Olinhan mä joskus aikaisemminkin puskiani leikellyt, siis että karsin vihermassaa ja katkonut oksia, mutta en niin radikaalisti kuin tällä kertaa.
Nehän rakastaa sitä
Uutta nättiä pientä lehteä tullut melkeen kaikkiin yhdessä viikossa.

Scotch bonnetit kypsyy, pari oon syönyt. Hyviä ovat ja nuo Seemnemaailman bonnetinmuotoiset ulkonäöllisesti  tunnistettavia. Heinän vastaavat on puikelomaisempia.

CGN 21500t pätkäsin trasselitukoista kevätkuosiin ja nekin tomeroituivat. Tekevät hedelmää reippaalla tahdilla.

Chocolate habanerossa toinen iso podi odottelee ruskistumistaan, toisen söin jo. Hurtberry & Yellowfever pullautti kolmoset jotka kasvavat vielä koossa toivottavasti, vaikka melko isoja jo nyt ovat.   

Muu elämä onkin sitten äässistä, kun vähän kaikki on levällään eikä mitään voi suunnitella kovin pitkään eteenpäin.
Mutta sellasta se kai on ollu mun elämässä aina, että....

Päädyin nyt pääsiäisenä karsimaan lehtimassaa ja pätkäsemään pisimpiä oksia rankalla kädellä. Muotoilin puskia korkeus- ja leveysakselilla niin etten kovasti säälinyt vaikka oli kukkia kuinka.

Ne missä oli runsaasti raakileita sai hellän nipsasun.

Ihmeesti kaikille on taas valoa latvuksiin <3

Samalla tulee nähtyä mitä noi tykkää kun reippaammin raksii.

Muutama piti samalla siirtää isompaan ruukkuun. Nythän suurin osa on vielä noin 4 desin verkkoruukuissa, mikä tarkottaa että kastelen pari kertaa viikossa.

Hienojakoinen kookos yksinään on noille liian ytyä ja tiivistä ja pelkkä karhea kuivuu liian nopsaan. Sekotin puolet ja puolet ja se on paras mix. Lisää tarttee tota karheaa saada. Kyselin Bioproffan rouheasta kookosesta Eurogardenilta. On kuulema Intiasta ja kolmeen kertaan sadevedellä huuhdeltua. En vieläkään tiedä arvaanko sitä hankkia kun Atamiin totuin. Sitä ei nyt vaan oo missään.

Kun luin noi itämään laitetut listalta alkupostauksesta niin nauroin. Niistä meni varmaan puolet pieleen heti alkumetreillä. Talvehtijoistakin karsiutui suurin osa. Muutama itselle uusi tuolla on, mutta vähemmän kuin olin kuvitellut. Ei vaan menny putkeen.
Sama tomaateilla.

Tulee mitä tulee, sen näkee taas sitten joskus. Opettelua kaikki aina vaan. Se palkitsee ihan riittävästi että onnistuu joka kerta pikkusen paremmin kuin aiemmin.

Kurraset ja kärvistelevät lehdet oikeni CalMagilla ja aamusuihkuttelulla parissa viikossa. EC 1-1,3 suunnilleen on just hyvä. Ei näy ödeemaa eikä muutakaan isompaa häikkää.

Leikkuupuimurihommien jälkeen aattelin josko ne nyt sitten menis tolla raksimisella edes vappuun asti ilman että viidakoituu.
Kattellaan.

Sama tilanne kuin aiemmin, paitsi että Hainan Yellow Lantern, Scotch Bonnet ja pari Chris Fat Redristeymää kypsyttää podeja.
Eka Chocolate habanerokin teki parit pullerot lehtien alle piiloon, samoin CGN 25100.

Aika rankasti ovat nyt rutistuksissa ja isona viidakkona tuolla. Olin ajatellut että teen pääsiäisenä niitä suurempia muutoksia mutta kattellaan nyt täytyykö joku erillistila tuunata noille isoimmille jo tänä viikonloppuna.  Siirtelyssä ja kastelussa tulee muuten oksakatkoja.

Viime vuonna puskia oli 45 ja huhti-toukokuussa tuntui että koko kämppä on täynnä. Nyt niitä on 70.

Silti olen sitä mieltä että go big or go home, eli  on vaivan väärtti opetella noi chinenset ja niiden sielunelämä  kerralla ja kunnolla.

Se ois sitten aikalailla tasan 3kk ennen kuin saa mitään ulos.
Aikaisemmat pitkät ennusteet teki lämmintä tänne pääkaupunkiseudulle jo huhtikuussa, mutta nyt näyttää siltä että se traditionaalinen 10. kesäkuuta on sittenkin The Päivä jolloin yöt rupeaa pysymään kunnolla lämpösinä.

Saas nähdä...

