Lainaus käyttäjältä: "Aji Inferno"

Lainaus käyttäjältä: "Tupakka"Taas kuulostan joltain ihme pasifistilta, mutta en ole. Aseita tarvitaan, niitä vaan on vähän vääränlaisia jaeltu liikaa vääriin paikkoihin. J

Ihan uteliaisuudesta: mitä vikaa pasifismissa on? Omasta puolestani globaali aseistariisunta olisi paikallaan tällä minuutilla. Testosteronihumalaisen uhoamisen, kansallishulluuden ja machoilun sijaan maailma voisi keskittyä olennaiseen, eli chilinsyöntiin! Tai vaikka musisointiin...

Jos puhutaan vain Suomen kannalta niin aseet on ja pysyy.

Olet kuitenkin oikeassa siinä, että jos kaikilta saataisiin ne pois niin se olisi hyvä juttu. Se on kuitenkin epätodennäköistä ja esim. virkavallalle ase on vieläkin hyvä väline joissakin tilanteissa.

Tuliaseet voisivat rajoittua virkavallan pelote- ja harvoissa tilanteissa voimakeinoiksi sekä puolustusvoimien, siis huom PUOLUSTUSvoimien välineeksi ainakin niin kauan kuin mm. terroristihyökkäyksille ollaan alttiita.

EDIT:

Lainaus käyttäjältä: "Jassu"Kertalaukeavalla kiväärillä en esim itse tekisi hevon vittua, laji jota harrastan ja jossa kilpailen rankingin omaavana kisaajana vaatii puoliautomaattisen pistoolin joka on minimissään kaliberiltaan 9x19 (9mm). Kivääripracticalia olen toki suunnitellut mutta siihenkin tarvitsee olla puoliautomaattinen kivääri (esim .223 rem), eli taaskaan kertalaukeavalla en tekisi mitään .

Voi itku etkö vieläkään ole lukenut viestejäni muuta kuin silmäillen? Sinullahan sitä ampumakokemusta olisi ja kerran oikein kisailemassa niin tottakai sinulla olisi aseeseesi oikeus. Puhunkin nyt uusista aseluvan hakijoista, jotka hakevat lupaa kakskakkoseen vain päästäkseen pidentämään virtuaalikyrpäänsä kaveruspiiirissä. Jos innostusta oikeasti harrastukseen ja kisailuun on, pitää olla myös malttia aloittaa rauhallisemmin. Turvallisuuskysymys, jossa en näe kenelläkään pointtia itkemiseen.

Lainaus käyttäjältä: "kyris"Ja mitä tulee vaatimukseen siitä, että "vaarallisempia aseita" saa vasta kun on harrastanut kauemmin on, niin kertoisiko joku miten tuo vaarallisempisuus määritellään? Eli .223, .22 (pienoispistooli/kivääri), 9mm 7.62? mikä noista EI ole vaarallinen kalibeeri? Tai pistooli, revolveri, kivääri, haulikko? Mikä ei ole vaarallinen?

Saivartelua. Tietenkään en ole mikään aseiden vaaraallisuusluokittelun asiantuntija, mutta jokainen tajuaa logiikan jolla kertalaukeva metsästyskivääri on vähemmän vaarallinen kuin .22-pistooli, vaikka edellä mainitussa olisi suurempi kaliiperi. En puhu vaarallisista kaliipereista vaan vaarallisista aseista. Kaikki kaliiperit tappavat kun osutaan päähän, sydämeen tai kriittisesti vatsaan(maksa jne). Tärkeämpiä tekijöita ovat laukaisunopeus, aseen tarkkuus sekä koko.


Ja vielä jos gynzi tuolla tekstillään viittasi minun kirjoituksiini niin perkele lukekaa se alkuperäinen viestini. En voi sille mitään, että foorumi on täynnä hikisiä miehiä, jotka keskustelevat mieluummin aseista. Mainitsin mielenterveystyön helvetin tärkeänä.

VIELÄ:

Lainaus käyttäjältä: "Jassu"Sen verran kerrottakoon tupakalle vielä, että sarjatuliaseita ei suomessa saa kuin pitkänlinjan keräilijät ja heillekin yleensä napsuu ampumakielto noihin peleihin. Tavallinen Teppo Tallaaja ei saa lupia toimintakoodi 4:n (sarjatuli) aseisiin.

Sarjalla en tarkoita täysautomaattista vaan nopeaa puoliautomaattisella aseella nopeassa sarjassa ampumista. Jos olen puhunut "rynkyistä" on se ollut tehokeino.

Myönnettäköön, Jassu, että en kauheasti asiasta tiennyt.

Kuitenkin, kuten myöhemmin viestissäni ilmaisin, voitaisiin ampumaharrastajille antaa vaarallisempia aseita kokemuksen mukaan. Minun mielestäni ei ole kenelläkään aihetta itkeä jos ei pääse hetisamantien ensimmäisenä ampumaharrastuksenaan ampumaan rynkyllä sarjaa.

Kertalaukeavalla kiväärillä ampuminen olisi itseasiassa jo semmoinen taito, joka ei olisi tavallisellekaan kansalaiselle tippaakaan moraalisesti epäilyttävä. Metsästys on täysin hyväksyttävää ja vaikkei sitä harrastaisikaan niin jonkunnäköisen ampumatarkkuuden kehittäminen olisi ihan hyväksi, ei sitä tiedä mitä tässä vastaan tulee vielä Suomen tulevaisuudessa. Intissähän sitä pääsee rynkyllä sitten "räiskimään".

