Bluesmanin kausi 2012

[Herpiili]

Kuulostaa todella hyvältä, jos noin turvallinen, halpa ja helppo myrkky toimii. Herpiili voisi keksiä samanlaisen vielä kirvoille ja ripsiäisille. Ihme on, jos ensi kesänä ei iske kirvat samalla tavalla kuin viimeksi.

http://www.bulletinofinsectology.org/pdfarticles/vol62-2009-159-167marcic.pdf
Sivun 164 taulukkojen mukaan pitäis tuon rapsiöljyn tepsiä myös kirvoihin hyvällä prosentilla.

Ripsiäisiin ei näyttäis oikein kunnollisia tehoaineita löytyvän ja nekin jotka toimii taitaa olla ammattikäyttöön. Spinosad ilmeisesti on todettu varsin toimivaksi ripsiäisiä vastaan ja on, mutta taitaa vaatia ammattilaisiltakin koeluvan (kuten kyllä listoja selaillessa Neem-valmisteetkin) eikä kyllä näkynyt torjunta-ainerekisterissä. Ebayssä tosin näyttäis olevan myynnissä. Torjuntaeliöt on sitten luonnonmukaisempi vaihtoehto.

Spinosad is a relatively new insecticide that is made up of two complex organic compounds, spinosyn A (right) and spinosyn D. These compounds are produced by certain microbes that were first discovered in soil found at an abandoned rum factory.
Spinosad is a broad-spectrum, organic insecticide. The term "broad-spectrum" means that it is toxic to a wide variety of insects. It is, however, relatively non-toxic to mammals and beneficial insects.
If used carefully only insects that actually eat something that has been treated, such as a leaf, are affected. This is different than a lot of other broad-spectrum insecticides that are toxic if the insect merely comes in contact with dry insecticide residues.

Tuolla on sivulla 4 jonkinlainen valkosipuli-kapsaisiini-öljyruiskutteen resepti ripsiäisiä vastaan jonka tehosta ei tosin oo tietoa.

[bluesman]

 Toinen käsittely aiheutti varsinkin rocotojen lehtiin laikkuisuutta ja käpristyivät hiukan. Olisiko Jaakontaian sisältämät alkoholit  syynä ilmiöön? Vois kokeilla seuraavaksi 1% rapsiöljyä. Pintajännityksen alentajaa eivät kai tutkimuksessa käyttäneet, siispä mäntynestesaippua pois ja pelkkää öljyä. Ainakin lehdet saavat kiiltoa. Ruiskuputelissa öljy on kuitenkin koko ajan pinnassa ja saa ravistella jatkuvasti jotta pohjasta imevä systeemi imisi muutakin kuin vettä. Kokeilut jatkuvat.

Laitoin eilen kasvariin lattialämmön päälle. Nopeasti huoneessa oli +16C. Yöllä ulkona ainakin -5C. Vein pari tomaatintainta, purjon- ja parsantaimet kokeeksi tuplaharsolla ja kuplamuovilla eristettyyn päätyosioon. Täytyy käydä kurkkaamassa miten kävi.
Jatkossa säätiedotus lupailee korkeampia yölämpötiloja ja vien muutaman chilinkin värjöttelemään. Ebbejä en vielä laita enkä varsinkaan vie chinensejä Herpiilin infopläjäyksen ja aiemman kokemuksen viisastuttamana.
Mitenköhän viritetään systeemi joka piirtää käyrää lämpötiloista? Min/max-mittari on ihan ok mutta kiinnostais tarkempi analyysi.

[PP]

Toinen käsittely aiheutti varsinkin rocotojen lehtiin laikkuisuutta ja käpristyivät hiukan. Olisiko Jaakontaian sisältämät alkoholit  syynä ilmiöön? Vois kokeilla seuraavaksi 1% rapsiöljyä. Pintajännityksen alentajaa eivät kai tutkimuksessa käyttäneet, siispä mäntynestesaippua pois ja pelkkää öljyä. Ainakin lehdet saavat kiiltoa. Ruiskuputelissa öljy on kuitenkin koko ajan pinnassa ja saa ravistella jatkuvasti jotta pohjasta imevä systeemi imisi muutakin kuin vettä. Kokeilut jatkuvat.

Meinaatko, että pelkän öljyn ja veden saa edes hetkeksi niin sekaisin, että ruiskusta tulee jotenkuten tasaisesti öljyä? En tiedä öljyn käyttäytymisestä ja toimintamekanismista paljoa, mutta kuvittelisin, että sekoittumaton öljy jää märille lehdille pisaroiksi ja tehoaa huonosti. Kaupalliset valmisteet kuten tämä sisältäöä yli 80% öljyä, ja sekoittuu veteen täydellisesti. Mitähän siinä on emulgaattorina?

