Harsosääsket kuriin

[Habenerous]

Nyt täytyy tähän väliin kysyä kun kastellessani taimiani (ylä kautta, vastoin kaikkia ohjeita tässä ketjussa) huomasin, että kun vettä hieman pintaan kertyy alussa niin erittäin pieniä juuri ja juuri havaittavia valkoisia toukkia ilmestyy veden päälle ja ne "sätkivät" siinä kunnes vesi imeytyy ja sitten ne siinä mullan pinnassa liikkuvat kunnes katoavat. Ne ovat siis juuri ja juuri silmällä havaittavia, liekö kyseessä siis harsosääsken toukat vai jokin muu? Lentäviä otuksia en ole nähnyt yhtäkään. Kasvit ovat siis noin 2,5kk vanhoja..

Oletko googlannut aihetta? Harsosääsken toukat on hieman isompia kuin juuri ja juuri silmin havaittavia ja ne on läpikuultavia. Tärkeä tuntomerkki on musta pää.

Koitin googletella, mutta sieltä ei löytynyt, että onko toukat samantien niin isoja millaisena ne usein kuvataan vai kasvaako ne mullassa pikku hiljaa suuremmiksi.. Mutta ilmeisesti ei sitten ole kyse harsosääsken toukista, sillä nämä ovat todella pieniä, eikä voi edes erottaa onko niillä mustaapäätä vaiko ei.

[sorrii]

Kunhan ei olisi ripsiäisiä ... 

[en mä tiedä missä ripsiäiset pesii ja munii  ]
Itse vaan juuri eilen aloin tutkimaan yhtä taimea jossa lehdissä kummallisia kuvuneita laikkuja. Tarkemmin katsoessa näin sitten vipeltävän sellaisen 1-1½mm satajalkaisen siellä lehden alla. Juuri pääsin huokaisemasta, että eipä ole aikoihin näkynyt mitään öttiäisiä. Kasvi oli vielä suljetussa valokaapissa muutaman muun taimen ja laatikollisen sirkkalehtisiä uusia taimia ...

NYT oon ottanut linjan että heti kun nään jonkun liikkuvan kasvin lehdillä, kukissa, juurilla tai vaikka mullassa, niin "palohälytys" päälle! Itse sumuttelin lähes kaikki kotini kasvit spruzitilla ja vielä huoneeseen perään kukka-raidia. Ja sittenkin on tarkkailtava joka päivä ja varmaan uudelleen sumutettava kaikki vajaan viikon päästä ...

Kaikki lehmää pienemmät kasveja syövät elukat saisi tappaa sukupuuttoon 

[harsosääsket on aika pieni harmi ...]

[Jalastarbu]

Perinteisen uimaallas-ansan lisäksi vedin äsken elmukelmut maalarinteipillä jokaisen ruukun päälle. Aiemmin noihin on laitettu jo ruukkusorat, ei auttanut. Katsotaan, miten kelmu tehoaa. Joutuuhan sitä sitten varovasti raottelemaan että saa kasteltua...

[jere.s]

En jaksanu kahlata kaikkia posteja läpi mutta ilmeisesti iteltäki löytyy noita harsosääskiä ja niiden toukkia.

Mul o samassa ruukussa herneitä ja yks herne kuoli ku mulla oli AirBnb:stä tyyppejä vuokralla ja sen (ilmeisesti liikakastelun vuoksi) kuolleen kasvin juurissa pyöri muutama tollanen toukka. Kui vaarallisia ne on eri kasveille ja jos on niin iskeekö ne erityisesti jotai tiettyjä kasveja/vihanneksia vastaan?

[Miquel]

Toukat syövät kaikkea orgaanista joten periaatteessa mikä tahansa myrkytön kasvi käy. Harsosääski pesii kosteassa ja tarinoita on kuultu mm. vessan lattiakaivossa asuvista yksilöistä. 

Vahingollisia nuo ovat lähinnä pienille kasveille osittain siitäsyystä että viihtyvät mullan pintakerroksissa. Toisekseen pienen taimen kasvuvauhti ei riitä kilpailemaan ruokailevien toukkien kanssa.

"Pintakerros" voi olla myös rei'itetyn ruukun alaosa taikka ruukun laidat, mikäli ruukun ja mullan väliin jää rako josta pääsevät kulkemaan.

Ainut toimiva torjuntakeino taitaa olla sukupuuttoon hävittäminen keskittymällä pesintäpaikkojen poistamiseen ja lentävien aikuisten metsästykseen. Toukkien kanssa keinot on vähissä.

[jere.s]

No voi vittu.

