Tervehdys!
Kasvatatteko muuta kun chilejä? Itse kasvatan joka kesä erilaisia kesäkukkia, perennoja, vihanneksia ja yrttejä.
Jotkin kivat ovat jääneet viljelyyn pysyvästi ja joka vuosi on menossa uusi villitys.
Tänä vuonna se on nämä chilit ja se on syrjäyttänyt erään vuoden villityksen eli tomaattien kasvatuksen. Tänä vuonna tulee vain pari tomaattia kasvihuoneelle, avomaalle laitan 'Tanskan Vienti'-tomaatteja enemmän.
Perennat olen viimeisinä parina vuotena kylvänyt vasta kesällä että saan ne vain sen kokoisiksi että voin istuttaa ne maahan loppukesästä talvehtimaan, en raaski tuhlata kasvatustilaa sisällä keväällä niihin.
Yleensä perennoille on hyvä antaa kylmäkäsittely mutta suuri osa itää muutenkin, kylmäkäsittely toki lisää itävyyttä paljon mutta en tarvitse suuria määriä joten riittävät ne jotka itävät.
Löysin aivan mahtavalta kuulostavan yrtin tänä keväänä eli Sutherlandia frutescensin.
http://www.sutherlandia.org/
Sitä on vieläpä tutkittu paljon maailmalla ja tulokset ovat olleet loistavia eikä se ole yhtään myrkyllinenkään.
Aion laittaa vesi-tai muun melonin bubbleriin kasvihuoneelle kesällä koska olen täysin kyllästynyt kituuttamaan niiden kanssa. Jos on todella lämmin kesä 1 melonista voi saada 1-2 melonia sadoksi mutta parina viimeisenä kesänä on jäänyt haaveeksi vaan. Ne pitää myös latvoa oikein ja Sugar Baby lajike taitaa olla Suomessa parhaiten viihtyvä vesimeloni.

Kaikkea mahdollista mihin vain aika riittää!! :)

Etenkin muidenkin kuin chilien kasvatus hydroissa kiinnostaa, nyt ensimmäisenä kokeilussa maissi, joutunee väsäilemään uusia bubblereita tms jälleen! :)

Hyvästä teestä pitäville vinkki: piparminttu vesiviljelyyn=loistavaa teetä ympäri vuoden!

Tänä vuonna ainakin:
Kasvarissa:
- Chilejä ja paprikoita tietty
- Tomaatteja, olisko 8 lajiketta ja 31 yksilöä yhteensä (osa avomaalle).
- Erilaisia syötäviä Physaliksia ja Solanumeja
- Melonia ja vesimelonia
- Kasvihuonekurkkua ja hyötökurkkua (tai se tapaista)
- Kiwanoa
- Viiniköynnös, jos se herää talven jäljiltä (oli kellarissa)
- Kesäkurpitsaa

Avomaalla:
- Porkkanaa (3 lajiketta)
- Talvivalkosipulia
- Mustajuurta
- Perunaa & härkäpapua (pitää kokeilla tätä yhteisviljelyä)
- Pensaspapuja
- Avomaankurkkua
- Kurpitsaa
- Yrttejä (timjami, oregano, minttu, ruohosipuli, sitruunamelissa, iisoppi...)
- Purjoa
- Maissia

Ja lisäksi varmaan vielä muutakin, mitä mieleen juolahtaa tässä kevään aikana. Puolet olemassaolevista kasvimaan penkeistä on jo kylvetty syksyllä tuota talvivalkkaria, porkkanaa ja mustajuurta, joten laajentaa pitää heti kun maa sulaa. Viljelymenetelminä kateviljely, korotetut kasvualustat (lautareunapenkit), luonnonmukainen tuholaistorjunta (karkoittavia kasveja kuten yrttejä ja kehäkukkaa, sekä hätätilassa pyretriiniä), sekä kumppanuuskasvien huomiointi mahdollisuuksien mukaan (kuten tuo mainittu peruna-härkäpapu). Lisäksi kevääksi on varattuna harsoa ja ikkunruutujakin olisi lavojen tekemiseen (jos ehtii ja jaksaa).

