Aiemmin Peter Merlen perustamalta kanariassa toimineelta siementuottajalta tuli tiedote että toiminta loppuu. Nyt heiltä tuli video, jossa Moritz Merle (pojanpoika?) ilmoittaa jatkavansa toimintaa Kyproksella. (tuohon saa automaattikäännetyt tekstitkin kun jaksaa ensin laittaa tekstityksen cc-ikonista, ja sitten vielä rattaan takaa valita tekstityskiele kohdalta automaattikäännöksen + kielen)

Business Insiderin videossa tehdään erittäin tulisesta chilistä kastiketta ja haastatellaan Ed Currieta

Helmikuun myötä alkaa uusi chilikausi 2025.

Aika chinenseksi tää valikoima meni...

Oikeastaan tuli aloitettua vuoden puolella, lajikkeita etsiskellen. Aromaattisuus ja maku habaneron tavoin on ollut mielessä kun etsiskelin lajikkeita Ja myös melko nopea kypsyminen, tuotto, isompi koko ja sopivuus puolivarjoisaan.

Muutama purppura/musta antosyaniininen laji myös tilattu siemenvalikoimaan. Valikoimaa on ehkä liikaa yhdelle vuodelle, eli näistä pitäisi nyt valkata mieleisimmät! 

Semillas La Palma
Trinidad Scorpion Yellow CARDI, C. chinense
Habanero Petenero, Guatemala, C. chinense
Pimenta da Neyde, Brasilia, C. chinense
Machu Picchu, Peru, C. chinense
Large Cayenne, C. annuum

Bee-seeds
Trinidad Scorpion Moruga Black, 90-120 d, C. chinense
7 Pot Red Douglah, 90-110 d, C. chinense
Scotch Bonnet MOA Yellow Jamaica, 85-100 d, C. chinense
Habanero Francisca Red TM, USA, 90 d, C. chinense
Puerto Rican Yellow, 90 d, C. chinense
Scarlet Lantern Peru, 90 d, Capsicum chinense
Fidalgo Roxa, Brasilia, 80-90 d, C. chinense

Fataliiseeds
Aji SRA '24, C. baccatum
Aji Cristal '24, C. baccatum

Ikkunalaudalla elossa muutama viimevuotinen:
Trinidad Douglah, C. chinense
Lemon Starrburst, USA, C. chinense
Aji Cristal, C. baccatum



Nämä on tarkoitus siis laittaa ensin itämään Airam Daisyyn, sitten multa-matokomposti seokseen ikkunalaudalle, ja kun säät sallii, chilit siirretään lasitetulle parvekkeelle, jota voi suositella kaikille tähän chiliharrastukseen.

Hyvää kautta '25 kaikille! 

-

Tein jotain hakuja chilin hedelmästä ja sieltä tuli vastaan artikkeli siitä, että kasvitieteellisesti chili ei ole hedelmä, eikä vihannes, vaan marja.   

Tämmöinen Cayenne Diannen sivu kuin https://www.cayennediane.com/chile-peppers-fruit-or-vegetable/

LainausTo get even more technical, they are actually berries. This is because they hold multiple seeds within one fleshy fruit. To botanists, a berry is a fleshy fruit that has numerous seeds on the inside, embedded in the flesh of the ovary, such as a blueberry. This means all of these other items are berries as well: tomatoes, eggplants, grapes, persimmons, and chile peppers.

Miten tuntuu ettei kuitenkaan sana chili ole kasvitieteessä määritelty? Mene, tiedä. Eli onko se sitten suku Capsicum?

Mitä?
Biojätteen kompostointi maitohappobakteereilla.

Tällä tavalla voit muuttaa kaikki keittiön biojätteet parissa viikossa ravinteikkaaksi multakompostiksi. Eli hapatus, tunnetaan myös käyminen tai fermentaatio nimillä.

Bokashi on japanilainen tuotenimi maitohappo-bakteereilla kompostoinnille. Eli samat kuin jugurtissa, viilissä, rahkassa tai hapankaalissa, viilissä, jopa ruisleivässä ja meetwurstissa. Kaupan bokashi-purussa on laktobakteerit kuivattu riisinkuoriin, ja lisätty hiekkaa. Niitä ei tarvi, voi käyttää mitä vain selluloosa-massaa. Eli paperisilppu, puhdas kartonki, sahajauho, kutteripuru.


