Discordin puolella oli muutama chilimiitistä kiinnostunut, ehkä sellainen saataisiin järjestettyä vaikka helmikuun lopulla? Onko etelän kansaa hereillä täällä foorumin puolella?

Yllättävää että toimii Suomessa mutta onhan näitä erilaisia rientoja varmaan ollut ja sitten jos puolet porukasta on Tampereelta... :-) Kiersikö tää joskus ennen chilimaakunta kerrallaan?

Jos haluaisi optimoida niin koko hoidon rakennettakin voisi ehkä miettiä uudestaan. Onhan tuokin tavallaan iso riski että koko hoito luotetaan Postin haltuun kerralla.

Kauanko kirjeellä kestää mennä perille?
Toimitamme tavalliset kirjeet ja kortit kotimaahan yleensä 4 arkipäivässä. Plus-merkillä varustettujen kirjeiden toimitus vastaanottajalle vie 2 arkipäivää, lähetysten seurannasta  näet kun se on viety perille.

Muut kirjeet kotimaahan
Pikakirje, 1-2 arkipäivää 
Kirjattu kirje, 2-3 arkipäivää 
Postiennakkokirje, 2-3 arkipäivää

Onkohan Suomessa (tai yleensä) kasvattajia jotka ovat tehneet yli 20 eri risteymaa kaudessa? Fatalii nyt varmasti ainakin mutta luulisi että olisi ollut muutama muukin hullu asialla.

Mietin että millaisia uusia ongelmia moisessa tulee vastaan ja millaisilla strategioilla niihin voi vastata. Yleensäkin risteytysstrategiat on sellainen aihe mitä olisi hyvä pohtia.

Toinen hyvä aihe on lajikkeiden laatu. Sehän tietysti vaikuttaa haasteisiin että miten korkealla rima on - jos haluaa vaan fiilistellä avopölytteistä henk.koht. maatiaislajikettaan niin se on melko rentoa verrattuna siihen että pitäisi pitää kirjaa eri versioista ja yleensä että mitä niitten siementen piti olla mitä nyt kasvatetaan. Plus vahinkoristeymien esto kun kerätään siemeniä jne. Chiliyhdistyshän on tätä aihetta pitänyt aiemmin vähän esillä mutta vaikuttaa että Suomessa koko risteytysskene on vähän hiljainen, porukka tekee ihan mielenkiintoisia juttuja mutta kukin yksinään omalla suunnallaan.

Mutta takaisin aiheeseen - suositus oli että jos jotain lajiketta lähdetään ihan oikeasti tekemään, pitäisi kasvattaa 100 kasvia kerrallaan. Tämä on melkoinen haaste harrastajalle jo yhden lajikkeen kohdalla, saati jos niitä on 20 uutta kokeiltavaksi joka vuosi. Ymmärtäisin että tämä on kriittistä kuitenkin vain sukupolviin F2 ja F3. Nimittäin jos kantalajikkeet ovat stabiileja, ei yksittäisten kasvien välillä ole paljoa vaihtelua vaan geenit ovat samat ja 1-2 kasvia riittää sukupolveen F1. Sukupolven F3 jälkeen taas lajike alkaa jo stabiloitua - vai tuleeko merkittävästi resessiivisten geenien yhdistelmiä esiin vielä myöhemmissä sukupolvissa? Pitäisi katsella näitä diagrammeja ja hieman pohdiskella miten menee, mutta jotkut varmaan muistaa anekdootteja mitä jännää on tapahtunut vielä F4 - F5 sukupolvissa?

Mietiskelin että voisi olla mahdollista luoda strategioita, joilla voidaan päätyä laadukkaisiin lajikkeisiin myös pienillä kasvien määrillä. Esimerkiksi lajikkeiden luominen (risteyttäminen) voitaisiin erottaa niiden jalostamisesta. Tässä voisi hyödyntää ammattilaisten tai laajemman chiliyhteisön panosta, mutta tarvittaisiin varmaan myös sitä että lajikkeen sukupuu on hyvin tiedossa ja sen jalostusprosessissa voidaan hypätä muutama sukupolvi taaksepäin ja etsiä haluttuja ominaisuuksia vanhemmista siemenistä.

