Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - tammikuu 31, 2009, 04:57:49 apAllekirjoittanut, myös mm. raskaan metallin ystävä, on toista mieltä. Boney M:n "Boonoonoonoos" albumi oli paitsi yhtyeen kaupallinen itsemurha, myös aivan helvetin kova albumi millä tahansa mittarilla!!

Kiitoksia vinkistä! On yllättävän virkistävä levy kuitenkin aika valtavirtapop-artistilta. Esim. Ride to Agadir kappale pesee kyllä suurimman osan Boney M:n "Super hits" -kokoelmalevylle kootuista biiseistä.. Vaikka tosiaan yksikään albumin biiseistä ei ole tuolle kokoelmalevylle päässyt.

Itse lisäisin Mahtilevyjen listaan M.A. Nummisen levyn "Suosituimmat lastenlaulut". Nimestään huolimatta sopii hyvin myös aikuiseen makuun, mikä näkyy hyvin mm. Auto synnyttää -biisin Johnny Kniga live-esityksestä: http://www.youtube.com/watch?v=aPzKLwE09wE . Youtubessa myös "On sika kunnossa" http://www.youtube.com/watch?v=d91xvkzTtPk ,   ja klassikko Kookospähkinä http://www.youtube.com/watch?v=AZ9a2aA8pi4 . Lisäksi kappale "Poliisi ja rosvo" on varmasti kaikista hevimäisin lastenlaulu minkä olen kuullut.

Lainaus käyttäjältä: cola - helmikuu 11, 2009, 22:10:03 ip
Hahahaha joo siis ihan salee haisee pahalle   
Mulla nyt pitäis kesällä olla hyvä tilaisuus kreikassa kokeilla noita omia lannoitteita niin saas nähdä millasia kasveja kasvaa Haju tulee olemaan loistava ( kalaa, merilevää, kanan peetä ym. Voin vaan kuvitella;)

Kannattais varmaan hapettaa jollain akvaariopumpuilla tms., niin prosessi olis aerobinen eikä anaerobinen. Hajujen pitäisi olla paremmat, ja aerobiset bakteerit eivät ole kasveille yhtä haitallisia kuin anaerobiset, ennemminkin vaan hyödyttävät kasveja.

http://en.wikipedia.org/wiki/Compost_tea#Aerobic_Compost_Tea_.28ACT.29
http://www.youtube.com/watch?v=QnNBZe_c47g
http://flickr.com/photos/radiodust/1243426929/

Luulis, että sais uuteen osotteeseen ohjattua autom. jollain mod_rewritellä tms.

Ei varsinaisesti liity tähän aiheeseen, mutta ajattelin kommentoida näin samalla kuitenkin, että.. Toi foorumin rss-feed on kyllä hiton kätevä. Ei tulis varmaan ilman sitä kauheesti seurailtua. Jos vielä sais author-kohtaan email-osoitteen sijaan nickin, niin olis vielä parempi..

Viimiset neljä vuotta olen pelannut lähinnä nethackia.
http://en.wikipedia.org/wiki/NetHack

Lainaus käyttäjältä: "Rince"Tuli mieleen sellainen asia, että eikö talvenkestävän chiliplantun aikaansaaminen olisi helpompaa varttamalla haluamansa chilitaimen johonkin talvenkestävään saman heimon (Koisokasvit, Solanaceae) kasviin? Okei, silloinhan ei tietenkään saada siemeniä jotka voisi suoraan kylvää ulos, vaan jokainen taimi täytyy varttaa.

Luin jostain dokumentista (en muista nimeä tarkkaan, joku "biology of capsicum annuum complex" tjsp.) että varttaminen saa aikaan myös geneettisiä muutoksia. Eli jos vaikka kokeilis varttaa flexuosum-runkoon (tai vaikka siihen punakoisoon) jonkun baccatumin oksan ja ottaa sit siemenet jos niitä tulee.. ? Tosin en tiedä onko noilla varttamisen mahdollisesti aihettamilla geneettisillä muutoksilla mitään tekemistä periytymisen kanssa, vai onko se samanlaista geneettistä muuntelua kuin mitä tehdään säteilyttämisen ja joidenkin kemikaalien avulla..