Aseen vaarallisuus kun ei riipu pelkästään kaliiperista. Olen satavarma, että jos kouluampujalle lykätään käteen .50-kaliiberinen revolveri tulee sillä vähemmän vahinkoa kuin mitä näillä .22-aseilla on nyt saatu aikaan. Jokainen joka on nähnyt vähänkään aseisiin liittyviä tuubi-pätkiä tietänee, että raskailla revolvereilla ei juuri ammuta hetkessä tiivistä kasaa.

Taas kuulostan joltain ihme pasifistilta, mutta en ole. Aseita tarvitaan, niitä vaan on vähän vääränlaisia jaeltu liikaa vääriin paikkoihin. Jos rikas olisin niin mikäs siinä voisihan sitä itsekin käydä ampumista kokeilemassa, kyllähän siinä oma jännityksensä varmasti on.

Ja huom. itse olen juuri siinä iässä, etten viitsisi tulla ammutuksi vuoden päästä tuolla tunnilla.

EDIT:

Toki jos saatte pelkällä mielenterveystyöllä hihhulit 100% pois niin ihan vapaasti saa mitä tykäreitä tahansa kantaa ampumaradalle minun puolesta. Jos näin ei kuitenkaan ole niin olisin valmis romuttamaan muutaman tuhannen wannabe-sarja-ampumisharrastajan tulevaisuudentoiveet sen nojalla, että säästettäisiin mahdollisesti henkiä.

Hyvinkin ongelmallinen tilanne. Sinänsä olisin käsiaseiden kiellon kannalla sillä tuollaisten suorastaan tahattomastikin vaarallisten "jatke"-välineiden hallussapidolle ei ole mielestäni mitään järkevää syytä. Ampumaharrastus ei vaadi nopeasti sarjassa laukaistavaa pienasetta. Nopeassa sarjassa sillä ei kuitenkaan ampumaradoillakaan kuulu ampua. Jokainen malttaa ladata kertalaukeavaan kivääriin tai vastaavaan panoksen laukausten välissä.

Toisaalta ymmärrän sen, että käsiaseiden kielto vain agitoisi pimeitä markkinoita ja lähinnä vain laittaisi "kannen painekattilaan". Kiellon jälkeen saattaa vuosiakin olla hyvinkin rauhallista, mutta sitten kun joku tarpeeksi pimahtaa, lähtee pimeiltä markkinoilta mukaan rynnäkkökivääriä ja räjähdettä niin, että saadaan uhreja oikein olan takaa.

Toki emme voi ajatella niinkään, että annetaan hulluille pienaseita ja vuosittain teurastetaan välillisesti muutama viaton, näin välttäen suuremman verityön. Jotain täytyy kuitenkin aseiden nykyiselle helpolle saatavuudelle tehdä. Itse lähtisin linjalle, jossa harrastajille myönnetään alkuun lupia kertalaukeaviin aseisiin(tyyliin metsästysaseet). Myöhemmin sitten voidaan "hyvän käytöksen" ja ampumaseuran nyökkäyksen nojalla myöntää vaarallisempia(ja ilmeisesti sitä kautta jännittävempiä) aseita.

Ignorantti oireidenparantaja en kuitenkaan ole ja väitän, että mielenterveyspalveluiden ja -valvonnan tasossa on paljonkin vikaa. Rahaa täytyy todellakin heittää sinne suuntaan paljon enemmän. Itse taidan kuulua iän puolesta siihen tulevaisuuden psykoottisten teurastajien riskiryhmään ja olisin täysin valmis vaikka käymään jossain yleisessä tämänikäisten mielenterveyskeskustelussa, vaikka sitten lukion terveystarkastusten yhteydessä. Mielenterveyspalveluja ja niissä käymisen anonymiteettiä tulisi mainostaa paljon enemmän ja iskostaa ongelmataipuvaisille nuorille päähän järkeä. Ja, ei, lääkket eivät todellakaan ole ratkaisu kaikkeen.

Viimeaikaiset väkivaltaisuudet ovat selkeästi monen, tärkempinä mielenterveysbudjetin vajavaisuus ja aselait, asian yhteistä seuraamusta ja jokaiseen aiheuttajaan tulisikin kiinnitää huomiota sekä lähteä suorittamaan korjaustoimenpiteitä.

Mikään pasifisti en ole(ja kannatankin mm. terroristien aseellista jahtausta), mutta en näe miten voidaan niinkin yleisesti hyväksyä tappotarkoituksiin tarkoitettujen välineiden hupikäyttö. Eihän tulellakaan saa leikkiä(vai pitääkö alkaa perustaa klubeja pyromaaneille, jotta saadaan luvan kanssa räjäytellä jne).

Toki pitäisi toimia ihan laatikosta ottaen, mutta lähinnä meinasin sitä, että tuo, että jos joudut laskemaan väylän taajuuksia tai lisäämään tuuletusta NB:lle toimisi jo todisteena takuuhuollolle, että jotain vikaa tässä emossa on.

Ei kehtaa. Kun kerran erään nimeltämainitsemattoman Särkän mukaan niin "peikonnäköinen" olen.  

