Haku tuotti tuloksia sekalaisesti aiheesta, joten jos jatkossa olisi yksi ja ainoa aihe koottuna. Haluaa sitten lämmitystä ilman sähköä tai ydinvoimalla, niin keskustellaan asiasta tässä.
Aloitan aiheen kysymyksellä ilmalämpöpumpusta. Onko kukaan Pelle Peloton tietoinen ilmalämpöpumppujen käytöstä kasvihuoneilla? Lämmittää ensisijaisesti, mutta myös jäähdytyksessä toimii kohtalaisesti. Mitä ongelmia tässä yhdistelmässä tulisi eteen?
Halvimmillaan 400e uutena (http://www.ultimatemarket.com/PublishedService?file=page&pageID=9&groupID=332&action=viewPromotion&itemcode=Pplusb10fp) eli ei pahasti jos asennuksen hoitaa itse tai tuttu kaljapalkalla..tilattu asennus tuplaa hinnan.
Kannattavuuslaskelmia tuskin kannattaa tämän harrastuksen ääressä tehdä, mutta kyllähän tuo toimiessaan toisi mukavuutta ja pienempiä lämmityskuluja jos on tuhlattavaa rahaa laitteistoon ja unohtaa laitteiston hinnan tämän jälkeen :)
Noilla keleillä, jolloin tuon käyttö tulisi ajankohtaiseksi on COP-arvotkin jo melko hyvissä lukemissa, koska ulkolämpötila ei enää käy paljon nollaa alempana edes öisin ja päivisin ei välttämättä pumppu pyöri edes.
Käytetty laite itse asennettuna varmasti jo kannattava investointi jos vain ei mitään isompia ongelmia?
Ilmalämpöpumpun asentamiseen tarvitsisi olla kylmälaite asentajan pätevyys ja siihen tarviaa myös laitteistoa mitä tuskin monelta löytyy.
Niin en suosittele itse asentamista. Normaaliin pienehköön kennokasvariin tuo myös tarviaisi jonkin tukevan teline virityksen mihin sisäyksikön kiinnittää.
Sisäyksikköhän on tarkoitettu sisälle, niin kuinkahan kauan tuo toimisi kosteassa kasvarissa? Talvenkesto?
Halvalla harvemmin saa hyvää pätee myös ilmalämpöpumppuhin.
Jos nyt peukalo ei aivan keskllä kämmentä ole, niin sisäyksikön kuten myös ulkoyksikön voi asentaa itsekkin. Jos uskoo osaavansa.
Seuraava toimenpide eli kytkeminen ja vaakkumin luominen sekä kylmäaineen lisääminen kannattaa jättää sen asentajan huoleksi.
Tietysti kannattaa kysyä huomioidaanko hinnassa oman työn osuus....
Ihmiset hylkää aika usein laitteet jotka on paskana. Eli se käytetty on aivan varmasti tässä kohtaa huonoin vaihtoehto. Ellet 100% tiedä ko. laitteen historiaa......
Tulikin mieleen että Inhanierohan olit kasvaria rakentamassa kovastikkin keväällä....Olisi mukava nähdä mitä siitä tuli kaikkinen hienoine ratkaisuineen, joita vain insinööriksi tekeytyvä pystyy suunnittelemaan.
Kun et pitänyt edes päiväkirjaakaan.....
Onhan niitä halpoja itseasennettaviakin olemassa, jossa on valmiiksi suljettu piiri. Eniten mua epäilyttää sen sisäyksikön kesto kosteissa kasvihuoneolosuhteissa. Ja tuota, eikös se ilppikin sähköllä ja ydinvoimalla pyöri?
En tiedä ovatko asennus säädökset muuttuneet, mutta tämän Klik (http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=415.0) perusteella myös itseasennettavat mallit vaativat asianmukaiset luvat, ainakin jos kylmäaineena on seos.
Toimisikohan kompostilla lämmittäminen Suomessakin? Klik (http://www.youtube.com/watch?v=LRnulbOqo0k&feature=related) Kelaa ~19min kohdalle.
Varmaan ensimmäisenä kannattas tehdä riittävän tiivis kasvihuone, jotta lämpö ei heti karkaa. Varmaan yksi edullisimmista ratkaisuista on puulämmitys. Jonkinlainen kattila ja varaaja kasvarin ulkopuolelle ja lattialämmitys. Tähän kun riittävän paksu betonilattia+sokkeli varaa varmaankin päivänaikana mukavati lämpöä yötä varten. DIY henkeähän tässä vaaditaan ja tarvikkeita varmasti löytää romuttamolta edullisesti. Varaajaksi käy hyvin esim. vanha lämminvesivaraaja tai vaikka 200L tai isompi paisunta-astia tms.
Nyt oli kyse lähinnä laitteiston toimivuudesta kasvihuonelämmityksessä, ei siitä kuka Pertti sen saa asentaa.
Kyllä noista asennuspätevyyksistä ja luvista on saatu lukea ihan tarpeeksi jokaisesta mainoslehtisestä, joten ei tuo asia liene kellekään uusi.
Puulämmitys löytyy jo olemassa olevasta ja seuraava kasvihuonemalli tulee olemaan sen verran erilainen, että siinä voitaisiin hyödyntää ilmalämpöä.
myös aurinkolämpö vois olla ihan verteenotettava, eli varaaja ja tyhiöputkikeräimet
Eijei, oma porakaivo kasvarin vesille ja samantien maalömpö kasvariin :o ;D
Itse en näe ongelmaa jos teet kasvarin niin kauas muista rakennuksista että tulipalo ei aiheuta vahinkoa ja hommaat jostain 1000e ilmalämpö pumpun ja virittelet sen sinne.
Ympärille vaan kuusiaita etti naapurit näe että hui siellä on kosteassa tilassa nyt itse asetettu pumppu.
Toki jos olisi kosteisiin tiloihin käypä pumppu niin senhän voisi saada jopa vakuutusken piiriin??
Ilmalämpöpumppu kuivattaa ilmaa mielestäni aika reilusti, joten se ei ehkä ole paras mahdollinen vaihtoehto kasveja ajatellen. Jonkin sortin lattialämmitys voisi olla se järkevin ratkaisu, toimi se sitten aurinkoenergialla tai pelleteillä.