Puskien vehreydestä ja oloista päätellen ne voi hyvin. Heitin muutaman rimpulan roskiin. Ne oli sellasia joiden ei alunperinkään olis pitäny päätyä kasvatukseen, mutta roikotin niitä säälistä mukana. En enää.
Tomaatitkin nousi; siirsin ne kookokseen ja omaan telineeseensä viileämpään nurkkaan.

Täytyy ruveta miettimään vauhdilla miten ja mihin järkkään noi isot talvetetut puskat että saan tilaa uusille. Ahdasta tulee kämpässä olemaan mutta kun tän ottaa peppipitkätossumeiningillä niin kaipa se siitä.

Vesikrassit oli ajatus syödä, koska lajike oli sellanen koristeellinen. Ne mikään noussu, niin heitin vatukkoon. Syödään sitten chilejä vaan

Talvetettavista pari podittaa, uusista 5-6. Vajaat puolet tekee kukkia.
Kaiken kaikkiaan mukavan tuntuista tänä vuonna.

Sain vihdoin tomaatitkin lautalle. Kerrankin hyötyä kylmästä kämpännurkasta: jakkas kasvavat (jos siis itävät jne) niin paan valon alle nurkkaan. On viileetä mutta reilusti luxeja.

Plagronin kookosta ei saanut enää mistään niin ostin sit pari sixpäkkiä toista sorttia. Aiemmin on ollut vaan atamin sitä karheaa josta mielestäni pidin niin hitoksee, mutta sekotus hienoa ja karheaa on isoihin Ventipotteihin oikein hyvä.

Kuitupussit toimii kanssa. Ei liru kookos mihinkään ja pitää kosteana joskin hengittävänä kun kookospussi on verkkoruukussa. Läpikastelen kunnolla jokaisen yksitellen. Aikaahan siinä kuluu mutta samalla tulee tutkittua kasvit, raakattua lehtiä jos tarttee  ja tupsutettua kukkia.

Tähänastinen oppi: noiden varpaat pitää olla lämpösessä (ja kuivassa, ei liossa). Eli juurakon lämpötilan kun saa pysymään yli 20 Cssa niin ollaan voitolla. Pienet ruukut ja taimet saa lämpöä lamppujen kannoista, ja siellä ne tomaatitkin itää. Aika tasan 28 C on pytynpohjassa noilla kaikilla.

Lattiatasolla olevien varpaat pysyy tyytyväisinä kunhan mistään ei vedä niin että viileää ilmaa tulisi jatkuvasti jostain.

Pientä hakua taas kastelufrekvenssissä. Pari kertaa viikossa on riittänyt mutta kun lehvästö alkaa runsastua niin imevät kanssa enemmän.

Kasvarin yläosassa ilma tasaseen 25 C päivällä ja 22 yöllä. Kosteusprossat sain nousemaan kun aloin suihkuttaa aamuisin ja pitämään yöllä vetskarit kiinni, pienen ilmaraon toki jätän. Kun kosteus on 50-60% päivällä ja 70% yöllä niin kukat pysyy kiinni ja siitepölyä muodostuu vauhdilla.

Hauskaa kun oppii ja keksii mistä mikäkin johtuu & mikä auttaa mihinkin.
Oli oikea päätös ottaa edellisen perään toinen chinensevuosi, ja nyt pelkästään näitä. Ei yhtään pubea eikä yhtään baccaa oo sekottamassa nyt ajatuksenjuoksua. 

Viidakko voi hyvin. Melkeen yllättävän hyvin.
Kiinasta tulee tässä kuussa kymmenen ledstrippiä a 5-6 wattia, joskaan lumeneista ei tietoa. Sen näkee sitten.

Monet kukkii ja CGN 25100 teki jopa yhden podin
En stressaa noista oikeestaan yhtään. Hoidan säntillisesti ja kastelen pari kertaa viikossa.

Laskeskelin huvikseni ravinnesotkuja että muistuttais tuota TA:n NPK ja cal/mag suhdetta mahdollisimman hyvin.
Aattelin testata jollain tomaatilla. Laitan muutaman lautalle itämään parin viikon päästä. Ne saattaa kasvaa korkeammiksi kuin kuvittelen, mutta senkin näkee sitten. Saksin sitten jos tarttee.

Basilikasta otetut pistokkaat meni juurtumaan ja yhteen minipyttyyn laitoin kokeilumielessä pari vesikrassin siementä. Empress of Indian pitäis olla mikroversio, ja ravinteet samoja kuin chileillä ja tomskuilla. Se on kyllä ihmeiden ihme jos ne nousee ja saan noi vielä kukkimaankin. Koko kasvi on syötävä, siks ostin Lidlistä siemeniä alesta syksyllä. Syötävät kukat vois olla hauska kasvatusharrastus sitten joskus. Ulkona tosin imasevat itseensä kuulema kaikki tuhohyönteiset mitä kylillä lentelee, joten jos tuo onnistuu niin on sitten sisäprojekti myös tulevaisuudessa.