Lista on ihan liian pitkä, ja se tarkoittaa taas sitä, että kovin suuria määriä samaa kasvia ei mitenkään mahdu kasvattamaan. Maa sinänsä ei lopu kesken, sitä on jokunen tuhat neliötä, mutta maan valtaaminen rikkaruohoilta on urakka sinänsä.

EDIT: Niin joo, on tietty noita koristejuttujakin, etupäässä yrittejen puiden ja pensaiden siemeniä idätellä, mutta heikolla menestyksellä tähän asti. Maanpeitekasvit ovat myös mielenkiintoisia, kun en tykkää nurmikon leikkuusta.

Jos olisi oma maapläntti ja tilaa, kasvattaisin varmasti vaikka mitä! :) Näin kerrostaloasukkina chilien lisäksi jää kovin vähän mahdollisuuksia, mutta Physalis-kasvit (kirsikkatomaatit, tomatillo, ym) nyt on tarkoitus silti yrittää kokeilla tänäkin vuonna...

Huomenia!
Kirsikkatomaatti ja tomatillo ovat kivoja, tykkään itsekin. Tänä vuonna en olekaan muistanut kylvää tomatilloa, pitäisiköhän vielä pari sellaista laittaa. Siitä sanotaan kai yleensä että vaatii kasvihuonekasvatuksen mutta eräs kesä kun kasvatin sitä ja oli tavallinen lämmin kesä avomaaltakin tuli yhtä paljon satoa kuin kasvihuoneelta.
Itsekin kateviljelen ja on todella vaivaton viljelymenetelmä.
Ei kasva kuin sitkeimmät rikkaruohot jotka on helppo nykäistä pehmeästä maasta juurineen, pitää kosteutta ja hoitaa maata samalla.
Pitää jostakin hankkia lisää heinäpaaleja keväällä ja ajattelin hurauttaa lähellä olevalle hevostilalle kyselemään ostomahdollisuutta.
Maissi on kyllä aivan ehdoton viljeltävä, tosi namia omakasvattama maissi. Kylvin muutamia maisseja jo koska haluan testata miten niiden kanssa pärjää liian aikaisin kylvettyinä.
Enkä suostu uskomaan varoituksia siitä että liian aikaisin kylvetyt eli keväällä liian suurina maahan siirretyt närkästelisivät sillä jos torin maissit ovat reilusti yli puolimetrisiä kun ne hankkii ja siirtää maahan niin mitä eroa voi olla omakasvattamilla varsinkin kun varovaisesti käsittelee niiden juuristoa ettei se vaurioidu?
Kurpitsojen viljelijöille tiedoksi että Puutarha.netissä on vuosittain kurpitsankasvatuskilpailu ("Suuri kurpitsasota 2005") joka on tosi hauska, leikkimielinen.
Voittaja saa muilta osaanottajilta lahjoituksina jotakin jokaisen puutarhasta eli siemeniä, pistokkaita tms mitä vaan kukin tahtoo lahjoittaa.

Lainaus käyttäjältä: "thietavu"Physalis-kasvit (kirsikkatomaatit, tomatillo, ym)

Varmaan tahdoit sanoa "ananaskirsikat, tomatillo"?

Nyt on alkamassa seitsemas kesani talla Wisconsinin kasvimaalla. Kasvatusolosuhteet ovat erilaiset kuin Suomessa, joten olen kantapaan kautta opetellut, mika taalla kasvaa ja mika ei. Joka vuosi kokeilenkin sitten jotain uutta lajia tai kasvatusmenetelmaa.

Tana vuonna taimikasvatuksessa on:
Tomaatteja; 19 eri lajia ja ainakin yli 100 tainta kasvamassa.
Capsicumeja; 24 lajia (laskin makeatkin mukaan) ja viime laskujen mukaan taimia oli 97.
Parsakaalia
Ruusukaalia
Tomatilloja
Purjoa
Italialaista Torpedo sipulia

Pian pitaisi kylvaa melonit purkkeihin, niita on paria erilaista cantaloupen tapaisia. Vesimeloneja en tanavuonna kasvata, koska olen niin huono tietamaan milloin ne on kypsia.