Lainaus käyttäjältä: wille - joulukuu 29, 2012, 18:28:38 ip
Ilmalämpöpumppu kuivattaa ilmaa mielestäni aika reilusti, joten se ei ehkä ole paras mahdollinen vaihtoehto kasveja ajatellen. Jonkin sortin lattialämmitys voisi olla se järkevin ratkaisu, toimi se sitten aurinkoenergialla tai pelleteillä.
Ei pitäisi kuivattaa, jos sillä vain lämmittää, koska ei ole mitään mekanismia, mikä veisi kosteutta ulos. Kasvarista riippuen kosteutta voi tosin syksymmällä olla liikaakin eikä pieni kuivaus pole pahasta. Mutta ilpin järkevyyttä kannattaa tosiaan miettiä pitkään etenkin kosteudensiedon kannalta.
^Toi kuivuus on tullut ihan näin kotioloissa koettua. Toki pumpuissakin on eroja. Parin päivän pumputus tällä meikäläisen Panasonicilla (valmistaja kai aasialainen, ei voi luottaa ;) ) saa ilman oikeasti tuntumaan rutikuivalta.
Lainaus käyttäjältä: wille - joulukuu 29, 2012, 19:18:22 ip
^Toi kuivuus on tullut ihan näin kotioloissa koettua. Toki pumpuissakin on eroja. Parin päivän pumputus tällä meikäläisen Panasonicilla (valmistaja kai aasialainen, ei voi luottaa ;) ) saa ilman oikeasti tuntumaan rutikuivalta.
Sen uskon. Mikä tahansa tehokkaasti ilmaa kierrätävä lämmitys kuivattaa huoneilmaa. En tiedä kuinka paljon mittarin mukaan, mutta tuntuu tosiaan siltä.
Lainaus käyttäjältä: PP - joulukuu 29, 2012, 19:22:41 ip
Lainaus käyttäjältä: wille - joulukuu 29, 2012, 19:18:22 ip
^Toi kuivuus on tullut ihan näin kotioloissa koettua. Toki pumpuissakin on eroja. Parin päivän pumputus tällä meikäläisen Panasonicilla (valmistaja kai aasialainen, ei voi luottaa ;) ) saa ilman oikeasti tuntumaan rutikuivalta.
Sen uskon. Mikä tahansa tehokkaasti ilmaa kierrätävä lämmitys kuivattaa huoneilmaa. En tiedä kuinka paljon mittarin mukaan, mutta tuntuu tosiaan siltä.
Jeps. Ajattelinkin, että kasvihuoneen ollessa usein harvempi kuin asuinrakennus, ilma vaihtuu kasvarissa nopeammin kuin torpassa. Kasvihuone on myös tilavuudeltaan (lähtökohtaisesti) pienempi, joten normaali ilppi voi olla hieman ylimitoitettu vehjes moiseen tilaan.
Ainiin, kyllä meillä kosteusmittarissakin tapahtuu notkahdus ilpillä lämmittäessä, vaikka mittari on keittiössä ja sisäyksikkö olkkarissa.
Lainaus käyttäjältä: wille - joulukuu 29, 2012, 19:27:21 ip
Kasvihuone on myös tilavuudeltaan (lähtökohtaisesti) pienempi, joten normaali ilppi voi olla hieman ylimitoitettu vehjes moiseen tilaan.
Nyt puhutaankin chilinkasvatuksesta, jossa ylimitoitus on välttämätöntä ja väistämätöntä. :)
Lainaus käyttäjältä: PP - joulukuu 29, 2012, 19:31:34 ip
Lainaus käyttäjältä: wille - joulukuu 29, 2012, 19:27:21 ip
Kasvihuone on myös tilavuudeltaan (lähtökohtaisesti) pienempi, joten normaali ilppi voi olla hieman ylimitoitettu vehjes moiseen tilaan.
Nyt puhutaankin chilinkasvatuksesta, jossa ylimitoitus on välttämätöntä ja väistämätöntä. :)
Ah, niinhän se olikin.
Oma pieni tuulivoimala pihaan. Siitä sitten sähköä lämmitykseen. Propelli kannattaa suunnata kasvihuoneeseen päin, jotta se pyöriessään tuulettaisi chilejä. Varmasti tulisi tukevat varret.
Joku vesikiertoinen lattialämmitys voisi olla kova juttu. Eikös Fasse-sedällä omassa kasvarissaan ollut jotain vastaavaa, vai muistelenko omiani.
Edit: Tässähän (http://fatalii.net/chile/?u=g&c=journal) se juttu Fataliin kasvarin lämmityksestä olikin.
Lainaus käyttäjältä: wille - joulukuu 29, 2012, 19:27:21 ip
Ainiin, kyllä meillä kosteusmittarissakin tapahtuu notkahdus ilpillä lämmittäessä, vaikka mittari on keittiössä ja sisäyksikkö olkkarissa.
Kosteutta on "erilaista". Sen minkä helpoimmalla huomaa on "suhteellinen kosteus", joka tarkoittaa kuinka lähellä ollaan pistettä jossa ilmaan ei enää "mahdu" enempää vesihöyryä, ts rupeaa taas tiivistymään nestemäiseksi vedeksi. Absoluuttimäärä vesihöyryä ei muutu miksikään, mutta ilma tuntuu lämpimämpänä kuivemmalta siksi että suhteellinen kosteus muuttuu vaikka absoluuttinen kosteus ei muutu lainkaan. Wikipedia tarjoaa "tieteellisemmän" selityksen paremmalla vinska-kielellä... ;D
No alkukaudesta voi asentaa vaikka sprinklerit pöhäyttelemään kosteutta jos tippuu liikaa, loppuhaudesta varmaan chilit haihduttaa nestettä tarpeeksi.
Olettaen että kun miettii tälläisia ratkaisuja oma varmaankin hydrot ja niissä istuskelevat puskat kyllä pitää huolta kosteudesta.
Pumputhan toimii termostaatilla, eli pitää lämmön vaikka 20'c.
Silloinhan yli-iso pumppu hörähtelee yöllä muutamia kertoja? Veikkaan että kosteus ei paljoa laske kun pumppu ei pukkaa lämmintä pitkiä aikoja.
Meillä pumppu myös kierrättää ilmaa eikä selkeästi puhalla lämmintä ennen kuin se sammuu tai menee ns. lepotilaan.
Luulisi että tollanen pumppu ois hyvä ratkaisu. Mutta mites talvella?? kestääkö sisäyksikkö jäätymisen yms??