Lainaus käyttäjältä: "Chilivaari"Ravinteilla on siis tekemistä kylmän kestävyyden kanssa, mutta miten?

Suurempi määrä typpeä ainakin lisää mullan kompostoitumista ja sitä kautta lämpötilaa ja hiilidioksidia, mutta en tiedä onko sillä tässä näkyvää vaikutusta. Toisaalta kaliumista sanotaan mm. Puutarhurin kasvioppi -kirjassa että se "lujittaa solukkoa, lisää talvenkestävyyttä", joten todennäköisesti ennemmin sen vaikutuksesta on kyse. Ja toisaalta taas jos ravinteita on liikaa liuenneena veteen, niin juurien vedenottokyky heikkenee kun osmoottinen paine vähenee. Juurien vedenottokyky heikkenee kyllä jo alhaisemman veden lämpötilankin takia.

EDIT:
Kun itse ulkoilutin chilejä ensimmäisen kerran reilu viikko sitten, niin lämpötilan laskiessa alle 5 astetta alkoivat lerputtaa lehtiä samaan tapaan kuin mullan ollessa kuivaa. Toin sisälle ja tietysti heti takan viereen (n. 25C), että lämpiäisivät. Alkoivat tietysti lerputtaa lehtiä vielä pahemmin.. Ilmeisesti tässä siis vedenottokyky oli heikentynyt kylmän kasvualustan takia, ja sisälle tuotaessa lämmin huonelämpötila edisti veden haihtumista entisestään mullan kuitenkin ollessa edelleen lähes yhtä kylmää kuin kasvien ollessa ulkona.

Lainaus käyttäjältä: "Hombre"On syytä myös miettiä rakennatko sen muovista, vai lasista?
Hukkaan menee paljon lämpöä, jos teet kelmusta. Lasin kanssa myös, mutta hiukan siedettävämmin.

Lämpöhukkaa muovin kanssa voi kompensoida laittamalla sitä pari kerrosta päällekäin, ja sopiva ilmarako väliin. En ole testannut, mutta näin olen kuullut ja sinänsä ihan järkeenkäypä idea.

Ja näyttääpä tuosta olevan myös attra:n sivuilla:
http://attra.ncat.org/attra-pub/solar-gh.html#heat

LainausPolyethylene--double layer
Light transmission*: 60-80%
R-value** double films: 5ml film 1.5, 6ml film 1.7

Advantages:
• Heat loss significantly reduced when a blower is used to provide an air space between the two layers
• IR films have treatment to reduce heat loss
• No-drop films are treated to resist condensation
• Treatment with ethyl vinyl acetate results in resistance to cracking in the cold to tearing
• Easy to install, precise framing not required
• Lowest cost glazing material

Disadvantages:
• Easily torn
• Cannot see through
• UV-resistant polyethylene lasts only 1-2 years
• Light transmission decreases over time
• Expand and sag in warm weather, then shrink in cold weather

Muovi myös siroaa valoa jonkin verran, mikä on hyvä puoli lasiin verrattuna.

Allaolevan kuvan rocoton sain kaverilta viime kesänä. Siemenet ilmeisesti alunperin Fataliilta ja lajike Rocoto Rojo. Siirsin kasvin aikoinaan pienestä muutaman litran ruukusta n. 10l ämpäriin. Kasvi teki syksyllä ikkunalla jokusen kukan, muttei yhtään hedelmää. Oli joulukuussa aika heikossa kunnossa muuton ym. takia. Siirsin tammikuussa 20l ruukkuun ja eteläikkunalle, missä on innostunut kasvaan ihan mukavasti. Täällä Pohjois-Karjalassa maa on ollut lumessa koko ajan viimiset 4 kuukautta, mikä on lisännyt ulkoa tulevan valon määrää ihan kivasti. Nyt viimeviikkoina on tullut vähän liikaakin kun osa lehdistä on hieman palanut suorassa auringonvalossa; joten siirsin eteläikkunalta vähän varjosemmalle länsi-ikkunalle. Kasvupaikassa ilman lämpötila on ollut yleensä noin 16 asteen luokkaa, joskus yöllä laskenut 10 asteen paikkeille. Yhtään kukkaa ei ole tuottanut sitten viime syksyn..

