Miten pitkälle ne nyrkkisäännöt toimii että paljon pitää näitä kasvun edellytyksiä antaa kullekin lajille, eli onko yleensä kovinkin rajuja lajikekohtaisia eroja?

Jostain syystä tästä näkee varsin vähän yhteenvetoja. Mutta käsitin että menee jotenkin näin:

Annuum Mielellään paljon valoa, saattaa menestyä puolivarjossakin. Kastellaan normaalisti/säännöllisesti, mutta kestää jonkin verran kuivuuttakin, varottava liikakastelua, erityisesti jos kastellaan tiheään. Normaali lannoitus mutta varottava ylilannoitusta; lannoitus hyvä säätää kasvuvaiheen mukaan (mm. uudelle taimelle erilainen kuin kukkimisvaiheessa).
Frutescens Tarvitsee ehkä hieman enemmän valoa kuin annuum? Muuten melko samanlainen hoito kuin annuumille.
Chinense Tarvitsee enemmän valoa kuin annuum. Mielellään kaikki saatavissa oleva valo. Lannoitusta ja kastelua noin 1/2 siitä mitä annuumille.
Baccatum Tarvitsee vähemmän valoa kuin annuum. Tuottaa puolivarjossakin. Lannoitusta ja kastelua noin 1/2 siitä mitä annuumille.
Pubescens (rocoto) Tarvitsee vähemmän valoa kuin annuum. Tuottaa puolivarjossakin. Lannoitusta ja kastelua noin 1/2 siitä mitä annuumille.

Selvennystä: Lannoitteen määrällä kai tarkoitetaan seoksen voimakkuutta kasteluvedessä? Vai onko ajatus että lannoitteet annetaan erikseen? Esim. meneekö siis näin että

Kastelu päivittäin
Annuum: 2L vettä jossa 10ml ravinnetta
Chinense (1/2 annostus): 1L vettä jossa 2.5ml ravinnetta

vai

Lannoitus viikoittain
Annuum: 2L vettä jossa 10ml ravinnetta
Chinense (1/2 annostus): 1L vettä jossa 5ml ravinnetta

Arkijärjellä ajatellen siis ensimmäisen tavan mukaan chinensellä samankokoinen kasvi saa vain 1/4 annuumin ravinteista, mikä tuntuu valtavalta erolta.

Menee ehkä hifistely puolelle jo, mutta onko lajilla (lajikkeella) paljonkaan vaikutusta siihen miten lannoitusta säädetään kasvu/kukinta/satovaiheessa?

Chiliyhdistyksen kaupassa myy hyvin sekä chilin siemenet että muu tavara, mutta kun Facebookissa kyseltiin, mitä kauppaan haluttaisiin harrastajien puolelta tuli vastauksia pyöreä nolla. Yhdistyksen suunnanhan pystyy kääntämään pari hyvin aktiivista jäsentä minne vaan, mutta pohjana olisi hyvä olla aina vähän laajempaa aivoriihtä.

Seuraa laajempaakin omakohtaista visiointia mutta aloitetaan nyt tästä että mitä yhdistyksen kaupassa voi myydä. Kun pohti aihetta niin tuli mieleen nämä viisi vaihtoehtoa, jos keksitte lisää hyviä valintoja niin lisätään ne äänestykseen.