(toki voit kasvatella ympäri vuoden, sehän on loogisin ratkaisu ;) :D )
Sprinklerit vasta kun lämpötila on yli +25C. Jäähdytyksen vuoksi sekä ilmankosteuden lisäämiseksi. Voitte vain kuvitella mikä efekti kasvun suhteen tapahtuu kun kytken sprinklerin päälle. Ei missään tapauksessa alkukaudella. Silloin tarvitaan lämpöä.
Lattialämmitys on toistaiseksi pelittänyt hyvin, siis 10 neliön takahuoneessa. Kuluja en edes viitsi laskea koska kyseessä on harrastus.
Siis betonilaatta jossa sähkölämmityskaapelit.
Mutta se puhallinhan puhkuu lämpöä.
Tosin esim jonkinlainen ilman kostutin voisi olla parempi kuin sprinkerit, tosin en usko muutaman sekunnin sumutuksen lämpimään huoneeseen yöllä tekevän hallaa.
Pistää lisää lämpöä vaan päälle.
Lainaus käyttäjältä: PP - joulukuu 29, 2012, 19:14:33 ip
Lainaus käyttäjältä: wille - joulukuu 29, 2012, 18:28:38 ip
Ilmalämpöpumppu kuivattaa ilmaa mielestäni aika reilusti, joten se ei ehkä ole paras mahdollinen vaihtoehto kasveja ajatellen. Jonkin sortin lattialämmitys voisi olla se järkevin ratkaisu, toimi se sitten aurinkoenergialla tai pelleteillä.
Ei pitäisi kuivattaa, jos sillä vain lämmittää, koska ei ole mitään mekanismia, mikä veisi kosteutta ulos. Kasvarista riippuen kosteutta voi tosin syksymmällä olla liikaakin eikä pieni kuivaus pole pahasta. Mutta ilpin järkevyyttä kannattaa tosiaan miettiä pitkään etenkin kosteudensiedon kannalta.
Kyllä se ilmalämpöpumppu kuivattaa huoneilmaa. 8)
Lainaus käyttäjältä: jaolsten - joulukuu 31, 2012, 01:52:58 ap
Lainaus käyttäjältä: PP - joulukuu 29, 2012, 19:14:33 ip
Lainaus käyttäjältä: wille - joulukuu 29, 2012, 18:28:38 ip
Ilmalämpöpumppu kuivattaa ilmaa mielestäni aika reilusti, joten se ei ehkä ole paras mahdollinen vaihtoehto kasveja ajatellen. Jonkin sortin lattialämmitys voisi olla se järkevin ratkaisu, toimi se sitten aurinkoenergialla tai pelleteillä.
Ei pitäisi kuivattaa, jos sillä vain lämmittää, koska ei ole mitään mekanismia, mikä veisi kosteutta ulos. Kasvarista riippuen kosteutta voi tosin syksymmällä olla liikaakin eikä pieni kuivaus pole pahasta. Mutta ilpin järkevyyttä kannattaa tosiaan miettiä pitkään etenkin kosteudensiedon kannalta.
Kyllä se ilmalämpöpumppu kuivattaa huoneilmaa. 8)
Ilman lämmittäminen sinänsä laskee
suhteellista kosteutta, mutta ei ilmalämpöpumpun lämmityksen pitäisi erota mitenkään muusta lämmityksestä. Jos ilma tuntuu kuivemmalta epäilen ilmiön liittyvän ilman liikkumiseen. Kesällä jäähdytyskäytössä kosteutta poistuu, sillä kosteus tiivistyy kylmälle kennolle ja poistuu kondenssivesilinjan kautta.
Jos ilmalämpöpumppu poistaa lämmityskäytössäkin kosteutta pitää sen veden päätyä jonnekin. Fysikaalisesti on mahdotonta, että itse sisäyksikkö sen kondenssivesilinjaansa imisi, joten vaihtoehdoiksi jäävät lähinnä tasaisempi jakautuminen huoneilmaan (koneellisen ilmanvaihdon poiskuljetettavaksi?) tai poistuminen seinien kautta.
lisäys: On oletettavaa, että seisovassa ilmassa iho tekee viereensä oman mikroilmastonsa, jossa vallitsee korkeampi kosteus ja lämpötila. Ilmalämpöpumpun tuoma ilmavirta hajottaa tämän mikroilmaston.
Samoilla linjoilla ollaan täälläkin. Usein kuulee tarinoita esim. pattereiden (ja etenkin sähköpattereiden) ilmaa kuivattavasta vaikutuksesta. Kun sitten kysyy, että minne se kosteus oikein katoaa (muutenhan ilma ei voi kuivua), niin eipä ole vielä vastausta löytynyt.
Kun ilmaa lämmittää, niin suhteellinen kosteus laskee (jos muita muutoksia ei tapahdu). Jos ulkoilma on kuivempaa kuin sisäilma, niin ilmanvaihto saa aikaan sisäilman kuivumisen. Toki muitakin tekijöitä on mutta ilmanvaihto on yleensä tärkein tekijä, jos ilmaa vaihdetaan.
Näin talvella voi tarkkailla asunnon sisäilman suhteellisen kosteuden vaihteluita ulkoilman lämpötilan muuttuessa. Kovalla pakkasella lukemat ovat erilaisia kuin sateisella suojasäällä. Ulkoilmasta se kosteus/kuivuus tulee, jos ilmanvaihto pelaa.
Tämä oli lähin valmis ketju joten kokeillaan heittää idea tänne...
Mitenkähän toimisi 6,3neliön kennokasvarissa lämmittimenä (lähinnä pakkasvahtina) sellainen kaasupullon kaulaan ruuvattava infrapunasäteilijä? Eivät olisi kamalan kalliita (~45eur halvimmat) ja minimillä (2,5kw) kaasunkulutuskin kohtuullista, jotain reilu 100g/h.Täytys vaan muistaa käydä naksauttamassa päälle (ja erityisesti pois päältä) Tuntuvat vaan olevan kaikki sivuventtiilipullolle mutta äkkiäkös siihen pikaventtiilin vaihtaa ja tekee jalustan, normaalistihan se ruuvataan siihen pullon kaulukseen jota pystyventtiilipullossa ei muistaakseni ole.