Voittaako lihansyöjäkasvi noi? Ei siis teitenkää toukkia vastaa mutta jos se syö ne lentävät nii oletettavasti loppujen lopuks ne ei pääsis muniinkaan

[Miquel]

Esimerkiksi. Paljon ollaan myös torjunnassa käytetty erilaisia liima-ansoja, esimerkiksi kärpäspapereita. Näitä löytyy myös arkkeina joita voi laittaa kasvien juurelle. Kuinka paljon siellä niitä kärpäsiä pörrää? 

[Miquel]

Ja niin, pesintäpaikan poisto ei tarkoita kasvin hävitystä, vaan kastelu olisi hoidettava vaan siten ettei kosteaa multaa olisi kärpästen saatavilla.

Esimerkiksi jos kasvi on sellaisessa ruukussa jonka pohjassa on reikä, niin aluslautaselle kaadettu vesi on paras konsti. Vesi kyllä pääsee ruukun alle, mutta rako on niin pieni ettei kärpänen mahdu ja tällöin pintamulta pysyy kuivana, kun alakautta kastellaan.

[Huru-ukko]

Jos kasveista ei syödä mitään, niin systeeminen myrkky kehiin. Mm. Provado, tai Cooper Cyper. Ruiskuttelu kannattaa tehdä vaikka vessassa tai parvekkeella.
Itselläni on noita harsosääskiä myös nyt, itse teen sen niin että lisään Cooper Cyperin kasteluveteen.
Käyttöohje muistaakseni käskee suihkutella, en ota vastuuta jos joku ohjeesta poikkeaa.

[jere.s]

Ei niitä nyt ihan hirveesti oo, mutta vituttaa kaikki lentävät oliot. Ehkä mä hankin sen lihansyöjäkasvin, ku se ollu mietinnässä muutenkin!

Ehkä ensihätään testaan tota sokeri+fairyvettä. Ilmeisesti sama kikka mitä käytetään banaanikärpäsiin? Ite suosinu viinipulloansaa (oikeuttaa juomaa pullon vinettoa!)

[Huru-ukko]

Ansoilla saa ne pidettyä kurissa; kannan pienenä. Niiden kanssa voi kyllä elää sitenkin.
Uudet idätykset on suojattava koska toukat syövät juuret aika ahnaasti, sitä pienet taimet ei kestä.
Täällä on julkaistu kuvia myös siemenestä tulevaa itua syövästä toukasta, joten idätyslauttakin kannattaa suojata "elmukelmulla".

[sorrii]

Törmäsin jossain "maajussisivulla" juttuun jossa selitettiin koetta: Laita pala perunaa puoliksi mullan alle: H-sääsken toukat r-rakastaa perunaa ja kerääntyvät kaikki siihen. Siten vaan kun hävittää palasen, niin ainakin toukat vähenevät.
Tuo perunakikka siis oli alunperin koe, jolla katsotaan onko niitä öttiäisiä. Mutta toimii myös torjuntakeinona. Ei mun keksintöni! 

Itsellä kävi muuten keväällä niin että kasvoi parin chilin juurella kohta 20cm korkea perunan taimi  ... Hyvin viihtyivät kookoskuidussa.

[pave_p]

Tässä syksyllä heitin säiliöruukuista kasveja tunkiolle ja muutaman talvetettavan laitoin pienempään ruukkuun.

Niin melkoiset bileet oli sääskillä siellä ruukun säiliössä.
Säiliöhän ei ole koskaan aivan täynnä vettä, joten näytti olevan hyvä paikka majailla.
Paljon jäi populaatiosta noihin fayry-hunaja-etikka-vesilaseihin mutta täytynee varmaan seuraavana syksynä suihkauttaa raidia kasteluaukosta suoraan sisään.
Chilit olivat siis tuotu sisälle loppusadon kypsyttämistä varten, eikä sääskiä kovin paljon näyttänyt pörräävän. Mutta niissä säiliöissä niitä oli ja paljon. 

[Miquel]

Säiliön tukkimiseksi hyvä kikka on käyttää vaikkapa vaahtomuovin palaa. Vesi menee läpi jos ei viitsi tankkauksen ajaksi kokonaan poistaa. 

[pave_p]

Jep,
tuo vaahtomuovi vois olla hyvä ratkaisu estämään sinne pääsyn.
Toisaalta siellä majailevan populaation hävittäminen esim. raidilla, luulisi onnistuvan varsin helposti. Pieni määrä tuskin tekee pahaa juurille.   

[sorrii]

On käynyt mielessä josko laittaisi säiliöruukkuun vähän mäntysoopaa, joka toimisi kuten mehuansassa: Elikot hukkuisivat sinne  ..ehkä...
Toinen pelleidea on ollut lirauttaa vähän öljyä: Siinä arvelisin olevan ongelmana että (vesi-)juurien hapensaanti olisi huonoa ..