• Kansanchilit Ei meinaa rahnat riittää mutta siemeniä pitää saada eikä oikeen hajuakaan että mikä se sellainen hyvä chili olis että kannattaa kasvattaa. Eli halvalla sellaisia peruschilejä että tulee vähän erilaiset tutuksi aloittelijalle. Tai muita lajikkeita mitä on tarpeen ja mitä yhdistys pystyy puskemaan suomalaisille harrastajille.
• Erikoisuuksia Hankalasti saatavia tai eksoottisia lajikkeita mitä kaupoilla yleensä ei ole valikoimassa. Yhdistyksellähän on tässä ennestäänkin kannuksia kun mm. jokunen vuosi sitten tuotiin Suomeen/EU:hun Hainan yellow lantern ja aika jänniä rocotojakin löytyy kaupasta. Cumari Alongado (Capsicum praetermissum) on tällä hetkellä jäsenkampanjassakin.
• Trendilajikkeet Kaikki mikä on pinnalla juuri nyt/ensi vuonna/viime vuonna. Kaupallisten toimijoiden kanssa ei ehkä kannata lähteä kilpailemaan mutta näitäkin voisi olla muutama jotta kauppa kiinnostaa ja myynti käy.
• Risteytysprojektit Näitä ei oikein kaupassa nyt ole tai muutenkaan isommin yhdistyksen toiminnassa, vaikka aikaisemmin oli suurtakin mielenkiintoa uusien lajikkeiden jalostamiseen. Pienimuotoista aktiviteettia on kyllä suomalaisten harrastajien keskuudessa ja kaupallisella puolella jo vakavampaakin (=Fatalii). Pienen seulonnan jälkeen näistä voisi saada aika jännääkin kasvatettavaa ja toisaalta ne omat luomukset ei jäisi vaan omaan pöytälaatikkoon pakerrettavaksi.
• Oheistuotteet Chilipipo, t-paita, villahousut ja hihamerkki on ihan pakko olla jokaisella! Mutta voisi ehkä olla jotain pientä varustettakin mitä on muuten vaikea löytää, onko sellaisiakin? Idätyslauttapaketti?

DISCLAIMER: Mikään näistä variksen aivopieruista ei sitten ole hallituksen saati yhdistyksen virallinen kanta. Mutta jos herää mielipiteitä asioista niin ne varmaankin kannattaa kertoa.

Nyt kun vuosi alkaa kaatua loppumetreille on hyvä katsella vähän taaksepäin ja miettiä mitä kaikkea on tullut tehtyä ja mitkä asiat ovat muuttuneet sitten vuoden 2021 chiliskenessä.

Mitkä mielestäsi olivat isoimmat uutiset ja jutut ~vuoden sisään chilin saralla yleensä tai omassa chiliharrastuksessa?

Mikähän taas aiheutti sen, että lehdet käpristyvät päistään lähtien ylöspäin, lehden pää rusehtuu, ensin maitokahvin väriin ja sitten kärki näyttää täysin kuolleelta?

Nämä on kaikki nuoria taimia, idätetty 1.11. alkaen tai sen jälkeen ja neljää eri lajia, joku villichilikin seassa. Tosin eivät kaikki oireile mutta useissa näkyy samanlaista kehitystä. Pisimmälle on kasvanut 15.11. itänyt ghost pepper, jossa on nyt ihan oikeita lehtiäkin jo neljä kappaletta. Pari lehteä näytti siinä hiljan vähän kellertäviltäkin mutta tuntuu nyt palautuneen. Pari tainta kasvaa pienessä kivivillakuutiossa ja loput sammalnapeissa.

Oon pitänyt nää kaikki melko kosteina kasvualustaltaan, pari kertaa viikossa annettu lannoitteena Substralia laimeana puolihuolimattomana seoksena. Vois varmaan jo siirtyä tarkempaan lannoittamiseen ihan oikealla vesiviljelylannoitteella (TA).

Kuulostaisi ehkä tämmöiseltä mutta oireet on vähän yksipuolisia:
Kalsium (Ca) on kasvupisteissä tarvittava ravinne. Sen puutoksen huomaa kasvuston nuorissa lehtien osissa. Niiden kärjet käpristyvät, reunat kiertyvät ja lehtien muoto on epämääräinen. Myös kloroottisia pilkkuja voi esiintyä. Juuriston kehitys on huonoa, kasvien latvat sekä nuoret lehdet kuolevat. Kalsiumin puute aiheuttaa tomaatille latvamätää ja salaatille reunapoltetta. Omenalla kalsiumin puutos saa aikaiseksi hedelmien pilkkutaudin, joka aiheuttaa omenoihin sisälle uponneita laikkuja sekä maun puuttumista.

Tässä samalla taistellaan harsosääski-invaasiota vastaan ja ilmeisesti pesivät ainakin tuossa sammaleessa, liekö aiheuttaa tän mutta tuskin ainakaan helpottaa kasvien oloa nykyisellään.

Onko baccatumeihin jotain nyrkkisääntöä että miten nopeasti eri lajikkeista tulee satoa, vähän kuten chinensessä se riippuu tulisuudesta? Kuulemma on kahta päähaaraa missä suurin ero pituudessa mutta onko eroa sadon tuotossa? (Isompi kasvi toki tuottaa enemmän.)