Miksi?
Hapatus on siistiä, nopeaa ja hajutonta. Myös äärettömän halpaa, siihen ei tarvi kalliita bokashi-tuoteteita lainkaan.


Miten?
Ensin hapatetaan maidosta tai laktoosiliuoksesta maitohappobakteerit. Bakteeriliuosta kutsutaan usein nimellä LAB tai ihan vain laktobakteerit. Sitten laktobakteerit lisätään biojätteeseen joka suljetaan tiiviöön happanemaan.


Hapatuspurkki
Eli puhdas pesty lasipurkki tiivillä kannella pastöröidään kiehuvalla vedellä 1 minuutti, eli kaadetaan purkkiin kiehuva vesi ja suljetaan kansi minuutiksi. Älä polta itseäsi, varmista kuitenkin että kansikin kuumenee. Kaada vesi pois, sulje kansi ja anna jäähtyä.


Maidon hapatus
Annetaan purkin jäähtyä eka ja sitten kaadetaan siihen pari desilitraa tuoretta maitoa, luomu täysmaito parasta. Jos jääkaapista löytyy hapankaalia tai kaalia, jugurttia, viiliä, kannattaa laittaa ruokalusikallinen maidon sekaan, mutta kuori ensin pintakerros pois.

Kansi melkein kiinni ja hyllylle 4-7 päiväksi, happanemaan. Purkin kansi suljetaan siten että paine pääsee purkautumaan, eli jätetään ihan pikkuisen auki.


Laktonesteen kerääminen
Kun maito on hapannut, laktobasillineste erottuu omaksi litkuksi! Juustoheraksi joku sanoisi tätä nestettä.

Rasvainen kerma ja juusto erottuu maidosta kerrokseksi. Jos purkki ja maito oli puhdasta, on tämä tuorejuusto syömäkelpoista. Luomumaidosta tulee välillä tosi hyvän tuoksuista juustoa.

Siivilöi hapan lakto-neste puhtaaseen, pastoroituun lasipurkkiin, usein sen myös voi vain kaataa juuston alta pois.

Hapatus-maito/juusto säilynee hyvänä alle viikon. Sen voi ehkä säilyttää pitempään tilkalla etikkaa (pH alle 4).


Kuva vanhasta hapatuksesta josta enin neste kaadettu pois. Pari viikkoa vanhaa. Sakea samea neste on laktobakteeri-nestettä. Lätty oikealla on siis juusto, jonka päällä kellertävä rasvakerros (kurri). Tarkkasilmäinen erottanee että "jännä" on jo ihan vähän alkanut.


Lisää etiketti
Lisää laktonestepurkkiin etiketti, paperilappu jossa lukee "Laktobakteerineste" ja päivämäärä.


Säilytä laktoneste jääkaapissa
Laktobasilli-liuos on hapanta ja säilyy aika hyvin jääkaapissa. Kaksi kuukautta uskaltaisin itse sitä säilyttää ennenkuin tekisin tuoreen. Purkille käy liuoksen kuluessa niin, että purkin seinämiin jää jäämiä joissa homeet voi kasvaa kun happamuus vähenee, kuukausien kuluessa.


Laktonesteen/LAB käyttö
Hapan laktobasilli-neste voidaan sumuttaa, ruiskuttaa tai suoraan kaataa biojätteeseen. Itse kaadan purkista suoraan bioastiaan jätteen päälle.

Eli 1:1 suhteessa, mutta sumutettaessa laimentaisin 1:20. Tätä LAB-nestettä voi myös laittaa kasteluveteen, laimentaen 1:500-1:1000.


Laktonesteen monistaminen
Maitoa ei tarvitse laktobakteerien monistamiseen, vaan se tehdään pastoroidussa ruisvellissä. Eli puhtaaseen pastoroituun kannelliseen purkkiin ruisjauhoa ja päälle kiehuvaa vettä. Suhteessa 10-20 ml ruisjauhoa, 1 dl vettä.

Vellin jäähdyttyä lisätään lusikallinen laktobakteeri-nestettä per desilitra, n. 1:10-1:20. Ja hapatetaan ihan vähän auki jätetyn kannen alla 4-7 pv.