Heitetään nyt vielä ilmoille tämmöinen radikaali ajatus:

Voisiko olla, että emolevyn PCI-e -väylässä voisi olla jotain häikkää? Kun tuntui että edellisen näyttiksenkin kanssa ongelmat alkoivat aika nopeasti sen jälkeen kun olit ostanut uuden koneen ja kellottanut sitä.

Oletko kokeillut tuota nvidia näyttistä jossain toisessa koneessa? Pieni epäilykseni liittyy nimittäin siihen, että jos PCI-e-väylä taikka sitten yksinkertaisesti piirisarja ei jaksa siirtää liian suurta määrää dataa(-> 7900GT kaatuu 3D-tilassa, jossa liikkuu enemmän dataa ja 4850 on muuten vaan raskaampi). Periaatteesahan tavallisesti jos väylä käy vähiin niin vain hidastutaan, mutta jos piirisarja ei tykkää näyttökorteista alkuunkaan(todnäk rikkinäisyyden takia, jos olen oikeassa) niin en ihmettelisi kaatuilemista.

Piirisarjan lämpöjen seuraaminen voisi olla paikallaan sekä jos ylimääräistä jäähdytyslaitteistoa(ylimääräiset flektit, jopa pöytätuuletin) löytyy niin lisäviilennystä emolle(tarkemmin northbridgen siilille) voisi kokeilla.

PCI-e väylän kellotaajuuden laskeminen voisi myös tilapäisesti auttaa. Kokeile ihmeessä kaikkea.

Ketonen & Myllyrinne on(oli) kyllä aivan mahtavaa kamaa.

SP on sinänsä ihan ok, mutta mennyt lievästi toistavaksi jo. Montya en ole juurikaan seuraillut, mutta se vähä mitä nyt on tullut nähtyä niin kieltämättä nostaa suupieliä.

Edellisestä viestistäni saattoi saada käsityksen, että ylistän mäkkäriä yli kaiken. En todellakaan. Lähinnä vain yli hesen. Hese on kamala. Hyi.

Jokatapauksessa.. Kulinaarisesti muuten aivan perseelleen mennyt Skotlannin matka tässä hiljattain opetti sen, että parhaat hampurilaiset(jotka olivat siis se ainoa hyvä ruoka tuolla matkalla, suurimmaksi osaksi) tuottaa jokin muu kuin ketjuravintola. Useamman kerran tuli käytyä kadunkulmassa olevassa pubissa tai vastaavassa pienemmässä ravintelissa ja vaikka siisteys ja ympäristö ei ehkä itseäni niin miellyttänyt kännisine skotteineen, oli ruoka aivan loistavaa. Siis hampurilaiset aivan loistavia. Myös Edinburghissa ollut Hard Rock Cafe onnistui yllättävään positiivisesti ja tarjosi todnäk koko matkan parhaan aterian, vaikka ketjufirma onkin. Ei kuitenkaan niin selkeästi ottaen huomioon, että niitä on suurkaupungeissakin yleensä vain tasan yksi ja toimintamalli on kuitenkin ravintolamainen.

Tarkoituksena on seuraavan kerran kun hampurilaisen vedän ja ei kamala kiire ole(mäkkäristä saa edelleen sen hampurilaisen nopeammin), että käyn sen syömässä jossain yksityisessä tai vastaavassa ravintolassa. Jos hintataso on verraten sama kuin Skotlannissa, tuskin häviän mitään. Sillä hinnalla millä voin mäkkärissä syödä itseni ähkyksi monesta juustohampurilaisesta, saan vähemmän ketjuttuneessa paikassa yhden ison hampurilaisen ja asialliset lisukkeet ja ennenkaikkea maukkaat sellaiset. Tietysti poikkeuksiakin on, kannattaa vähän "tunnustella" paikkaa ensin, ja nykyäänhän arvosteluja löytää paljon netistäkin.

Inferno, Microsoftista seuraava ketju?  :wink:

Mutta asiaan..

Hese on kuraa. Hese on aina ollut kuraa. Hese tulee aina olemaan kuraa. Todennäköisesti, elleivät muuta tapojaan. Perunanuudelit, sämpylät kuin mikrossa lämmitetyt(ja sielläkin monesti onnistuttu käräyttämään ja kuivattamaan liikaa). Pihveissäkin klimppejä ja sattumia enemmän kuin muuta materiaa. Näistä syistä hese on ollut kirosana jo ennen kuin chilibisnekseenkään tutustuin. Ei.. ei vaan toimi.

En henk.koht ole niin yritysboikottiin suuntautunut(vaikka onhan siitä mukava keskustella), joten mäkkäri saa kelvata meikäpojan hampurilaispikaruokalaksi. Limu on samaa vedellä laimennettua scheissea mitä muuallakin ja lompakko laihtuu ennennäkemättömällä vauhdilla. Hampurilaiset sentään ovat siedettäviä. Ei todellakaan oikein tehdyn karvakäsipizzan tai kotona väsätyn chiliruoan tasoa, mutta ei se pahaakaan tee kun asioilla ollessaan sellaisen vetäisee kurkusta alas. Tulisuuskäsite on yhtäkuin jalopeno(kirjoituasu tahallinen) ja nimenomaan se LISÄHINTAINEN chilisoosi. En tiedä missä Tulikeppi käy annoksensä imaisemassa, mutta itse en ole ainakaan koskaan kokenut paskaa palvelua mäkkärissä. Eli siltä osalta ihan siedettävä mesta, näin omasta mielestäni.

