Kiinnostaisi viritellä tällainen http://www.yhteishyva.fi/piha_parveke/istutukset/hyotykasvit/kohopenkki/fi_FI/kohopenkki/ (http://www.yhteishyva.fi/piha_parveke/istutukset/hyotykasvit/kohopenkki/fi_FI/kohopenkki/)

Kokemuksia lukisin mielelläni ...

Itsellä ajatus kokeilla wanhusten mökillä. Kastelu vähän huolettaa, mutta ajattelin Kärsän kaupasta Aquaboxia.

Mitä kasveja tuohon lähinnä suositeltaisiin?

-Peruna ym juurekset jättänen pois tuosta, kun ne taitaa kasvaa ihan normimaassa riittävän hyvin.
-Yrttejä: tilli, persilja, ruohosipuli, pillisipuli, korianteri ...
-salaattia, avomaan kurkkua, erilaisia sipuleita, maissiakin ehkäpä ...

Kohopenkistä hyötyy monet istutukset, ainakin pensasmustikat ja kirsikkapuut hyötykasveista esim.

Kuten myös muut monivuotiset hyötykasvit.

Turveharkot ovat oiva keino tehdä kohopenkki, vaikka saamarin kalliita ovatkin.
Mutta kohopenkin voi tehdä myös tiilistä, laudoista,tukeista ym. vain mielikuvitus on rajana.

Kohopenkissä myös katteen käyttö on kastelun kannalta suotavaa, pysyy kosteus maassa paremmin.
Varsinkin pensasmustikka on sellainen joka tykkää katteesta koska juuret ovat aika pinnalla, ja katteen ansiosta rikkakasvit ei pääse rajoittamaan kasvin kasvua.

Itsellä on tarkoitus laittaa tuota pensasmustikkaa kohopenkkiin metsänlaitaan kasvamaan.

Kohopenkki myös lämpiää nopeammin kevätauringon lämmittäessä maata. joten esim valkosipulit varmasti tykkää kohopenkistä.

Tuollasen kasteluhan toimis blumateilla hyvin?
Ei maat vyöry & kosteus pysyy.

Täältä löytyy yhdenlaista kohopenkin ohjetta sekä ideoita siitä, mitä kasveja voi penkissä kasvattaa: http://www.isoaidinkasvit.fi/pdf/kohopenkki.pdf

Periaatteena lienee se, että ensimmäisenä vuonna laitetaan voimakasta ja lämmintä maata vaativia kasveja, kuten kurpitsaa, kesäkurpitsaa ja kurkkua, jotka eivät varastoi nitraattia, ja seuraavina vuosina siirrytään vähitellen muihin kasveihin. Tuossa ohjeessa ei suositella lannan laittamista kohopenkkiin; toisissa ohjeissa se taas kuuluu penkin aineksiin. Itse olen yleensä lantaa laittanut, tai jos sitä ei ole ollut, niin kanankakkaa. En ole myöskään ollut kauhean tarkka sen suhteen, mitä kasveja laitan minäkin vuonna. Myöskään penkin eri ainesosien suhteet eivät ole minulla menneet yleensä ohjeiden mukaisesti, vaan sen mukaan, mitä aineksia (risuja, ruohotuppaita, lehtiä, lantaa, multaa) on ollut milloinkin mitenkin paljon saatavilla. Joskus olen lisännyt myös tuhkaa ja hiekkaa mullan sekaan.

Ehkä teen ensikokeilun vaan pienellä versiolla: kurkkua jo jotain chilejä/paprikoita ... jos ehdin ..

Aika mielenkiintoinen ajatus tuo eri kasvien kierto eri vuosina useammalla penkillä. Joskus tulevaisuudessa mulla on kymmenen kohopenkkiä siistissä rivissä kaksioni olohuoneessa X-] ..

Lainaus käyttäjältä: sorrii - toukokuu 13, 2012, 19:00:38 ip
Joskus tulevaisuudessa mulla on kymmenen kohopenkkiä siistissä rivissä kaksioni olohuoneessa X-] ..

Jostakin syystä mieleeni muistui boneko... ;D

Tietämättä kiinalaisten tai isoäitien ohjeista olen väsännyt vastaavia viritelmiä. Oksasilppurin haketta pohjalle, seuraava kerros puolipalanutta talouskompostia ja pintakerros kasvimaan multaa.

Maa-artisokka ja kurpitsat ovat viihtyneet kasvualustassa hyvin. Kukaan ei kiellä kokeilemalla chilillä tai paprikalla.