Ruisjauhossa ei välttämättä kerrokset erotu kunnolla, eli tämä pitää siivilöidä, tai ihan vain käyttää parissa viikossa. Etikka-tilkalla ehkä saisi tämän säilymään pitempään (pH 3.5-4).



Bokashi-purun tekeminen
Tarvittaessa laktobasillit voi lisätä bokashi-puruun, jos ei halua kaataa tai sumutella laktonestettä. Boka-puru Se voi olla mitä vain selluloosakuituista, puhdasta eloperäistä ainesta.

Paperimassa, paperisilppu, kookoskuitu, sahajauho, kahvinporo, vehnän kuoret... mitä nyt kompostiin voisi laittaa.

Laktobasillit sumutetaan paperisilppuun tms. puruun 1:50 - 1:100 liuoksena ja annetaan kuivua. Sen jälkeen silppu/bokapuru/massa laitetaan kannelliseen elintarvikerasiaan tai vaikka muoviämpäriin.


Keräysastia tiskipöydälle
Kahdesta kannellisesta ja pinoutuvasta litran elintarvikepakkauksesta tehdään biojäte-keräysastia. Eli näiden pitäisi mennä sisäkkäin, ja kannen pitäisi olla suht tiivis. Puoli litraa on vähän pieni, ja kolme litraa jo ehkä liian iso.

Sisemmän astian pohjaan tehdään samanlaiset reiät kuin kukkaruukussakin. Ei ole iso homma. Älä leikkaa itseäsi!

Nyt voi aloittaa kompostoinnin (joka siis oikeasti käymistä tai hapattamista).


Biojätteen kompostointi
Keittiön biojätteet kerätään kannelliseen elintarvikerasiaan, keräysastiaan. Itse kaadan pohjalle ensin pari tippaa laktobakti-nestettä ja palan paperia että kertyneet biojätteet ei tartu pohjaan.

Biojätteen pitäisi olla pikkurilliä pienempinä paloina. Isot kimpaleet kestää liian kauan. Eli saksilla pieniksi.

Biojätteen pinta pitäisi saada peitettyä laktobakteeri-nesteellä (tai bokapurulla). Mutta vain pinta, nestettä siis lusikallinen tai pari. Ei siis ole tarkoitus täyttää keräysastiaa laktonesteellä, vain kostuttaa jäteen pinta.

Biojätettä kun keittiössä syntyy, niin laita se keräysastiaan, ja kaada päälle pari lusikallista laktobakteeri-nestettä. Jos käytät purua, sama juttu, pari lusikallista bokashi-purua.

Sulje aina kansi. Kuten maidossa, laktobakteerit pitää anaerobisesta ympäristöstä, eli älä turhaan tuuleta keräysastiaa.

Kertynyt happaneva biojäte kestää viikon-pari hapantua. Joskus näitä säilyttänyt kuukausia, mutta ei tarvi kuukausikaupalla näitä käyttää tai mitään, kunhan nämä maitohappobakteerit on lisätty biojätteen ulkopintaan.


Mitä voi hapattaa?
Tuore, puhdas keittiön biojäte tuntuisi happanevan ongelmitta. Eli mitä uskaltaisi kompostoida muillakin menetelmillä.

Helpoimpia hapatettavia on varmasti kahvinporot ja teenlehdet, valmiiksi pienitty. Hapatus toimii hyvin kun biojätteen palaset pikkurilliä pienemmät.

Kukin saa itse päättää mitä biojätteitä haluaa näin kompostoida tai siis hapattaa. Siihen en suostu ottamaan kantaa.


Kompostimullan tekeminen
Kun astia on täynnä, sekoita biojäte multaan suhteessa 1:3 biojäte:multa, tilavuus. Tämä seos muuttuu mullaksi muutamissa viikoissa, aerobisen kompostin tavoin. Eli seos käännetään viikossa kerran, pari. Jos varman päälle haluaa, niin tätä kompostimultaa kypsyttelee sen 8 viikkoa.

Huomaa että biojätteestä riippuen hapannut jäte tuoksuu voimakkaasti banaaniliköörille, juustolle, etikalle tai propionihapolle, eli tämä paras tehdä ulkona.

