No niin, karanteenissa ollaan. Neljän seinän sisällä pitäisi pysyä ainakin kuukausi - nyt aluksi.
Seitsemänkymppiset määrättiin liikkumiskieltoon koko porukka yhdellä hallituksen ilmoituksella. Menihän siinä kyllä kaikki kokoontumiset muiltakin, mutta pääsette vielä kauppaan ja ravintolaankin kai? 

Omilla chileillä tässä on pärjättävä.

Minulle tulee silloin tällöin sähköpostiin facebookilta mainoksia, vaikka en edes ole siihen kirjautunut. Niissä ehdotetaan liittymistä joihinkin chiliryhmiin, joissa kuulemma on tuhansia jäseniä. Kun yritän katsoa niitä, mitään ei aukea. Ryhmät eivät aukea minulle. Mitä ne oikein sisältävät?

Pelkkää uteliaisuuttani kyselen. Vaarilla on valeprofiili Zuckerbergin sivustolla, mutta sillä ei pääse ryhmiin. Pitäisi kai henkilökohtaisesti rekisteröityä? Sitä en aio tehdä.

Viime päivinä on kahdesti sattunut eteen juttuja perulaisesta keittiöstä. Villen keittiössä (Yle Areena) perulainen Suomessa asuva nainen selitti makujen perustuvan mietoihin chileihin, joita hänellä oli omasta Perusta tuodusta varastosta mukana muutama pussi. Yhdessä luki selvästi Aji Amarillo ja erään ruoan maun hän mainitsi tulevan "Ahi Amahiijosta".  Ääntäminen oli sen verran espanjalaista, että en heti ymmärtänyt. Reseptiosiossa ei chilejä ollut eritelty, Aji riitti määritelmäksi.

Aamulehdessä oli tänään juttu perulaisesta "huippukokista" (sellaisiahan ne aina on, kun Suomessa vierailevat), joka vannoi kolmen chilin ja tuoreiden raaka-aineiden nimiin. Mistään en löytänyt tarkempaa tietoa, mutta jollakin ulkomaisella sivustolla oli miehen reseptejä ja siellä mainittiin Aji Panca, Aji Amarillo-tahna ja rocotot.


Nuo ohjeet ja mielipiteet ovat lähellä omia mieltymyksiäni, mietoa, mutta maukasta. Löytyykö jostakin lisätietoa?

Jokakesäinen puheenaihe täällä on ollut ravinnepuutos, joista useimpien oireet osuvat magnesiumiin. Nyt sattui minullekin parvekkeella kookoskuidussa yhdelle frutescensille hyvin oireisiin sopiva kasvutapa ja tein siitä blogiini jutun:
http://chilivaari.blogspot.fi/2016/06/cabai-burung-ungulta-puuttuu-jotakin.html

Puutosoireistahan on täällä hyvä yhteenveto:
http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=7180.0

Kuvat vain puuttuvat.

               
Edit: Lisäsin yhden magnesiumin puutosepäilyn. 

Pataleipä on älyttömän helppo tapa leipoa hyvää leipää.
Se ei varsinaisesti ole mausteista kokkausta, mutta siihen voi hyvin yhdistää mausteet. Blogissani on tarkemmat ohjeet esimerkkinä nokkosleipä:
http://chilivaari.blogspot.fi/2015/06/tumpelokin-onnistuu-nyt-leivanteossa.html


Perusohje on tässä. Sinne voi sitten kätkeä vaikka kokonaisia chilejä tai yrttejä:

7 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
0,5-1 tl kuivahiivaa riippuen nostatusajasta ja jauhojen karkeudesta
3,5 dl kuumaa (42-45°) vettä, olen ottanut hanasta melkein kättä polttavaa

- Kuivat aineet sekoitetaan kulhossa, lisätään vesi ja sekoitellaan, ei vatkata eikä vaivata
- Taikina saa nousta kelmulla tai kannella peitetyssä astiassa jopa puoli vuorokautta
- Sitten laitetaan uuni kuumenemaan 225 asteeseen ja kannellinen pata tai muu paistoastia sinne
- Taikinan olen kaatanut hyvin jauhotetulle leivinlaudalle, käännellyt vähän ja peittänyt
- Kun pata on kuuma, sen pohjalle kaadetaan vähän öljyä ja nostetaan taikina kuumaan pataan
- Se saa kypsyä 225° uunissa kannella peitettynä puoli tuntia
- Sitten otetaan kansi pois ja kypsennetään vielä 15 minuuttia väriä pintaan

- Valmis leipä kumotaan leikkuulaudalle ja annetaan jäähtyä vähän. Perusohjeen vastaisesti olen peittänyt leivän liinalla tai jopa muovikuvulla joksikin aikaa. Muuten kuoresta tulee liiankin rapea.

