Nyt tapahtui kummia. Latvoin hujoppitaipumuksistaan tunnetut Pimenta da Neydet ja nakkasin pätkät kaljatölkkiin siltä varalta, että Turun seudun mattimyöhäiset keksivät tarvitsevansa moisia. Pistokkaat valmisteltiin kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti. Jostain syystä tuli heti seuraavana päivänä tarkasteltua pistokkaiden vointia, ja hämmästykseni oli suuri, kun huomasin varsien taipuneen mutkalle. Eikä mille tahansa mutkalle, vaan varsi muodosti täydellisen U-kirjaimen muodon latvasta katkaisukohtaan. Nyt pari päivää myöhemmin osa alkaa hieman normalisoitua, toivottavasti kehitys jatkuu, sillä on hieman hankala pitää vartta veden alla, kun varren pää ja latva ovat samalla tasolla :D

Onkohan joku törmännyt vastaavaan, tai muuten vain osaisi vinkata, mistä suunnasta syytä kannattaisi lähteä etsimään?

Itselläni tapauhtui samaa viime vuonna ja ihmettelin myös mistä se olisi voinut johtua...

Kehittelin tuossa pientä teorintynkää. Kasveissahan on putkistot veden (ja siihen liuenneiden ravinteiden) siirtoa varten. Jos nyt kävisi niin, että varren toisen puolen putkistot toimisivat jollain tapaa epäoptimaalisesti, voisi tuloksena olla edellämainitunkaltainen käyristyminen. Kosteuteen liittyvät seikathan aiheuttavat jos jonkinmoista käyristymistä monissa yhteyksissä, yleensä sillä mekanismilla, että kostuessaan asia x laajenee ja kuivuessaan kutistuu -> tällaiset ilmiöt suoran kappaleen vastakkaisilla puolilla aikaansaavat käyristymisen.

Hypoteesi on seuraava: Tällä kertaa taisi pistokkaan imupinnan valmisteluun käytetty veitsi jäädä pyyhkimättä Sinolilla, mikä on yleensä tapanani. Veitsen terässä ollut tarkemmin määrittelemätön klähmä on jotenkin onnistunut tukkimaan putkistoja toiselta puolen vartta. Tästä seurauksena käyristyminen, joka näköjään alkaa vähitellen hellittää.

Hypoteesi tullaan testaamaan, jahka johonkin kasviin kasvaa sekä sopivaa, että tarpeeksi pistokasmateriaalia. Testipistokkaista puolet valmistellaan veitsellä, joka on sotkettu jollain sopivalla töhnällä, puolet taas puhtaalla veitsellä.

Ainakin vähääkään laadukkaammat katkoteräveitsen terät (Tajima yms.) on tehtaalla päällystetty suojarasvalla.

Lainaus käyttäjältä: Räyhis - helmikuu 20, 2012, 17:16:00 ip
Ainakin vähääkään laadukkaammat katkoteräveitsen terät (Tajima yms.) on tehtaalla päällystetty suojarasvalla.

Jotain rasvapitoista epäilisin syyksi, sikäli kun teoriassa on mitään perää. Sormista kuitenkin lienee peräisin, terä on vanha kuin mitkä (saako Suomesta muuten kunnollisia teriä Stanley-veitseen?), pyyhitty Sinolilla moneen kertaan ja nuo suojarasvat pistävät yleensä vituttamaan siihen malliin, että lähtevät alta aikayksikön.

Vai voisiko terä "tyssätä" putkistot siltä puolelta, miltä aloittaa leikkaamisen?

^ Jossainhan varoiteltiin, että saksia ei saisi käyttää pistokkaiden leikkamiseen juuri tuon takia.

Partaterä + kumihanskat = normaaleja pistoja ainakin itellä.

Lainaus käyttäjältä: jaolsten - helmikuu 20, 2012, 23:49:59 ip
Vai voisiko terä "tyssätä" putkistot siltä puolelta, miltä aloittaa leikkaamisen?

Mahdollista tuokin... periaatteessa. Vielä tovi sitten toimi hyvin enkä oikein keksi, miten ihmeessä se olisi tylsynyt siinä välissä. Myöskin upposi varsin nätisti varteen.

EDIT: Piti oikein tarkistaa. Käyristymisen suunnalla ei ole mitään yhteyttä leikkauksen suuntaan. Tässä taitaa mennä tuo töhnäteorianikin samoin tein...

Lainaus käyttäjältä: -V- - helmikuu 20, 2012, 18:45:49 ip(saako Suomesta muuten kunnollisia teriä Stanley-veitseen?)

Stanley-veitseen saa oikein Stanley-teriä. Lonkalta heittäisin K-rauta ja Maalarimestarien OY, Niittyläntiellä.