Ja jos on aivan välttämätöntä ampua yli niin löytyy myös Arcothermin 20kw dieselpuhallin ;D Sieltä kun alkaa kopista kuulua *KCABWOOOOOOO* tapahtuu alta minuutissa joko niin että kone tukehtuu omiin pakokaasuihinsa tai takaseinä sulaa 8)
Lainaus käyttäjältä: Mattson - huhtikuu 24, 2014, 09:16:54 ap
Mitenkähän toimisi 6,3neliön kennokasvarissa lämmittimenä (lähinnä pakkasvahtina) sellainen kaasupullon kaulaan ruuvattava infrapunasäteilijä? Eivät olisi kamalan kalliita (~45eur halvimmat) ja minimillä (2,5kw) kaasunkulutuskin kohtuullista, jotain reilu 100g/h.Täytys vaan muistaa käydä naksauttamassa päälle (ja erityisesti pois päältä) Tuntuvat vaan olevan kaikki sivuventtiilipullolle mutta äkkiäkös siihen pikaventtiilin vaihtaa ja tekee jalustan, normaalistihan se ruuvataan siihen pullon kaulukseen jota pystyventtiilipullossa ei muistaakseni ole.
Toimisi varmaan, mutta siinä ei kai ole on-off automatiikkaa? Tuo minimitehokin lämmittää pikkukasvaria helposti 15-20 astetta ja on vähän enemmän kuin pakkasvahti. Lisäksi pullokaasun hinta ei pärjää sähkölle.
Totta toinen puoli... pitäsköhän sitten hommaa ihan joku öljypatteri, auton sisätilapuhallin (ainakaan ei-defa/calix) tuppaa antautumaan jatkuvalla pöhöllä varsin nopeasti...
Mitä olen noista ihan pakkasvahdeista lueskellut nettifoorumeilta ovat vähintäänkin epäluotettavia...
Itselle jatkosovelluksia ajatellen mieluisin ostos olisi ehkä kuitenkin sähköinen infrasäteilijä, sille olisi myöhempää käyttöä vieressä terassilla kun taas öljypatteria ei meillä tartte missään... josta päästäänkin sitten takaisin tähän termostaatittomuusongelmaan... onhan niitä tietty johdon väliin tulevia mutta alkaa jo maksaa... 500w patterin sais vielä hallituksellekin perusteltua vs. Natikka sisällä...
Nuo lämpöpuhaltimet tuntuvat perustuvan siihen, että ihminen vahtii niiden toimintaa.
"Termostaatit" ovat lähinnä vitsi ja säätö epämääräinen rimpula. Joskus laskee parvekkeella viiteen, toisina öinä taas minimi on ollut 15°, eikä se liity ulkolämpötilaan oikein mitenkään. Pelastavat ne pakkasilta kuitenkin muutamalla eurolla. Se on huomattava helpotus mielenrauhan kannalta.
Siinä olisi tuotekehittelyn paikka, suunnitella noihin muutaman asteen tarkkuudella toimiva käynnistys ja sammutus, mutta kun koko vehkeen hinta on kympin tai kaksi, ei taida kannattaa.
http://www.clasohlson.com/fi/L%C3%A4mp%C3%B6tilavahti/36-1181
Itsellä oli tuollainen ja toimi ihan ok. Näytti aina asteen tai pari enempi kun oikea lämpötilamittari mutta kun se oli tiedossa niin osasi säätää raja-arvot sen mukaan. Tuon perään vaan sitten patteri tai lämpöpuhallin niin lämpötilan minimin sai pysymään aika lailla halutussa.
Voi valita lähteekö päälle minimissä vai maksimissa, joten kesällä käytin sitä myös tuulettimen käynnistämiseen jos kasvarissa tuli liian kuuma. Uskallan suositella.
http://www.agrimarket.fi/Piha_ja_Puutarha/pihan-tarvikkeet/kasvihuoneet/valopetroolilammitin-senior/ tekeeköhän tuollaisella mitään?
Kerran katselin tuollaista kodin terrassa, enkä ole vieläkään kuopannut ajatusta. Ei tarttis vedellä sähköjä eikä maksa juuri enempää kuin patterikaan.
Jeps,on vaan tuo v-petroolin hinta noussu pirusti,,irtona ei saa mistään ja kympinpytytkin maksaa hinajaa 8) 8)
Palaa kympin länikällä (19,90) kaks viikkoa eikä sitä nyt enää varmaan paljoo sen pidempään tarvinnekaan (ainakaan itse kun kasvihuonekin on vasta tekeillä)
Lainaus käyttäjältä: Mattson - huhtikuu 27, 2014, 19:41:27 ip
Palaa kympin länikällä (19,90) kaks viikkoa eikä sitä nyt enää varmaan paljoo sen pidempään tarvinnekaan (ainakaan itse kun kasvihuonekin on vasta tekeillä)
Saman tehoinen sähkölämmitin tulee maksamaan kuukauden ajan 12 h päivässä 16 euroa....
Eikä ole pelkoa että petroli loppuu pakkasyönä.
Eikä haise sormet, ja eikä ruoka maistu petrolilta.
No se myönnettäköön että pete löyhkää järkyttävän pahalle... Itseä lähinnä huolettaa sellaisessa öljypatterissa kytkentöjen kosteuseristys, lienee IP-luokka varsin matala... Tarvinnee ainakin laittaa vikavirtasuojatun roikan nokkaan.
Minulla on käytössä nyt tuollainen Senior valopetroolilämmitin ja kyllähän se asiansa ajaa, jos kasvihuone on edes jotenkin eristetty kylmää vastaan..valopetroolia tuo ainakin imeksii hyvin vähän käytössä. Yksi yö mentiin tuon voimalla -5 asteen pakkasella ja yksinkertaisella harsokankaalla höystettynä.
Tuohon näyttäisi vaan saavan aika nihkeästi siihen varta vasten tehtyä sydänlankaa.
Lainaus käyttäjältä: Chilijamppa - huhtikuu 28, 2014, 20:44:27 ip
Minulla on käytössä nyt tuollainen Senior valopetroolilämmitin ja kyllähän se asiansa ajaa, jos kasvihuone on edes jotenkin eristetty kylmää vastaan..valopetroolia tuo ainakin imeksii hyvin vähän käytössä. Yksi yö mentiin tuon voimalla -5 asteen pakkasella ja yksinkertaisella harsokankaalla höystettynä.
Tuohon näyttäisi vaan saavan aika nihkeästi siihen varta vasten tehtyä sydänlankaa.
http://www.tunnelmantuojat.fi/kauppa/product_catalog.php?c=75 (http://www.tunnelmantuojat.fi/kauppa/product_catalog.php?c=75)
Mitenkä toimii puulämmitys, mikäli kasvihuonetta lämmitetään esimerkiksi kaminalla, jonka poistoilma putki vedetään lattian alta? Jääkö häkä kasvihuoneeseen vai poistuuko riittävän tehokkaasti hormia myöden ulos? Hormi siis toimisi lämmittimenä lattian alla.