   

Ihanaa kun kaikki alottelee kautta.
Sähköä mäkin tihrustan. Pörssisähköön mut hermot ei kääntyis, joten kahden vuoden määräaikainen. Pystyy ennakoimaan kustannukset hyvin.
Laitoin omani alulle jo lokakuussa, niin täällä on täys sisäpuutarhahässäkkä jo päällä.
Chinensejä kaikki; aattelin etten toista kertaa rupea rimpuloitten kanssa mielenrauhaani pitkin kevättä menettämään niin saavat nyt sitten kukkia ja kukkua sisällä niin paljon kuin huvittaa

Kaikki kasvaa ja rehottaa.
TAn kakskomponentti toimii loistavasti ainakin vielä tässä vaiheessa.
Monet kukkii mutten jaksa uskoa että tekisivät siitepölyä, joten kukkikoot rauhassa. En keinohedelmöitä pumpulipuikolla.
En ole juurikaan nyppinyt lehtiä pois kuin alimpia jotka kellastuvat tai ovat pahasti käpristyneitä.
Kosteusprossa 50-60 tasaseen, lämmöt 24-26 C.
Lattiatason ruukkujen juuresta mitattuna 20-21.
EC kaikille 1.2- 1,3 suunnilleen, Tomppa the Tomaatille kaikkea tuosta kakkoseen. Tykkää ytymmästä selvästi.
Valaistusta lisätty ylähyllylle tänään ; saan hissukseen siirrettyä sinne korkeampia joskin kevyitä ja pieniruukkuisia.
Neljä talvetettavaa jäljellä Kyllästyin lähinnä muihin, mutta ei ne oikein tykänny muutenkaan olla.
Selkeesti syksyllä saa ruukusta sisälle mutta maasta ei. Tulipahan sekin kokeiltua.
Noita on nyt niin paljon että voin tehdä taas uusia yrityksiä kaikenlaisista kasvutavoista jakkas tulee ulkokausi.

Edelleen talvetettavia poistettu. Jäljellä 6 hyvärunkoista joista suurin osa kukkii (ja tiputtaa kukkia). Jää nähtäväksi hedelmöittyykö yksikään.

Taimista karsin nyt aika surutta raihnaiset ja jälkeenjääneet. Merkkasin lajikkeet ruukkujen ulkopuolelle, ja kun valikoin poistettavia niin tuli huomattua että jotkut lajikkeet ovat selkeästi huonoa sorttia. Siemenethän olivat omista aiemmista, joten heitän nekin vatukkoon. Kitukasvuisen joskin podeja tehneen chilin siemenistä ei näytä tulevan kuin ... no ... lisää kitukasvuisia

Kun ne nimet toisaan ei ole näkyvissä vaan raakkaan ihan taimen kunnon ja vahvuuden perusteella ne parhaimmat jäämään niin yhtään en tiedä montako keväällä noita lopulta on.

Alunperin aattelin että olisin myynyt tai antanut pois jokusen, mutta ehkä ihan hyvä opetella nyt kerran ja kunnolla sitä valikointia.

Loppuviikosta paan Montufarit ja muutaman baccatumin lautalle. Varmaan tomaattejakin, niin kerkiän näkemään keväästä miten noi muutamat uudet microdwarffit toimii.

Mcro Tom on sitkeästi elossa. Leikkasin siitä aika radikaalisti oksia ja survoin koko lähes juurettoman mötikän kellukkeineen kookokseen ja kuitupussiin. Alla ja päällä on kiviä painona koska muuten se kellahtaa nurin.

Tomppa on hyvä harjoituskappale. Kun vaihdoin TA:n kakskomponenttikamaan ja nostin taas ECn sinne täyskavuisen 1,8een niin jo alkoi kukkaa pukata taas. Värikin kunnollisen keltainen noissa eikä mikään hailakka beige.

Uusi kookoskuitu vaikuttaa paremmalta kuin karkea vanha. Ja kuitupussitkin taitavat toimia suunnitellusti.

Kokeiluvuosi selvästi. Hakemista ja fundeerausta, testailua ja pähkäilyä. Facen chilifoorumille en pahemmin postaile mitään kun näissä ei sinänsä ole ihmeitä kerrottavana. Hauskempaa hapuilla ja onnistua ja epäonnistua ilman muiden kommentointia mihkään suuntaan.

Kyllä mä selvästi olen pikkupuskien ihminen. Sellaset 40 cm korkeudessa pytynpohjalta latvaan on omaan silmään ja tähän kämppään just hyvä maksimi.