Kukkiminen vaatisi varmaan lähinnä sopivan alhaisen yölämpötilan ja tarpeeksi valoa? Sadon saamisessa askarruttaa myös itsepölyttyvyys. Infernon oppaassa sanotaan rocotosta:

LainausKasvi kukkii hyvin ennalta-arvaamattomiin aikoihin, usein täysin muista paprikoista poiketen ja saattaa vaatia kaksi eri kasviyksilöä hedelmiä tuottaakseen (tässä suhteessa kokemukset ovat ristiriitaisia, eli tilanne vaihtelee lajikkeesta toiseen)

Onko kellään tarkempaa tietoa  tuon rocoto rojo lajikkeen itsepölyttyvyydestä? Itselläni on kyllä kovaa vauhtia kasvamassa toinenkin rocoto rojo, mutta se on tuosta aiemmasta otettu pistokas joten geneettistä eroa ei ole. Pieninä taimina pubescens-sukuisista on myös kasvamassa mm. PI 355811 'The Ultimate Pube', PI 585262 ja rocopica. Näiden itsepölyttyvyydestä olisi kanssa kiva tietää..

Emäntä on laittanut lättytaikinan sekaan pienen määrän habanero orange -jauhetta viimeaikoina aina kun on lättyjä tehnyt, ja on kyllä hyviä lättyjä tullut. Omasta mielestäni maku sopii hyvin tuollaisiin makeisiinkin ruokiin.

Yleensä vähän jokaisella kasvilla - erityisesti yrteillä - maku säilyy parhaiten kun kasvin säilöö mahdollisimman kokonaisena. Saman ilmiön olin huomaavinani myös viimekesän habanero orange sadon (n. 10-20 marjaa) kohdalla. Tuoreena habanerolla oli hyvin voimakas ja omalaatuinen maku/tuoksu. Viimeisiä kuivattuja marjoja jauhaessani reilu kuukausi sitten tuon saman maun maistoi (ja haistoi) aika selvästi, mutta nyt samasta jauheesta ei ole enään melkein kuin pelkkä polte jäljellä..

Tässä nyt muutama mitä on tullut aika aktiivisesti kuunneltua vuosien varrella:
CMX, YUP, Ismo Alanko, Värttinä, Garmarna, Primus, Les Claypool, Metallica, Public Enemy, RATM, Pink Floyd, Fredrik Thordendal, Kyuss ja
http://en.wikipedia.org/wiki/Buckethead

Tuota jälkimmäistä on tullut kuunneltua aika intensiivisesti viimeiset pari päivää. Suosittelen kaikille jotka "ovat jo kuulleet kaiken".

Ei mitään paineita, mutta tuo virhe näyttää olevan sivustolla vieläkin..

Lainaus käyttäjältä: "Red Candy"Kukaan ei vielä kysellyt eikä kertonut koivuntuhkasta, eikä Jalkasen kirjoissa puhuta mitään koivuntuhka versus chili, joten pidän sitä nyt sitten vaan suljetussa purkissa chilieni seurana.

Koivuntuhkan kanssa (ja muidenkin lehtipuiden) ongelmana on kai lähinnä se, että siinä on aika reilusti kalkkia (n. 30%), ja kalkki nostaa pH:n helposti liian emäksiseksi. Ongelmaa voi kuitenkin kiertää liottamalla tuhkaa vedessä niin että helposti liukeneva kali (K20 jota on n. 9%) liukenee veteen ja huonommin liukeneva kalkki (CaO) jää enimmäkseen liukenematta.

En tiedä sitten että kuinka kauan tuhkaa pitäisi liottaa. Olen kokeillut esim. pienen määrän tuhkaa (enimmäkseen Lepän) liottaa noin vuorokauden verran viileässä vedessä ja sitten sillä kastella kasveja, eivätkä ole ainakaan liikaan lannoittamiseen kuolleet. pH-mittari tulee postissa parin päivän sisällä, niin sitten pääsee testaileen vähän paremmin..