Yhteenvetona, mäkkäri ei ole verrattaen siistinäkään paikkana(riippuu toki toimipaikasta) ruoan tasoltaan verrattavissa karvakäsipizzerioihin tai kotiruokaan, mutta lähinnä pikkunälkään(tai sitten vaihtoehtoisesti kamalaan hetinälkään) loistavasti soveltuva paikka. Mitään kunnon kulinaarista elämystä ei sieltä saa, mutta en ala mäkkäriä sen puutteestakaan haukkumaan. Lounas/päivällinen ei mahdu edelleenkään samaan lauseeseen mainitun pikaruokalan kanssa, mutta en näe siinä mitään vikaa muuten. Ja käsittääkseni se on nimenomaan pikaruokala, ei valmisruokala tai _ravintola_.

Ja eikun sormet jaksaa taas vipeltää näppäimistöllä ja kirjoittaa pikkuaiheista taas monta kappaletta selitystä. Lomapäivätkin perkele loppuivat noin 19 minuuttia sitten.

Lainaus käyttäjältä: "Aji Inferno"Hannu nyt on onnekas, mutta kohtelee muita ihmisiä ja ankkoja + hanhia + kanalintuja keskimäärin paljon asiallisemmin kuin esim. Aku. Ja on huomattavasti Akua rohkeampi.

Nyt täytyy kyllä olla aivan täysin vastakkaista mieltä. Etenkin viimeisestä lauseesta. Hannu on pöyhkeä, itseriittoinen ja muutenkin käytökseltään epämiellyttävä persoona. Suorastaan rasittaa hänen tyylinsä ajella ympäri kaupunkia juuri voittamallaan huippucoupeellaan tai vastaavalla. Eikä kyllä todellakaan voida rohkeudesta puhua. Hannuhan suorastaan pelkää pienintäkään mahdollisuutta joutua tekemään ruumiillista työtä ja eiköhän se ole yleensä ole Aku, joka Roopen hulluilla aarrematkoilla ynnämuilla on mukana ja yleensä vielä mukisematta tehden kovimmat työt. Eihän akulla yleensä ole tosin vaihtoehtoja, mutta ei se silti tee hänestä vähemmän rohkeaa. Itse olisin kyllä ainakin valinnut kadulle muuttamisen monen Roopen aarreseikkailun sijaan.

Roope on siis selkeästi Akun näkökulmasta tyrannisoiva vanha itarus ja Aku puolestaan Roopen näkökulmasta tyhmä vätys. Omasta ulkopuolisen näkökulmastani molemmat ovat kuitenkin loistavia hahmoja, toisin kuin jo mainitsemani Hannu ja lievemmässä määrin Iines. Monissa tarinoissa on nähty kuinka Akun kommellusten jälkeen Hannu "saa" Iineksen itselleen, mutta lopulta Iines kyllästyy Hannun käytökseen ja palaa "tutun ja turvallisen" vaikkakin säheltävän Akun luokse.

Lainaus käyttäjältä: "Aji Inferno"...huijaa Akulta tämän ansaitseman palkkion ja viimeisessä ruudussa niin Roope kuin veljenpojatkin nauravat makeasti myrtyneelle Akulle. Jotenkin se jää aina harmittamaan. Epäoikeudenmukaisuus voitti.

Tämäkin on yksi akumyönteisyyttäni puoltava seikka. Vaikka Aku onkin joskus ärsyttävästi toimiva hahmo, negatiivisuuden kumoaa se, että ei aku tuosta toiminnastaan juuri koskaan mitään palkkiota saa vaan aina päätyy epäonnistujien puolelle, tavalla tai toisella. Välillä olen ollut jopa sitä mieltä, että tätä Akun epäonnistumista on käytetty jo liikaa tarinoiden lopetuksissa ja siksi päätökset, jossa Aku onnistuu(ainakin enemmän kuin epäonnistuu) ovatkin ehdottomasti niitä, jotka jättävät mukavimman mielialan lukemisen jälkeen.

Lainaus käyttäjältä: "Aji Inferno"Jos noiden tarinoiden arvomaailmaa ja viestiä esim. lapsille miettisi yhtään enempää, välillä tulisi mieleen, että aika usein sanomana on: "Vahvin ja ovelin voittaa aina, vaikka kepulikonstein - ja se on ok." Pahimmillaan esim. Roopen tapa kohdella Akua antaa kuvan siitä, että ihmiset vain syntyvät eriarvoisiksi - ja rikkaammalla + fiksummalla on suorastaan moraalinen velvollisuus huijata ja alistaa köyhempää + tyhmempää. Niinhän noissa toistuvasti tapahtuu. Siinä on jotain sellaista, mistä en ole koskaan pitänyt. Jotain, mikä ei tunnu vain huumorilta, vaan arvokannanotolta...

