Lainaus käyttäjältä: ChiliPark - helmikuu 23, 2013, 16:23:45 ipHyötykasviyhdistys tukee tätä mullan kuumentamista taimikasvatusohjeissaan.

Hyötykasviyhdistys rajaa kuumentamisen omiin sekoituksiin eli luonnosta otettuun multaan tai kompostiin. Niitä neuvottiin pitämään 80-asteisessa uunissa. Se on aivan eri asia kuin paistaminen. Komposti kuumenee itsestään 50-70-asteiseksi ja sen mullan hyödylliset pieneliöt kestävät.
Turpeen kuumentaminen uunissa aiheuttaa tulipalovaaran.

Kun klapit loppuu liiteristä,jatkan Kekkilän kasvuturpeella  ;D.

http://www2.lappeenranta.fi/lehtitietokanta/artikkeli.php?id=16617 (http://www2.lappeenranta.fi/lehtitietokanta/artikkeli.php?id=16617)

Tällä hetkellä olen tekemässä kahta kattilalaitosta tänne pohjois-Eurooppaan, jossa käytetään polttoaineena turvetta. Kaikki turpeeseen liittyvät laitteet, eli polttoainekuljettimet, purkaimet, siilot yms. on varustettu räjähdysluukuin ja luokiteltu EX-tilaksi. Kuiva turve on todella vaarallinen räjähtävä aine.

Uuninpellillinen tuota hapanta pölyä voi olla mittaluokassaan kuitenkin aika pieni uhka.

Kunnes se pölähtää ilmaan ja saa kipinän.. Kesäisin turvesoilla pintaa käännetään auroilla, joilla on muovilavat juurikin tuosta syystä. Yksikin kipinä hyvissä olosuhteissa sytyttää koko nevan.

 ??? Turve luvanvaraiseksi!

Itse asiassa se onkin luvanvaraista, ainakin nostopuolella. Tosin turvetta ei tulisi luonnonsuojelullisista syistä nostaa enää ollenkaan. Agitoi Vapo kotiinsa ja kassaansa päin mitä hyvänsä.

Lainaus käyttäjältä: JaloPena - helmikuu 24, 2013, 17:15:46 ip
Itse asiassa se onkin luvanvaraista, ainakin nostopuolella. Tosin turvetta ei tulisi luonnonsuojelullisista syistä nostaa enää ollenkaan. Agitoi Vapo kotiinsa ja kassaansa päin mitä hyvänsä.

Samaa mieltä.

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - helmikuu 24, 2013, 20:15:06 ip

Lainaus käyttäjältä: JaloPena - helmikuu 24, 2013, 17:15:46 ip
Itse asiassa se onkin luvanvaraista, ainakin nostopuolella. Tosin turvetta ei tulisi luonnonsuojelullisista syistä nostaa enää ollenkaan. Agitoi Vapo kotiinsa ja kassaansa päin mitä hyvänsä.

Samaa mieltä.

Vaikka sitä käsittääkseni kasvaa lisää joka vuosi enemmän kuin otetaan käyttöön? Miksi?

[Modet hoi, pitäiskö tää jakaa jo omaksi aiheekseen? ???]

Lainaus käyttäjältä: ottulo - helmikuu 24, 2013, 21:20:19 ip
Vaikka sitä käsittääkseni kasvaa lisää joka vuosi enemmän kuin otetaan käyttöön? Miksi?

[Modet hoi, pitäiskö tää jakaa jo omaksi aiheekseen? ???]

1. Samaa mieltä, oma aihe olisi poikaa, koska soiden tuhoaminen ei naurata ollenkaan.

2. kenties kannattaisi tutustua suoekologiaan vähän tarkemmin... Ehkä metsää kasvaa enemmän (riippuu tosin arviointitavasta) kuin korjataan, mutta turvetta ei kasva missään tapauksessa enempää. Lisäksi, kerran tuhotun suon eliöyhteisöä ja sen diversiteettiä (monimuotoisuutta) ei saa ikinä palaamaan samanlaisena takaisin.

Lukemiseksi suoasioista kiinnostuneille ja oikean tiedon lähteeksi suositan SYKE-julkaisuja:
The Finnish environment 23/2006: Finland, land of mires (publ
The Finnish environment 28/2006: Mires of Finland - Daughters of the Baltic sea

Ugh. Tämä tästä aiheesta minun osaltani.

Olikos tää tälleen hyvä, vai?

Lainaus käyttäjältä: JaloPena - helmikuu 24, 2013, 21:49:17 ip
2. kenties kannattaisi tutustua suoekologiaan vähän tarkemmin... Ehkä metsää kasvaa enemmän (riippuu tosin arviointitavasta) kuin korjataan, mutta turvetta ei kasva missään tapauksessa enempää. Lisäksi, kerran tuhotun suon eliöyhteisöä ja sen diversiteettiä (monimuotoisuutta) ei saa ikinä palaamaan samanlaisena takaisin.

Kenties kannattaisi. Tarkoitus olikin lähinnä kysyä siksi, että saisi oman käsityksen tarkennettua tai perusteltua. Kiitos vinkeistä, voipi olla että tulee luettua noista, viimeistään siinä vaiheessa, kun joku muu rupeaa noista väittämään jotain. :)

Lainaus käyttäjältä: jaolsten - helmikuu 24, 2013, 22:14:58 ip
Olikos tää tälleen hyvä, vai?