Talvetettavia hengissä enää yhdeksän.
Opittua: siirto sisään pitää tehdä hiukka lempeämmin  &  jos kasvi on ollut kesän turpeessa tai ihan maassa niin vesijuuria ei saa kasvamaan mitenkään helposti > kookoksessa ja ruukussa kasvaneet talvehtivat hyvin  &  ei pidä istutttaa sisälle liian isoon pyttyyn, nää ei tykkää. Ilmavasti kookokseen ja pieneen verkkoruukkuun ja EC 0,7 - 0,8 (sopiva mun sisälampuille ) litkut niin hyvä tulee. Kun vesijuuria on kasvanut niin EC 1.

Uusia onkin sitten rutkasti: 45 pientä ruukutettu mustiin teinipyttyihin 26.11.2023 , 15 per Ikean vihreä boxi. Litkut teinisafkaa EC 0,8.
Vauvakasvarissa on vielä noin 15 ihan hyvää alkua. Nyt oon oppinu karsimaan !!!

En haluais ajatella tilanpuutetta kun sisäkasvarin piti olla tarpeeksi iso, mutta tarttee varmaan laajentaa hommaa niin että tomaateille teen oman boxisysteemin.

Kattellaan. Go big or go home. Rykästään ny kunnon viidakko tänne kun kerta rupesin.

Komeita ovat.
Toivottavasti saat ötökät karkotettua. Mä oon paranoidi niiden suhteen kun kämppä on niin pieni = ei tänne mahdu pörisemään ku minä
Just laitoin ekat sirkkalehtiset kasvatusboxiin. Määrä saa olla nyt runsas koska opettelen karsimaan heikot.

Mun Nagat ja Primotaliit oli kesällä ulkona just tollasia kuin sun Jeanette ja Clavo, niin nyt haluan kattoa minkälaiseksi ne saa kun tekee kunnolla ja ajatuksella kasvattaa. Ne oli sellasia rimpulataimia alusta pitäen, ja ulos paljaaseen maahan heitin nuo ja muutamat muut jo toukokuussa.

Siitä ja kasvuturvekokeiluista viisastuneena pysyn vastedes ruukuissa, kookoksessa ja vakkariravinteessa.

Talvetettavista pari kuollut, ekasta idätyssatsista (18.10 -23 lautalle) nopeat ja terhakat eilen (02.11.-23) vaahtomuovipallukoihin ja valojen alle. Kastelen 0,3 ECn peruslitkulla aamuin illoin, valot päällä n 14-15  tuntia kaikille eli sen mitä olen hereillä.
Talvetettavat saa nyt 2 x vkkoon peruslitkua EC 1,0.
Määrät täytyy vielä fiksata uusiksi. Ehkä 3krt vko olisi parempi ja määrät vakioida.

Jos tekis tästä päikystä enemmän teknis-materiaalisen päikyn ja kasvatuksesta vähän järkeistetympää kokeilua että onnistumisista jää "kaaviot" ja epäonnistumisista otetaan sitten oppia.

Noniin, sisäsesongin siemenet pantu itämään. Viisi per lajike. Näillä mennään:

1. -Cereja de Amepa
2.  -Primotalii Mustard
3. -7pot Bubblegum
4. -Moruga Black Jack
5. -Scotch Bonnet (yellow)
6. -Hallows eve
7. -Roxa Tralala Peach
8. -7pot Barracpore x CGN25100
9. -Hurtberry x Yellow Fever
10. -Gator Jigsaw Purple
11. -Thor´s Thunderbolt
ja
12. -Moruga-sukuinen supertulinen, josta ei varmuutta onko se Dragons Breath vai mikä. Hyvänmakuinen kuitenkin. Alunperin Heinän Puutarhan maistiaisista otettu siemeniä, sitten ne meni sekasin. Kasvatin muutaman puskan niistä ja tää oli maultaan paras supertulinen, joten päätin jatkaa linjaa. Inasen stingerpäätyinen pyöreä ryppyinen tapaus, mutta koska kasvoi ja kypsyi sisällä pikkupurkissa niin en voi olla varma onko ulkonäkö just tota oikeesti. Kattellaan. Ytyä on kuin Morugassa vähintäänkin. 

Talvetuksessa hengissä ja hyvinvoivia ovat

13. -Gator Jigsaw x Reaper pink peach (ei ehtinyt ulkona tehdä satoa, myöhään idätetty ja kasvatettu keväällä)
14. -Pari noita Heinän supertulisia ilman lajikemääritystä (tekivät satoa, oli hiton hyvänmakuista settiä)
15. -Kolme Hainan Yellow Lanternia
16. -Kaksi Sansibar Habaneroa
17. -Yksi Pimenta Caixo
18. -Yksi Naga Morich
19. -Pari kolmatta vuotta aloittavaa Chris Fat Red x Aji Ayuyo-risteytystä

Myöhemmin sitten Montufarit ja jokunen baccatumi.

Chinenset on vähän haastavampia kuin baccat niin opetellaan nyt vielä toinen vuosi näitä vähän sillee syvällisemmin.