Itse kun en ole noiden kaasujen koostumukseen perehtynyt tarpeeksi, niin en osaa itse veikata lopputulosta. ???
Ei löydy tunnelmantuojat sivulta sopivia sydämiä biogreen lämmittimeen, ovat liian ohuita ja eikä leveys passaa, testattu on. Sen sijaan Kivikangas sivulta löytyi Parasene lämmittimeen tarkoitettuja sydämiä ja ne sopivat mainiosti ostamaani Biogreen warmax power 4(myydään Senior nimellä Agrimarketissa).
Nyt ei kyllä enää lämmitystä tarvitse, mutta onhan se hyvä olla varasydämiä varmuuden vuoksi.
Lainaus käyttäjältä: chilimieli - huhtikuu 29, 2014, 13:47:32 ip
Mitenkä toimii puulämmitys, mikäli kasvihuonetta lämmitetään esimerkiksi kaminalla, jonka poistoilma putki vedetään lattian alta? Jääkö häkä kasvihuoneeseen vai poistuuko riittävän tehokkaasti hormia myöden ulos? Hormi siis toimisi lämmittimenä lattian alla.
Yleensähän poistoilmaputken eli savupiipun toiminta perustuu siihen, että sen sisällä on kuumaa ilmaa, joka on kevyempää kuin ulkopuolella oleva ilma ja siten se pyrkii ylöspäin, jolloin piippuun syntyy veto, jonka mukana savukaasut häkä mukaan lukien päätyvät pihalle. Sama veto myös imee uunin luukun raoista korvausilmaa, jotta palamiseen riittää happea. Korvausilman tarve kannattaa sitten huomioida, jos uuni tulee kasvihuoneen sisäpuolelle. Mikäli ulkona on kovin kylmä ja korvausilma-aukko sijaitsee lähellä kasveja, kylmä ilma voi palelluttaa ne ennen kuin se ehtii sekoittua lämpimään ilmaan.
Jos piippu kulkee ensin alaspäin ja sitten jonkin matkaa kylmän maan sisällä, saattaa riittävän vedon saaminen olla hankalaa ainakin alussa. Piipun sisällä oleva ilma on liian kylmää, jotta se lähtisi nousemaan ylöspäin. Sillä tavalla tuo voisi toimia, että uuni sijoitetaan osittain maan sisään tai jopa kasvihuoneen alle, jolloin piippu on koko matkalta hieman nousevassa kulmassa, eikä kylmä ilma muodosta "tulppaa" matalimpaan kohtaan. Maan lämmittäminen sinänsä vaikuttaa hyvältä idealta, sillä lämpöä varaavaa massaa on paljon ja näin lämpötila pysyy tasaisena. Jos peltiuunin sijoittaa kasvihuoneen sisälle, sen lämmönvarauskykyä voi parantaa vuoraamalla sen tiiliskivillä. Irtokivet on sitten helppo purkaa pois, jos tarvitaan lisää tilaa tai innostuu pihagrillin muuraamaan.
Ilmalämpöpumppujen kuivattava vaikutus perustuu siihen, että lämmittäessä ilman suhteellinen kosteus pienenee ja jäähdytystoiminnolla pumpun kylmään kennoon tiivistyy vettä. Melko isoja tehojahan tuollainen tarvitsee, jos sillä yrittää auringon lämmitystehon kumota. Jäähdytyksessä toimiva ratkaisu lienee myös maakylmä, eli sisäyksikön kennossa kierrätetäänkin nestettä, joka on kiertänyt maahan, kaivoon tai vesistöön sijoitetussa putkessa jäähtymässä. Periaatteessa tuossa voi käyttää suoraan vaikka sitä kaivovettäkin, kunhan pumpussa riittää tehoa nostamaan vettä kennolle asti tai putkesta saa jotenkin pumpattua ilman pois, eikä haittaa jos vesi kaivossa sekoittuu ja lämpenee.
Puhuttiin tuosta juuri muutama päivä takaperin töissä talon lämmityksen tehostamiseksi. Savu-imuri piipun päähän niin sitten ei ole enää väliä miten hankala sokkelo maahan tulee.
No niin kohta on kannettava chilit sisälle ja sitten vain odotellaan loppujen kypsymistä.
Tässä syksyn mittaan on tullut myös mieleen kasvihuoneen lämmittäminen. Oma kasvari on edelleen hiukan kesken, joten tänä syksynä sitä ei lämmitetä. Tarkoitus on kuitenkin saada se lopullisesti valmiiksi vielä syksyn aika, joten ensi keväällä lämmitykselle voisi olla käyttöä. Täällä pohjoisessahan valoa on keväällä ylen määrin, mutta ei lämpöä. jos kasvukauden saisi aloitettua vaikka kuukautta aiemmin se olisi kova juttu.
Ensimmäisenä on tietenkin tarkoitus tehdä kasvarista mahdollisimman tiivis ja hyvin lämpöä pitävä. Eli Finnfoamia seinien alareunaan ja mahdollisesti myös lattiaan. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, sillä vaikka aurinko lämmittääkin päivällä ovat yöt edelleen kylmiä. Eli tarvitaan siis lämmitystä.
Vaihtoehdoista on rajattu sähkö pois, koska se on kallista ja kasvihuoneeseen ei sähköä tule. Lisäksi kasvihuone on etäällä vakituisesta asunnosta ja tämän takia lämmitys pitäisi olla helppohoitoinen. Jokainen automaattinen lämmitysjärjestelmä tarvitsee kuitenkin sähköä ainakin ohjaukseen ja mahdollisesti myös muuhun. Tämä on helppo ratkaista aurinkopaneelilla, akulla ja säätimellä. Mutta entäs sitten loput?
Öljykattilan (poltin ja kiertovesipumppu) saisi ehkä pyörimään invertterin kautta akulla, mutta kuinka suuren aurinkopaneelien tehon tämä vaatisi? Kattiloita ja polttimia saa halvalla, mutta lisäksi pitäisi varmaan hankkia varaaja ja muutama patteri.
Petrolilämmittimet voisivat olla ihan hyviä, mutta niiden toiminta-ajat ovat suhteellisen lyhyitä ja petrooli on kallista. Toki lämmittimet ovat vastaavasti halpoja.