Paistoastiana lasivuoka alumiinifoliokannella on hyvä. Siinä ei polta näppejään niin helposti kuin uunipadassa raskaalla kannella.

Itse vasta kokeilen ensimmäistä erää kookosta, mutta on täällä monilla jo pidempiaikaisia kokemuksia. Minusta näyttää, että nuo kaupan "valmiiksi lannoitetut" priketit johtavat varsin nopeasti alilannoitukseen ja chilien kellastumiseen. Muillakin näyttää olleen samoja ongelmia. Kuitu myös kuivuu yllättävän nopeasti ja laskee veden läpi, kun sitä kastelee. Miten sen saa sopivan märäksi?

Onko lannoitukseen ohjeita? Mikä riittää, mistä ei aiheudu ravinnepuutoksia?
Miten tuota pitäisi kastella? Sehän on eräänlaista vesiviljelyä, kun kasvualusta ei pidätä ravinteita. Vaatiiko se erikoislannoitteen tai erikoiskastelun?

Voiko kookosta ja multaa / turvetta sekoittaa keskenään ja miten sitä silloin käsitellään? Tulee kuitenkin tilanteita, että kumpaakaan ei ole tarpeeksi isoon ruukkuun, mutta yhdessä ne riittäisivät.

Nyt sitä taas saa, lampaanpaistia halvalla.
Viime keväänä kirjoitin tänne kokemuksistani, mutta en löytänyt sitä kokkausosastolta. Sepä olikin vain maininta nautintaosastolla:
http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=6355.msg294272#msg294272

Ylikypsä lammas on tosi hyvää, eikä taatusti sitkeää. Chiliä voi lisätä kypsennysvaiheessa tai vasta revittyyn. Yhden paistin olen jo tämän kevään tarjouksista laittanut ja isompi on pakkasessa odottamassa. Tuossa on se perusohje, jonka mukaan villitys tuli Suomeen vuosi sitten:
http://www.k-ruoka.fi/reseptit/pulled-lamb-eli-revitty-lammas/


Tuore chilisilppu revityn lihan joukossa maistuu kesäiseltä, mutta ellei tuoretta ole, kuivattu ja murskattu, jauhe tai pakastettukin kelpaa. Niitä voi annostella kunkin käyttäjän mieltymysten mukaan. Liha vain paranee seuraavana päivänä lämmityksestä, kunhan käyttää paistolientä kostutukseen.

Tuolla päiväkirjaosastolla virisi keskustelu postimaksuista ja miksi ne kiinasta ovat niin halpoja.
En viitsi sotkea muiden päiväkirjoja enempää, joten tein siitä uuden aiheen, kun se minuakin on kiinnostanut jo pidempään.
Miksi kiinalaiset saavat pakettinsa perille Suomeenkin käsittämättömän halvalla, mutta suomalaiset nettikaupat eivät? Siitä ehti jo tuonne "Karvaisen" päiväkirjaan tulla esimerkiksi seuraavat kommentit:

Lainaus käyttäjältä: Kärsä Babar - helmikuu 24, 2015, 22:50:16 ip
Niissä on varmaan jotain kansainvälisiä säätöjä että postin on Suomessa kuljetettava myös ulkomaiset kirjeet, vaikkei siitä tarpeeksi rahaa saisi.

Lainaus käyttäjältä: Jani M - helmikuu 24, 2015, 23:16:31 ip
Kiinassa voi myös valtio tukea aika paljon tuota exporttilähettelyä, saadaan kiinantavaraa maailmalle.

