Mikähä vaivaa meikäläisen chinensejä. Kasvimaalla suht lähellä toisiaan on annuumeja, baccatumeja, chinensejä ja yksi frutescens. Eli kaikki ovat siis samanlaisessa maaperässä ja saavat yhtä paljon lanoitteita ja vettä. Eilen huomasin että kaikkien chinensien lehdet ova käpristyneet reunoiltaan ylöspäin ja lehdet ovat jotenkin epätasaisen näköisiä. Johtuukohan se liiasta lannoituksesta vain onko kyseessä jokin puutostila?
Lehdet on kyllä ihan vihreitä ja elävän näköisiä. Hyönteisiä ei näy, mutta isoimmissa lehdissä on revenneitä reikiä, jotka ovat selvästi raekuuron aiheuttamia.

Huomasin myös että baccatumien latvat ovat kaartuneet hivenen alaspäin. Onko se niille tyypillistä vai vaivaakonhan niitäkin joku? Futescense ja annuummit näyttävät ihan normaaleilta.

Minulla on purkissa yksi Red Savina ja sen lehdissä ei ole tuota käpristymistä ole. Se on siis erilaisessa mullassa ja on saanut lannoitetta vähän eri tahtiin kuin kasvimaalla olevat.

Lehtien "kupruilu" on chinenseille hyvin tavallista, vaikka vaihteleekin aika paljon lajikkeesta toiseen. Aivan normaalia niiden meininkiä, siis... :)

Baccatumien kasvutapa on samaten aivan erilainen kuin noiden muiden kasvattamiesi lajien. Useimmat kasvavat korkeiksi ja honteloiksi, eivätkä useat pysy lopulta edes pystyssä ilman tukikeppejä. Eli ihan normaalilta tuokin kuulostaa...

Mitä Savinaan tulee, chinenseissä on lehdiltään tasapintaisiakin veijareita. Esim. tällä hetkellä kasvattamistani kuudesta eri chinensestä kolme on lehdiltään röpelöpintaisia, kolme taas joko melko tai aivan sileäpintaisia. Olosuhteilla on jonkin verran asiaan vaikutusta, mutta pohjimmiltaan ominaisuus on noiden kasvien geeneissä.

Tässä on nyt kuva siitä pahiten käpristelevästä chinensestä. Tämä Rocotillo ja Trinidad Perfume ovat ihan rutussa. Ei tämä kyllä ihan normaalilta minun mielestäni näytä.
(http://i2.photobucket.com/albums/y9/svalli/Chili/rocotillo.jpg)

Ei näytä normaalilta, vaan rajulta ylilannoitukselta.

Itselläni annuumit ja baccat on reilummin lannoitettu kuin chinenset tai frutet, yksilöeroja niidenkin välillä lajikkeissa on mutta keskimäärin juurikin noin.

Tässä tapauksessa niiden arkuus rajulle lannoitukselle tuli ilmeisesti hyvinkin konkreettisesti esille.

Ns. lievä ylilannoitus aiheuttaa rehevän puskan mutta satoa vain suht vähän verrattuna lehtimassaan, pahimmassa tapauksessa kukkiminen ei edes ala kunnolla.

Hyvin rajuissa tapauksissa kasvit reagoivat juurikin noin.. vastaavaa olen nähnyt vain chinenseillä ja fruteilla ja niilläkin joskus aikanaan kun lannoitus meni "enempi parempi" -periaatteella.

Kannattaa muistaa myös muiden lajien (annuum, bacca jne) että runsas typpi satoamisvaiheessa saa chilit maistumaan huomattavasti huonommalta verrattuna siihen että loppuvaiheessa (kukkimis-sadonteon alkuvaihe) vähennetään typen määrää roimasti ja suhteessa lisätään hiukan kaliumin ja fosforin määrää.

Hydroilussa tuo typen vaikutus chilien makuun on tullut hyvinkin selväksi, varsin opettavaista puuhaa siis!

Pelkkä vesi kypsytyksen viimeisinä päivinä (10-14pv tms) saa sadon maistumaan huomattavasti paremmalta, niin ihmeelliseltä kuin se kuulostaakin.
Mikäli vielä makeampaa tulosta haluaa saada aikaan niin kannattaa harkita kypsyttämiseen tarkoitettuja ravinteita.

Joo,näyttää ihan samalta kuin tuo minun Habaneroni. Vähensin eilen lannoitteet puoleen,ja aamulla kasvi näytti silminnähden pirteämmältä.

Olisiko sitten jokin syyslannos hyvää siinä vaiheessa kun kasvit tuottavat satoa (siis ruukkuviljelyssä)? Tavallisissa kaupoissahan myydään vaan jotain perus-Substralia yms., joissa on aivan järjettömän paljon typpeä verrattuna muihin ravinteisiin. Esim. Kekkilän Syysravinne (http://www.kekkila.fi/TRek.nsf/Tuotteet/62048?OpenDocument) voisi kastelulannoitteena olla ihan kätevä. Sitä saa tietenkin antaa sitten vain kerran kuukaudessa... Mielipiteitä?