Kuinka hintavaa tämä harrastus on, ja miten päin näitä juttuja kannattaisi laittaa että sähkölaskut sun muut ei vie köyhäintaloon? 

Eli ketju chilinkasvatuksen kustannuksista, jotka varmaan pääosin syntyy noista pimeän kauden lampuista (?). Miksei muistakin kustannuksista voisi tässä keskustella.

Itellä kun on nyt tuommoinen hieno Airamin Daisy-systeemi missä idättää ja pieniä chilikasveja alkaa olla melkoinen määrä aloin myös miettimään että mitäs tällänen huvi tulee maksamaan? Paljonko tuo sähkö valolle maksaa, ja mitäs tämä muuten makselee.

- Tietty jos olisi sähkölämmitys niin sähköä kuluisi joka tapauksessa, mutta se ei kohdallani päde, joten lasketaanpa.

Daisyn paketti sanoo että 18 W. Ja ajastin toimii 16h päivässä mutta räpsäisen sen idättäessä takaisin päälle, eli se on edellisen reilun kk ollut päällä 24/7. Idätyksiä taitaa riittää maaliskuun loppuun, eli 4 kk. Kokeillaanpa laskea tämä?

Eli wattitunteja kuukaudessa,
Wh = teho W * tunteja h * päiviä d:

18 * 24 * 30 = 12.96 kWh/kk ?

Ja hinta kuukaudessa,
(sähkö €/kWh + siirto €/kWh + vero €/kWh) * kWh/kk:

(€0,14 + €0,04 + €0,028) * 12,96 Wh = €2,7

Toki tuohon voisi laskea Wh-osuuden sähkösopimuksen kk-maksuista, ~€9,50. Prosentteja, eli 24/7 Daisy kustantaa noin €3/kk.

Eli 4 kk idätykset Daisyllä maksaisi jonkun 12 euroa.

Samalla kaavalla sitten jos laittaisi vaikka 50 W ledilamppuja paprikoiden kypsyttämiseen, kustantaisi se kuukaudessa noin €8 , vuodessa noin €100. Paitsi tietysti tuo itse lamppu taitaa maksaa myös sen €50, kenties noin €16.6/vuosi.

Miten paljon paprikaa tuosta sitten voisi saada, kenties puoli kiloa?

Meniköhän tämä oikein? Mitä tässä pitäisi muistaa muuten lisätä?

Nyt aloitetaan kausi 2024. Tarkoitus olisi löytää hyvä maukkaita ja tulisia paprikoita syytävä lajike tuonne parvekkeelle että riittäisi mausteeksi asti.

Tilailin siemenkaupoista nyt kaikki mitä näin mahdollisesti hyödyllisiksi. Eletään leveesti. Laskeskelin että nyt on siemenet laitettava jos haluaa olla varma että ehtivät tehdä hedelmiä kunnolla. Kun ei nuo tiedotkaan mitä niistä löytyy ole täysin tarkkaa.

Ajattelin noissa laaduissa laajentaa habaneroon, chinenseen, sen verran hyvin se menee mausteeksi keittoihin. Ja marketin paprikoista keräsin siemenet. Keltaisia ja punaisia habaneroja marketista. Lie noissa voi mennä yli 160 päivää? Capsicum chinense, annuum x chinense, tms. kuka ties.

Ja kun eihän noista marketin hedelmäosaston tuotteista tiedä onnistuuko, niin piti tilata valikoima noita tulisia chinensejä myös. Yllärinä uutuus Khang Starr Starburst. No jännää! Näillekin voi tarvita sen yli 150 pv.

• 7pot White, Capsicum chinense
• KS Starburst, Capsicum chinense
• Trinidad Douglah, Capsicum chinense
• Habanero Giallo market
• Habanero Rosso market

Sitten on pubescenssiä ja baccatumia. Osan kai pitäisi olla vähän nopeammin kypsyviä, mutta joka tapauksessa yli 140 pv noissa voi mennä.