Kasvimaalle suoraan kylvettavia ovat:
Porkkanat; tanavuonna loysin taysin punaisen porkkanan siemenia (Atomic Red).
Punajuuret
Salaattisekoitusta (kokeilin kylvaa sita eilen kukkapurkkiinkin, jota pidan talon etelaseinustalla)
Pavut; montaa eri variaatiota, on pitkia kiinalaisia, paksuja Lima papuja ja violetteja ja keltaisia pensaspapuja ym.
Kurkkuja; pitkia vihreita, pyoreita keltaisia, vihreita ja valkoisia seka tavallisia "avomaan" kurkkuja.
Armenialaiset kurkut; ovat oikeastaan meloneita, mutta kasvatetaan ja syodaan kuin kurkut.
Kesakurpitsat; pitkia vihreita ja keltaisia, litteita keltaisia ja valkoisia ja pienia pyoreita.
Talvikurpitsat; Oransseja ja valkoisia jattilaiskurpitsoita seka sekalaisia koristekurpitsoita
Yksivuotisia yrtteja eli tillia, persiljaa ja cilantroa (korianteri)

Sipuleita kasvatan niista pienista kuivista ja tanavuonna tilasin myos suurien makeitten sipuleitten taimia. Perunoitakin kasvatan pari penkkia sellaisia "gourmet" lajikkeita.

Maissia en enaa yrita vaikka asummekin sen kasvatusalueella, silla siita johtuen taalla on paljon maissin tuholaisia ja tauteja.
Porkkanat ja salaatit on kylvettava viimeistaan parin viikon paasta, silla muutoin ne eivat ehdi kasvaa ennen kuumia saita.

Lisaksi meilla on tietenkin ne tavalliset marjat (mansikka, vadelma, herukoita, karviaiaisia), hedelmat (omenaa, paarynaa, kirsikoita, luumuja, persikoita ja nektariineja) ja muut monivuotiset kasvit kuten raparperi, parsa seka monen moisia yrtteja. Yrtteja kasvatan myos isossa kukkaruukussa grillin vieressa, silla kasvimaa on niin kaukana, ettei sinne aina viitsi juosta jos vaikka huomaa tarvitsevansa basilikan oksan tai tukun ruohosipulia.

Kukkia kasvattelen myos tietysti ja olenkin yrittanyt loytaa monivuotisia lajeja, jotka viihtyvat kuivissa kukkapenkeissa ilman suurta hoitoa, etta saan kaytettya aikani kasvimaasta huolehtimiseen. Yksivuotisista kukista kasvatan Auringonkukkia kasvimaan ymparilla aitana , niin etta kauriit eivat menisi syomaan papukasveja, joita ne nayttavat rakastavan. Paikalliset taalla keraavat siemenet ja paahtavat ne syotavaksi. Mina jatan siemenet linnuille, silla kuka niita jaksaa kuoria?
Tassa kuva meidan viime kesan auringonkukista, metrin mittainen Mikko on siina referenssina
(http://i2.photobucket.com/albums/y9/svalli/Auringonkukat04.jpg)
Kuvassa on myos maissia, minka vahainen sato jai oraville.

Pitanee kai alkaa syomaan niita oravia, silla viimevuonna ne soivat myos persikat ja paarynat suoraan puusta. Miltahan Chili con carne maistuisi oravasta tehtyna? Kauriin palapaisti paprikalla ja chileilla hoystettyna on ainakin makoisaa.

Lainaus käyttäjältä: "JartsaP"

Lainaus käyttäjältä: "thietavu"Physalis-kasvit (kirsikkatomaatit, tomatillo, ym)

Varmaan tahdoit sanoa "ananaskirsikat, tomatillo"?

Täsmälleen - kiitos lahon ilmaisuni oikaisusta! ;)

Ananaskirsikka on vieläkin typerämpi nimitys kuin kirsikkatomaatti. Kyllä tosiaan pitäisi päästä eroon näistä kaikista tyrnibanaaneista ja hernemaissipaprikoista.  :evil:

Minulla kasvaa tulevana kesänä myös ananaskirsikkaa, tomatilloa (2 lajiketta), tomaattia (4 lajiketta), munakoisoa, minimaissia, rucolaa, jeeraa, erilaisia yrttejä, retiisiä, raparperia ja maa-artisokkaa. Suurin osa näistä maineikkaalla Tahmelan ryytimaiden vuokrapalstalla. Takapihalle kun ei paljoa mahdu.