Rajotuksia on pystysuunnassa korkeudessa. Talven yli meinaan pitää nää hyllyt tällee kuin ne nyt on, ja silloin ruukunpohjasta latvukseen on max 30 cm tai töyhtö palaa. Noilla melkein-kolmivuotisilla on enemmän tilaa.

Viime vuonna en leikellyt tulokkaita yhtään, vaan annoin kasvaa kuten halusivat. Nyt mennään sit nips-naps-meiningillä.

Kookos on alustana ja ravinteet  kakskomponenttilitkuja joissa on kaikki tarvittava.

Eiköhän se tästä taas.

Jep, Hainan Yellow Lantern oli kyllä iso yllätys hyvässä mielessä.

Suljen nyt tän päiväkirjan ja aloitan uuden

Samoilla huhhahheijaa-asetuksilla se meni lopulta koko loppukesä aina lämpöisen syyskuun loppuun asti.
Mitään järkevyyttä, suunnitelmallisuutta ja ajatusta koko hommassa ei ollu todellakaan missään vaiheessa.
Ihan ku oisin ollu unessa ja horroksessa.

Katkoi sisälle 22 ja nyt niistä on hengissä 12. Oli aika radikaalia toimintaa enkä taaskaan miettiny mitään, tein vaan.
Nää mitkä jäi jäljelle niin yhtäkkiä aivosolu jossain töni kaveriaan että hei, nyt rupeet herään.

Tein uudet stokkilitkut vanhoista luotetuista Nutriforte/Yara-kiteistä. Alkuviikosta huuhdon kookospurkit vielä kerran kunnolla, koska nyt ehdin jo uittaa noita TA:n kakskomponenttikamassa. Siinä on inasen ureatyppeä enkä nyt halua sitä yhtään.  TA sopii ens vuodeks niihin puutarhaturve-drippi-kokeiluihin. ulos.

Paan alkuviikosta uudet lautoille. Karsin heti lähdössä huonot vatukkoon pitkin kasvuprosessia. Nyt ei ruveta enää hempeilemään jokaikisen rimpulan kanssa

Ehtihän ne kaikki lopulta sadota ja jopa kypsyttää podinsa. Voittaja oli Hainan Yellow Lantern. Niistä tuli ihan kunnolla satoa. Kun lopulta olin kuivannut kaikki ja katoin lopputulosta niin yhdessä viime- ja edellsivuotisten hippujen kanssa mulla on niin paljon chilirouheita etten taatusti tarttis yhtään lisää kymmeneen vuoteen. Silti aattelin kasvattaa, ihan vaan koska haluan oppia sen jutun kunnolla.

Tossa "teltassa" on nyt rutkasti tilaa kun pystytin sisälle kokonaisen kasvihuoneen Tää on nyt vähän että go big or go home. Hyllyjen pitäis kestää 15 kg per, mutta en ihan luota ton rakenteeseen kuitenkaan. Niinpä hyllytilat pakottaa pitämään uudet puskat pieninä, mikä on ihan hyvä lähtökohta. Meinaan nimittäin nyt leikata niitä kunnolla, sekä vanhoja että uusia.

Tomaattejakin tuli tilattua. Noi microdwarffit on hauskoja pikku kotieläimiä. Viimeset ulkopuskista kypsyvät vielä sisällä, ja sisätomsku tuottaa yhä. 

Heinäkuun loppupuoli häämöttää.
Satotoiveet voi unohtaa todellakin.
Suurin osa chinenseistä alkaa nyt vasta avata kukkanuppuja, ja toiset vielä tekee niitä.
Podinalkuja ei oo yhdessäkään supertulisessa. Lemon kypsyttää omiaan, Tepinversio voi huonosti ja pitää yhtä podia kiinni. Sen jälkeen se menee roskiin.
Kasveina noista useimmat on terhakoita ja hyvinvoivia. Amppeleissa kasvaa hyvin, ventipot-ruukussa maassa surkeammin ja surkeimmin ihan maassa-maassa eli kukkapenkissä.
Kookos ja 5 litran pytty maksimissaan (kuten noi amppelitkin ovat) on nyt sitten hyväksi havaittu ja jää käyttöön.

Hintsusti fiilistelen varmaan ens vuonna muutamalla, että sekoitan sisäkookokset kasvuturpeeseen ja myllään sen sössön isoihin ventipotteihin niin tuntuu pysyvän hyvin kosteus sisällä.

Lannoitteet on ok kunhan maltan kasvattaa typpipitoisella pidempään ja lopettaa sen lehtien nyrhinnän.
Ruukunvaihto vimoseen kasvuastiaan pitää tehdä vappuna !! koska noilla menee se 3-4 viikkoa että sopeutuvat. Sinä aikana kaikki pysähtyy.