Kauden suunnittelulla on varmasti erityisen ratkaiseva merkitys vaiheessa, jossa se kuuluisa mopo on lähtemässä käsistä. Ehkä erityisesti siksi, että osa suunnitteluparametreistä edustaa aspekteja, joita yleensä nimitetään sanoilla kuten "järki", "kohtuus" tai "todellisuus". Sitä paitsi suunnittelu on hauskaa!

Miten ja millaisen suunnitelman teette seuraavalle kaudelle?

Onko ollenkaan järkevää painottaa lajikkeiden määrää kauden tavoitteissa?

Aloitin tekemällä risteytyssuunnitelman. Tämä on samalla lajikesuunnitelma, josta ilmenee jos jotakin lajiketta kasvatetaan enemmän kuin yhtä kasvia. Havainnekuva ohessa (tarkoituksella vähän sumennettu).



https://imgur.com/a/edhYpgC

Tein myös viljelysuunnitelman, josta ilmenee (idealisoidut) erät ja ajankohdat joissa kutakin lajia laitetaan itämään. Tämä on jotenkin yhteydessä saatavilla olevaan ilmastodataan, jota sattuneesta syystä analysoin ja plottasin melko kattavasti kautta varten. Idätyksen ajankohtaa määräävät kuitenkin enemmän käytännön tekijät sekä tietysti yhteisöstä kaikuneet parhaat käytännöt ja suositukset. Tärkeä osa suunnittelua on, milloin mikäkin laji(ke) siirretään varsinaisiin (viileämpiin) kasvatusolosuhteisiin. Mutta se ei varsinaisest ole osa viljelysuunnitelmaa.

Erilliseeen suunnitelmaan kirjasin ylös myös, missä erässä mitäkin lajiketta lähdetään idättämään ja mikä on käytetty pääasiallinen viljelymenetelmä (kasvualusta ja kastelumetodi).

Kauden kuluessa näihin liittyviä tietoja kirjataan kasvatuslokiin, joka pyrkii olemaan hyvin yksityiskohtainen. Näin saadaan kerättyä yhden kauden aikana valtava määrä datapisteitä viljelymenetelmistä, lajikkeista, ajankohdista, ym ym.

Liittymällä Suomen Chiliyhdistys ry:n uudeksi jäseneksi 31.1.2023 mennessä, saat tervetuliaslahjaksi mahtavan kattauksen eri chililajien siemeniä. Tartu tilaisuuteen nopeasti, sillä kauden 2023 kasvatukset kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.

Olemme koonneet tervetuliaispakettiin viiden eri chililajin siemeniä, joukossa mm. yksi tämän hetken halutuimmista lajikkeista, Sugar Rush Stripey sekä puolivillichili Cumari Alongado!

Siemenpaketti sisältää:
- Cumari Alongado (Capsicum praetermissum)
- Leek (Capsicum annuum)
- Sansibar Habanero (Capsicum chinense)
- San Isidro (Capsicum pubescens)
- Sugar Rush Stripey (Capsicum baccatum)

(Muutokset siemenpaketin sisältöön pidätetään, mikäli kysyntä ylittää tarjontamme)

Jäseneksi voit liittyä täyttämällä ja lähettämällä lomakkeen sivulta:
https://www.chiliyhdistys.fi/fi/jaseneksi-normaali/ 
tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info(at)chiliyhdistys.fi.

Tervetuloa mukaan toimintaamme!

Tällä hetkellä itänyt 6 yksikköä 9:sta. Yksi heitetty menemään homeen kasvun vuoksi.

Annuum iti 6 päivässä.
Charapitalla meni 15 päivää, mutta 2/3 villichiliä vielä itämättä.
Superhotilla 14 päivää.
Rocotoilla 6-11 päivää.
Snow white (chinense/habanero) otti 11 päivää.

Lämpöjä pidetty 28 asteen tienoilla lämpömatolla vaihtelevalla huolellisuudella, taimille koitan vähän pienempää. (Onko tää ok kans rocotoille?) Kosteus yleensä jotain 40%.

Sammalnapit (Biolan) imee itseensä aika paljon vettä, taisin kastella vähän liikaakin kun näytti kasvavan sellaista homehaituvaa. Ehkä voisi hyvin kuivahtaakin sieltä reunoilta eikä tarviis olla koko ajan lisäämässä vettä? Nämä on myös vähän kömpelöitä siirtää toiseen kaukaloon (itämisen jälkeen), kun ilman juurakkoa murtuvat osin palasiksi. Kasvatusprosessia pitää hioa ensi kaudelle kun on saatu tarpeeksi havaintoja kirjanpitoon analysoitavaksi.