No itse testailin aikanaan eikä nyt mitään kauhean erikoista tulosta saanut aikaan, tosin ei muistaakseni mitään katastrofaalistakaan päässyt käymään.

Parhaat mullassa testaamani ravinteet on ehdottomasti biobizzin sarjalaiset jolla ylilannoitusta ei ole tapahtunut vielä kertaakaan (edes ohjeen mukaan annosteltuna, tosin vain kerran kahdessa-kolmessa viikossa tms) ja sadot ovat olleet aivan toiselta planeetalta verrattuna samoihin lajikkeisiin aikaisempina vuosina.

http://juuri.org/fatalii/?u=g&c=search&word=biobizz

Lainaus käyttäjältä: "Fatalii"Parhaat mullassa testaamani ravinteet on ehdottomasti biobizzin sarjalaiset jolla ylilannoitusta ei ole tapahtunut vielä kertaakaan (edes ohjeen mukaan annosteltuna, tosin vain kerran kahdessa-kolmessa viikossa tms) ja sadot ovat olleet aivan toiselta planeetalta verrattuna samoihin lajikkeisiin aikaisempina vuosina.

Noissa siis on käytetty kasvualustana peruslannoitettua turvetta?

Juurikin näin.

Biobizzin teho kun perustuu mullan eliötoiminnan rikastuttamiseen mikä on kasvin kannalta selvästikin erittäin hyvä asia. :)

Lainaus käyttäjältä: "Fatalii"Juurikin näin.

Biobizzin teho kun perustuu mullan eliötoiminnan rikastuttamiseen mikä on kasvin kannalta selvästikin erittäin hyvä asia. :)

Noita biobizzin ravinteita tuntuu olevan miljoonaa sorttia. Mitä niistä olet käyttänyt?

En ole chilipenkkiä mitenkään hirvittävästi lannoitellut kasvukauden aikana typpirikkailla lannoitteilla. Maanmuokkauksen yhteydessä lisäsin kompostia, 10-10-10 yleislainnoitetta ja magnesium suolaa. Maa on siis selvästi liian typpirikasta chinenseille. Pitää siis jättää kastelulannoitteet kokonaan pois loppukesäksi.

Voisin kai myös jo nyt kaivaa chinenset ylös ja laittaa kukkapurkkeihin laihempaan multaan. Ne olis tarkoitus säilyttää talven yli, joten se on kumminkin tehtävä.

Joo tuo voi olla helpostikin liikaa, ja hyvinkin tapauskohtaisia asioita ovat nuo.

Vaikuttaako muuten se, että jättää typpilannoituksen pois sadontuoton aikaan, marjojen tulisuuteen? Typpihän on eräs kapsaisiinin alkuaineista. Wikipediassa (http://en.wikipedia.org/wiki/Capsaicin) on mielenkiintoinen artikkeli kapsaisiinista ja muista kapsaisinoideista (kemiaa opiskelevan näkökulmasta).

Multakasvatuksessahan typpeä käytetään ihan loppuun asti, sitä kun aina riittää.
Mutta ravinteiden suhteilla voi vaikuttaa huomattavasti sadon laatuun, ja tulisuuttakaan ei  todellakaan puutu vaikka typpilannoitus olisi ollut hyvinkin niukkaa alusta asti.

Esimerkkinä mainittakoon Fatalii-palko jonka NMSU mittautti kohtuullisen tuliseksi.
http://juuri.org/fatalii/?u=g&c=search&word=fatalii&id=871

Taitaa edelleenkin olla tulisin NMSU:ssa tällä vuosituhannella mitattu chili.
Kuivuudesta ja kuumuudesta se kyllä kärsi melko lailla, tosin nyt meinaan käyttää lisääkin keinoja tulisuuden lisäämiseen... :)

Myös vesiviljelyssä typpeä käytetään käytännössä joka vaiheessa, mutta niin että se vähenee huomattavasti suhteessa kaliumiin ja fosforiin.
Nykyisin olen vähentänyt typpeä vesiviljelyssä kukitusvaiheessa entisestään ja vastaavasti lisännyt fosforin ja kaliumin määrää, hyvin tuloksin.
Aivan kypsymisen viimeisinä päivinä, vaikkapa pari viimeistä viikkoa tosin vesiviljelyssä suositellaan pelkän veden käyttöä taikka mieluiten makua parantavia liuoksia, kuten ripeniä.
Tulisuutta ei noista ole puuttunut kyllä, sen huomasi tässä menneenä vk-loppuna jälleen...
Tässä vaiheessa kasvi kerää lehdistä ravinteet mitä se tarvitsee tehokkaaseen kypsytykseen (voi ilmaantua loppuvaiheessa kellastumisena), tällöin on ainakin varmaa ettei typpeä ole liiaksi.
Erityisen hyvä kasvit on jättää loppuvaiheessa "liian" niukalle typelle silloin kun niitä kasvatetaan vain yksi kausi, sillä lehvästön kunnon heikkeneminen ei haittaa.