Toinen mahdollisuus on käyttää rinnakkaisuutta, eli jalostetaan samaan aikaan useita lajikkeita ilman tarkkaa yksittäistä päämäärää ja/tai hyödynnetään laajempaa joukkoa kasvattajia sekä yhteistyötä kasvattajien välillä. Saksassa on ilmeisesti jotain tällaisia kuvioita käynnissä mutta meillä ne lähinnä orastavat tässä vaiheessa. Edellyttäisi ehkä jossain määrin samantapaisia tavoitteita eri kasvattajien välillä.

Yksi haaste risteytyksessä on sen hitaus. Jossain Artbreederissä pystyy uusia kuvasukupolvia luomaan minuuteissa tai tunneissa, mutta uuden chililajikkeen luominen on helposti vuosikymmenen projekti. Eikä siltikään aina onnistu. Tätä voisi varmaan nopeuttaa sisäkasvatuksella jos saadaan esim. kaksi ylimääräistä peräkkäistä satoa vuodessa, mutta soveltuu ehkä parhaiten prototyyppi- tai myöhempiin stabilointisukupolviin joissa kasvien määrän ei tarvitse olla valtava.

Miten pitkälle ne nyrkkisäännöt toimii että paljon pitää näitä kasvun edellytyksiä antaa kullekin lajille, eli onko yleensä kovinkin rajuja lajikekohtaisia eroja?

Jostain syystä tästä näkee varsin vähän yhteenvetoja. Mutta käsitin että menee jotenkin näin:

Annuum Mielellään paljon valoa, saattaa menestyä puolivarjossakin. Kastellaan normaalisti/säännöllisesti, mutta kestää jonkin verran kuivuuttakin, varottava liikakastelua, erityisesti jos kastellaan tiheään. Normaali lannoitus mutta varottava ylilannoitusta; lannoitus hyvä säätää kasvuvaiheen mukaan (mm. uudelle taimelle erilainen kuin kukkimisvaiheessa).
Frutescens Tarvitsee ehkä hieman enemmän valoa kuin annuum? Muuten melko samanlainen hoito kuin annuumille.
Chinense Tarvitsee enemmän valoa kuin annuum. Mielellään kaikki saatavissa oleva valo. Lannoitusta ja kastelua noin 1/2 siitä mitä annuumille.
Baccatum Tarvitsee vähemmän valoa kuin annuum. Tuottaa puolivarjossakin. Lannoitusta ja kastelua noin 1/2 siitä mitä annuumille.
Pubescens (rocoto) Tarvitsee vähemmän valoa kuin annuum. Tuottaa puolivarjossakin. Lannoitusta ja kastelua noin 1/2 siitä mitä annuumille.

Selvennystä: Lannoitteen määrällä kai tarkoitetaan seoksen voimakkuutta kasteluvedessä? Vai onko ajatus että lannoitteet annetaan erikseen? Esim. meneekö siis näin että

Kastelu päivittäin
Annuum: 2L vettä jossa 10ml ravinnetta
Chinense (1/2 annostus): 1L vettä jossa 2.5ml ravinnetta

vai

Lannoitus viikoittain
Annuum: 2L vettä jossa 10ml ravinnetta
Chinense (1/2 annostus): 1L vettä jossa 5ml ravinnetta

Arkijärjellä ajatellen siis ensimmäisen tavan mukaan chinensellä samankokoinen kasvi saa vain 1/4 annuumin ravinteista, mikä tuntuu valtavalta erolta.

Menee ehkä hifistely puolelle jo, mutta onko lajilla (lajikkeella) paljonkaan vaikutusta siihen miten lannoitusta säädetään kasvu/kukinta/satovaiheessa?

