tarvitsisi lisä lannoitella?

[Riiviö]

Minulla on ollut kasvihuoneessa lannoitteena turvepohjaista hevosenlantaa jota olen kyllä kalkinnut mutta hyvin se on ravinnut kasveja. Ainoa on se suolaongelma, eli pitää kompostoida sitä kamaa muutama vuosi, raakaa ei kannata laittaa... Siellä, mistä mun lannat on kotoisin, on sitä tavaraa paljon lisää... 40mottia ainakin

[Chilivaari]

... Annos olisi 1/3 hevosenpaskaa ja 2/3 lannoittamatonta toimisikohan
tuo?

Aika tuhdilta tuntuu, mutta jos aineita on lähistöllä, kokeile. Sillähän se selviää. Rocotot kasvavat melko köyhässä maaperässä kotiseuduillaan. Eilen istuttamani Rocoto Peru näyttää ainakin ensishokista selvinneen. Heti siirron jälkeen se roikotti lehtiään, mutta nyt nuo ovat terhakasti yläviistoon.