Mitä muita vaihtoehtoja olisi?
Tyhjiöputkikeräimet. Jossain lehdissä (suomela jne.) on joku firma kaupannut telinettä, missä on putket ja pieni vesisäilö yläosassa. hinta jotain 350€
Eteen tuli mielenkiintoinen vaihtoehto lämmittimeksi eli monipolttoaine retkikeitin. Näissä siis palaisi myös polttoöljy. Netti on täynnä näitä keittimiä, mutta tunnetut merkit ovat taas kalliita verrattuna kiinalaisiin. Tässä yksi esimerkki keittimestä:
(http://kuvapilvi.fi/k/yWVh.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Hinta Ebayssa noin 40€ ja teho on noin 2 - 3kW
Tuossa kuvassa olevassa mallissa on polttoainesäiliö samassa paketissa polttimen kanssa, mutta suurimmassa osassa säiliö on erikseen. Ja kun poltin on erikseen on modaaminen tietenkin helpompaa. Jos noita polttimia laittaisi pari ja rankentelisi niille jonkinlaisen kaminan tai vastaavan johon ne laittaisi. Tällä tavalla palokaasut saisi johdettua helposti pihalle. Polttoainesäiliöksi sitten reilusti isompi pönttö, jotta toiminta-aika olisi pidempi. Mitäs raati on ajatuksesta mieltä`
Lämmittäisin tuolla polttimella vielä esim 50l vesiastiaa.
Lainaus käyttäjältä: Mattson - syyskuu 28, 2014, 11:33:36 ap
Lämmittäisin tuolla polttimella vielä esim 50l vesiastiaa.
Joo ilman muuta lämpöä pitäisi saada myös varattua johonkin ja vesi olisi tähän hyvä.
Vesi on hyvä varastoimaan lämpöä kun luovuttaa sitä huonosti :)
lisäksi kun valat lattian lattialämmitysputkineen ja kaivat tuon vesisäiliön poteroon kasvarin alle, niin pitäisi toimia painovoimaisesti. Tietty paisunta-astian se toki myös tarvii.
Tää nyt on tää ikuinen juupas eipäs kinastelu tehokkaimman (=useimmiten kalleimman) ja edullisimman vaihtoehdon välillä. Neliön palikka vaan ei mene pyöreään reikään millään vaikka kuinka inttäisi... sanoisin että vesipytty on parempi vaihtoehto kuin ei vesipyttyä.
Laitoin yhdelle Ebay myyjälle hintaehdotuksen tuossa kuvassa olevasta retkikeittimestä. Katsotaan pääsemmekö kauppoihin.
Suunnitelma olisi ensin testata tuota keitintä polttoöljyllä ja jos se toimii niin sitten jatketaan. Yhden myyjän sivuilla tuon tehoksi luvataan 2100W. Teho tietenkin riippuu käytettävästä polttoainesta, mutta jos teho on edes noin 2kW niin uskoisin sen riittävän alkuun. Toki kaikki suunnitelmat tehdään siten että toisen polttimen voi lisätä systeemiin ilman suurempia muutoksia.
Tuon noin 2kW tehon tuottamiseen menee noiden myyjien tunnissa noin 0,13l polttoainetta ja tuon säiliö koko on vain 0,45l. Tuolla ei siis kauaa kasvaria lämmitetä ja ensimmäisenä eteen tuleekin isomman polttoainesäiliön rakentaminen. Eli poltin tuosta säiliön päältä irti ja lisää putkea polttimen ja isomman säiliön väliin. Tässä on pieni ongelma tuo polttimen toimintaperiaate, jossa siis polttoaine höyrystetään ennen polttamista. Tästä aiheutuu tietenkin painetta ja tämä paine vaikuttaa siis myös polttoainesäiliössä. Jotta virtaussuunta on oikea pitää säiliön paine olla vielä suurempi ja senhän takia tuossa säiliössä onkin tuo pumppu. Suurempaan polttoaine säilöön paine pitää saada aikaan esim. polkupyörän tai auton renkaan pumpulla, jotta hommassa on järkeä. Yksi vaihtoehto olisi toteuttaa paineistus tähän tapaan:
(http://zenstoves.net/Petrol/Borde.jpg)
Tuossa liekki lämmittää myös säiliössä olevaa polttoainetta ja varmistaa näin virtauksen. Äkkiseltään tuo tuntuu kuitenkin vähän vaaralliselta ratkaisulta jos polttoaine pääseekin lämpenemään liikaa. Eli ehkä on turvallisinta paineistaa polttoainesäiliö vaikkapa auton renkaan täyttämiseen tarkoitetulla pumpulla.
Sitten olisikin vuorossa kaminan suunnittelu, mutta jätetään se myöhempään.
Kuvittelisin että esim 20l jerry tankkina vaikkapa metriä ylempänä aiheuttaisi jo jonkin verran painetta graviaatiolla. Tietty nesteen määrä vaikuttaa mutta luulis toimivan ainakin jonkin aikaa. Kuinka kauan, se on mysteeri. Jonkun reguventtiilin hankkiminen ja muu hifistely saattaa äkkiä tulla kalliimmaksi kuin kaupallinen versio... Tuon kamiinanhan askartelee vaikka 200l öljytynnyristä.
LainausLainaus käyttäjältä: Jump - syyskuu 28, 2014, 21:36:01 ip
Suurempaan polttoaine säilöön paine pitää saada aikaan esim. polkupyörän tai auton renkaan pumpulla, jotta hommassa on järkeä.
Tuo ei toimi ilman "rakkoa" eli kumipussukkaa joka pitää ilman/nesteen erillään. Muuten säiliössäsi oleva paine karkaa heti kun "korkki aukeaa"
Omakotitalojen kalvosäiliö toimisi varmasti oikein hyvin antaen esimerkiksi 30l tavaraa tasaisella paineella, jonka voit itse säiliötä pumpatessa määrittää. Imettelen tosin että miten paineistetusta säiliöstä ei sitten se polttoaine lorise polttimen läpi yhtäkyytiä pihalle, paloi tai ei? ::)
Lainaus käyttäjältä: Miquel - syyskuu 29, 2014, 14:53:41 ip
Tuo ei toimi ilman "rakkoa" eli kumipussukkaa joka pitää ilman/nesteen erillään. Muuten säiliössäsi oleva paine karkaa heti kun "korkki aukeaa"
Omakotitalojen kalvosäiliö toimisi varmasti oikein hyvin antaen esimerkiksi 30l tavaraa tasaisella paineella, jonka voit itse säiliötä pumpatessa määrittää. Imettelen tosin että miten paineistetusta säiliöstä ei sitten se polttoaine lorise polttimen läpi yhtäkyytiä pihalle, paloi tai ei? ::)
Juu polttoainesäiliön paine karkaa aina kun korkki avataan. Polttoaine ei tule koskaan polttimelle jos säiliössä ei ole painetta tai jos säiliö ei ole poltinta ylempänä (lappo). Polttoaineen pääsyä polttimelle säädetään venttiilillä, eli se lorisee polttimen läpi jos liekki sammuu ja venttiilillä ei suljeta.
