Näin, se olen minä täällä taas.
1.12. multiin upotetut siemenet voivat nyt todella hyvin, kiitos kaikille minua täällä neuvoneille. 
Tällä hetkellä kasvit ovat jo melko muhkean kokoisia, ja hedelmiä on kypsymässä nyt yhteensä 26kpl 6:ssa eri lajikkeessa.
Kastelu/valo/lepo/lannoite rytmit ovat siis kunnossa. 

Mutta asiaan:
Nämä siis ovat normihuoneessa keinovalon ja normaalilämmityksen kanssa syntyneet ja kasvaneet.
Jos siirrän ne tuonne taloni 18m2 kuistiin, jossa pelkkää ikkunaa kolmeen eri suuntaan, eli ITÄ-ETELÄ-LÄNSI. Mutta:
Siellä saattaa lämpö laskea pakkasyön aikana +12 tietämille, ja päivällä siis lämpenee kivasti +21 - +25 tietämille.
Miten ne kestää tuon kylmän yön? varsinkin kun ovat eläneet koko ikänsä vakio +22 lämmössä?
Ja säikähtääkö ne nyt liikaa kun lämpötilalle kävisi noin?

Kevään tultua siirrän ne sinne joka tapauksessa, koska valoa ja lämpöä on optimaalisesti koko kesän.
Kiitos.

Lainaus käyttäjältä: Chilihuahua - maaliskuu 12, 2019, 21:01:38 ipSiellä saattaa lämpö laskea pakkasyön aikana +12 tietämille, ja päivällä siis lämpenee kivasti +21 - +25 tietämille.
Miten ne kestää tuon kylmän yön?

Hyvin kestävät, jos lämpö tosiaan pysyy yli kymmenessä.
Minulla on tapana viedä lasitetulle parvekkeelle huhtikuussa taimia, jotka eivät enää sisään mahdu ikkunalle. Siellä laskee joskus lähelle nollaa ja silloin chilit riiputtavat lehtiään aamulla, mutta kestävät senkin. Kasvu tietysti hidastuu. Pahinta on, jos on pilvisiä kylmiä päiviä, eikä lämpö nouse aikoihin edes kymmeneen asteeseen. Tässä pari kokemusta kylmästä keväällä: http://chilivaari.blogspot.com/2016/04/parvekkeella-palellaan-kasvu-hidasta.html [/size]http://chilivaari.blogspot.com/2011/04/kylmia-oita.html

Jossain ohjeessa sanottiin että jalapenot sopii istuttaa ulos kun mullan lämpötila on pysyvästi yli +18C. Mutta aika vähän löytyy mistään selkeitä ja kattavia ohjeita aiheeseen. Luulen että pääsyy asiaan on kuitenkin se, että useimmat kasvattajat eivät asu maassa jossa on aina 'keleen kylmä. Pl. jotkut Etelä-Amerikan maat, jossa sitten vanhemmat tai naapurit kyllä neuvoo jos ei itse osaa, kun chilejä on kuitenkin kasvatettu tuhansia vuosia. Meidän taas täytyy näkemykset  parsia kasaan hajanaisista tiedon palasista, omista kokemuksista ja rönsyilevistä pähkäilyistä.

Kun chili on ravintokasvi, niin koko kysymys poikkeaa esim. jostain daaliasta paljonkin. Toisaalta chili on enimmäkseen melko kylmänherkkä, niin aiheeseen varmasti törmää jokainen kasvattaja. Aiheen voisi ajatella sisältävän ainakin kolme eri kysymystä, koskien kasvia eri vaiheissa:

1) Miten viileään voin siirtää nuoren kasvin?
2) Miten hyvin kasvi kestää kylmää pääasiallisella kasvukaudella (brändätty "kesäksi")
3) Miten suurta vahinkoa kylmä voi aiheuttaa sadon kypsymiselle?

Vastaus 1):een riippuu osin kasvatustiloista ja -menetelmistä, oma nyrkkisääntö olisi että mahdollisimman myöhään ja varovasti. Joku muu osaa sanoa enemmän.

Kohtaan 3) taas ei ole yksiselitteistä vastausta, vaan lyhyet kylmät jaksot voivat jopa auttaakin. (Mutta ei hyvää käsitystä siitä että miten kylmää ja miten paljon, että on sanottavaa hyötyä.) Näyttää siltä että pitkäkestoinen viileys hidastaa menoa sen verran että eivät penteleet meinaa kypsyä oikein missään ajassa.

Kohdassa 2) kyse on kai yleensä siitä, että kasvi menee jonkinlaiseen pitkäkestoiseen shokkiin ja kasvu käytännössä pysähtyy useiksi päiviksi. Luultavasti sekä raju että vaihtoehtoisesti pitkäkestoinen kylmyys aiheuttaisivat jotain tällaista.