Oon itse ihmetellyt joskus Pauliinaa tyhjentäessä, kun vedessä usikentelee tuhatmäärin valkoisia toukkia(?) ... Ohuita matomaisia pikkuelikoita. Lienevätkö olleet jonkin sortin harsosääsken toukkia ??

Ei itseä huvittaisi alkaa kasteluputkea tukkimaan. Mä en ole koskaan pitänyt niitä mittatikkujakaan siinä tiellä häiritsemässä. Nehän sitten tietysti hukkuvat aina ja kastellessa on rutiinilla toisessa kädessä aina joku puutikku jolla voi koittaa...

****************Sitten se pitkä osio *******************Warning: melkein offtopic - älä lue jos et jaksa ********************************

Viime aikoina on näkynyt kotona lenteleviä pikku itikoita. Keittiössä vielä kypsymässä ja kypsänä viimeisiä rocotoja. Parvekkeella on edelleen kaksi ebbiä, joissa oon odotellut ajien kypsymistä:
-Trepadeira verner oli kesällä vaikea lapsi: Meni tosi myöhään kun sain sen parvekkeelle kunnon valoon: Se kasvoi ja kasvoi ... Pari hassua raakiletta ilmestyi syksyllä kun hävitin ja siirsin ulkochilejä jo sisälle kypsymään ... Elukta kiusaa, mutta kasvi hengissä edelleen: kymmeniä pieniä valkoisia marjoja, vaan ei yhtään kypsää ...
-Peppadew oli vähän helpompi: Sekin sisällä heinäkuulle asti! Kämpässä putkiremontti ja mua vietiin kesäretkillä Saarenmaalla kun olisi pitänyt hoitaa puutarhaa. Peppadew teki herkullista satoa jonkunverran sisälläkin, keittiön ikkunalla. Sittenkun siirsin ebbiin parvekkeelle tuli kasvuvaihe joka kesti loppukesän. Syyskuussa siihenkin tuli ihan reilusti raakileita ja oon odottanut että kypsyisivät. Pari kypsää kun on tullut, niin ovat aika surkean makuisia: puisevia, mietoja, vailla makeutta; inansa havaittava polte ... Elukoita, laikkuja lehdissä ... hirrrvee kuhina ...
-Aji Cristal joka on mun ainoa koskaan ostamani taimi [Chilitarvike]: Unohdin  idättää AC'tä keväällä. Tuon ostotaimen istutin kookoskuituun sellaiseen 20cm Ventipottiin heti tuoreeltaan, jossa lähti hienoon kasvuun parvekkeen kaiteella. Kesällä siirsin sora-kookos-mix-paljuun ulos keskelle peltoa ja virittelin 65l betonipaljusta reson alle sekä aurinkokenno-vesipumpulla vedenkierron tyyliin nft: 5cm sorakerroksen päällä oli patolevy, jonka päälle asettelin juuret kuitukankaan kera. Peittelin kuitenkin soralla vielä. Enpä ole nähnyt niin villisti kasvavaa ja satoavaa chilipuskaa ennen ....

Kävin syyskuun alussa sitten purkamassa viritykset. Nostin koko 20kg puskan ja ripustin pää alaspäin orrelle, jossa sain paketoitua sen hallaharsolla ja narulla kotiin kuljetusta varten. Kottikärryillä sitten kuskasin sen kotiini täynnä raakileita, ja istutin uudelleen ebbiin parvekkeella ... huh.
Aika iso osa sadosta pääsi siinä totutellessa nahistumaan, mutta maistuivat hyvälle ja pääsivät kuivuriin. Kypsää satoa on siitä saanut poimia päivittäin nyt pari kuukautta ja uutta pukkaa! .... AC vaikuttaa pärjäävän elukoillekin, ja mietin josko ankaran suhkun ja täydellisen juuripesun jälkeen säilyttäisin sen talven yli passiivihydrona. Riskinä on että puskissa kuitenkin pesii kaikki maailman pikkuilkiöt josta ryömivät koloistaan juuri kun alkavat uudet taimet olla sirkalla ... nam nam .. 

Parvekkeella on myös 3 rocotoa kypsytelemässä ja näyttää se kypsyminen tosi hitaalta vaikka oon sinne viritellyt natikan! Lasit on teipattu kiinni, ja ovi huoneistoon on auki ~10cm yötä-päivää. Toimii, mutta on ilmeisesti lämmöt vähän alakanttiin kypsymistä ajatellen ..