Tarkottaa että kukinta pitäis ajottaa samaan vappuun, ja taaksepäin laskettuna fosfori-kalium-lisä pitää sit aloittaa huhtikuun ekalla viikolla. Kolme viikkoa noi fundeeraa sitäkin ruuanmuutosta. Baccat reagoi nopsempaan: niille parit tömpsyt viikossa ja hoplaa, jo puskevat kukkaa.

Suunnitelmissa on talvettaa taas niissä oransseissa 3,5 desin verkkoruukuissa. Nyt on litrasia venttipotteja kanssa jokunen, joten niihinkin voi. Tomaateille on litrasia korkeita pyttyjä jos tomskuista innostun ( no innostun, Saksasta tuli jo microdwarffin siemeniä lisää ja harrastajilta saan syksymmällä...)

Varmaan suht surutta leikkaan alas noita tyngäksi sitä mukaa kun kesä menee kohti syksyä. Mitäpä sitä tuottamatonta runkoa kasvattelemaan. Chris Fat Red-risteymissä on niin hienot rungot nyt 2-vuotisina, että taidan ehkä sittenkin säästää ne vaikka maun puolesta eivät ole erityisemmät.

Jos vielä ens kesänä tässä asun missä nyt, niin ulos vien taas kaikki mutta määrän pitää olla max 15. Ihan ehdoton max on 20.

Microdwarffi Micro Tom kukkii ja kelluu yhä muovimukissa. Se on hassu. Täytyy keksiä joku tukijuttu siihen ympärille ettei se kellahda kun latvaan tulee lisää painoa.   

Meni väärinpäin nää säät Tällaset kosteat ja vilposet ois ollu viherkasvulle ja kukinnalle hyväksi, helteet kypsymiselle.
Ja se kesäkuun ekan viikon jäätävyys oli ihan killeri.

"Nättejä viherkasveja" hoidan vähän vasemmalla kädellä tuolla pihalla ja oon vaan että jouluna sitten sisällä annatte satoa, nyt saatte olla täällä vähän kuin kesälomalla 

Nyt ovat olleet kuukauden ulkona, ja totta tosiaan, 3 viikkoa kesti uuteen ruukkuun tottuminen, seuraavan viikon aikana kasvoivat vihreää ja kukkanuppuja, kun kastelin reippaasti Puutarhan Syksyllä joka on pelkkää fosfori-kaliumia sun muita.

Epätahtiin nuo menevät kun ovat kahta settiä, toinen ruukutettu alunperin tammikuun alkupuolilla ja toinen helmikuun puolissavälin. Siis sirkkalehtisistä pikkupotteihin.

Aika surutta oon pätkinyt jälkimmäisiä alas, kun jotkut tekivät vaan yhtä pitkää soiroa ilman haaroittumista. Amppeleissa nämä. Suoraan maassa elävä ryhmä, joka kävi ne kylmät ja muut läpi, ovat nyt 20-30senttisiä ja sielläkin kukkanuppuja. Näyttää hassulta kun ne on sellaisia pieniä ja tuuheita.

Kukkapenkissä asuvat maassa olevat ja ventipoteissa kasvavat ovat sitä sun tätä oloiltaan. Toiset voi paremmin, toiset huonommin.
Ainoastaan talvetetuissa on aukiolevia kukkia, mutta hitaasti ne hedelmöittyy jos hedelmöittyvät.

Meni tavallaan väärinpäin nämä helteet ja vilposet ja sateeiset. Kesäkuussa ois tarvinnu sitä lauhaa mutta kosteaa kasvuaikaa ja heinä-elokuussa kypsymistä helteillä. Nyt ne mökötti taas koko kesäkuun. Kuten jokaisena kolmena kesänä mitä näitä oon kasvattanut

Siinäpähän ovat. Vieläkään en jaksa ottaa pulttia tai stressiä. Mitäs turhia.

Fiksumpaa on kuitenkin ajatella koko kasvatusrytmi uusiksi. Että laittaa siemenet itämään kun siltä tuntuu, riippumatta vuodenajasta, ja valikoi vaan ne vahvimmat jatkoon. Niistä sitten saa tai ei saa satoa ekan vuoden sisällä. Baccatumeista tulee takuuvarmasti reilussa puolessa vuodessa, mutta chinenset on vähän erilaisia.

Elokuun lopulla arvioin mitkä tulee sisälle talveksi. Samalla paan "terapiachilit" tulille; niistä saa jouluksi tuoretta. Pari baccapuskaa luultavasti.

Viime vuonna kaksi terapiachiliä - elokuussa 2021 idätettyjä, jouluksi -21 pari podia tehnyttä- kuki ja hedelmöi runsaasti koko kesän 2022. Nämä nykyiset ovat siinä jouluvaiheessa: pari podia, yksi on syöty. Ne vois talvettaa ainakin.

Caixot (chinense) ovat just kuin toissavuonna: kesällä pitkää vartta, nuputusta, kukintaa muttei hedelmöitystä. Sitten kun otin ne sisään syksyllä typistettynä, niin kuukaudessa olivat täynnä haaroja ja seuraavana täynnä kukkia. Niistä söin tuoretta läpi talven. Varmaan sama juttu tänä kesänä.