Tämä siis jos kaikki menee kuten suunniteltu.

Lainaus käyttäjältä: "Gekko"Ananaskirsikka on vieläkin typerämpi nimitys kuin kirsikkatomaatti. Kyllä tosiaan pitäisi päästä eroon näistä kaikista tyrnibanaaneista ja hernemaissipaprikoista.  :evil:

Heh, tuosta samasta asiasta väännettiin taannoin kättä P-netissä, olen (ja olin) kanssasi miltei kirjaimellisesti samaa mieltä! Ehdotin ananaskirsikalle nimeä "uchuva", joka on ilmeisesti sen nimi jollain intiaanikielellä (käytetään ainakin portugalinkielisillä sivuilla).  Sehän tunnetaan myös mm. nimillä "kapinkarviainen" (ei ole kotoisin Kap-maasta, mutta siellä paljon viljelty) ja "karviaiskoiso" (tämä taasen lienee aika lähellä "virallista suositusta".

Keskustelu alkoi siitä, kun Amelanchier alnifolia oli kauppapuutarhoilla saanut jännittävän nimen "saskatoon", vaikka sen kuulemma pitäisi ehdottomasti olla suomeksi "marjatuomipihlaja" - vaikkei ko. kasvi ole mitään sukua sen enempää tuomelle kuin pihlajallekaan. Noh, saskatoon ei ole oikea intiaaninimi, vaan englanninkielinen väännös sellaisesta (en edes yritä muistaa miten se oikeasti pitäisi mennä), mutta on se paljon hienompi silti.

Piparminttua, yrttejä ja hiukan muita on nyt kasvamassa.
Kurkkua, tomaattia ja vähän muutakin pitäisi vielä idätellä, kenties maissikin.

Itämässä karambolaa ja kahvia (coffee arabica).

Onko jo auttamattomasti liian myöhäistä yrittää kasvattaa kasviksia siemenestä? Ne olisi varmaan pitänyt kylvää jo ajat sitten?

Mitähän kasviksia ehtisi vielä itse kylvää siemenestä? Tomaatit ja muut taitaa mennä ostotaimiksi...  :(

pk, tarkistapa Puutarha.netistä (http://www.puutarha.net)

Ei todellakaan ole myöhäistä, monet ehtivät vielä touko-kesäkuussakin :)

Kissanminttua, kamomillaa, maapähkinä, agaaveja, kuituhamppua. Nuo ovat siemenistä kasvatettuja. Lisäksi erilaisia mehikasveja. Ja on noissa bublereissa chilien lisäksi kasvanut erilaisa salaatteja ja yrttejä.

Tarkoitus olisi laittaa muutaman chilin lisäksi: maissia (~100kpl), perunaa (~30m2 pläntti),  valkosipulia, ruohosipulia, sinappia, kurpitsoja useampaa eri sorttia, tomaatteja 10-20 erilaista sorttia, ananaskirsikkaa tai tomatilloa, mansikoita, herneitä, retiisiä, porkkanaa, kurkkua, papuja, salaatteja muutamia erilaisia sekä yrttejä kuten: oreganoa, anista, minttuja mahd montaa sorttia (piparminttua kasvaa jo mm. kaivonrenkaassa maassa sekä aerossa) sekä tilliä ja sen sellaista... eiköhän tässä vielä keksi muutakin vähän erikoisempaa kun tuota melkoista siemenvarastoa (SUURKIITOS ELLI!!!!!) katselee... :)

Tomaatit olisi tarkoitus kasvatella pihalla altakasteluruukuissa kun se edellisinä vuosina tuntui aurinkoisella paikalla onnistuvan hyvin, maissi onkin jo bubblerissa testauksessa ja aerossakin olisi tarkoitus testailla jossain vaiheessa, hydroissa testattavaksi pääsee vielä muitakin kasveja kunhan kerkiää.

Aika monella nayttaa olevan minttuja kasvamassa. Kai tiedatte, etta useat mintut leviavat rajusti, jos paasevat hyvaan multaan. Ne saattavat kasvattaa pitkia juuria ja uusia kasveja ilmetyy metrin paahan alkuperaisesta.
Yksi vuosi vedin yli metrin mittaisen piparmintunjuuren kukkapenkista.
Minttu kannattaa pitaa purkissa, jos sen ei halua antaa vallata koko kasvimaata tai kukkapenkkia.