Pitää paikkaansa siinä mielessä, että se miten Roope(ja maailma ylipäätänsäkin) kohtelee Akua on epäoikeudenmukaista. Täytyy kuitenkin miettiä kokonaiskuvaa. Kun vertaa sitä mikä noiden hahmojen lopullinen onnellisuus on, on mielestäni aika selvää, ettei Roope mitenkään erityiseen elämäänsä onnellinen hahmo ole(ainoina hupeinaan rahoissa uinti ja aarrematkat). Aku puolestaan tuntuu lievässä höperyydessään nauttivan arkielämästään köyhyydessäkin ja epäonnistumisten keskellä. Tiedä sitten käsittääkö joku näitä tarinoita lukeva vaikuteherkkä pikkulapsi asioiden parempaa puolta.

Tulipahan nyt taas romaani kirjoitettua.

Lainaus käyttäjältä: "Tontttu"Tupakka taas humoristisella päällä, vai?

Mä kannatan onnenrahaa Millalle :mrgreen:

No yhtä humoristisella kuin aina ennenkin.

Täytyy nyt PERIAATTESSA myöntää, että usein toivoisin itsekin näkeväni mitä tapahtuu jos asiat muuttuisivat radikaalisti kuten äänestysvaihtoehdoissa mainitaan. En kuitenkaan toivoisi sen olevan lopullista.

Itse en mikään jenkkifani missään nimessä ole, ennemmin vaikka päinvastoin. Silti en ollenkaan laita Aku Ankka -sarjakuvien lievää jenkkimäisyyttää pahakseni vaan pidän sitä sopivana mausteena tarinoihin. Jos sitä ei olisi, aku ei olisi hieman dorka, roope olisi reilumpi jne jne niin tässä olisi meillä taas yksi Salatut Elämät kirjallisessa muodossa joka olisi vielä enemmän perseestä jos minulta kysytään.

Loppuenlopuksi tuon sarjakuvan hahmojen luonteet sopivat oikein hyvin. Jos Roope otetaan esimerkiksi niin eihän tuostakaan rikkaasta hahmosta tulisi yhtään mitään jos verot maksettaisiin kunnialla, aina annettaisiin lainaa jne. Tietysti Roope on monelta osalta epäreilu ihmisiä kohtaan, mutta eiköhän yleisesti ole aika paljon korostettu sitäkin, että tuo hahmo on rahansa hankkinut PÄÄASIASSA nimenomaan omalla kovalla työllään.

Aku puolestaan on välillä hieman vajaa, mutta kun sille päälle sattuu niin osaa vaikka mitä. CV:kin on varmasti pidempi kuin kenelläkään muulla ankkalinnalaisella. Aku on oikeastaan nimenomaan se hahmo, joka luo tarinoiden välille hieman kontrastia ja tekee kertomusten harmaasta massasta hieman heterogeenisempää.

Tietenkään tätä ketjua ei pidä ottaa liian vakavasti ja kun on kaiken lukenut niin mukavahan sitä on hieman vaihtoehtojakin miettiä(viitaten siis Aji Infernoon). Omasta mielestäni ollaan kuitenkin kritisoimassa vääriä henkilöitä. Hahmot, kuten Hannu Hanhi ja Iines ovat huomattavasti ärsyttävämpiä ja heihin voisikin soveltaa niitä toimenpiteitä, joita on muita kohtaan ehdotettu.

Tämäkin on olevinaan jotenkin niin hauskaa. Kuolen nauruun. Haha Haha.

Täytyy ilmeisesti perustaa samanlainen ketju noista tietokonevalmistajista. "AMD pakkokonkurssiin ja Intelille kaikki rahat" jnejne.

Voi hyvänen aika sehän on vaan sarjakuva, jossa asiat ovat noin ja ihan syystä!

Lainaus käyttäjältä: "Aji Inferno"

Lainaus käyttäjältä: "Tupakka"Lisäksi kovaa kamaa ovat strategiapelit. Oikeastaan kaikki uppoaa. Tosin RTS oikeastaan vain. Vuoropohjaisia on yritetty ja eivät juuri kolahda.

Mulle taas RTS on ollut alusta saakka kirosana ja vuoropohjaiset niitä suosikkeja.  Vihasin reaaliaikastrategioiden hektisyyttä - ne olivat todella kaukana rentouttavasta kokemuksesta. Samankaltainen kahtiajako on nähtävissä nyt myös roolipelaamisessa. Toiset rakastavat laillani tunnelmallista, hidastempoista vaeltelua uskottavissa maailmoissa Oblivionin tapaan. Toiset haluavat adrenaliinia ja ärhäkkää kimppakivaa WoW:n tapaan.

No tuo RTS:n tempo vaihtelee hyvin paljon pelistä, moodista ja moninpelin sovituista säännöistä riippuen. Useimmissa hyvissä RTS-peleissä ehtii ihan rauhallisessa tahdissa rakentaa oman kaupunkinsa/linnoituksensa.

RTS:iäkin on monta "nopeusluokkaa" ehdottomasti. Nopeimmista pelkästään sotimiseen perustuvista ja vain joukkojen kasvattamiseen tähtäävistä strategiapeleistä en juuri itsekään pidä. Tosin nopeat taistotkin ovat hupia joskus, riippuu mielentilasta ja vireydestä. Tavalliset AOE jne. -tyyppiset pelit ovat usein skirmish-pelimoodissa etenkin vaikeammilla tasoilla turhankin nopeatempoisia kun tietokoneella on tapana hyökätä melkeinpä heti. Onlinessa on usein käytössä sääntöjä, kuten "Ei hyökkäystä ensimmäiseen XX minuuttiin.". Se tekeekin näistä peleistä etenkin LANissa pelatessa loistavaa joukkohupia.