Mitenköhän viritetään systeemi joka piirtää käyrää lämpötiloista? Min/max-mittari on ihan ok mutta kiinnostais tarkempi analyysi.

Tahtoo myös. Rahalla saa tietenkin sääaseman, joka tallentaa tiedot ilman tietokonetta, mutta systeemi saisi olla halvempi.

[Herpiili]

Mitenköhän viritetään systeemi joka piirtää käyrää lämpötiloista? Min/max-mittari on ihan ok mutta kiinnostais tarkempi analyysi.

Vaatinee joko pc:n antureineen jauhamaan mittausdataa talteen tai sitten tuollaisen 100-200€ hintaluokassa pyörivän sääaseman jossa on usb-liitäntä.

TFA:n Nexus on ilmeisesti ollut varsin luotettava, 225€ + pk.

Tai saksan eBaysta 172,90€ postikuluineen.

Muitakin vaihtoehtoja on, kuten TFA Sinus.

[Huru-ukko]

Munankeltuainen toimii emulgaattorina Wikipedian mukaan....

[Ryhis]

Munankeltuainen toimii emulgaattorina Wikipedian mukaan....

*trrrrrrrrrpsh!*

[boozeman]

Mitenköhän viritetään systeemi joka piirtää käyrää lämpötiloista? Min/max-mittari on ihan ok mutta kiinnostais tarkempi analyysi.

Lue tämä, jos aikaa riittää ja löytyy myös riittävä määrä hulluutta ja propellipäisyyttä

Itsekin tätä olen miettinyt ja viime keväänä piti tehdä jokseenkin monipuolinen systeemi. Mutta sitten heräsin taas todellisuuteen. Hylkäsin kosteusmittauksen ja vedenpinnan korkeushälytysratkaisut ja keskityin vain lämpötilaan. Olen aina itse tehnyt sarjaväyläadapterit Dallasin DS18S20 antureita lukemaan, mutta tällä kertaa tilasin valmiin adapterin. Itse lämpötila-antureita saa tuolta Probytestä mutta Maxim Semiconductor lähettää myös 4kpl ilmaisina näytteinä. Tätä kannattaa hyödyntää. Omat anturit on pienellä piirilevyllä RJ-11 liittimien välissä. Dallasin 1-wire anturit on nimittäin nimensä mukaisesti ketjutettavissa ja jokainen kikotin sisältää oman yksilöllisen ROM-koodinsa.

DS9490R# on USB sovitin


Antureiden luku onnistuu Windows ja Linux-koneilla. Oma samaan DS18S20 sensoriin ja muutamasta diodista ja vastuksesta koostuva RS-232 adapteriin perustuva systeemi on tallentanut lämpötiloja 30min välein jo vuodesta 2000. Mittaustuloksia näyttää tällä hetkellä olevan 219629 kappaletta. Tein aikoinani Temp'O Matic -nimisen hässäkän koko hoidosta ja näyttää sitä olevan vieläkin muutamassa paikassa käytössä.

Omat anturini luetaan Digitemp -nimisellä softalla.

Googlen hakusanat DS18S20 Linux RRD autaa pääsemään alkuun esim. Temperature measurement with Linux

Aikoinaan piti tehdä kaverin kanssa täydellinen oma sääasema kaikkine virityksineen. Useita erilaisia koekytkentäleiskoja tuli tehtyä Atmelin mikro-ohjaimille. Suunnitelmat oli kovat, mutta sitten 2002 esikoinen syntyi ja jäljellä on enää valotusmaskit ja Linuxin PCB-ohjelmalla piirretyt leiskatiedostot..

[Huru-ukko]

Munankeltuainen toimii emulgaattorina Wikipedian mukaan....

*trrrrrrrrrpsh!*

Heh...Oli pakko kokeilla itse tuota käytännössä. Rapsiöljyä tai rypsiöljyäkään ei ollut, mutta Oron oliviiöljyä oli. Sitä 1cm lasin pohjalle ja 4cm noin 20 asteista vettä. Kananmunan keltuaista hiukan vajaan ruokalusikallisen verran. Sekoitus ja maitomainen nestehän siitä tuli.
Pinnalle jäi selkeästi erottuva kellertävä kerros, noin 5mm. Mitä se sitten oli jäi pelkän makutestin varaan ja ei se pelkkää öljyä ollut. Maitomaista nestettä oli loput 4,5 senttiä ja sieltäkin sen öljyn maun tavoitti.
Siivilöidä se keltuainen kannattaa jos sellaista käyttäisi. Parempiakin aineita on olemassa kun hakea viitsii.
Sori Bluesman sinun päiväkirjan käytöstä turhaan asiaan....