Tuossa olisi jollekin virkamiehelle selviteltävää. Kukahan ne kiinalaisten postikulut Suomessakin maksaa? Kiinan nettikaupoissa täytyy olla jotakin valtion sponsorointia, ei tavara muuten kulkisi, mutta sponsoroiko Suomen postikin kiinalaisia kauppoja? Eli kulkeeko kiinalainen paketti halvemmalla kuin kotimainen? Jaa, olipa turha kysymys. Niinhän se selvästi tapahtuu:

Tilaisin kameraan sovitinrenkaan. Hinta kiinalaisessa kaupassa oli aussidollari eli 69 senttiä, postikulut kuuluivat hintaan. Ei toimisi suomalaisissa verkkokaupoissa. Ei voisi toimia, koska halvin kirjemaksu on meillä kotimaisessakin postissa jo euron ja tavarakin oli sentään hienomekaaninen metallituote ja se tuli hyvin pakattuna pehmustetussa pussissa lentopostina. Okei, maksoin siitä 72 senttiä, kun Paypalin vaihtokurssi oli hieman heikompi.  Halvimmillaan sellaisen (myös kiinalaisen) olisi saanut kotimaasta 14 eurolla, joista toimituskuluja oli 4,90.

Joskus aikaisemmin jo ihmettelin, kun tilaisin nappipariston, jollaista ei sattunut löytymään kotimaasta. Melkein vastaavia olisi ollut 3€. Kiinasta tuli postikuluineen tasan eurolla, mutta paketissa oli 10 paristoa.

Tästä oli Bluesmanilla päiväkirjassaan jo 2009 ohje mallia chili-hapankaali ja tänä kesänä hapatusjuttuja on ollut hajallaan useammassakin päiväkirjassa, mutta täältä en ensimmäistäkään juttua löytänyt. Kimchi nyt liippaa läheltä, mutta siinäkin kiinakaali on pääosassa, ei chili.

           

Niinpä tyypilliseen tapaan kirjoitin ensimmäisestä keskeneräisestä kokeilustani innostuneen jutun - blogiini: http://chilivaari.blogspot.fi/2013/11/onpas-herkkua-tuo-hapanchili.html

Tähän sitten asiantuntevia jatkoja ja ohjeita hapatuksen mestarit tai kokeilijat!

Airam on julkaissut perusteellisen esittelyn lampuistaan ja heti kyseisen PDF:n toisella sivulla on vertailu hehkulamppuun eli siitä näkee yhdellä silmäyksellä, mitkä wattilukemat vastaavat eri lampputyypeillä.

Energiansäästölamppu ja LED ovat tehokkuudeltaan melkein samalla viivalla. Ne ovat 5-6 kertaa hehkulamppua tehokkaampia, eli viidesosa wateista riittää samaan valomäärään. Vertailua mutkistaa se, että LED on usein suuntaavaa eli spottivaloa, jolloin lumeniin tuijottaminen on turhaa. Keilan leveys vaikuttaa enemmän. ESL taas leviää joka suuntaan, ellei siinä ole hyvää heijastinta. Sen on oltava lähempänä kuin vastaava LED, ellei sitten LEDkin ole ympäri säteilevä kupulamppu.

Loisteputket ovat jopa tehokkaampia kuin nykyledit (huimia parannuksia on luvassa viiden vuoden kuluessa), mutta niiden valaisutapa on niin erilaista, että niitä on aika turha vertailla. Chilien kasvatuksessa kuitenkin kaivataan useampia loisteputkia rinnakkain, jos niillä haluaa tuloksia ja saman tehoisella LEDillä saa pienen alueen helposti kirkkaammaksi.

Värikkäät kasviledit vastaan natikka ei kuulu tähän vertailuun, sillä niitä Airam ei valmista. Niiden suhteen taidetaan olla edelleen mainoslauseiden varassa ja niiden ylisanoja ei kannata uskoa.

       

Tästä lajikkeesta ei taida olla arviointia edes päiväkirjoissa, vaikka muutamat sitä ovat kasvattaneet viime vuosina. Ainakaan haulla en löytänyt.

Lyhyesti aion kuitata minäkin, sillä kasvattamani yksilö ei ollut ollenkaan sitä, mitä myyjien puheet antoivat odottaa. Kyseessä siis saattaa olla risteytymä ja muilla kasvattajilla näistä tulee erilaisia.

Chilin koko riippuu lannoitustasosta ja oli minulla pienessä ruukussa isossa kasvissa viiden sentin paikkeilla, mutta muutama isompi oli mukana. Muoto vaihteli myös jonkin verran. Uurteisuutta tai muhkuraisuutta oli joissakin selvästi enemmän. Raakileet ovat vaalean vihreitä ja punainen väri kehittyy hitaasti.