Miksipä ei, ellei joku tästä halua ruveta vääntämään enempää.

No itseasiassa tää aihe on ihan vääntämisen arvoinen. Btw mulla on yksi läheinen Biolanin tehtailla töissä ja kertoi, että turpeen hinta on nyt pilvissä ja saatavuus erittäin huonoa. Terrassakin olivat nostaneet säkin hintaa eurolla viime vuodesta.

Tämä on hyvä näin :)

Itse hyväksyn turpeen käytön kasvatusalustana, mutta massiiviseen energiakäyttöön en.

Itse olen tämän talven tarjennut näköyhteyden päässä tupruttelevan turvetta polttavan kaukolämpölaitoksen avulla, joten sinänsä olen hiukan jäävi puhumaan. Puhumattakaan siitä, että olen monet rahat tienannut soilla. Kannatan kyllä sitä, että turpeelle keksitään energiakäyttöön joku korvaava, nimenomaan hyvä, vaihtoehto. Kivihiili ei oikein innosta vaihtoehtona.

Eikös turpeen polttajia kiusata ja ajeta enempi vihreisiin polttoaineisiin sillä että turpeenpoltosta maksatetaan päästöveroa, esimerkiksi puuhakkeen/kantojen/risujen ollessa päästöverottomia?

Lainaus käyttäjältä: Miquel - helmikuu 25, 2013, 01:59:00 ap
Eikös turpeen polttajia kiusata ja ajeta enempi vihreisiin polttoaineisiin..

Muistaakseni viime hallituskaudella nimenomaan hallitus lobbasi turvetta enemmän ympäristöystävälliseen energiakäyttöön.

Edit. poistettu yksittäinen puolue.

Lainaus käyttäjältä: jaolsten - helmikuu 24, 2013, 22:21:42 ip
No itseasiassa tää aihe on ihan vääntämisen arvoinen. Btw mulla on yksi läheinen Biolanin tehtailla töissä ja kertoi, että turpeen hinta on nyt pilvissä ja saatavuus erittäin huonoa. Terrassakin olivat nostaneet säkin hintaa eurolla viime vuodesta.

OMG, kunhan ei turhan kalliiksi ainakan että voidaan yhä kasvattaa turpeessa. Mullakin kun keväällä menee kasvariin varmaan säkki jos toinenkin :/

Hianoo! Kerrankin mun sijoitukset tuottaa tulosta! Multa jäi viime kesältä neljä säkkiä turvetta yli ja niiden arvo on noussu liki 25%!

Jos joku haluaa perehtyä tarkemmin:
http://energia.fi/energia-ja-ymparisto/energialahteet/turve (http://energia.fi/energia-ja-ymparisto/energialahteet/turve)

Suo siellä, vetelä täällä  :D (kerrankin osuu aiheeseen)

Turpeen korvaaminen energiakäytössä ei liene ihan ongelmatonta. Nythän kerätään kannot ja risut energiapuuksi metsähakkuilta. Varmasti siinäkin metsien maa pikkuhiljaa köyhtyy sensijaan että annettaisiin maatua kuten on ennen tehty ... Energian säästämäinen on sitten hyvä konsti: Nyt vaaditaan jo kerrostaloihin eristepaksuutta 240mm [60-luvun taloissa oli 70mm; 90-luvulla riitti 160mm) mikä on vaatinut elementtivalmistajat uusimaan laitteensa; kuljetuskalustoa pitää laittaa uusiksi. Mineraalivillan tai lasivillan tuotantohan sitten kuluttaa aika mukavasti energiaa ... Styroksilla on omat ongelmansa; uretaanillakin omansa; ja hinta?!?
Semmoisesta asiasta, että voisi yrittää vähentää liikenteen kulutuksen lisäksi itse liikennettä, ei kukaan uskalla puhuakaan....

Noihin ongelmiin verraten voin hyvällä omallatunnolla ostaa pari säkkiä turvetta taas kesällä. Ja lämmittää niitä 80 asteen saunassa makkaran ja muijan välissä ...

Ja jännästi tuolla pienellä energiansäästöllä ei ole globaalissa mittakaavassa mitään merkitystä. Suomi on omine saasteineen hyvinkin pieni kärpäsenpaska valtameressä.

Lainaus käyttäjältä: Jarok - helmikuu 25, 2013, 19:40:08 ip
Ja jännästi tuolla pienellä energiansäästöllä ei ole globaalissa mittakaavassa mitään merkitystä. Suomi on omine saasteineen hyvinkin pieni kärpäsenpaska valtameressä.

Nomutta tuohonhan sanottiin viisaasti jo Pekka Töpöhännässäkin aikanaan; "Pikku puroista syntyy JOKI" :P
Edit. Oli muuten hassu tilanne siinäkin. Äijällä oli navetassa helvetisti lehmiä mutta maitoo se pihtas nyrkillätapettavilta kissanpennuilta.  ;D

Vaikka joka ikinen suomalainen olisi ekohippi, ei se koko maailman päästöissä juuri näkyisi. Toki on viisasta säästää energiaa, ihan paikallisvaikutusten vuoksi. Onhan se mukavaa, jos ei turhan takia tarvitse niitä ydinvoimaloita rakennella ja turvetta poltella.