Noita supertulisia on periaatteessa loput. Niistä vaan muutama puska on sellainen, että voi vahvasti ja näyttää hyvältä. Loput on vaivaisia kuka mistäkin syystä.

Kasvuturvekokeilu pytyissä saa jäädä tähän vuoteen. Kookos on mulle luontevin.
Syyskuussa osaan sanoa jotain noista suoraan maahan ja huonoon saviseen multaan läntätyistä.

Sesongin yllättäjä on Tiny Tim, jonka sain jo kukkimaan. Ekat tomaatintaimet tuossa vaiheessa ikuna
Sisällä kelluvassa täysvesikasvatuksessa oleva Micro Tom hipsuttelee etiäppäin sekin.

Jostain syystä pää naksahti loivasti syysasetuksille, kun on harmaata, vilakkaa ja sateista. Ei tuolla oikeasti kylmä ole, mä oon vaan tullu vanhaksi eikä sellasta nuoruuden intopinkeyttä riitä nyt oikein mihinkään.  Tartte nyt niin energinen ollakaan. Joskus on hyvä vaan ihmetellä elämää ja kerätä voimia.

Heitin kaikki loput ulos 10.06.2023 suunnitellusti.
Nyt ne ovat olleet siellä kolme viikkoa, ja vasta nyt tuntuvat asettuneen uusiin ruukkuihinsa niin että kasvua tulee. Kukkimisesta voi vaan haaveilla

Tässä  meni taas se osio pieleen, että kun taimien määrä oli niin hiton iso, niin tiloja ei ollut istuttaa niitä 5 litran amppeleihin tai pyttyihin tänne sisälle vappuna. Ja silloin näköjään on se viimenen pyttypäivä selkeesti, jotta ehtivät totuttautua ja rupeavat sitten kesäkuussa heti ulkona kukkimaan (siis jos vihermassaa ja juurakkoa on tarpeeksi).

Ne maahan viskatut jotka kärsivät ensin vilua ja nälkää, sitten auringon UVtä ja hellettä ovat lähteneet ihme ja kumma vauhdilla tanakoittumaan. Varret alkaa näyttää jo ihan kunnollisilta, ja lehtiä tulee niin että. Ne ei takuulla ehdi kukkia ja hedelmöittää. Tai mistä noista tietää
Siellä yksi mini-carolinariipperi teki jo äkäsen pienen podin

Kaikille paan tuhdisti ravinteita ja nyt vielä fosfori-kalium-lisää ajatuksena että ne jotka kokee että voisivat kukkia niin kukkivat, ja ne jotka meinaavat mököttää niin mököttävät ja kasvattavat sitten ainakin hyvän juurakon.

Kaikki harsot lähti juhannuksena vatukkoon. Osa on siis ihan maassa kukkapenkissä, osa amppeleissa ilmassa ja osa ventipoteissa maata vasten.
Kovin on sekalaista seurakuntaa.

Yhtään en oikeesti tiedä mitä näistä tulee jos mitään, mutta ihan se ja sama, kaunista vihreää on paljon.

Ne kolme Tiny Timiä jotka säästin kymmenestä (koska näyttivät  kuolleilta tai ei ainakaan Tiny Timeiltä) kukkivat tuolla ulkona isossa ruukussa. Lehti on vihreää ja varret paksuja. En ois ikinä uskonut että  noin käy. Niille heitän suurinpiirtein ravinnevesien jämät ja mitä kastelukannuun jää. Tomskut tykäävät vissiin kaikesta mitä saavat. Vähän kuin noi Rocoto Montufarit.

Kolmesta Micro Tomista yksi on sisällä, kaksi ulkona. Haluan katsoa miten puhdas kratky-vesipytty toimii dwarffille. Jos se toimii niin talvihommina sitten tomskuja.

Että jos nyt mikään chilipuska ei tuota tai muuten ilostuta niin käyhän tää taas oppimisprosessista. Ei se aina oo pelkkää onnea ja hymyilemistä kun soheltaa tällee noviisina.

Mutta senverran opin keväisestä, että  fosforia vaan lisää pikkutaimille sen juuriston vuoksi, ja kookoksessa kasvaville puhdasta typpinitraattia, ei ammoniaa eikä ureaa. Se jotenkin sekottaa ph:n kookosalustalla. Tai ainakin mulla kävi noin.

Ja tuuletus, tuuletus kasvaa nyt tärkeään osaan. Puhallin tai imuri tai joku härveli on oltava että ilma vaihtuu. Pikkutaimet klaaraa umpiossa elämisen mutta mitä isommat puskat, sitä enemmän tuuletusta. Se meinaan selittää ne ruskeat pilkut lehdissä (plus kalsiumvajarit...)
Korjaantui heti kun vein ulos ja muutin litkut vanhoiksi tutuiksi.