Jos tähän kakkoseen jotain peukalosääntöä haluaisi muotoilla, niin voisi listata rajoja minkä alle yön alin lämpötila ei saisi laskea että kasvi pärjää. Vahinko on varmaan asteittaista mutta toisaalta jos on yksi kylmä yö niin usein tulee pari lisää perään. Omat käsitykset/oletukset olisi jotain:

Chinense +12...+15??? Kuitenkin herkin näistä lajeista
(Frutescens ehkä jossain tässä porukassa?)
Annuum +10
Baccatum (ei oikeaa tietoa, mutta kai tässä välissä?)
Pubescens +4 (rocoto on melkoinen sissi, ainoa varsinainen lukema minkä olen nähnyt sanoi että 4 - 21 astetta on kasville kiva)

Loppupeleissähän se yksittäinen lajike ratkaisee miten homma toimii. Kokeilkaapa kasvattaa ja saada satoa vaikka cayenne long slimistä ja chilhuacle negrosta vierekkäin Suomen kesässä, selkeää eroa on vaikka vahvuudet asian kanssa ehkä on vähän erilaisia. Enempää omaan kokemukseen pohjautuvaa todellista tietoa ei tämän kirjoituksen takana ollutkaan, vaan ajatukset perustuvat sekalaisiin internet-lähteisiin ja erilaisiin havaintoihin mitä on sieltä sun täältä ehtinyt lukea tai kuulla. Jos jossain olikin kerrottu asia selkeästi ja hyvin asiantuntevasti niin sen on hatara pää jo ehtinyt unohtaa.

Niin ja villichilit ovat sitten vähän oma kappaleensa. Paras vaihtoehto on kai c. flexuosum joka kestää ehkä hyvin pakkastakin. Tälle tielle lähtiessäsi tosin luovut ehkä tuhansienkin vuosien jalostushistoriasta.

Chilivaarin blogissa oli todella mielenkiintoinen huomio:

LainausJoitakin vaurioita on kuitenkin voinut tapahtua. Edellisinä keväinä olen havainnut, että muutaman kylmän yön kokeneet chilit kukkivat kuukauden myöhemmin kuin lämpimässä oleilleet. Kukkanuput paleltuvat paljon herkemmin kuin lehdet ja kasvupisteet.

Muistuu myös mieleen se yhden toisen käyttäjän tapaus, jossa (kukkiva?) tepin siirrettiin ulos kylmään alkukesään ja teki sitten todella heikosti satoa.

Tämä aiheuttaakin pohtimista, sillä kylmiin olosuhteisiin siirron ajoitus saattaa ollakin kriittinen tekijä. Jos esikasvatukset aloittaa sisällä tässä vaiheessa seuraavaa kautta, ollaan kesän kynnyksellä varmastikin jo vähintään kukinnassa, jolloin... Tänä vuonna oma strategia on kasvattaa chiliä useammissa aalloissa niin ainakin tästä tulee hyvin monenlaisia datapisteitä.

Chiliyhdistyksen sivulla on pientä yhteenvetoa: https://www.chiliyhdistys.fi/fi/chilien-kylmankestavyys/

Tosin tämä on vähän ristiriidassa sen suhteen mitä olen muualta lukenut baccatumeista, ja rinnastaisi ne aika lailla annuumien kanssa.

Huomion arvoista on kyllä miten herkkiä chinenset ovat tämän mukaan!

Oma vaatimaton kokemus kolmelta vuodelta:
-uudelleenruukutus > kasvi mököttää 2-3 viikkoa, mitään ei tapahdu
-avaat ikkunan pakkasilla ja viima osuu alta viisisenttisiin taimiin > valvot loppuyön potilaiden kanssa ja puhallat lehtiä eroon toisistaan, 80% selviää hengissä
-viet optimistisena toukokuussa rehut pihalle karaistumaan muutamaksi tunniksi, mutta et tarkasta kastepistettä säätiedoista > lämmin ilma mittarissa ei korreloi tuulen ja ilmankosteuden kanssa > kaikki taimet saavat flunssan kun varpaat paleli, mököttävät 2-3 viikkoa, mitään ei  tapahdu
-viet kesäkuun ekalla viikolla kaikki ulos kertaheitolla harsojen alle, etteivät saa liikaa uv-säteitä eivätkä palellu jos on kylmä yö > seuraavina päivinä on varjossa 15-16 C, öisin ehkä 4-5 ja päivisin tuulee > jokaikinen chili aloittaa pistelakon eikä kasva sentin senttiä ennen juhannusta

Lopputulos: pidä sisällä niin kauan kuin mahdollista ja vie ulos kun kahden viikon ennusteet näyttävät yölämpötiloissa yli 8 astetta
ja päivisin noin 20 C.