Pari erikoisempaa tyyliä on kiinnostanut oikeastaan aina vaikken näitä pelejä olekaan hetkeen pelannut. Toinen on mm. Europa Universalis-pelisarjan edustama tyyli, jossa taistelu tehdään valtioittain, armeijaa liikutetaan suurina yksikköinä ja talous, uskonto, teknologia ym. ovat tärkeässä osassa. Pelialuekaan ei ole aivan tavallisen näköinen ja muistuttaakin enemmän karttaa. Siis ihan kädessä pidettävää karttaa. Hankala selittää, mutta niille, jotka eivät asiasta mitään tiedä, google kertoo enemmän.

Toinen mielenkiintoinen tyyli on traditionaalisempi ohjaukseltaan ja pelimaailmaltaan, mutta keskittyy lähinnä valtakunnan kaupunkien taloudelliseen ja materiaaliseen puoleen. En nyt tiedä voiko tätä ihan tyyliksi, kutsua koska olen tutustunut vain yhteen tälläiseen peliin, Anno 1503:een. Hyvin rauhallinen peli temmoltaan ja vihollisen tuhoaminen on sivuosassa. Saa säätää todella paljon, mm. tieverkosto täytyy rakentaa ja esim. leipä täytyy tehdä aivan alkutekijöistään pelto-vilja-mylly-leipomo -ketjulla. Yhteiskuntaluokkia on useita ja resursseja aivan tolkuton määrä. Google kertoo taas lisää niille, jotka eivät tunne ja ovat kiinnostuneet.

Täytynee vastata uudestaan parin vuoden jälkeen. Seeässä on jäänyt pois jo aikoja sitten. Toki senkin käynnistää jos joku vaatii paikanpäälle(serverille) sitä pelaamaan. Mutta eipä oikeastaan enää jaksa kiinnostaa.

Sorsa muilta osin kyllä kiinnostaa edelleen ja siihen perustuvia pelejä pelailenkin. Etenkin paria modia.

Lisäksi kovaa kamaa ovat strategiapelit. Oikeastaan kaikki uppoaa. Tosin RTS oikeastaan vain. Vuoropohjaisia on yritetty ja eivät juuri kolahda.

Lainaus käyttäjältä: "Aji Inferno"

Lainaus käyttäjältä: "Tupakka"

Lainaus käyttäjältä: "Aji Inferno"

Lainaus käyttäjältä: "Tupakka"Eihän nuo käryttimet maksa kuin kolmisen kymppiä.

Totta tuokin. Mutta hyvään saa helposti menemään paljon enemmän... Tiedä sitten, pitäisikö samalla jokin BluRay-ihme hankkia. En tosin vielä luota moisten toimintaan, eikä tarvettakaan vielä ole.

Itseasiassa ei niitä mielestäni mitään parempia juuri ole. Ellei sitten nimenomaan siirrytä Blu-ray-systeemeihin. Itse olen kuitenkin ollut vähän sitä mieltä, että cd:n jälkeläiset alkavat olla jo vähän idealtaan vanhentuneita ja jos itse aion jotain säilöä pidemmän aikaa niin kiintolevyille ja jos lyhyemmän aikaa tai vain siirtää niin USB-tikut ovat kätevämpiä.

Aikalailla totta. Optiset levyt ovat luonteeltaan epäluotettavia diskettien lailla. Lika, valo, magneettikentät... kaikenlainen sotkee ja rikkoo niitä kaiken aikaa. Ja vaikka uudempien asemien nopeus onkin parantunut, luotettavuus tuskin on. Ja melua riittää.

USB-asemat ovatkin nykyään jo yllättävän näppärä ja nopeahkokin tapa välittää tietoa. Tosin, ongelmattomia eivät nekään ole. Ehkä asian ydin on siinä, että Intel ja muu maailma riitautuivat taannoin USB:n standardoinnista, ja niin kyseinen "standardi" on käytännössä kaikkea muuta kuin standardi tänä päivänä. Esimerkkeihin törmää usein. Esim. tuttuni uusi kone ei kerta kaikkiaan suostunut kopioimaan suurta tietomäärää 8 gigatavun uudelle USB-tikulleni virheittä. Hiljan työhön ostamani 500 gigan USB-kiintolevy puolestaan ei suostunut toimimaan lainkaan edellisen kotistudiokoneeni DFI-emolevyn kanssa. Onneksi levyssä oli myös Firewire-liitäntä, joka toimi sitten moitteettomasti. Samaisella levyllä oli ongelmia myös kollegani Macissa. Muusikoilta voi kuulla loputtomia kirouksia siitä, miten kopiosuojaukseen käytetyt USB-tikut toimivat aivan miten sattuu, jos ylipäätään toimivat. Ongelma on universaali, yli laiterajojen. Nytkin näyttää huonolta: USB 3:sta tulee ilmeisesti jälleen kaksi versiota: yksi Inteliltä, toinen kaikkien muiden yhteenliittymältä. Että lupaako hyvää yhteensopivuudelle? Huokaus. ;(

Itsellä eikä tutuillani ole koskaan muistaakseni ollut mitään ongelmaa usb:n kanssa ainakaan tikuilla. Tikut ovat mielestäni toimineet kätevästi oikeastaan kaikilla koneilla, joilla niitä olen kokeillut. Mutta en väitä etteikö ongelmia voisi olla, aika harvinaista kuitenkin. Onhan se silti harmillista että eri standardeja on.