Meilla kasvaa kissanminttua villina ja se on viheliainen kasvi, jos se paasee kukkapenkissa levittamaan juurensa.

eipä noita kauheasti chilien lisäksi ole, muutama kuitenkin.
quilquina
piparminttu
ruohosipuli
kiinalainen ruohosipuli

kyllähän sitä jos tilaa olisi :/

Minttujen valtaamista pääsi kyllä seuraamaan sivusta ja olivat piparmintut ja tänään valtaamassa kasvimaata kohisten...

Tarkoitus onkin siirtää minttuja alta pois ja laittaa maissia tilalle. Minttuja varten on käytössä kaivonrenkaita.

Tulee latkittua teetä aika määriä kun kahvi tuli jätettyä kokonaan joten jos on ehdottaa jotain hyvää kasvia teeksi niin antaa tulla (lähinnä mitä itseltäni tuosta listasta puuttui).

Hei taas!
Chilistit siis viljelevät vaikka mitä ja mikäs sen mukavampaa kun kerätä satoa omalta maalta :)
Mielenkiintoista svallin kasvatukset siellä muilla mailla.
Kamomilla tosiaan on aivan ehdoton, tykkään tosi paljon ja teen siitä yrttiteetä ja hiushuuhdetta (vinkki vaan blondit :D).
Maissi on pakollista kasvatettavaa vuosittain ja tänä kesänä aion perustaa maissipellon ja älyttömän mielenkiintoista kuulla miten Fassen maissinkasvatus toimii hydrossa, hienosti se varmaan menee.
Alkaa vaan tulla tosi ahdasta tässä vaiheessa kevättä taimien tilan kanssa. Tähän mennessä olen pitänyt chilien kanssa kasvamassa erilaisia taimia mutta koska niille joutuu vaihtamaan aina vaan surempia purkkeja niin muita taimia on sitten joutunut häätämään pelkille ikkunalaudoille kasvamaan vaikka hyvä paikkahan se jo valon puolesta on.
Minulla on vielä kylvämättä kesäkurpitsat sekä kurpitsat mutta niillä ei ole vielä kiirettä.

Olen tosi innostunut kokeilemaan Solanumien kasvatusta ja kahta erilaista on kasvamassa tänä kesänä.
Hiukan huvittavia ovat ja todella silmäteriäni.
JartsaP:ltä sain tämän hauskan Coconan (Solanum sessiliflorum) taimen
http://image24.webshots.com/25/5/53/11/326155311TxlKSY_ph.jpg
Tämä toinen on Liuskakoiso (Solanum sisymbriifolium)
http://image44.webshots.com/44/3/64/60/326136460bLGpMb_ph.jpg
http://image30.webshots.com/31/3/65/87/326136587cNSXer_ph.jpg
JartsaP siis onko Cocona syötävä?
Liuskakoiso on ja netin mukaan siihen tulee tämmöiset hedelmät
http://www.arc.agric.za/institutes/ppri/main/divisions/weedsdiv/images/weeds67.jpg

Lainaus käyttäjältä: "El Elli"
JartsaP siis onko Cocona syötävä?

Kyllä sen pitäisi ihan syötävä olla. Varauksella tietty kannattaa suhtautua kaikkiin koisokasveihin, etsiä mieluummin enemmän kuin yksi maininta syötävyydestä ennen omakohtaista kokeilua :-)

Muutama kesäkurpitsa on juuri itänyt, sen sijaan kurkuista iti todella pieni osa, taisivat olla siemenet vanhentuneita. 'Cool breeze' Reimeriltä ja "Gigant" Honkkarin Suvipiha-siemeniä, kummastakin iti yksi siemen!?! Noh, taidan tänään hakea jostain kaupasta lisää kurkunsiemeniä, niitä nyt onneksi saa mistä vain. Jättikurpitsaa voipi myös kohtapuoliin alkaa kylvämään.