Maku oli minulla täysin tuleton. Halkaistaessa Maya tuoksuu selvästi habanerolle ja maku on myös perus habaneron oloinen, mutta siis ilman minkäänlaista poltetta. Metka elämys. Minä pidin siitä. Tarkemmin blogissani:
http://chilivaari.blogspot.fi/2013/09/hurjia-lupauksia-mukana-myos-maku.html

Poikkeavat tai tätä tukevat arvioinnit tähän perään. Ei sen tuollainen pitäisi olla, vaan tulinen tapaus.

Kannattaa ottaa huomioon, että kaupassa tai torilla myytävä chili on hybridi, jonka jälkeläisten laadusta ei ole varmuutta, eikä siemeniä kannata levittää:
http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=14100.msg259262;topicseen#msg259262
http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=8496.msg141823;topicseen#msg141823


Onnistuneita ensimmäisen polven jälkeläisiä ovat monet kasvattaneet, mutta seuraava sukupolvi onkin sitten jo vaihtelevampaa.

Nyt kun mangoaika taas alkaa ja niitä saa ajoittain jopa eurolla kilo, eli lehtisalaattia halvemmalla, kerron tämänpäiväisen kokemukseni. Alkunsa se sai pari viikkoa sitten nähdystä tanskalaisesta kokkiohjelmasta, jossa Vietnamissa tehtiin salaattia mangoista. Salaatin pohjaksi käy mikä tahansa normaali salaattiaines, kaali, idut, salaatinlehdet, kurkku jne, lisätään vain yhtä paljon mangoa. Chili käy mainiosti mausteeksi. Mangon paloittelutapa sai minut kiinnostumaan. Sehän on täyskypsänä suttuinen paloiteltava.


Salaattiin käy vihreä mango, mitä raaempi, sen happamempi. Meillä oli päästä hiukan vaalentunut kuori ja se maistui jo melkein kypsältä, ei vain ollut niin makea. Punaiset kannattaa käyttää jälkiruokiin.


Vihreä mango kuoritaan kätevästi perunankuorimaveitsellä. Sitten se laitetaan leveä puoli ylös, eli kivi vaakasuoraan. Terävällä veitsellä viillellään (vietnamilainen kokki hakkasi parissa sekunnissa) pituussuuntaan muutaman millin välein kiveen asti. Sitten mango nostetaan pystyyn ja veistellään ohuita siivuja, jolloin syntyy muutaman millin mangotikkuja. Nämä kipataan salaattikulhoon ja sama operaatio tehdään toiselle puolelle. Kiven reunoista veistellään vielä pehmeä hedelmäliha irti ja viipaloidaan. Jos mango ei ole aivan kypsä, tämä käy sujuvasti. Kypsän käsittelyyn ja jälkiruokiin on sitten omat niksinsä, mutta ei niistä nyt.

Lainaus käyttäjältä: ChiliPark - helmikuu 23, 2013, 16:23:45 ipHyötykasviyhdistys tukee tätä mullan kuumentamista taimikasvatusohjeissaan.

Hyötykasviyhdistys rajaa kuumentamisen omiin sekoituksiin eli luonnosta otettuun multaan tai kompostiin. Niitä neuvottiin pitämään 80-asteisessa uunissa. Se on aivan eri asia kuin paistaminen. Komposti kuumenee itsestään 50-70-asteiseksi ja sen mullan hyödylliset pieneliöt kestävät.
Turpeen kuumentaminen uunissa aiheuttaa tulipalovaaran.

Maikkarin uutisissa oli (taas kerran) uutinen kasvien kommunikoinnista.
Meidän kannaltamme tärkein uutinen oli jätetty kääntämättä ja se löytyy englantilaisen linkkilähteen uutisen lopusta.


Fenkolin tiedetään hajullaan haittaavan muiden kasvien kasvua (itsepuolustusta?). Kun chilin siemeniä idätettiin fenkolin hajussa, itämistulos oli huono. MUTTA, kun siemeniä idätettiin fenkolin lähellä, mutta sen haju estettiin pääsemästä siemeniin, ne kasvoivat tavallista paremmin. Fenkolin läsnäolo välittyi chilille ilmeisesti äänen tai värähtelyn kautta ja chili kasvoi kuin viimeistä päivää ehtiäkseen isoksi ennen kuin haittaava haju saavuttaa sen.