[Herpiili]

Antureiden luku onnistuu Windows ja Linux-koneilla. Oma samaan DS18S20 sensoriin ja muutamasta diodista ja vastuksesta koostuva RS-232 adapteriin perustuva systeemi on tallentanut lämpötiloja 30min välein jo vuodesta 2000. Mittaustuloksia näyttää tällä hetkellä olevan 219629 kappaletta. Tein aikoinani Temp'O Matic -nimisen hässäkän koko hoidosta ja näyttää sitä olevan vieläkin muutamassa paikassa käytössä.

Omat anturini luetaan Digitemp -nimisellä softalla.

Tuo järjestelmä vaan vaatii pc:n sähköineen + pitkät pätkät piuhaa tallentamaan dataa 24/7 joten saattaa olla hieman hankala Bluesfarmille

[ingeniero]

Täällä isot miehet puhuu majoneesin tekemisestä selvästi
Räyhis keittiöhameen omistavana tietää tämän.

Toisten päiväkirjoihin kirjoittaminen tuntuu jotenkin off topic-kirjoittamiselta jos sisältö tätä luokkaa

[bluesman]

 Valkosipulia sekaan niin saadaan aiolia.
Täytynee testata visuaalisesti paremmin eri saippuoiden emulgointikyky. Paineruiskupullosta ei näy läpi.

Sään ja lämpötilojen seuranta menee multa noilla em. virityksillä yli horisontin kun tuntuu ihan tavallisen pc:n käyttökin joskus hankalalta. Sääasemien hinnat on hiukka kovia kun kyse ei ole kuin harrastuksesta. Ennusteet saa netistä mutta eihän ne pidä kutiaan kuin vuorokauden tarkkuudella.

Roudasin tänään kasvariin ensimmäiset chilit. Klo10 oli huoneessa +32C, aurinko paistoi ja eristeet pelasivat. Kasvarin eristämättömän ja lämmittämättömän osan alin lämpötila oli ollut -2C kun lattialämmitteisessä osassa +15C. Eli toistaiseksi pelittää hyvin.

[bluesman]

Kasvari pari päivää sitten. Päätyosio eristettynä kuplamuovilla ja harsoilla.



Tänään olivat lumet jo hyvin sulaneet, ei vielä ihan kaikki.



Uskaltauduin kiikuttamaan muutaman kasvinkin kun lattialämpö on päällä. Punainen vekotin ei ole radio vaan lämpöpuhallin. Säätiedotuksessa lupailtiin kylmenevää. Klo 20 poistuessani farmilta oli sisälämpö +21,5C.
Ruukussa vasemmalla Aji amarillo. Oikealla ämpärihydrossa C.baccatum CAP220. Jakkaran päällä C.flexuosum, talvehtinut tapaus.

[Siku]

Heh, on se niin mukavaa täällä Turussa, lunta ei ole näkynytkään viikkoon ja kesärenkailla mennään.

Tuo oikeassa alalaidassa oleva bubbleri lienee vain fisun venyttämä, vai oletko löytänyt jotain korkeaprofiilisempaa ämpäriä?
Onko noissa valkoisissa bubblereissa ollut aiempina vuosina leväongelmaa? Itselläni tulee niitä tälle kaudelle 8 ja pikkasen huolestuttaa tuo läpikuultavuus.

Nämä aikaiset kasvarikauden aloitukset piristää kummasti. Tulee itsellekin sellainen fiilis, että kohta alkaa tapahtua.

[bluesman]

 On ihan normaali kympin ämpäri. Levää tulee joskus muttei se ole ongelma. Liian täysi ämpäri on pari kertaa aiheuttanut juurimätää.
Siirrän ämpärikasvit ebbeihin kunhan pahimmat luvatut pakkaset ovat ohi. Kasvarissa ei ole vielä yhtään chinenseä. Herpiilin linkit vakuuttivat ja onhan kylmettämisestä kokemustakin.

[jewe]

Mukavaa nähdä kasvarikauden aloitus myös Bluesfarmilla. Lumimääristä päätellen ei tosiaan uskoisi että ollaan samoilla leveysasteilla.

Itselläni ei ole myöskään ollut leväongelmaa valkoisissa ämpäreissä. Vaikka itse olen käyttänyt noita Ikean siivilöitä ja reunoista vielä pääsee valoa sisään niin levää ei ole koskaan ollut joten en ole reunojakaan koskaan viitsinyt edes tiivistää.

[Siku]

Liian täysi ämpäri on pari kertaa aiheuttanut juurimätää.

Osaatko kertoa, miten tuo täysi ämpäri ja juurimätä yhtälö toimii?
Tapahtuuko niin, että kun veden pinta on korkeammalla kuin verkkoruukun pohja, niin ruukku estää veden kierron ja täten hapettumisen?