Googlaapa mihin Intiassa käytetään näitä jolokia-perheen chilejä. (Ilmeisesti ne miedommat sukulaiset ghost pepperit on ne mitä siellä käytetään syömiseen )

Vinkki: Sopivana jalosteena sopii mm. norsujen karkoittamiseen.

Olisiko ideaa lisätä kauppaan jokin seuraavista lajikkeista? Pystyykö joku toimittamaan siemeniä?

Peruslajikkeet

Aji cachuchón
Aji cereo
Aji golden
Aji jobito
Aji orange
Buena mulata
Chupetinho white
Corno di toro giallo
Diomar
Golden marconi 
Hungarian black
Jotain jalapenoja *
Pimenta da Neyde
Rocotillo
Rocoto oculto Clef
Tobago seasoning

Erikoisuudet

Black kathumby
Cumari pollux
Filius blue
Flexuosum *
Tepin x Lemon drop
Ulupica large

Trendichilit

7pot pink
Bleeding jigsaw SLP
CGN 21500
Fidalgo roxa
Golden bullet
Hallow's eve
Pink habanero
Pink tiger

Uudet lajikkeet

CGN21500 7pot B. x Faddas white (F3 white)
Darth Maul
Faddas reaper perfume red
Jay's pink purple ghost scorpion peach
Peach bleeder
Tangerine tiger

Ensimmäinen iso valo kytketty päälle ja pilottiannuumissa on jo nuppuja, onhan se jo 30cm mutta leveempi kuin korkeempi, selkeästi saanu hyvin valoa. Muutama lisää koulittu pieniin ruukkuihin. Pikkaisia taimia on hirveä määrä. #60 oli pink habanero ja viimesin, #63, toinen kappale Aji challuaruro amarilloa. Pitäisi olla hyvä kasvi kylmiin olosuhteisiin kun Perun (?) vuoristosta. Siementoimituksia, -ostoksia, -vaihtoja ym. tulee näemmä yhteensä 12-15 kappaletta tätä kautta varten. Vähän liikaa, mutta onpa kasvatettavaa/vaihdettavaa.

Kuumeista pohdintaa mitä vielä uskaltais ottaa idätykseen ensi kuun alkupuolella. Aji de Belén ei itänyt kummallakaan yrittämällä, tulisiko vielä kolmas? Heinän chileistä ei tainnu tulla mikään, ne kokeiltiin jo viime vuonna. Ehkä ensi vuonna kun tietää että jotain niistä vois käyttää risteytyksiin. Mucho nacho, Aji amarillo, miksei San isidro tai Guatemalan orange? Fantasykin on viljelyssä modernisoituna Sparkling whitenä.

Kaipaisi vähän parempaa hoitoakin jotkut näistä mutta menehtymisiä ei oo tullu yhtään lisää ensimmäisen kolmen jälkeen. Lemontepiniäkin ja Pico muchoa (kai) on 4 kpl hengissä. Pimenta da Neyde on edelleen kauden päälajike ja 3 itänyttä, mennään aika hyvin suunnitelman mukaan. Tolle pienelle satsille isoja menee varmaan runsas litra nesteitä päivässä ja pienillekin samoin melkeen litra yhteensä. Prisman 0.75L kastelukannu on paljon kätevämpi käyttää kuin se Plastexin 2L klassikkomalli siellä, saa ihan itse päättää milloin vedentulo loppuu. https://www.prisma.fi/tuotteet/100121442/plastex-kastelukannu-evergreen-0-75l-valkoinen-100121442 Pienille paras ratkaisu on https://www.prisma.fi/tuotteet/110348996/kastelupullo-kylvoksille-0-45-l-110348996 mutta ei halua jokaista eri mallia hankkia useita vaikka erilaisia nesteitäkin on muutama kappale. Osalle keplotellaan kastelut kertakäyttömukilla.