Ulkona voi sohlata paljon isommalla kädellä noiden ravinteiden kanssa, ja maahan istutettujen kanssa varsinkin. Sisällä sitten piperretään taas.

Jännä kyllä nähdä miten tässä käy. Stressiä en tosiaan ota, kuten jutustakin varmaan huomaa

 

Ei ole aiemmin ollut hallaharsoa käytössä. Se oli noiden ulosheitettyjen päällä tuplana, ja silti tuli polttovaurioita auringosta. Oisko silti syynä se tunnin hetki kun siirsin maahan ja saivat suoraa porotusta, tiedä häntä...

Polttovaurioiset ja kloroottiset lehdet nyppäsin kylmän rauhallisesti pois. Oon lorotellut noille typpi / fosforipitoista ravinnetta että vähän saisivat kasvua aikaan, mutta jännä on nähdä tapahtuuko sitä ja jos, niin milloin. Pari vuotta sitten kylmyys tyssäytti kasvun kuukaudeksi, silloin tosin ruukuissa ja moni muukin asia oli viturallaan, että.....

Kolme Tiny Tim-tomaattia yhdessä amppelissa pärjää vilposissa ihmeen hyvin. Ne on siitä kuuluisasta Nelson Gardenin pussista, missä siemenet oli mitä sattui joten viskasin seitsemän hujoppia pois ja päätin katsoa noilla kolmella kortit loppuun.

Saksasta löytyi Micro Tom, ja niitä idätin vaan tasan kolme siementä. Kasvatan kokonaan sisällä kun haluan katsoa miten moinen onnistuu. Samalla testailen rucolan vesiviljelyä. Vielä pitää päättää laitanko alut vaahtomuovikapseleihin ja Ikean boxiin keinovaloille (mahtuis 50 kapselia..) vai keksinkö jonkun muun hydrokikan. Jotain aivoja rassaavaa pitää olla kun saan noi sisächilit ulos loppuviikosta.

Niille käytän varjostukseen Tarhan muovista tuhohyönteispeitettä, joka päästää valon ja ilman ja kosteuden hyvin läpi. Tiedän sen toimivan. Tarha ja Ikean ns valoverho/moskiittoverkko toiseksi, tokalla viikolla pelkkä Tarha.

Jostain syystä toi hallaharso vaikutti kovin läpäisemättömältä (mikä kai on ihan tarkoituskin). Nostin nyt helmoja ylöspäin että ilma vaihtuu paremmin. Ei sen puoleen, täällä sisällä ne mitään ilmavirtaa kokeneet, vaan olivat sumpussa tuolla kaapinperällä.

On niitä raukkoja kyllä rääkätty, jestas sentään. Mutta toisaalta hyvä että kaiken kaikkiaan oli se 40 uutta niin jouti ne rimpulat sitten tuolleen kokeilulle uhraamaan. Periaatteessa ihan se ja sama mitä niille tapahtuu, koska olivat juuri ne kärvistelevät ja ylimääräiset jotka ois ehkä pitänyt karsia jo pikkutaimivaiheessa.

33 on vielä sisällä, joista 3 isoa talvetettua kukkii ,   3 talvetettua on leikattu osittain alas (ja leikkaan varmaan lisää kun vien ulos ja ruukutan uusiksi, koska uusi lehtikasvu on outoa ) ja loput on mitä on, haarautuneita kuitenkin useimmat.

Olisi pitänyt reilummin kasvattaa noille lehtimassaa eikä riipiä palmuiksi niin aikaisin , mutta lukumäärä oli vaan kertakaikkisesti liian suuri eikä kastelu & huolto & hoito ois muuten onnistunut.

Tässä sen nyt sitten näkee mitenkä tukevalla juurakolla varustettu chinense kehittyy kun saa auringonvaloa, ravinteita ja lämpöä ulkona sen 2,5 kuukautta. Syyskuussa alkaa päivät lyhetä niin nopsaan ettei siellä enää mikään kovasti riitä...

Osassa on kyllä pieni juuripaakkukin kun pyttyjä ei riittänyt tarpeeksi kaikille.

Mutta siis ei, ei missään nimessä enää näissä tiloissa tällasta hulluutta.
Paitsi että ostin juuri kasvihuoneen, jonka aion pystyttää syyskuussa sisälle että saan talvetettua muutaman
Ja ehkä kasvatettua vähän dwarf-tomaatteja. Ja pieniä rucoloita.

Elokuussa saatan laittaa parit terapia-baccatumit ja jotain hyvää pientä tulemaan, että saa jouluksi makeaa tuoretta.

Mutta siis ei ensi keväänä viittäkymmentä chiliä tällä setupilla mikä nyt on.
Jollain toisella se ehkä voi onnistuakin...