Lainaus käyttäjältä: "miimu"Olen tehnyt nyt parhaani 4 vuotta, kokkaan lähes kaikki ruokamme ja mätän chiliä muodossa tai toisessa jokaiseen ateriaamme makaronilaatikosta marjapiirakkaan, eikä mies vaan lannistu...

Menee varmaan vähän enemmän psykologian puolelle, mutta liika tuputtaminenkaan ei ole yleensä hyväksi. Aiheuttaa helposti asenteellista vastustusta, mikä tarkoittaa ettei kohde haluakkaan oppia pitämään chileistä. Ja jos on jo asennoitunut siihen, että maistuu pahalta, niin ei sillä sitten välttämättä ole kauheasti väliä että minkälaista se ruoka oikeasti on..

Oman avovaimoni olen saannut opetettua pitämään chileistä vaikka vieläkään en aina edes maista tulisuutta ruuassa joka on hänelle "sopivan tulista". Ja samoin mikä on itselleni sopivaa on hänelle liian tulista kun ei siinä kuulemma maista mitään muuta kuin sen poltteen. Joten yleensä yhteisistä ruuista tehdään hänelle sopivan tulisia, ja itse sitten lisään siihen omaan annokseen lisäksi jotain chiliöljyä, salsaa tai jauhetta.

Lainaus käyttäjältä: "Volitans"Kompostoimattoman eläinjätteen käyttäminen lannoitteena on lisäksi laitonta.

Tuossa kala-lannoitteessa on toki tarkoitus hajoittaa eläinjäte samaan tapaan kuin kompostissa. Ohjeissa kehotettiin laittamaan sekaan valmista kompostia, joka sisältää hajoittamiseen tarvittavan pieneliöstön. Teollisesti valmistetut kala-lannoitteet tehdään hieman saman periaatteen mukaan, mutta sekoitetaan joukkoon tarkkaan valittuja hajoittaja-entsyymejä, ja asetetaan liuoksen lämpötila ja ph näille sopiviksi..

EDIT:  yhdeltä foorumilta löytyi vielä tuollainen kommentti:
http://forums2.gardenweb.com/forums/load/organic/msg0208064112727.html
- "If you have enough rich aerobic mature compost, and a few ounces of molasses products, and plenty of constant aeration in your brewing container, you can aerate fishy compost tea with no problems. The right aerobic microbes can overpower the stinky anaerobic microbes in the aerated liquid. I do it a lot, and my finished brew smells like a pleasant, yeasty wine."

Tuossa siis tarvittaisiin jotain akvaario-ilmapumppua tms. että saisi pidettyä nesteen tarpeeksi happi-pitoisena. Ilmeisesti se on juuri hapeton hajoaminen (mädäntyminen), mikä sitä hajua aiheuttaa.
http://www.captaincompostalabama.com/compostteastuff.htm

Lainaus käyttäjältä: "villees"Kanankakka ym. aineista ei ihan helpolla pysty selvittämään aines osien todellista sisältöä, vaikkakin ne on voivat olla ihan hyviä kasvatukseen.

1946-vuoden Omenan Viljely -kirja sanoon kananlannan typpi-fosfori-kali prosenteiksi 1.6-1.5-0.85. Vastaavasti hevosenlanta: 0.45-0.30-0.35. Tuhkan fosfori-kali-kalkki -prosentit lehtipuulle: 3-9-30, havupuulle: 2-6-35. Kirjan taulukot kopioitu kokonaisuudessaan tuonne: http://kulma.net/sjs/lannoitteet.htm

Vaikka tietysti nuo eläinten ulosteiden prosentit riippuvat aina siitä, että mitä eläin on syönnyt. Hevosen ruokavalio ei kuitenkaan varmaan vaihtele niin paljoa kuin esim. ihmisen ruokavalio, joten tuskin todelliset määrät noista kauheesti eroaa.

Tuhkan käytössä kannatta huomioida myös että "tuhkan kali on erittäin herkkäliukoiista ja sen avulla voidaan kalin lisätarvetta säännöstellä". Eli jos haluaa hyödyntää tuhkan kalia lannoitteena, muttei halua nostaa ph:ta liikaa suuren kalkkipitoisuuden takia, voi liottaa tuhkaa vedessä ja käyttää vettä lannoittamiseen. Havupuun tuhkan käyttö syötävien kasvien lannoittamiseen ei ilmeisesti ole kuitenkaan suositeltavaa, koska niiden poltossa syntyy (kuulemma) jotain epäterveellisiä kemikaaleja, joita kasvit imevät itseensä..