Kasvihuoneeseen on ollut miltei pakko pikkuhiljaa siirrellä taimia, muuten ei mahduttaisi kohta itse sisään  
:)

Lainaus käyttäjältä: "El Elli"onko Cocona syötävä?

Ei ainoastaan syötävä, vaan vieläpä erinomaisen makuiseksi mainittu on tämä "persikkatomaatti" :D
http://www.ciat.cgiar.org/ipgri/fruits_from_americas/frutales/Ficha%20Solanum%20sessiliflorum.htm

muuttuuko tomaatin maku vesiviljelyssä? kävi mielessä jos ois kirsikkatomaattii koittanu bubblerissa :|

Hienoa, herkulliselta näyttää ja kuulosta tämä "persikkatomaatti" (voi jee noita nimihirviöitä :D).
Ja vielä hämähäkin puremiinkin on rohdoksi, hyvä homma tosin en eio ikinä suostua siihen että meille tulisi lintuhäkin kokoinen lemmikkihämähäkki.
Mulla on asiasta jo traumoja vaikka ko ehdoitus on ollut vasta kiusoittelua.

Lainaus käyttäjältä: "Fatalii"

Tulee latkittua teetä aika määriä kun kahvi tuli jätettyä kokonaan joten jos on ehdottaa jotain hyvää kasvia teeksi niin antaa tulla (lähinnä mitä itseltäni tuosta listasta puuttui).

Kun en ole konsaan kahvia juonut, on tullut perehdyttyä yrtteihin ihan tosissaan. Ehdoton suosikkini, helppo kasvatettava ja todella satoisa, on salvia. Jos et enää ehdi kasvattaa siemenestä, saat taimet takuuvarmasti torilta. Salviasta on myös puna- kirjavalehtisiä lajikkeita, jotka ovat "kukkapenkkikelpoisiakin".  Tavallinen harmaalehtinen on meillä hietamaassa (II vyöhyke) viihtynyt monivuotisena ja sitä voi käyttää sekä tuoreena että kuivattuna. Herkkua!

Salvia, siinä on tosiaan kaunis yrtti. En ole päässyt täysin sen makuun ja teenä olen sekoittanut toisten yrttien kanssa. Kipeään kurkkuun kurlattuna on enimmäkseen tullut käytettyä.
En tiedä onko tällä foorumilla sallittua maalata netistä joten jos ei niin voitte nyt sitten rangaista ja ojentaa Elliä.

http://www.tohtori.fi/eviva/2.php3
Kansanlääkintä

Salviaa on käytetty vahvistavana ja ruoansulatusta helpottavana lääkkeenä, antiseptisenä, adstringoivana ja spasmeja lievittävänä aineosana. Myös hikoilun ja maidon erityksen vähentäminen kuuluu sen ominaisuuksiin, joita on hyödynnetty.

Rohdos

Rohdoksena käytetään lehtiä tai niistä tislattua eteeristä öljyä.

Vaikuttavat aineet ja vaikutukset

Rohtosalvia sisältää 1,0-2,8 % eteeristä öljyä, jossa on vaihteleva määrä tujonia (jopa 60 %) pääkomponenttina. Muita öljyn komponentteja ovat 1,8-sineoli (eukalyptoli) ja kamferi. Muiden salvialajien öljyn koostumus eroaa täysin rohtosalviasta. Lisäksi salvia sisältää 1-3 % flavonoideja, fenolihappoja, mm. rosmariinihappoa, salviatanniinia (parkkiainetta) ja diterpeenejä, kuten karnosolia, karnosiinihappoa ja rosmanolia.

Eteerinen öljy ja fenolihapot ovat antimikrobisia ja tappavat bakteereja, sieniä ja viruksia. Fenolihapot tehoavat erityisesti Staphylococcus aureus-bakteeriin. Salviaöljy laukaisee myös spasmeja. Diterpeenit ja fenolihapot toimivat antioksidantteina ja rosmariinihappo onkin eräs eniten käytetyistä elintarvikkeiden antioksidanteista.

Käyttötarkoitus

Salviaa käytetään ruoansulatusta edistämään ja hikoilua vähentämään. Ulkoisesti sitä käytetään suuvesissä hoitamaan suun ja nielun limakalvoärsytystä. Tuoretta ja kuivattua salviaa käytetään myös mausteena.