No niin retkikeitin tuli viimein ja taas täytyy todeta että pitkäksi venähtäneen toimituksen lisäksi myös keittimen laatu on surkea. Tai keitin on sinällään ihan toimiva, mutta polttoainesäiliössä oli noin teelusikallinen metallilastuja / pölyä. Säiliön huuhtominen vedelle kuitenkin auttoi ja keitin on toiminut parissa testissä ihan hyvin.
(http://kuvapilvi.fi/k/yI47.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Kuvassa keitin on koeajossa työpaikalla hiontakopissa, jossa ilmanvaihto oli riittävä kokeiden tekemiseen.
Muutamia huomiota joita tein testien aikana:
- Keitin palaa sievästi myös polttoöljyllä, mutta sytyttämiseen käytin Sinolia
- Palaminen stabiloituu sen jälkeen kun polttoaineen lämpö nousee esilämmitysputkessa, eli liekkiä pitää säätä muutaman minuutin päästä sytytyksen jälkeen
Seuraavaksi on tarkoitus hankkia lisää polttoaineen siirtoon sopivaa kupariputkia, jonka ulkohalkaisija on noin 3mm. Tällä siis jatketaan tuota venttiilin ja säilön välillä olevaa putkea. Ulkohalkaisijaltaan noin 3mm putkea tuntuu olevan vaan todella heikosti tarjolla, mutta eräs tuttu toimittaja lupasi hankkia pukea sen tarvitsemani metrin pätkän. Katsotaan maanantaina onnistuuko hän vai pitääkö taas kääntyä Ebayn puoleen.
Sitten pitää vielä vähän mittailla poltinta ja piirtää kamiina loppuun ja ruveta tekemään se. Katsotaan kuinka pitkälle päästään ensi viikolla.
Jos alumiittinen kestää:
http://www.hobbypeople.com/shop/index.php?main_page=product_info&products_id=26204 (http://www.hobbypeople.com/shop/index.php?main_page=product_info&products_id=26204)
Kuparisia
http://www.hobbypeople.com/shop/index.php?main_page=product_info&cPath=34_74_83_312_313&products_id=29209 (http://www.hobbypeople.com/shop/index.php?main_page=product_info&cPath=34_74_83_312_313&products_id=29209) hiton lyhyitä pätkiä vaan ja sikakalliita.
1/8" = ~3,3mm, jossain kylmalaite/hydrauliliikkeessä esim Hyprox, Dunlop-Hiflex, JForce/PMC Polarteknik...
Jos ei vaan löydy olisko mahdollista kovajuottaa sovitinpätkät isompaan helpommin saatavilla olevaan halvempaan putkeen?
kuparisen jarruputken luulisi olevan melko edukasta.
Joo pitänee vielä miettiä mistä kohtaa tuota putkea jatkaa. Polttoaineen virtauksen säätöventtiili pitää kuitenkin saada hieman kauemmas polttimesta, koska itse poltin tulee kaiminan alle.
Lainaus käyttäjältä: Miquel - marraskuu 22, 2014, 17:09:20 ip
kuparisen jarruputken luulisi olevan melko edukasta.
Edukasta... ja 6,3 millistä. Jotain sitikan hydrauliputkia on tehty noin ohuesta mut en oo metrikamana nähnyt.
Niiden koko luokkien putkia saa suorana dieselhuolto liikkeistä.....Taipuu ihan vääntämälläkin nyrkeillä.
Purin keittimen tai siis yritin purkaa, koska venttiiliä tai pumppua en onnistunut irrottamaan säilöstä. Sain kuitenkin polttimen irti säiliöstä.
(http://kuvapilvi.fi/k/yIFs.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Tuosta näkyy vielä paremmin tuo polttoputki. Putki menee polttimen päältä ja ideana on että palava liekki lämmittää polttoainetta jotta se syttyy paremmin. Ainakin polttoöljyä käytettäessä tämä esilämmitys on tarpeellista ja sen huomaa sytyttäessä.
(http://kuvapilvi.fi/k/yIF9.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Sitten se varsinainen ongelma, eli polttoaineen syöttöputki. Tuon ohuen kupariputken päässä on kartioliitin ja vastakappale on virtauksen säätöventtiili. Tämä venttiili ei suostunut lähtemään irti säilöstä ilman rajumpaa käsittelyä. Tarkoittanee käytännössä sitä että uusi neulaventtiili on hankintalistalla. Lisäksi tuota polttoaineputkea pitää jatkaa, jotta poltin saadaan kunnolla kamiinan alle. Tuohon etsin siis sitä ohutta kupariputkea. Toki tuota paksumpaakin voisi jatkaa, mutta jostain lueskelin että tuo putki on suunniteltu "nuohottavaksi" eli putken voi rassata avaamalla tuo päässä oleva liitin. Pitää tutkia saisiko tuota paksumpaa putkea oikaistua ja näin polttimen saisi kamiinan alle paremmin. Polttoaineen syöttöputket on siis tarkoitus saada tuota paksua putkea lukuun ottamatta pois kamiinan alta.
Ohutta kupariputkea voit tuurilla löytää autotarvikeliikkeestä. Tai jos löytyy vain jotain teräs(seos) jarruputkea, niin eiköhän sekin mene tuohon messingillä tai hopealla juottaa kiinni.
Mulla on pihalla tällainen (http://www.puutarharakenne.fi/image/cache/data/kasvuhoone/6%20ja%208m-700x700.JPG) muovikasvari. Haluaisin siirtää taimet sinne jo huhtikuussa ja yöpakkasten takia pitäisi keksiä jotain lämmitintä. Olin ajatellut hankkia sähköllä toimivan rakennuslämmittimen mutta tulikin tässä mieleen, että pitääkö tuollainen yksikerroksinen muovi yhtään lämpöä vai hönkiikö tuo lämmitin vain lämpöä harakoille? Kokeilemallahan se selviäisi mutta en viitsisi turhaan hankkia koko lämmitintä jos kasvari ei pidä lämpöä.