Mielenkiintoisia kokeita chilin siemenillä. Voisiko kuitenkin olla, että hajulta suojaamisessa muutettiin kasvuolosuhteita muutenkin, vaikkapa ilmankosteutta nostavalla tavalla? Ei kai tieteilijät näin alkeellisia virheitä tee?

Jewen palstalla tätä jo ihmettelin, mutta ehkä on parempi kysyä sitä yleisemmällä foorumilla.


Yaralla on yksikomponenttilannoite Ferticare Kombi 1 multaviljelyyn ja yhdistelmä Hydro + salpietari (Calsinit) vesiviljelyyn. Havaitsin Kombin lähes identtiseksi Puutarhan Kesän kanssa myös hivenaineiltaan. Sen sijaan Hydrossa lähes kaikkia hivenaineita on tuplamäärä tai ainakin enemmän. Käyttömäärät ovat samat, ainakin Yaran ohjeiden mukaan.


Miksi? Onko selitys niin yksinkertainen, että maaperässä on jo noita hivenaineita, jolloin niitä ei tarvita yhtä paljon kuin vedessä?


   
Kopioin Yaran lannoitteiden tiedot vierekkäin ja yritin saada hivenaineet samalle riville, jotta vertailu helpottuu.


Tässä kummankin aineen nettisivut:
http://www.yara.fi/fertilizer/products/water_soluble_fertilizers/ferticare_kombi_1.aspx
http://www.yara.fi/fertilizer/products/water_soluble_fertilizers/ferticare_hydro.aspx

Tänään tehdään kuskusia pottumuusin tilalle.
http://chilivaari.blogspot.fi/2013/01/kuskus-bulgur-tai-jotakin.html

Sarjojen voittajat kunniafanfaarien kera.


Aji Cristal: PP
Aji Fantasy: Whili
Naga Morich: Rähinä-Reetta
Turbo Pube: Huru-ukko
Serrano: Filago


Onneksi olkoon voittajille ja muille kiitos osanotosta.
Voittajille on luvassa alan tuotepalkintoja. Pistäkääpä osoitteenne Jannelle yv:n muodossa.

Kasvatuskisa on vuoden loputtua saatettu päätökseen. Popcornmakerista ei ole kuulunut mitään elokuun jälkeen, joten laskin tulokset eri sarjoihin. Tulokset löytyvät kunkin lajikkeen ketjusta. Janne pohtii palkintoja.


Villichiliteko2012-sarja olisi myös ratkaistava jotenkin. Joku äänestyksien järjestämiseen perehtynyt voisi sellaisen nyt järjestää. Minä löysin ketjusta tällaiset ehdotukset:


Tiemuh valkoinen Ulupica Lumia
Toni.A  monipuolisuus
bluesman Flexuosum
Räyhis Tepin
sk Rhomboideum
Eric Sour Flexuosumin siemeniä jakoon

Tuossa äskeisessä keskustelussa jo saavutettiin hämmästyttävä yksimielisyys, että ruukun kokoa pitää kasvattaa vähitellen, mutta miten? En viitsinyt siihen keskusteluun jatkaa, kun otsikko viittaa aivan muualle, joten avasin uuden aiheen.


Isompaan ruukkuun voidaan siirtää koko vanha juuripaakku nostamalla se ylös vanhasta ja sijoittamalla uuden mullan keskelle. Kuulostaa hellävaraiselta, mutta ei välttämättä ole paras tapa kasville. Joskus olen syksyllä kompostiin vietäessä havainnut, että juuret eivät ole kesän aikana paljonkaan levinneet sen pienemmän ruukun multapaakun ulkopuolelle. Tiheästä juurimatosta on tullut jonkinlainen vankila.


Monissa ruukkukasvikirjoissa neuvotaan kaivamaan koristekasvi ylös ja pudistelemaan juuret puhtaaksi vanhasta mullasta. Näin saadaan ainakin enemmän uutta multaa peliin. Tuo on aika suttuista puuhaa sisätiloissa, vaikka voihan sen tehdä jätesäkin sisällä.


Näiden tapojen välistä on se, että veistelee multapaakun reunoista pahimmat juurimatot auki tai pois ennen uudelleen istutusta.