Kuulemma mullassa käy helpommin jos on siemenet ihan pinnassa. Vastaavasti voit kivivillassa jättää ihan avoimen reiän tai painaa sen kiinni...

Chiliyhdistyksen sivulla on pientä yhteenvetoa: https://www.chiliyhdistys.fi/fi/chilien-kylmankestavyys/

Tosin tämä on vähän ristiriidassa sen suhteen mitä olen muualta lukenut baccatumeista, ja rinnastaisi ne aika lailla annuumien kanssa.

Huomion arvoista on kyllä miten herkkiä chinenset ovat tämän mukaan!

Lajikkeiden esittelyt lisätty www-sivulle https://www.chiliyhdistys.fi/fi/kaamoskampanja-uusille-jasenille/

Joo, kuvissa näytti upealta ja tiedän että ruokaan on panostettu 

Tänne punomaan juonia alkaneelle vuodelle!

Lainaus käyttäjältä: Whili - tammikuu 21, 2023, 23:01:12 ipSandelssilla mennään kun lähikauppa lopetti Fosterssin myynnin.
Mutta rommi on edelleen Plantation'ia.

Hyvän maun valintoja. Aikanaan tuli usein valittua Sandels kun opetteli laatuoluita, nykyisin taitaa olla lähinnä jotain fancy pants luumulambicceja jos oluesta innostuu, tai jotain ihan satunnaisia tuttavuuksia.

Plantation on juotu nyt loppuun, koitetaan opetella viskejä sen sijaan...

Oikein hyvä että saadaan tämä taas kiertoon 

Onkohan tässä sama juttu kuin monessa muussa Suomen chiliskenen aktiviteetissa, toivotaan että niitä on olemassa mutta ei hoksata että itse voisi tehdä asioiden eteen jotain? SKK:n kanssa kyllä vaikuttaa vähän siltäkin, ettei suuri osa kasvattajista vaan tiedä millainen aarrearkku täälläkin tosiaan on olemassa. Näistä asioista pitäisi varmaan käydä yleisempääkin keskustelua, mutta ymmärtääkseni pääasiallinen lopputulema tähän mennessä on ollut, että tarvittaisiin lisää aktiiveja.

Ihan rehevän näköisiä kasveja, pitäisi omillekin paremmin säätää valoa, ovat joutuneet pari päivää kituuttamaan. Suunnilleen samassa vaiheessa oon menossa, muutama isompi ja se suuri armeija tulossa perästä.

Mietin kans vähän sen Apocalypse chocolaten laittamista, tuli superhotteja hankittua vasta idätyskaudella... Toivottavasti saadaan satoa täällä päin jos tulis sit maisteluraporttia pitemmällä kaudessa   

Ulupicaa tuntuisi jonkin verran olevan kaupoissa/harrastajilla, mutta korkeintaan välttävästi. Ilmeisesti tämä lajike ei enää ole erityisen muodikas, sitähän vaadittaisiin että siemeniä olisi saatavilla koska näyttää myös haastavalta kasvilta saada tuottamaan. Jos joku pystyisi tuottamaan siemeniä, niitä voisi varmaankin lisätä yhdistyksen kauppaan, mutta luulen että loppuisivat melko nopeasti.

Lisää mutuilua: Onko villichilien merkitys yleensäkin vähentynyt Suomen scenessä ja jäänyt sellaiseksi yleiseksi erikoisuudeksi? Vuosituhannen alussa ilmeisesti odotettiin jännittäviä risteytysprojekteja mutta tulokset eivät loppupeleissä vastanneetkaan työmäärää. Toisaalta löydettiin baccatumit ja rocotot jotka iloisesti kasvavat meilläkin. Ja toisaalta kiinnostaa yhä kasvava joukko chinense-lajikkeita, joiden viljelyyn kotimaiset harrastajat ovat panostaneet yhä enemmän. 