Kivivillapalat tuntuu kuivahtavan pinnastaan vähän helpommin. Vaan haittaako kovin idättäessä jos kuution sisällä on kuitenkin sitä vettä ja kyljetkin vaikuttais vielä melko kosteilta? Näitten kanssa on kyllä paljon helpompi idätellä kuin sammalnappien, kaatuvat kyllä helposti kun niitä käsittelee joten itäneitten taimien kanssa pitää olla varovainen, tai sit pitää käyttää näitä Nelson's Gardenin idätyslaitteita joissa on pienet kolot taiminapeille, varmaan just sopivia pienelle kivivillapaakulle. Isoin miinus kuitenkin kivivillan haitallisuus terveydelle, vähintään kuivana käsitellessä pitäs olla käsineet, suojalasit, maski. Riittäneeköhän perus korona-kertakäyttömaskit jos kyseessä ei oo kovin iso määrä kerrallaan?

Kivivillassa olevat olis menossa deep wateriin tai ebb&flowiin kun kasvavat, miksei mihin tahansa muuallekin. Sammalesta pääsee tippukasteluun joko multaan tai kookosseokseen, rocotot jopa uloskin omilleen. Ei ennestään oikeen kunnollista kokemusta mistään näistä menetelmistä, mutta tulosten pohjalta suunnitellaan seuraavaa kautta ja lisäinvestointeja.

Toi perusannuum+chinense on pilottierää, jotta näkee miten kasvavat kookoksella ym. Seuraavana lähdössä muutama lisää kivivillaan, lähinnä ensimmäisiä chinensejä. Millään ei taida vielä olla kiire - rocotot, superhotit, ehkä villichilitkin voisi ehtiä vähän myöhemminkin. Viimeinen suunniteltu idätyserä annuumien II-sarja helmikuussa.

Jos uusia lajikkeita ja risteytettyjä versioita tulee kymmeniä lisää joka vuosi, niin eihän ne pysy missään järjestyksessä. Mitä käytätte siemenkirjaston organisointiin?

Entä mihin säilötte siemenet? Paperi- vai muovipussi parempi? Miten pitkään chilin siemenissä säilyy itävyyttä?

Mä ostin halpoja paperipusseja Pakkaustukusta, mutta muovisiakin on. Paperipussit on aika lailla samaa kokoa kuin kaupassakin, mutta vaan halvempaa laatua. Vähän liian isoja että mahtuis johonkin teepusseille tarkoitettuun minivitriiniin. Riittävän iso peltinen purkki vois olla vaihtoehto? Tai jotkut käyttää kansiotakin, mutta siihen pitäs sit siirtyä pienempiin muovipusseihin. Nyt hätävaroiksi oon vähän ryhmitellyt näitä sellaisiin isompiin noin 18cm paperipusseihin.

Onko lajin mukaan luokittelu paras ratkaisu pitemmän päälle? Villichilit ja risteytykset vaikka omiin nippuihinsa vielä.

Parvekkeella oli tänä vuonna kolmen eri tulisuusasteen chiliä - näytti siltä että kirvat tuli ensin miedoimpaan (chiluacle negro) ja viimeksi tulisimpaan (cayenne). Tästä parista datapisteestä jos lähtee extrapoloimaan, niin tulettomissa paprikoissa pitäisi vihreitä öttiäisiä vilistä jo alkukaudesta? Kiinnostaisi viljellä niitäkin, mutta mietityttää onko tuholaisalttius ihan yhtä paha kuin chili-annuumeillakin?

Toinen kysymys, onko lajikkeilla selkeitä eroja alttiuden suhteen vai onko taas kerran olosuhteet ym. Onko tuholaisalttiutta onnistuttu korjaamaan jalostuksella? (Olettaisi pikemminkin syntyneen kaiken jalostuksen sivutuotteena kun päälinja ollut maksimoida satoa ym.) Jotkin villiannuumit kuulemma on vähemmän herkkiä, toisaalta voisi risteyttää myös chinensen kanssa joka myös vähemmän herkkä.