       

Olen myös tehnyt niin, että olen pessyt juuret vesiastiassa ja leikellyt pisimpiä haaroja pois ennen uuteen ruukkuun istuttamista. Tämä rajuin menetelmä on tuonut nopeimmin uutta kasvua.


Kokonaan toinen juttu on, milloin pitäisi vaihtaa isompaan.
ChiliPark sen muistaakseni paalutti kohdalleen: Vaihtoaika on silloin, kun kasvu alkaisi hidastua vanhassa purkissa. Sen määritteleminen onkin sitten kinkkisempi juttu.

Tuommoinen ovikellon päällä rauhoittaa noitia kummasti.

Taisi olla ylläpidolta viisas teko poistaa politiikka-ketju. Turha kai täällä on betonoida vanhoja poteroita ja kaivaa samalla verta nenästään. Loukkaukset eivät unohdu hetkessä. Aivan turhaa epäsopua ja leimautumista on saatu aikaan. Chilifoorumilla.

CNN jo puuttui asiaan tiukasti uutissivullaan. Politiikka ei sovi keskustelunaiheeksi edes työpaikalle:

"Most people are so passionately committed to their viewpoints that no discussion ever ends civilly, nobody wins, and nothing comes of it but a shouting match," he said.
It may seem like common sense, but with the Republican primary season entering full swing, political discourse tends to spill over into the workplace.
If you can't keep it civil, keep it to yourself, human resource and etiquette experts agree.
"As we get closer to the election and the rhetoric gets even more heated, it's even more advisable to leave your politics at home," said Dean Debnam, CEO of Workplace Options, a workplace training benefits firm.

Koko juttu: http://edition.cnn.com/2012/01/30/living/talking-politics-workplace/index.html?hpt=hp_c2

Suomen jäkäläopas voitti Tieto-Finlandian tänä vuonna. Kun katsoin julkistusta, huomasin, että työryhmäähän johti tuttu nimi. Keväällä lähettelin Padronin siemeniä tälle chilinkasvattajalle, hieman myöhässä kasvatuskautta ajatellen, mutta kuulin juuri, että olivat ehtineet kypsiksi.

Onneksi olkoon! Komealta  näyttää kirja. Hyvillä eväillä valmistettu.

Edit:
Laitetaanpas vielä kirjan omat sivut linkkinä. Sieltä löytyy näytteitä vallan upeista sivuista. Chilikirjaa suunniteleville tuossa olisi haastetta.
http://www.luomus.fi/julkaisut/kirjat/jakalaopas/index.htm

Minulla on ongelma. Tämä jää kauaksi villeistä, mutta jotenkin liittyy chilien tieteeseen. Miten erottaa chinense frurescensista?

Perusteellisempi ongelman asettelu löytyy blogistani: http://chilivaari.blogspot.com/2011/10/lotha-bih-chinense-vai-lotabih-jolokia.html
Lotabih Jolokia:

Useimmat tuntomerkit viittaavat frutescensiin, mutta chinenseenkin viittaavia on. Kasvi on erittäin tukeva puu, lehdet hieman epätasaisia, mutta ohuempia kuin useimmilla chinenseillä. Hedelmät ovat pieniä, pitkulaisia ja voivat kasvaa aluksi pystyssä tai vaakasuorassa.

Onko hyviä keinoja erottaa nuo kaksi toisistaan?

Ehkä ei ole vielä liian myöhäistä suppilovahverokautta ajatellen.
Löysin tämmöisen lupaavan sieni-chili-papu reseptin ChocoChilin blogista:
http://chocochili.net/2011/10/tuliset-suppilovahveropyorykat/#more-5045

Vasta viidettä kautta kasvattelevana en ole rohjennut tänne edistyneemmälle puolelle kirjoitella, mutta ehkäpä kysymyksen voisi esittää keskustelun aloitukseksi?

Varsin usein chiliväen keskusteluissa kuulee väitteen, että typpilannoitus ehkäisee tai heikentää kukinnan onnistumista. En tiedä, mihin se perustuu. Olen minäkin sitä toistanut, vaikka omakohtaista kokemusta ei ole, kun ei ole tullut tehdyksi vertailuja. Yhdestä kasvista ei voi päätelmiä tehdä, kun vaikuttavia asioita on monia muitakin.