• Aji Sugar Rush Amarillo '23, Capsicum baccatum (aiemmin idätetty)
• Aji Cristal '23, Capsicum baccatum (aiemmin idätetty)
• Aji Habanero, Capsicum baccatum
• Starfish, Capsicum baccatum
• Friar's Hat, Capsicum baccatum
• Mini Rocoto, Capsicum pubescens
• Turbo pube red, Capsicum pubescens

Viime vuoden odottelun jälkeen annuumitkin kiinnostaa niiden nopeamman kypsymisen vuoksi. Että jos niistä löytyisi parvekkeella menestyvä tyyppi. Ja jopa alle 140 päivässä? Eli sitten tuli katottua:

• Serrano del Sol
• Hot Portugal
• Czech Black
• Black Hungarian

Vai onko se niin että 140 pv menee annuumeissakin. Nähdään itävätkö edes maaliskuussa, sit kun idätetään nämä annuumit.

Nyt olisi tarkoitus laittaa chinenset ja pubescenssit itämään tuommoiseen Daisy systeemiin. Laitoin siihen suojaksi mylaria (isot kahvipaketit) ja ihan alas säädetyn valon alla tuntuisi olevan kivasti lämmintä.

- Sain myös pikku haavan peukaloon tuosta valon telineestä sen sormiruuvia aukaistessa. Siinä on ruuvin alla terävä työstämätön reuna. Airamin laadunvalvonta?

Ei menny kivutta.

Viime vuonna laitoin vain siemenet mullalle. Tänä vuonna ajattelin että huuhtaisen ne desinfiointiaineessa kun nuo on sikin sokin eri siemenkaupoista tilattu. Pari minuuttia 0.1% peroksidissa siis.

Ja istutus siitä ihan viime vuotisiin multiin, jotka kostutettu kiehuvalla vedellä, eli voisko sanoa pastöröity. Laitan viisi per pikkuruukku. Ja Daisyyn ja kupolit päälle.



Näin uusi kausi aloitettu. 

Tässä mietin että minkälaista paprikaa sitä kannattaisi laittaa multiin ja siitäpä tulikin idea kysellään tekoälyltä "dataa" chilipaprikoista

Chat GPTtä voi käyttää ilmaiseksi täällä (vaatii kirjautumisen): https://chat.openai.com/auth/login

Öiden viiletessä pälkähti päähän kysellä:

Lainaus käyttäjältä: Uuge PoniMikä tulinen Capsicum paprika lajike tuottaisi parhaiten Suomen kylmässä syksyssä (60. pituuspiirin pohjoispuolelle)? Listaa 5 tulista lajiketta?

johon GPT kielimalli vastasi:

Lainaus käyttäjältä: chatGPTSuomen kylmässä syksyssä (60. leveyspiirin pohjoispuolella) kasvatettaviksi tulisiksi Capsicum-paprikalajikkeiksi suosittelen seuraavia:

1. 'Early Jalapeno': Tämä lajike on tunnettu varhaisesta kypsymisestään ja se kestää kohtalaisen hyvin viileämpiä lämpötiloja. Sadonkorjuu voi tapahtua noin 60-70 päivän kuluttua.

2. 'Numex Big Jim': Tämä monipuolinen paprikalajike kypsyy suhteellisen nopeasti ja se kestää kohtalaisen viileitä olosuhteita. Satoa voi odottaa noin 75-85 päivän kuluttua.

3. 'Prairie Fire': Tämä lajike on jalapenoa pienempi, mutta se on suunniteltu kestämään viileämpiä lämpötiloja ja pidentämään kasvukautta. Kypsymisaika on noin 85-90 päivää.

4. 'Albertos Locoto': Tämä lajike on peräisin Bolivialta ja se on tunnettu kestävyydestään kylmiä olosuhteita vastaan. Kypsyminen voi kestää noin 90-100 päivää, mutta se tarjoaa mahdollisuuden saada tulisia paprikoita kylmempinäkin kausina.

5. 'Fish Pepper': Vaikka tämä lajike peräisin Mid-Atlantin alueelta Yhdysvalloista, se voi menestyä myös viileämmillä alueilla. Kypsymisaika on noin 75-85 päivää. 'Fish Pepper' on tiettyjen ruokalajien, kuten kalaruokien, aromiin sopiva.

Huomaa, että kylmät lämpötilat voivat vaikuttaa paprikoiden kasvuvauhtiin ja saantoon, joten on tärkeää tarjota suojaa, kuten kasvihuone, tai kasvattaa niitä sisätiloissa optimaalisen tuloksen varmistamiseksi.