Myös tokmanni-ketjun paikoista löytyy noita Stanleyn teräsarjoja.

Menee kunnolla offtopiciksi, mutta täytyy vilkaista huomisella soranhakureissulla K-Raudasta. Saa ainakin vertailtavaksi tod. näk. kovimman hinnan ja sen, eroaako nuo Stanleyksi brändätyt mitenkään muista kiinalaisista...

Peijjooni! Tuosta "liastahan" se voikin johtua.. Oon jo muutenkin tuhonnu tarpeeks monta pistokasta. >:(

Mitäs jos vaikka ihan sinolilla pyyhkäsis terän ennen leikkausta...

Unohtu muuten mainita että ite leikkaan pistot, sitten vesilasiin odottelemaan että leikkaan loput, ja sitten leikataan pitkälti vinoon vedenalla ( n 1cm imupinta) ja sitten istutus.
Onkos muut leikkaillu vedessä pistot vai ilman? molemmilla juurtuu, mutta kummalla paremmin  :D

Testimateriaalia odotellessa senverran väliaikatietoa, että mistään kauhean vakavasta ei liene kyse; ensimmäinen juurennysä bongattu eilen. En ole tainnut tämän nopeampaa toimintaa todistaakaan.

Lainaus käyttäjältä: Mattson - helmikuu 21, 2012, 23:05:53 ip
Mitäs jos vaikka ihan sinolilla pyyhkäsis terän ennen leikkausta...

Käytän ite käsidesiä ja kädet samalla puhtaaks.

Ja pistokas menee heti leikkauksen jälkeen veteen, samaan tyylin ku sammal:

Lainaus käyttäjältä: sammal - helmikuu 21, 2012, 23:14:33 ip
Unohtu muuten mainita että ite leikkaan pistot, sitten vesilasiin odottelemaan että leikkaan loput, ja sitten leikataan pitkälti vinoon vedenalla ( n 1cm imupinta) ja sitten istutus.
Onkos muut leikkaillu vedessä pistot vai ilman? molemmilla juurtuu, mutta kummalla paremmin  :D

Lainaus käyttäjältä: -V- - helmikuu 20, 2012, 17:10:39 ip
Kehittelin tuossa pientä teorintynkää. Kasveissahan on putkistot veden (ja siihen liuenneiden ravinteiden) siirtoa varten. Jos nyt kävisi niin, että varren toisen puolen putkistot toimisivat jollain tapaa epäoptimaalisesti, voisi tuloksena olla edellämainitunkaltainen käyristyminen. Kosteuteen liittyvät seikathan aiheuttavat jos jonkinmoista käyristymistä monissa yhteyksissä, yleensä sillä mekanismilla, että kostuessaan asia x laajenee ja kuivuessaan kutistuu -> tällaiset ilmiöt suoran kappaleen vastakkaisilla puolilla aikaansaavat käyristymisen.

Oon lukenu varttamisesta jonkun verran ja semmonen asia on tullu vastaan, että jos aikailee tän veteen laiton kanssa, niin nää putkistot ottaa ilmaa ja kasvin on sen jälkeen vaikeempi saada sitä vettä sinne putkistoon/lehdille enää. Vertauksena vois käyttää diesel auton polttoainejärjestelmää.

Itselle tuli ekaksi mieleen nestejännityksen laskeminen. Pehmeävartiset kasvithan kestävät jäykkinä/pystyssä siten, että imevät itseensä siinä määrin vettä, että soluseiniä vasten syntyy painetta, joka sitten pitää kasvin jäykkänä. Juuri tuosta nestepaineen tipahtamisesta johtuu kasvin taipumus ruveta nuokutteleman lehtiä ja etenkin tuoretta kasvua, kun veden saanti on liian vähäistä.

Sitä en sitten osaa selittää, miten pistokas olisi tuosta tilasta päässyt juurettomana vielä nousemaan, joten ehkä olen ihan hakoteillä.

Päivitystä. Alkuperäiset kasvavat jo hienosti. Käyristymisilmiötä en saanut toistettua sotketulla (notkistin parafiinivahaa hieman mineraaliöljyllä ja levitin kunnolla terään) veitsellä, joten jäänee mysteeriksi.

Itse olen ollut siinä käsityksessä, että jos leikkuupinta on poissa vedestä liian kauan, pääsee putkistoihin ilmaa ja kapillaari-ilmiö kusee (lopullisesti). No, olipa verrokkiryhmän jäsen sattunut vähän huonosti kaljatölkin suulle ja oli 12-24h ilman vettä. Aika letkeän oloinen oli. Toipui kuitenkin nopeasti, mikä yllätti.