Nyt ihmisiä on hämmentänyt Nutriforten ohjeet Mansikka ja tomaattilannoitteella paprikan viljelyyn. Ohjeissa selkeästi käsketään lisätä typen osuutta kukintavaiheessa ja vähentää sitä vasta "pääsadon" aikana, jolloin myös lisätään kaliumia. Pääsato tässä voisi tarkoittaa vaikka sadon lopettelua, kypsyttämistä.

Lannoitetaulukkoni on vuosia sitten tehty yksiosaisille lannoitteille, joita ei tarvitse (eikä voi) säätää. Monikomponenttiset eivät taulukkoon suoraan taivu, mutta tein vastaavan taulukon muutamalle sekoitukselle. (Kemiran/Yaran) Hydrolannos esiintyy sekoitussuhteessa 1 ml hydroa, ½ salpietaria. Siitä toki käytetään muitakin sekoituksia. Hydroflexista laskin kaksi eri sekoitussuhdetta ja niille erikokoiset annostelut. Litrassa kasteluvettä on varsinainen tulos, muut sarakkeet ovat laskutoimituksia varten muistiinpanoina.

Nutriforte esiintyy tässä kolmena eri sekoituksena. Taimikasvatukseen, kukintaan (eli ilmeisesti raakile- ja satovaiheeseen) ja sadon kypsytykseen on omat sekoitukset. NPK sarakkeissa on laskettu murtolukujen ja 15 ml mitan yhteisvaikutukset ja kokonaistulos on sitten Litrassa kasteluvettä sarakkeessa.

Nutriforte siis suosittelee taimikasvatukseen 13-4-22 lannoitusta. Kukkiville paprikoille he lisäisivät typpeä 17-4-22. Pääsadon ollessa puskissa vähennetään typpeä, kaliumia lisätään 15-5-29. Muutokset ovat lopulta aika maltillisia.

On myönnettävä, että minusta tuossa saattaa olla järkeä. Jos lannoitusta lisää kukkiville, varsinkin ensimmäisiä raakileitaan kasvattaville chileille, satoa tulee enemmän ja satokausi jatkuu ja jatkuu. Vähentämällä lannoitusta kukintavaiheessa sato saattaa lopahtaa lyhyeen. Vertailevaa tutkimusta en varsinaisesti ole tehnyt ja kokemukset ovat enimmäkseen saman yksikomponenttilannoitteen lisäämisestä tai vähentämisestä.

Miten muilla? Onko perusteltuja havaintoja?

Tule mukaan Chiliwikiä rakentamaan.

Zabi on rakentanut hyvät pohjat ja ohjeet kattavan tietokannan luomiseen ihan kotimaisella kielellä ja vieläpä kunnianhimoisemmin tavoittein kuin ulkomaiset "lajikeluettelot". Homma edessämme on kuitenkin valtava. Laskin, että lajikkeiden nimiä on listassa jo nyt n. 185 ja monet nimet vielä puuttuvatkin. Kukaan ei tunne noita kaikkia, joten mahdollisimman monen tietoja pitäisi saada sivuille. Yksi aloittaa ja toinen täydentää, niin se menee. Joku voisi vaikka tehdä lajikepohjia minimitiedoin, toinen täyttää hiukan lisää, kolmas tuoda kuvia, neljäs oikolukea ja viides lisätä linkkejä. Puuhaa riittää monella tasolla. Tätä ei pidä jättää muutaman ihmisen hartioille taakaksi.

Tuolla on toinen keskustelu menossa Wikin avaamisesta ja sisällöstä: http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=8442.msg122188#msg122188. Tässä pyrkisimme keskittymään ohjeisiin ummikolle wikin täydentäjälle. Tyhmätkään kysymykset eivät täällä ole tyhmiä, sillä Wikillä on oma kielioppinsa, eikä se ole kaikille tuttua. Alkeet on kuitenkin helppo oppia. Ehkä tärkeintä on muistaa, että mitään ei voi lopullisesti tuhota. Wikin voi palauttaa edellisiin asemiin hyvin pitkällekin taaksepäin. Sillä on avoin historia. Kokeilla siis voi ja esikatselu on kätevä ennen tallennusta.

Joitakin omia ongelmapaikkojani wikinoviisina voin tässä muistella, ehkä ne selkiyttävät asioita.