Vaikuttaa ihan ok vastaukselta kun kerran locoto mainittu. Mitä itse kysyisit?

Semmoinen asia kaihertaa kun sopiva ruukun koko. Miten ruukun koko vaikuttaa noiden kasvuun? Luulisi vaikuttavan? On Aji Panca, Turbo pube, Amarillo, Kristal, ja näkyipä 8 viikkoa sitten kokeiluna istutetut chilimauste-paketista otetut siemenetkin nyt itäneet...

Parveke on 1.4 m syvä. Mietin että jos olisi 0.25 m²/chili? Fundeerasin siitä että kannattaisiko olla ruukut suht pieniä? Vai pitääkö se olla ainakin 10 l?

5 ja 4 l ruukkuja olisi ja niitä ajattelin käyttää. Turvemultaa 4 l ruukkuun. Ja kasteluun kompostitee.

Ja tässä pyrin saamaan parvekeneliöltä niin paljon chiliä ruokaan kun kesänä mahdollista on. Eli siinä mielessä onko hyötyä jos olisi isommat ruukut?

Chili-villitys iski yllättäen kuin salama  ja ensimäiset on istutettu. Kausi '23 on julistettu näin alkaneeksi. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Laskelmien mukaan voisi laittaa ainakin 42 kpl Capsicum-kasveja noin 3.4 m² edestä. Saas nähdä miten haaveellista? Aiemmat kasvit on kuolleet kirvojen massahyökkäyksiin, tulevat koivuista, että että.

No uskon silti tulevaan ja urheasti eteen päin! Viime viikot etsitty ruokaan sopivia lajeja, ja nyt lista on:

• Lila Luzi, C. frutescens
• Inca berry, C. baccatum
• Aji Panca, C. chinense
• Turbo Pube, C. pubescens
• Rocoto de la selva Oxapampa, C. pubescens
• Aji Cristal, C. baccatum
• Sugar Rush Amarillo, C. baccatum

Pari viimeistä kolahti tänään postilaatikosta mutta muuten nuo kaikki näyttäisivät itäneen. Sen pitemmällä tässä ei olla, ei ole vielä edes taimiruukkuja, mutta kai tässä ehtii vielä viikon jahkailemaan.

Lisäksi pieni "jahka" että pitäisikö erikseen venyä tilaamaan vielä Shishito? Niin kovasti jenkkivlogaajat sitä kehuvat satoisaksi ja hyväksi.

Nämä laitoin kovan taustatutkimuksen jälkeen itämään ilman liotusta. Varsinkin Daisy Dawesin "The Best Way to Soak Your Seeds" testi kamomillan, teen, tislattu veden ja veskipaperin kanssa vaikutti asiaan. Liotuksen sijaan kastelin 2/3 mullasta, valutin ylimääräiset pois ja sekoitin sekaan 1/3 kuivaa multaa.

Tässä vielä video tuloksista, sisältää myös tuntemattoman Capsicumin, ja pari muuta itua:

Nyt tuli mahdollisuus laittaa Capsicumit testiin kun on muutama neliö parveketta, niin innostuin tästä chili-hommasta kunnolla. Mielessä on lihavat chilihedelmät eli ihan kunnon ruokaisaa määrää havitellaan, mutta saas nähdä miten onnistuu.

Perunamaata ei ole niin kokeillaanpa chiliä! Harmi että vasta nyt toissa viikolla heräsin tähän, olisi kai voinut laittaa jo helmikuussa nuo itämään.



Baccatumit kiinnostavat eniten kun käsityksen mukaan ne selviäisi parhaiten viileistä öistä, mutta osin tämä on seikkailu jossa selviää löytyykö sopivaa chilihedelmää!

Basilikaa olen aiemmin saanut onnistumaan. Se on ainoa mikä ei hyönteisiä pelästy. Muuten on ollut hyönteisten viljelyä parvekekasvit! Biologian alan opinnot lähellä sydäntä joten katsotaan saisiko mikrobit avuksi tässä chilihommassa myös. Eli kompostia on laitettu tulemaan myös.

Ja näistä aiheista hauska jutella ja lukea myös, ollaan kavereita, kiitos foorumin ylläpidolle ja anteeksi vielä etukäteen!