Kastelun kanssa ei kannata kitsastella. Vesi menee kekomaisen rakennelman läpi helposti ilman esteitä.

Parin kesän jälkeen kasan voi sekoittaa kasvimaan ravinteeksi ja aloittaa saman uudelleen.

Mä bongasin tuon Kiinalaisen kohopenkin jostain uudesta puutarhakirjasta jonka näin kirjastossa: en vaan siinä seisaaltani koko juttua lukenut kunnolla; siksi kyselen.

Mä ymmärsin että oleellinen juttu on nimenomaan se kompostivaikutus eli mätänevien kasvin/ruoan(!) -jätteiden ja hevonpaskan mätänemisen tuottama lämpö. Tehokkainta lienee -kuten ohjeissakin- olisi se rakentaa valmiiksi syksyllä, kun on saatavilla kaikkea materiaalia reilusti. Sitten keväällä heti lumien lähdettyä se alkaisi lämpenemään, jolloin sen voisi kylvää/istuttaa aikaisin. Nyt keväällä kun sen rakentaa tulee varsinainen hyöty vasta syksyllä kun kompostoituminen on kunnolla vauhdissa.

Kurkut ja paprikatkin mainittiin kasveina jotka ei kerää nitratteja (nitraattityppeä) hedelmiinsä kun alussa se penkki on täynnä ravinteita.

Mätäneminen on kovin väärä sana kompostia kuvaillessa.

Tavallaanhan tuo on avokomposti, ei sen erikoisempi. Meillä avokompostiin laitetaan ilmastuksen vuoksi risuja ja kuivaa heinää kuivikkeeksi sitomaan ylimääräisiä nesteitä.

Mahtaisikö kaislaa, rakkolevää ja hepankakka toimia penkin täytteeksi? Sääli etten enää ole saaristopoika! Parvekkeella ehkä ei sovi...

Eikös rakkolevä ole kadonnut melkein kaikilta rannoilta? Näin olen ymmärtänyt, että eivät enää kärrää tuota puutarhoihin, kun ei löydy.

Täältäpäin (Rauman suunta) sitä löytyy rannoilta kyllä isompien myrskyjen jälkeen. Ulkosaaristo on hyvä paikka etsiskellä.....Hajujälki on vahva  ;)...

Risut eivät kompostoidu kovin nopeasti. Valmiiksi palaneen kompostin levittäminen kasvimaalle hankaloituu jos risuja on kerättävä joukosta pois.

Oksasilppuri on ollut yksi parhaista hankinnoistani. Käyttämäni malli on ennemmnkin murskain kuin silppuri. Se rikkoo puun rakenteen ja maatuminen nopeutuu. Ja samalla risukasat häviävät maisemaa rumentamasta.

Useimmat oksasilppurit ovatkin murskaavia nimestään huolimatta.

Itse laitan kyllä risujakin kompostiin, ja kyllä ne siellä sen vuoden aikana on hajonneet. Tietty jos sormen vahvuisia laittaa, niin ne ei enää niin hyvin maadu. Risuista on etua palamisessa, ilma pääsee liikkumaan kompostissa.....
Yleisesti ottaen kumminkin se komposti jää aika herkästi pienelle huomiolle ainakin itselläni...
Tuollaisen penkin kyllä voisi rakentaa, viimevuotiset silput ja lehdet on vielä "raakoja", mutta varmasti omiaan maatumaan loppuun kohopenkissä...
Raksutin on kätevä vehje... :)

Jos tuon kiinalaisen penkin alkuperäinen idea on että kierto kestää 5 vuotta, niin kyllähän vähän paksumpikin pölli siellä maatuu ennenkuin se levitetään ...

Kuten aikaisemmin tuli jo ilmi, risujen idea pohjalla lienee kohopenkin ilmankierron parantaminen, jolloin niiden ei varmaan kannatakaan olla kovin ohkaista tavaraa, jotta ilmastointivaikutus pysyy mahdollisimman pitkään. Olen laittanut välillä sekaan melko paksuakin oksastoa, en nyt ihan ranteen mutta kyllä jo peukalon paksuista. Toisaalta enpä ole vielä vanhimpia kohopenkkejäni kaivanut auki ja tarkistanut, ovatko risut ja oksat millä tavalla kompostoituneet. Pitääkin tehdä tuo kun tulee seuraavan kerran mökillä käyntiä.