Lainaus käyttäjältä: thompson - maaliskuu 23, 2017, 16:56:03 ip
Mulla on pihalla tällainen (http://www.puutarharakenne.fi/image/cache/data/kasvuhoone/6%20ja%208m-700x700.JPG) muovikasvari. Haluaisin siirtää taimet sinne jo huhtikuussa ja yöpakkasten takia pitäisi keksiä jotain lämmitintä. Olin ajatellut hankkia sähköllä toimivan rakennuslämmittimen mutta tulikin tässä mieleen, että pitääkö tuollainen yksikerroksinen muovi yhtään lämpöä vai hönkiikö tuo lämmitin vain lämpöä harakoille? Kokeilemallahan se selviäisi mutta en viitsisi turhaan hankkia koko lämmitintä jos kasvari ei pidä lämpöä.
Ei se lämpöä juurikaan pitele. Laita mieluummin sisälle maasta koholleen pöytä taimille, jonka ympärille asennat muovin. Pöydän alle sähköpatteri. Pienempi lämmitetty tila riittää varmaan kuukaudeksi taimille ja pientä tilaa lämmittää paljon fiksummin.
Mulla oli tällainen viime keväänä. Harmi kun kuvat ovat kadoneet päiväkirjastani, mutta voin myöhemmin kaivaa niitä esille. Taimihuone isomman huoneen sisällä oli aivan kevyesti rakennettu, parin riman varassa muovi roikkui ja päätymuovit pyykkipojin kiinni.
Lainaus käyttäjältä: thompson - maaliskuu 23, 2017, 16:56:03 ip
Mulla on pihalla tällainen (http://www.puutarharakenne.fi/image/cache/data/kasvuhoone/6%20ja%208m-700x700.JPG) muovikasvari. Haluaisin siirtää taimet sinne jo huhtikuussa ja yöpakkasten takia pitäisi keksiä jotain lämmitintä...
Kyselinkin samasta aiheesta syksyllä tuolla eräässä päiväkirjassa.
Lainaus käyttäjältä: Chiliharri - marraskuu 15, 2016, 21:38:55 ip
...Minä jatkoin tänä vuonna kautta alle 4m^2:n kennolevy/PET-muovisessa kasvarissa termostaattiohjatulla sähköpuhaltimella, mutta jälkeenpäin mietin mahtaako siitä olla loppujen lopuksi apua. Sähköä alkoi kulua aika reippaasti, joten pitihän kasvit ottaa sisälle. Tomaatit sain punastumaan oikeastaan vasta sisätiloissa, ja chilitkin ovat kasvaneet ja kypsyneet tänne sisätiloihin talvetukseen siirron jälkeen selvästi paremmin.
Nyt keväällä tuo voisikin olla järkevämpää, jos haluaa jatkaa kautta. Kun ei ole tuota kypsyteltävää, niin ajattelin tehdä samoin kunhan katson kelien olevan kohtuulliset. Nimittäin kyllä tuo sähköä syö varsinkin tuollaisessa kasvareissa sen verran, että lämmityslaitteen hinta ei ole mielestäni ratkaiseva. Mulla tosiaan meni viime syksynä yli 400kWh muutamassa viikossa, vaikka pidin ylläpitolämpöjä 8-10°C:n tienoilla.
Lainaus käyttäjältä: Vuorikaskas - maaliskuu 23, 2017, 17:26:10 ip
Lainaus käyttäjältä: thompson - maaliskuu 23, 2017, 16:56:03 ip
Mulla on pihalla tällainen (http://www.puutarharakenne.fi/image/cache/data/kasvuhoone/6%20ja%208m-700x700.JPG) muovikasvari. Haluaisin siirtää taimet sinne jo huhtikuussa ja yöpakkasten takia pitäisi keksiä jotain lämmitintä. Olin ajatellut hankkia sähköllä toimivan rakennuslämmittimen mutta tulikin tässä mieleen, että pitääkö tuollainen yksikerroksinen muovi yhtään lämpöä vai hönkiikö tuo lämmitin vain lämpöä harakoille? Kokeilemallahan se selviäisi mutta en viitsisi turhaan hankkia koko lämmitintä jos kasvari ei pidä lämpöä.
Ei se lämpöä juurikaan pitele. Laita mieluummin sisälle maasta koholleen pöytä taimille, jonka ympärille asennat muovin. Pöydän alle sähköpatteri. Pienempi lämmitetty tila riittää varmaan kuukaudeksi taimille ja pientä tilaa lämmittää paljon fiksummin.
Mulla oli tällainen viime keväänä. Harmi kun kuvat ovat kadoneet päiväkirjastani, mutta voin myöhemmin kaivaa niitä esille. Taimihuone isomman huoneen sisällä oli aivan kevyesti rakennettu, parin riman varassa muovi roikkui ja päätymuovit pyykkipojin kiinni.
Katselin ettei mulla ollut kuin viikon tai 10 päivää lämmitystä. Ja aivan sen verran vain etteivät jäädy kylminä öinä. Viileitä päiviä ei mahtunut montaa siihen jaksoon. Tuolla on aika hyvin raportoitu tätä ja säätä: http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=17060.msg328517#msg328517
Sisältä sammui 400W natikka ja termarilla ohjattu 650W patteri alkoi sitten vastaavasti kuluttamaan ulkona.
Kuvat vain hävinneet jutusta. Tässä jokunen niistä. https://drive.google.com/drive/folders/0BwBmyrWh7DcYWG1vSWRwRm1fOEk?usp=sharing
Nyt on vähän sellaista merkkiä ilmassa että kevät saattaisi olla varhaisempi. Ainakin näillä seutuvilla: http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/raasepori/karjaa?forecast=long
Onko lämpömatoista (idätysmatot tmv) kokemusta? Ajatus laittaa ruukun alle ja säätää väliin hieman ilmatilaa ettei lämmitä liikaa. Voi olla hyvin energiatehokas ratkaisu kun lämpö ei ala heti vuotaa harakoille ja voi keskittää lämmityksen arimpiin/reunimmaisiin kasveihin. Lisäksi se taitaa olla juuriston lämpö mikä ne chilit tappaa...