Koitan itse tehdä automaattista vesikontrolleria bubblereihin ja olen miettinyt, että kuinka korkealle vesiraja kannattaisi säätää.
Verkkoruukun upottaminen veteen arvelluttaa vähän, koska käyttössä on melko suuret umpipohjaiset verkkoruukut.
Jos ajatuksessani on mitään järkeä, niin vaihtoehdot ovat:  A) vain ~10cm vettä ämpärin pohjalle B) ruukun upotus => juurimädän riski.

[bluesman]

 Oman arveluni (siis ei tutkimustulosten) perusteella kokisin juurten hapensaannin parhaaksi kun vain juuriston kärkikolmannes on vedessä. Tai puolet tai jotain sinnepäin. Kokonaan upoksissa olevat juuret vaikka olisivat ns. vesijuuria eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla ja ovat alttiina solukkojen kuollessa bakteerihyökkäyksille. C.chinense Limo putosi verkkoruukkuineen pytyn pohjalle useita kertoja ollen välillä parikin päivää aivan veden alla. Ei tästä pitänyt vaan juuristo alkoi mädäntyä haisten lopulta viemäriäkin pahemmalle, vesi samentui jne. Päättelin tästä ja parista samankaltaisesta tapauksesta että verkkoruukku saa kastua korkeintaan puoliväliin saakka. Jos vain juuret ulottuvat niin vähemmästä vesimäärästä ei ole haittaa kunhan nyt ei ihan lopu.
Jos sulla Siku on vain 10cm vettä ämpärin pohjalla niin kesäkuumalla kuinkahan käy? Homma ei toimi. Tai ämpärin halkaisijan pitää olla metri. Jatkuva pyttyjen täyttäminen ja vahtiminen vie aikaa ja lopulta hommaa ei jaksa tehdä kunnolla ja lopputuloksena sulla on  joukko kuivahtaneita kasveja. Senvuoksi ebbi vähintään 50 litran resolla on paljon helpompi ja parempi ratkaisu. Eli vaihtoehto C).

[jewe]

Jos ämpäribubblerissa käyttää tavallisia 8 litran ämpäreitä niin juuret lilluu vedessä kuukausikaupalla koska ämpäri on käytännössä täynnä juuria. Näin on parina vuonna aina itselläni käynyt. Nuo bubblerin ilmakivetkin on jossain juuriston keskellä. Ehkä olen tuurilla selvinnyt juurimädästä mutta itselläni ei ole ongelmia koskaan ollut vaikka juuret on olleet vedessä.
LD:n juuristo viime syksyltä.

[bluesman]

 Ilmeisesti varren alin kohta on se pointti mikä ei saisi olla upoksissa. Juuret tummuvat kun kasvavat ämpärin pohjaan ja vanhenevat muttei juurimätää tule jos vettä ei ole juurten lähtöpisteeseen saakka. ?? Onkohan järkeä? Olettamus, mutta voipi olla näin.

[Herpiili]

Jos ämpäribubblerissa käyttää tavallisia 8 litran ämpäreitä niin juuret lilluu vedessä kuukausikaupalla koska ämpäri on käytännössä täynnä juuria. Näin on parina vuonna aina itselläni käynyt. Nuo bubblerin ilmakivetkin on jossain juuriston keskellä. Ehkä olen tuurilla selvinnyt juurimädästä mutta itselläni ei ole ongelmia koskaan ollut vaikka juuret on olleet vedessä.
LD:n juuristo viime syksyltä.

Bubblereilla tuntuu kasvattelu 10L ämpäreissä onnistuvan suht ongelmitta - vesi hapettuu vaikka ämpäri ois täynnä juuria, uppopumppuja on tullut käytettyä 10L ämpäreissä ja siinä ei oman kokemuksen perusteella hapetus enää loppukaudesta toimi kun ämpäri on täynnä juuria ja ne estävät tehokkaasti vedenpinnan rikkoutumisen -> happi loppuu. 30L Orthexin säilöntäsaaveissa oon uppopumppuja käyttänyt ja niissä tuntuu hapetus pelaavan kauden ajan kun juuret eivät tuki uppopumppua.

Juurimätää on mulla esiintynyt pari kertaa - yhdellä kerralla nesteet lämpeni 30c tuntumaan kun lykkäsin liian tehokkaan (20W) uppopumpun tuollaiseen 30L saaviin ja se kehitti lämpöä vähän reippaammin. Ravinteidensaanti ja veden happipitoisuus alkaa ilmeisesti kärsimään kun ravinneliuoksen lämpötila ylittää 25c ja tuossa 30c hujakoilla alkaa happipitoisuus olla melko alhainen.