Ulkoisia kiintolevyjä taas itse puolestaan en edes nykyään kiinnittäisi enää USB-väylään. E-Sata on paljon nopeampi keino tuohon. Ja varmasti standardiongelmaton.

Lainaus käyttäjältä: "Volitans"

Lainaus käyttäjältä: "Tupakka"Itse olen kuitenkin ollut vähän sitä mieltä, että cd:n jälkeläiset alkavat olla jo vähän idealtaan vanhentuneita ja jos itse aion jotain säilöä pidemmän aikaa niin kiintolevyille ja jos lyhyemmän aikaa tai vain siirtää niin USB-tikut ovat kätevämpiä.

Tässä piileekin se suuri ongelma. Kiintolevy, kun hajoaa ennemmin tai myöhemmin - monet eivät kestä kuukauttakaan, jotkut taas pyörivät hyvin kymmenenkin vuotta.

Optiset mediat taas ovat alttiita syöpymiselle - CD/DVD:lle tallennettu data voikin osoittautua lukukelvottomaksi muutaman vuoden päästä, kun dataa tarvittaisiin.

Paras tapa säilöä pidemmän aikaa on magneettinauha esim. - DLT, LTO  - Asemat vaan ovat kalliitta kotikuluttajalle.

Parasta siis kopioida tärkeää tietoa usealle medialle. Itsellä on tarkoitusta varten koneessa 5 kiintolevyä - sinne sitten vaan eri levyille. Mutta tuokaan ei auta, jos itse kone tuhoutuu - vaikka joku varastaa, tulipalo tms. Kone on vakuutettu ukkoselta 50 000 EUR:oon asti, mutta eipä raha auta, jos pitäisi esim. yhdistyksen 122 MB:n jäsenrekisterikanta uudelleen rakentaa...

Paras siis kloonata tietoa myös maantieteellisesti eri paikkaan.

Tottakai aina varmuuskopiointi. Kiintolevyä kuitenkin pidän silti parhaana hinta/koko/kestävyys-suhteessa. Optiset mediat jos vielä jatkavat kauankin kehitystään tuskin tulevat pitkään aikaan saavuttamaan sitä missä kiintolevyt nyt ovat, siis kooltaan(~1TB). Pitäisin kiintolevyä myös luotettavampana kuin optisia, koska optiset nimenomaan tuppaavat kulumaan käyttämättäkin käyttökelvottomiksi turhan nopeasti. Käyttämätön pitkän ajan varastokiintolevy hyllyllä vaikkapa tuskin menee miksikään(olettaen, että olosuhteet ovat oikeat).

Magneettinauhat sitten vaan ovat tosiaan liian kalliita. Ja niissä jos en ihan väärässä ole niin ongelmana sitten erittäin huono suorituskyky jos tietoa täytyy vaikkapa saada nopeasti varastosta.

Lainaus käyttäjältä: "Sale"Onko Tupakka, Tellie, et. al. edelleen oikolukuprofeettoina meillä hommissa?

Jaa meninkö mää jotain semmostakin joskus sillon nakkisodan aikaan lupaamaan? Noooh.. kaipa sitä voisi tosiaan oikolukea muutaman artikkelin jos tuommosta lehteä ulos rupeaa pukkaamaan.

Mikään äidinkielen übermaisteri en ole, mutta ehdottomasti yksi niistä jotka ihmettelevät miten yhdyssanat(ynnämuu oikeinkirjoitus) voi tuottaa joillekin ihmisille(lukihäiriöttömillekin) niin suuria ongelmia.

Ansiona mm. ala-asteen ensimmäisen koululehden(tai no.. lehtinen se oikeastaan oli) päätoimittajan virka. Yläasteaikana taidettiin yksi kirjoitus julkaista hesarissa tai jossain...

Lainaus käyttäjältä: "Aji Inferno"

Lainaus käyttäjältä: "Tupakka"Eihän nuo käryttimet maksa kuin kolmisen kymppiä.

Totta tuokin. Mutta hyvään saa helposti menemään paljon enemmän... Tiedä sitten, pitäisikö samalla jokin BluRay-ihme hankkia. En tosin vielä luota moisten toimintaan, eikä tarvettakaan vielä ole.

Itseasiassa ei niitä mielestäni mitään parempia juuri ole. Ellei sitten nimenomaan siirrytä Blu-ray-systeemeihin. Itse olen kuitenkin ollut vähän sitä mieltä, että cd:n jälkeläiset alkavat olla jo vähän idealtaan vanhentuneita ja jos itse aion jotain säilöä pidemmän aikaa niin kiintolevyille ja jos lyhyemmän aikaa tai vain siirtää niin USB-tikut ovat kätevämpiä.

Eihän nuo käryttimet maksa kuin kolmisen kymppiä.