Herratko on siis sitä mieltä että liika (?) typpi ei pilaa chilien makua?

TA:n 3-komponentin annostus menee edelleen vanhan kaavan mukaan: kypsytysvaiheessa ei anneta yhtään mitään ja kukinnassa seoksia muutetaan kovastikin.

Jokerikysymys: Ei sitten riipu lajista ja lajikkeestakaan nämä asiat?

Kaikki riippuu genetiikasta ja luultavasti joutuu lukemaan useammastakin lähteestä että syntyy hyvä kokonaiskuva. Nämä F-nimitykset taitavat olla erittäin yleisiä kasvinjalostuksessa joten puhutaan aiheesta joka ei mitenkään kosketa juuri erityisesti chilejä.

Voi yrittää etsiä näiltä foorumeilta, tästä on varmasti puhuttu pariin otteeseen. Chilikirjassa käydään myös perusteet läpi nopeasti jos yhtään muistan.

Puolet geeneistä tulee aina toiselta vanhemmalta, puolet toiselta. Osa geeneistä on dominantteja ja osa resessiivisiä. (Ilmeisesti tämä karkea yksinkertaistus - geeniperimässä tapahtuu monenlaista jännää, mutta hyvä ymmärtää ainakin tällä tasolla.)

Mitä tästä olen hahmottanut tähän mennessä:
F1 - Muistuttaa kantakasveja, koska dominantteja geenejä on paljon molemmista
F2 - Tässä kai satunnaisin sukupolvi! Satunnaisvalintaa ollut jo kaksi kierrosta joten kasvin geeniperimästä saattaa tulla esiin melkein mitä vaan. Esim. jos toisella kantakasvilla oli tietty resessiivinen geeni tuplana, nyt on jo 25% todennäköisyys että kasvilla on KAKSI resessiivistä geeniä jolloin ao. ominaisuus tulee esiin - mutta F1-sukupolvessa todennäköisyys oli 0% koska kaikilla jälkeläisillä oli tasan yksi resessiivinen geeni.
F3 ... F8 - Lisää satunnaisvalintaa niin saatetaan hyvinkin nähdä jänniä uusia ominaisuuksia kuten uudet värit podeille, toisaalta kasvattajan tekemät valinnat alkavat vaikuttaa ja muutaman sukupolven jälkeen kasvi alkaa stabiloitua kohti sitä tavoitetta joka kasvattajalla on mielessä.

Tässä puhutaan asiasta ja on pari kuvaakin jotka voivat auttaa hahmottamaan asiaa: http://kdcomm.net/~tomato/gene/genes2.html

Asiaa voi yrittää hahmottaa sekä teorian että käytännön kautta. Jos yrittää vakavissaan jalostaa chilejä, pitää varmaankin ymmärtää vähän molempia näkökulmia. Muuten riittänee että perusteet on hallussa jommasta kummasta.

Lainaus käyttäjältä: miiksuli - tammikuu 19, 2023, 18:29:06 ipF1, F2 jne tarkoittaa sukupolvea. Hybridi tarkoittaa kahden eri lajikkeen yhdistelmää kuten chinense x baccatum on hybridi. Pelkkä risteytys on sitte vaikka baccatum x baccatum.

Terminologian kanssa on hyvä olla tarkkana! Chinense ja baccatum ovat lajeja, eivät lajikkeita, kuten varmaan tarkoititkin kirjoittaa...

(Varaus, TBD)

Hyvä että muistutit, unohtui nimittäin se kaupan linkkikin    https://www.chiliyhdistys.fi/fi/kauppa/

T-paidan olisin kanssa ite ostanut jo ajat sitten, jos vaan varastossa olisi jotain mikä menee järkevästi päälle. Muistelen että asia oli hallituksessa esillä ja lisää on tulossa jossain välissä. Sitä odotellessa kannattaa huomata että pipoja on tarjolla useampaakin jännittävää väriä!

Viedään viestiä eteenpäin.