Itse olen tässä suunnitellut oman "fish mixin" tekemistä suunnilleen seuraavan sivun ohjeiden mukaan:
http://www.helpfulgardener.com/phpBB2/viewtopic.php?t=2070

Eli yksinkertaisuudessaan tapahtuu kutakuinkin niin, että laitetaan kalanperkausjätteet tms. ämpäriin; vettä päälle ja annetaan olla niin kauan että bakteerit/entsyymit ym. ovat hajottaneet kalan (viikko tai pari). Nesteestä filtteröidään kiinteät osat pois ja käytetään lannoittamiseen..

Haju on varmaan aika paha, että sisäkasvien kanssa ei viitti kokeilla, mutta kasvihuoneessa oon ajatellu kokeilla.

Lähinnä nokkosesta oon tehnyt yrttikäytettä parina vuonna, mutta chileille en oo testannut, saattaa olla liian typpi-pitoista.

Lisää aiheesta:
http://www.associatedcontent.com/article/35922/how_to_make_fish_emulsion.html
http://www.rainyside.com/resources/fishfert.html
http://www.harrisranch.net/HR%20Fertilizer.htm

Lainaus käyttäjältä: "petri78"Ledien aallonpituudet on 430nm sininen ja 660nm punaisella.
Ja jos löytäis jostain 410nm, 450nm ja 640nm, olisvat hyvä lisä.

Itse tein juuri vertailuja eri ledivalojen välillä, ja tähän asti parhaat ehdokkaat kasvi-valoiksi on listattu alla:
Kaikki LUXEON K2 -sarjasta (http://www.lumileds.com/products/line.cfm?lineId=18 )
Royal blue
- http://www.led1.de/shop/product_info.php?pName=luxeon-k2-lxk2pr14r00-royal-blue-750mw-p-568&cName=luxeon-power-leds-luxeon-k2-c-111_206
- max. 750mW, 1500mA max., 455nm, power 3,85V
Blue
- http://www.led1.de/shop/product_info.php?pName=luxeon-k2-lxk2pb14p00-blue-35-lumen-p-567&cName=luxeon-power-leds-luxeon-k2-c-111_206
- max. 35 lumen, 1500mA max., 470nm, power 3,85V
Red
- http://www.led1.de/shop/product_info.php?pName=luxeon-k2-lxk2pd12r00-red-75-lumen-p-569&cName=luxeon-power-leds-luxeon-k2-c-111_206
- max. 75 lumen, 700mA max., 627nm, power 3,4V
Red-orange
- http://www.led1.de/shop/product_info.php?pName=luxeon-k2-lxk2ph12s00-red-orange-100-lumen-p-570&cName=luxeon-power-leds-luxeon-k2-c-111_206
- max. 100 lumen, 700mA max., 617nm, power 3,4V

Nyt yksi keskeinen kysymys on vaan se, että kuinka paljon sitä sinistä valoa pitäisi oikeasti olla  chilien kohdalla?

http://searchwarp.com/swa7630.htm

Tuon artikkelin mukaan nasa kasvattaa avaruudessa retiisejä käyttäen ledivaloja suhteessa 1-20% (yleensä 8%) sinistä, ja loput punaista. Mutta mainitaan myös, että riippuu paljon siitä että mitä kasvia kasvattaa ym.

Lainaus käyttäjältä: "petri78"Ja sit viel tälläinen kysymys, olen myös löytänyt muutaman viittauksen 730nm aallonpituuden käyttämisestä kasvatuksessa , osaako joku kertoa miksi?

Edellä linkittämäni sivu sanoo asiasta seuraavaa:

LainausRed (660 nm) and infrared (730 nm) (also known as IR or far red) light: Intensifying the total of IR in relation with 660 nm red makes plants grow tall and thin. On the other hand if red is increased while IR diminished, plants will be short but thick. Plant reactions are not linear with the red/far red ratio and they can also vary in their response to red and far red light.