Lajikelistaa voi täydentää laittamalla nimen tuplahakasulkujen väliin: [[Aji Perkele]]. Tuosta syntyy heti linkki lajikkeen sivulle. Se pitää vain täyttää. Punaiset on siellä täyttämättä, sinisissä on jotakin tietoa.

Ohjeissa kehotetaan kopioimaan koodi esimerkkisivulta. Sillä tavalla saamme saman muodon kaikille lajikkeille. Minusta oli hankalaa poistaa esimerkkisivun tekstit ennen kuin voi kirjoittaa omat ja niin tein oman esimerkkisivun, joka on tiedoista tyhjä: http://chiliwiki.fi/index.php?title=Esimerkkisivu_3.
"Lähdekoodi" paljastaa rekisteröimättömällekin katsojalle, mistä on kysymys. Rekisteröitynyt "Muokkaa"
Toinen versio, jossa taulukossa on vastausvaihtoehdot: http://chiliwiki.fi/index.php?title=Esimerkkisivu_2
Näiden lähdekoodin voi kopioida myös omalle koneelle tekstinkäsittelyyn, täyttää siellä ja kopioida sitten lajikkeen sivulle. Silloin voi myös käyttää oikeinkirjoituksen tarkistusta. Muotoiluja tekstinkäsittely ei saa tehdä.

Kuvien asettelu on hieman rajoittunutta, se pitänee hyväksyä. Koodia tutkimalla huomaat varmaan itsekin, että kokoa määritellään pikselimitoilla, aina vain leveyttä. Kuvan paikkaa määrittävät |left| |right| |center| jne. Kuvat pitää tuoda omalta koneelta "Tallenna tiedosto" valinnalla ja niille on hyvä antaa kuvaava nimi jo omalla koneella; ja pienentää ja kääntää oikein päin. Tuonnin ilmoittama nimi sitten kopioidaan sivun koodiin ja esikatsellaan. Nyt voi olla tarvetta kokomäärityksiin tms.

Tuli jo liiankin kanssa yhteen viestiin. Kysykää lisää ohjeita.

Lainaus käyttäjältä: hessi - lokakuu 03, 2010, 19:54:27 ip... harmitti nuo saksalaisten tulokset
varsinkin kun olin unohtanut koko kisan, enkä ajatellut "ruokkia"  ylimääräisellä lannoitteella
kasvejani, ennenku huomasin Chilivaarin tuloksen ja mittailin omiani
täytyy ens kisaan paneutua paremmin.

Chilemanin tämän vuotiseen kisaan tupsahti äkkiä aikamoinen määrä saksalaisia kärjen tuntumaan. Onhan heillä pidempi kasvukausi, mutta saattaa tuossa olla muutakin. Nimimerkkien avulla Google löysi helposti lisätietoa.

Salaiseksi aseeksi paljastui yhteisöllisyys. Heti vuodenvaihteessa he perustivat omalle foorumilleen asialle omistautuneen viestiketjun. Aluksi jaettiin siemeniä edellisen vuoden isoimmista Rocoto Rieseneistä. Sitten he toinen toistaan tukien jakoivat kasvatusneuvoja. Viime viikkoina sama porukka, joka nyt kansoittaa kärjen, on kertonut rocotojensa kasvusta avoimesti. Täytyy sanoa, että huonolta näyttää minun kannaltani. Siellä on vielä kasvuiässä olevia yli 23 cm kokoisia ja lokakuu on aikaa. Etelä-Saksassa kasvaa vielä ulkona. Saksalaisten foorumin kyseinen ketju: http://capsamania.de/index.php?page=Thread&threadID=13058&pageNo=6

Totuuden nimessä on sanottava, että onhan Suomella väkilukuun verrattuna paljon vahvempi edustus kuin germaaneilla konsanaan, mutta pistäkää nyt muutkin omanne mukaan, vaikka eivät aivan kärkeen yltäisikään. Ruotsalaiset niillä ohittaa helposti. 

Tuommoinen on alkamassa telkusta kohtapikaa. Kovat on puheet, liekö katetta?
Tuosta ei taida olla uusintaa, mutta reseptit ehkä löytyvät jostakin YLEn sivuilta?

Camilla Plum ja säilöjän niksit
YLE TV2 27.9. 14.25 - 14.55
5/8. Kesä alkaa kääntyä kohti syksyä, ja Camilla ryhtyy tekemään maailman parasta kastiketta tomaateista ja chileistä.