Lainaus käyttäjältä: "Aji Inferno"

Lainaus käyttäjältä: "Tupakka"

Lainaus käyttäjältä: "Mikebox"Itselläni koneessa raksuttaa AMD Athlon 64 X2 Dual Core Processor 5000+, ja minun käyttööni ihan sopiva, pyörittää pelaamiani pelejä tarpeeksi hyvin. Intelillä on kyllä mielestäni ylihintaiset prossut, verrattuna siihen, että AMD myy hieman huonompia paljon halvemmalla. Kohta pitää varmaan ostaa uusi näytönohjain, varmaankin NVidia 8000-sarjalainen...

Sanoisin, että AMD:llä on parempi edustus ns. "halpisluokassa". Intelillä puolestaan ei oikein siinä markkinaraossa ole mitään. Eli jos suunnitteilla on ~50€ prossu niin AMD tarjoaa varmaan parempaa. Mutta heti kun siirrytään Celeroneista ja Dual-Core Penoista ynmuista pois Core 2-sarjalaisiin niin ei AMD enää kyllä oikein hinta-teho-suhteessakaan juuri enää kilpaile.

Ja älä hyvä ihminen missään nimessä osta noita 8000-sarjalaisia enää. Jos halvempaa on tarkoitus ostaa niin pohdi vaikkapa Radeon HD4850:aa ja hieman raskaampaan käyttöön 70-loppuinen. Jälkimmäiselle taitaa tosin olla tuo prossu jo pullonkaulana.

Ja edit ps: Noniin foorumin muutkin Intel-miehet perhana nyt sieltä koloista ja kivien alta ulos. Ei tässä yksin jaksa enää puolustaa...

Tuo oli minusta täysin tarpeeton jälkikommentti. Sillä kuten jokainen alaa seuraava tietää, tällä hetkellä Intel on se "muotivalinta" kaikkialla maailmassa. AMD:n valinta vaatii melkeinpä rohkeutta ja ainakin selittelyjä. Esim. käyttämilläni musafoorumeilla AMD:n käyttäjät eivät uskalla sanoa mitään - heidät pilkataan ja nauretaan suohon. Ja aivan suotta, siinäpä se. Mistä lähtien ilman vastusta kilpaileminen on ollut reilua? Ja ei täällä ole AMD:n käyttäjiä pilkattu mihinkään, ennemmin toisinpäin. Ja parempi ettei kumminkaan päin. Kunhan puolustetaan omia näkemyksiämme ja yritetään keskustella asiasta asiallisesti. Ja jos on musafoorumeilta jäänyt Intel-traumat niin mikäs siinä, laita sääntöihin, että ei Intelin kannatusta.

Intelistä on tullut taas uskonto. En vain ymmärrä, minkä tähden. Ehkä kyse on alkeellisimmista vaistoistamme: apina haluaa olla aina voittaja-apinan (markkinajohtaja) puolella? Voittajan puolella? Sehän on ok, lukuunottamatta yhtä asiaa. Ainakaan itse en koe olevani apina. Kyllä sinä olet apina. Minäkin olen apina. Ihmiset ovat apinoita. Perusbiologiaa. Hieman provosoivaa oli tuo kommenttisi. Mutta jätänpä provosoitumatta. Sanon vaan sen, että ostan sitä mikä on parasta omiin tarkoituksiini. Jos AMD nyt heittäisi huippuprosessorin sopivaan hintaan ulos niin kannattaisin sitä vaikka Intel edelleen säilyisikin markkinajohtajana.

Juuri ostamani AMD Phenom 9850 esimerkiksi on aivan loistava laite. Tehoa riittää enemmän kuin toivoin tai koskaan odotin. Ja vakaudeltaan totaalinen. Okei, Intelinkin vehkeet ovat hyviä - mutta on se yksi helvetti, jos vaihtoehdoille ei anneta niiden ansaitsemaa arvoa! Ei tässä ole kyse siitä, että toinen on ylivoimainen toiseen. Kysymys on vain siitä, että meilä on vaihtoehtoja, jotka molemmat ovat perhanan hyviä! Varmasti onkin hyvä laite. Omassa tapauksessani olisin vaan tehnyt erilaisen ostopäätöksen. Ja mitäs sitä ostoksiaan mainostamaan jos niitä ei saa kommentoida.

Sen sijaan, että yrittäisimme kitkeä kilpailua, miksemme arvostaisi vaihtoehtojen hyviä puolia - ja olisi uteliaita niiden suhteen? Jotta ei tarvitsisi riskeerata ja olla utelias, on kehitetty arvosteluita. Monesti eivät aivan objektiivisia, mutta katsomalla usempaa saa hyvän kokonaiskuvan. Ja kilpailun kitkeminen tuskin onnistuisi vaikka jokainen nyt prosessoria pian ostamassa oleva yksityinen kuluttaja ostaisi Inteliä. Se kun on suuremmista markkinoista kiinni.

Olisi täyttä hevonpaskaa väittää AMD-prosessorien olevan parempia kuin Intelin tekeleet. Mutta sama pätee päinvastoin. Molemmilla saa tehdyksi kaiken mitä haluamme tehdä. Kilpailun ansiosta hyvään hintaan. Ja onko muulla väliä? Kyllä molemmilla saa kaiken tehtyä. Oma mielipiteeni(joka on kyllä perusteltukin) on vaan se, että Intelillä saa tällä hetkellä tehtyä asiat nopeammin.

Kommentit punaisella.