Saavat olla hyvin kukkivia jo ja pikkusen podittaviakin, kas kun kukasta kypsäksi kestää sen 65-80 vrk keskimäärin etelä-Suomessa ja ulkona. Nää siis taivasalla pelkällä harsosuojalla öttiäisiä vastaan ja rankkasateella kävin heittämässä muovin päälle etteivät huku , vaikka kookoksessa kasvatan

Tulevana suvena suurin osa päätyy amppeleihin, koska niitä on helpompi kuskata tarpeen mukaan minne tarttee jos säät ja oma elämäntilanne heittävät häränpyllyä.

Lyhyt on kasvukausi ilman kasvihuonetta. Se pidentää ulkona kuukauden alku- ja loppupäästä vähintään. Lasitettu parveke ajaa saman asian.

Yks vielä: maanpinnan lämpö vs vähän korkeammalla ovat öisin erilaiset. Sama pätee mikroilmastoon ihan pihapiirissä jos se on isohko. Maaperän laatu vaikuttaa, ilmansuunta jne. Jos koko päivän on betonilaatalle ja tiiliseinään aurinko porottanut niin puskat saa niistä luovutuslämpöä kylmempänäkin yönä. Eli se vastaus on että riippuu mistä roikkuu, paikka- ja puskakohtaista

Ihan jänniä anekdootteja, näistähän se kokemus ja näkemys pikku hiljaa muodostuu. Mitä lajeja oli kasvatuksessa?

Näissä kaikissa oli vähän sama, tuli kertaheitolla raju muutos chileille (ja aika kylmänä vielä). Jotkut suosittelee että karaisua olis alkuun varovasti ja vain muutama minuutti kerrallaan. (Kannattaa muuten varmaan tehdä taimille jotka meinaa myydä/luovuttaa, kestävät paremmin senkin operaation!)

Lainaus käyttäjältä: nörtti - maaliskuu 11, 2023, 00:02:14 ap-uudelleenruukutus > kasvi mököttää 2-3 viikkoa, mitään ei tapahdu

Tää on se mitä en osaa selittää. Pelkästään kookoksessa kasvatat? Omissa multakasvatteluissa teiniruukkuihin siirto (eli esim. 14-senttisiin) johtaa ehkä muutaman päivän päästä alkavaan voimakkaaseen kasvupyrähdykseen lehdissä/varressa. Edellyttää varmaan että kastelu menee nappiin.

Tiiliseinät on ilmeisesti erittäin hyviä ja sellainen yhdistettynä lasitettuu eteläparvekkeeseen johtaa hyvään satoon... Luulen että avomaan resepti on hyvä esikasvatus + mielellään baccatum tai rocoto, mutta onnistuu kuulemma muillakin. Kasvupaikka valittava huolella.

Tänä keväänä uudelleenruukutus meni paremmin. Nyt on lähinnä chinensejä kaikki.
Jätin kookoksen verkkoruukun pohjalle ilmavaksi enkä tampannut tiiviimmäksi, en laittanut pohjalle hydrosoraa yhtään ja koko siirrettävä juuripaakku meni melko sinällään uuteen pyttyyn. Vähän ripsin siitä juurakon ympäriltä kuituja pois että tajusin miten tiukka ja iso se juurakko on, mutta laidoillekaan en tiivistänyt kauheasti uudella kuidulla.

Ylipäätään juurten kasvatus on onnistunut nyt aiempia kahta vuotta paremmin, kun ravinteissa oli reilummin fosforia pikkutaimikauden jälkeen.
Ja sitten vielä se, että uusintaruukutuksessa tosiaan jätin sen juurimyttyrän lähes pintaan, kun ne uudet  alaspäin kasvavat.
Kastelen päältä ja pidän ruukut ritilöiden päällä että kasteluravinne valuu pois eikä pohja jää märäksi.

Edessä on vielä talvetettavien siirto toiseen kertaan. Näiden kanssa olen joutunut nyt odottamaan, kun tekivät just vasta toisen kierroksen chilejä valmiiksi enkä kypsytysvaiheessa viittinyt alkaa isompiin toimiin. Kerran huuhtelin yhden purnukan ihan vesihanan alla ja annoin sitten ns vauvaruokaa eli laimeaa ravinnetta tovin, kun näytti vähän siltä että oli saanut liikaa jotain.

Noi on kaikki ihan hyvännäköisiä mutta silti oon paniikissa että kerkiääkö ja miten ja kuinka. Just nyt pähkäilen millä ravinnekombolla ja EC-pitoisuudella noita ruokin seuraavat viikot. Tarttevat vähän lisää lehtimassaa mutta samalla voisivat ruveta kukkimaan. Pidän pieninä kunnes siirtyvät ulos noin 10.06.2023. Silloin on tarpeeksi lämpösiä öitä ja päiviä luultavasti.

Alunperin luulin ettei uusista hengissä pysy kuin puolet, mutta 40 oli ensin ja nyt 38 joten pohdittavaa riittää, semminkin kun ne on kahdessa erässä idätettyjä  = osa joulukuisia ja osa tammikuisia. Kuukauden ero on valtava mitä nykykokoon tulee.