Siksihän tämän parvekekokeilun tähän selitin, että näyttävät kaikensortin ötökät nattivan noista olosuhteista enemmänkin kuin kasvit! Siellä on sellainen kuhiseva ekosysteemi, että loppupäätelmä on että täytyy aika pian teurastaa nuo kasvit ja hävittää alustat joko biojätteeseen tai palstalle pakkaseen. Parveke on imuroitava ja pestäväkin. Ja kaikki kasvit sekä kasvualustat sisälläkin vaihdettava lyhyen talvitauon ajaksi, että uskaltaa alkaa idäättelemään uusia ... Patsi se komea AC .. Siitä tulisi aika helposti jatkuvalla syötöllä tuoretta valioluokan salaattichiliä kaamoksen yli ... 

[Herpiili]

Toukat syövät kaikkea orgaanista joten periaatteessa mikä tahansa myrkytön kasvi käy. Harsosääski pesii kosteassa ja tarinoita on kuultu mm. vessan lattiakaivossa asuvista yksilöistä. 

Vahingollisia nuo ovat lähinnä pienille kasveille osittain siitäsyystä että viihtyvät mullan pintakerroksissa. Toisekseen pienen taimen kasvuvauhti ei riitä kilpailemaan ruokailevien toukkien kanssa.

"Pintakerros" voi olla myös rei'itetyn ruukun alaosa taikka ruukun laidat, mikäli ruukun ja mullan väliin jää rako josta pääsevät kulkemaan.

Ainut toimiva torjuntakeino taitaa olla sukupuuttoon hävittäminen keskittymällä pesintäpaikkojen poistamiseen ja lentävien aikuisten metsästykseen. Toukkien kanssa keinot on vähissä.

Toukkiin käytännössä ainoa toimiva torjuntakonsti on biologinen torjunta joko isosukkulamadoilla ja/tai harsosääskipetopunkeilla. Isosukkulamadoista on kokemusta ja toimivat erinomaisesti, käytännössä harsosääsket katosivat tyystin yhden käsittelyn jälkeen. Hieman käsittelyille tulee toki hintaa, joten biologista torjuntaa kannattaakin harkita jos kasvatuksessa on iäkkäämpiä ja harvinaisempia lajikkeita ja aikomuksena on idätellä seuraavaa kautta varten uusia taimia.

Pelkkä aikuisten pyydystäminen liima-ansoilla vähentää toki sitä näkyvämpää populaatiota ja samalla toukkien määrää, mutta jos haluaa ongelmasta oikeasti eroon niin torjunta kannattaa kohdistaa itse toukkiin.

Toukista on eniten haittaa nuorille taimille, tosin kerran sattui eteen Tepinin taimi jolla oli mittaa jo puolisen metriä ja kasvun jämähdettyä tuli tutkittua juuristo tarkemmin. Taimen kokoon nähden juuristo oli täysin olematon ja toukkia kuhisi siinä määrin, että uudet hiusjuuret katosivat saman tien toukkien kitaan. Ensiapuna vaihdoin kasvualustan ja pesin juuret, siitä oli pienoinen apu mutta kasvu lähti kunnolla käyntiin vasta pari viikkoa isosukkulamatojen levityksen jälkeen.

[sorrii]

Kävin tänään Kärsän kaupassa: Löytyi tällainen [jota en nyt ostanut..]
http://www.chilitarvike.fi/fungus_gnat_off__250ml_

Tuote on juuri harsosääsken toukille tehty - torjuntaan siis .. 
Annostus taisi olla 1ml/l kasteluveteen tai resoon.

Sitähän voisi käyttää idättelyiden ja pikkutaimien aikana kokeeksi. Ainahan nämä parikymppiä tiet maksaa 

Edit: Jäi sanomatta: "Tehoaine" oli joku bakteeri sukua "israelensis-tai-mikä-se-oli"
Biologista torjuntaa siis tämäkin!

[Miquel]

Kiintoisaa! Tuo jos osoittautuu toimivaksi niin suosio on taattua!

[sorrii]

Ainiin ... 
Ostin tänään [eli eilen] Tullintorin Tokmannin loppuunmyynnistä Energy+ -merkkisen hyttysansan: siinä "UV-valo" sekä korkeajännitteinen johtokieppi sisällä. En oikein uskonut että harsosääsket juuri jäisivät siihen ansaan, kun johtimet ovat aika harvassa, eli ~5mm välein .. Ostin kun maksoi 3.xx€

Nyt on ollut päällä tunnin. ja kuva: [anteeksi surkea pokkarikamerani, jolla vähän hankala tarkentaa loisteputken edessä oleviin rautalankoihin  ]


Siinä ne kaksi tän illan häirikköä joita en vetänyt nenääni tai suuhuni ... hahaa!