Haittavaikutukset ja vastasyyt

Salvian vesi- ja vesi-etanoliuutteet ovat varsin turvallisia käyttää, mutta eteerinen öljy on neurotoksinen. Öljyn nauttiminen aiheuttaa kouristuksia ja pahoinvointia, johtuen sen sisältämästä tujonista. Raskaana olevien ja imettävien naisten ei tulisi käyttää salviavalmisteita ja niiden pitkäaikainen käyttö saattaa aiheuttaa epilepsian tyyppisiä kouristuksia

Käyttötapa ja annostus

Noin 1,5 g rohdosta teenä (vettä n. 150 ml) 3-4 kertaa päivässä. Kurlaukseen valmistetaan vahvempi vesiuute: n. 2,5 g salviaa ja 100 ml kiehuvaa vettä haudutetaan 10-15 minuuttia. Yli viikon yhtäjaksoista käyttöä ei suositella.

http://personal.inet.fi/koti/brody/yrttilista3.html
Salvia officinalis - Salvia

Yleistä: Salvia on ikivihreä pieni pensas, joka kasvaa luonnonvaraisena Välimeren pohjoisrannoilla, mutta sitä on viljelty Euroopan puutarhoissa keskiajalta lähtien. Salvia on pitkään tunnettu parantavista ominaisuuksistaan. Jopa sen nimi juontaa juurensa latinan sanasta "salvare", pelastaa. "Cur moriatur homo cui Salvia crescit in horto?" (Miksi ihminen kuolisi, jos Salvia kasvaa hänen puutarhassaan?)

Käytettävät osat: Salviasta käytetään lehdet. Lehdet tulisi kerätä ennen kuin kasvi alkaa kukkia, aikaisin kesällä. Suomen puutarhoissa keruuaika saattaa olla hieman myöhäisempi, heinäkuussa. Irrota lehdet varresta ja kuivaa ne uunissa miedossa, noin 40 C lämmössä.

Käyttö: 1. Salvian lehtiä käytetään yleisesti ruoanlaitossa antamaan makua liharuoille. Erityisesti rasvaisissa liharuoissa Salvia peittää rasvan maun.
2. Salvia on eräs monikäyttöisistä lääkeyrteistä. Se sisältää tujonia, joka on erittäin antiseptinen, sekä runsaasti tanniinia. Näiden ominaisuuksien vuoksi Salviaa on käytetty kurlausvetenä parantamaan kipeää kurkkua tai jopa nielurisatulehdusta. Se auttaa parantamaan tulehtuneita ikeniä joko suuvetenä tai yksinkertaisesti pureskelemalla Salvian lehtiä. Salvia on "naisten yrtti". Se sisältää estrogeeniä muistuttavaa ainetta ja on hyvä lääke vaihdevuosien aikaisiin kuumiin aaltoihin. Se lievittää myös kuukautiskipuja. Salvia lopettaa hikoilemisen ja on siten hyvä apu ehkäistäessä elimistön kuivumista.Muita perinteisiä käyttömuotoja

Salvialle on ollut kuivattujen lehtien polttaminen astman helpottamiseksi ja käyttö verensokerin tason alentamiseen sokeritaudissa, ennen insuliinin keksimistä. Itse käytän Salviaa lähinnä vilustumisen varhaisoireisiin ja joskus vatsan rauhoittamiseen.

Reseptejä: 1. Salviateellä on viilentävä vaikutus ja se alentaa verensokerin tasoa. Mittaa 2 ruokalusikallista kuivattuja Salvian lehtiä ja puoli litraa vettä. Kaada kiehuva vesi lehdille ja anna hautua 20 minuuttia. Sokeria tai hunajaa ja sitruunamehua voidaan lisätä maun mukaan.
2. Kurlausvesi kipeälle kurkulle: Ota kupillinen siivilöityä ja jäähtynyttä Salviateetä ja lisää teelusikallinen sekä hunajaa, että omenaviinietikkaa. Kurlaa kurkku 4-5 kertaa päivässä.

VAROITUS: Tujonia pidetään jossain määrin myrkyllisenä ja siksi Salviaa tulisi käyttää varoen, eikä mieluusti kahta viikkoa kauempaa.