Mielenkiintoista... Mietinkin sitä, että alkaako kasvi hajoittamaan lehtivihreää jos maaperän typpi loppuu ja vastauksestasi päätelleen se siis tekee niin. Eli siltä pitäisi satovaiheessa kieltää sekä vesi että typpi  :D (vettä kun tarvitaan lehtivihreän hajoittamiseen) jos haluaa kapsaisiinittoman marjan. Tämä kyllä tietenkin pysäyttäisi myös marjan suurenemisen, eikä siihen tulisi makeuttakaan, sillä kasvin sokerintuotanto loppusi.

Huomasin muuten juuri, että kirvojen tappaman (en jaksanut tehdä niille mitään ennen kuin oli liian myöhäistä, varressa on kyllä vielä eloa, mutta ei yhtään lehteä jäljellä) Hercules F1:n marjat olivat lähes kapsaisiinittomia. Aiemmin terveessä kasvissa kehittyneet olivat hirvittävän voimakkaita jalapeñoiksi. Ei niissä kyllä pahemmin makuakaan ollut. Kapsaisiinia ei siis ilmeisesti kehity puolikuolleessa kasvissa kehittyviin marjoihin?

Ei, vaan kyllä kasvi saa typenhajottamista lehdissä tehdä. :)
Se on vaan hiukan kohtuullisempaa typenkäyttöä kun järjetön määrä typpeä sadon kypsyttämisvaiheessa, eli kohtuus kaikessa kuitenkin.
Mutta tutkimisen ja kokeilemisen arvoinen juttu.
Itse koin erittäin positiivisena yllätyksenä sen miten paljon sadon laatuun, lähinnä makuun + makeuteen ja tulisuuteen voi vaikuttaa.

Mitenkäs tuo Hercules sitten yleensä (tulisuudeltaan)?
Noissa kun taitaa tuo tulisuus vaihdella aika rajusti ihan kasvikohtaisestikin vaikka sama lajike onkin kyseessä.

En löytänyt mitään tieteellisen tarkkoja SHU-lukuja, mutta huomattavasti vahvempi se on kuin cayenne. Siis ainakin kaksi kertaa vahvempi. Herculeksessa ei F1-hybridinä pitäisi olla geneettisiä eroja vahvuuksissa kasvien välillä, mutta toki olosuhteet vaikuttavat. Ei ole kylläkään mitään vertailukelpoisia tuloksia, sillä kasvatan sitä ensimmäistä kertaa ja vaan yksi kahdesta siemenestä mitä laitoin itämään iti. Hyvä lajike se kylläkin on. Miellyttävän makuiset marjat ja niitä tulee paljon vaikka hoito olisikin vähän puutteellista.

Olosuhteiden lisäksi kasviyksilöissä (eri siemenistä idätetyissä) saattaa olla käytännössä tulisuudessa eroja vaikka olosuhteet olisivat jokseenkin samat.

Kyllä cayennen tulisuuden pitäisi piestä jalapenot aika mennen tullen, mutta olen kuullut kyllä esim. täysin tulettomista habaneroistakin vaikka aiemmin samasta kasvista olisi tullut tappotavaraa...

Chilinkasvatuksesta ei kyllä kummasteltavaa puutu. :)

Kummallisuuksia todella riittää. Minulla on tullut eräästä cayennepuskasta yksi marja, jossa ei ollut yhtään siementä ja se oli täysin tuleton! Samasta puskasta tuli myös yksi harvinaisen vahva marja, jossa oli vain yksi siemen. Mielenkiintoinen yksilö  :D .

Lainaus käyttäjältä: "svalli"Tässä on nyt kuva siitä pahiten käpristelevästä chinensestä...

Samalta näyttää mun bublerissa oleva Haba, ja nimenomaan ylimpien lehtien osalta, alalehdet on kauniin sileitä. Voi olla että on liian kuumat paikatkin loisteputken lähellä. Pitää vissiin vähentää ravinteita seuraavassa litkujenvaihdossa. Tripak käytössä..

Jos ylälehdet käpristyy ja alalehdet on kunnossa niin kyse saattaa tosiaankin olla tuosta lämmöstä, tuuletusta käyttöön jos ei vielä ole, korjaa ongelman ja valo voi edelleen olla lähellä mikä on hyvä kasveja ajatellen.

Bubleri-haban kasvu pysähtyi kauan sitten, lehdet käpristyivät, tummenivat ja kovettuivat. Saksin melkeen paljaaksi, saa nähä miten käy.

Myös waterfarmin haba alkoi oireilemaan. Epäilen liikaa valoa koska haba oli ollut vähäisellä valolla kunnes pistin lähelle 125W Nurtureliten. Lähimpänä lamppua olleet lehdet käpristyivät ja kovettuivat ja koska tuuletus on kunnossa eikä liian lämmintä pitäis olla niin päädyin tohon valoon. Tässä öisin on ollut semmoset 15 tuntia putkeen päällä kun oon yöt töissä. Pitänee nostaa ylemmäs ja vaihtaa laimeat litkut tilalle. Harmi vaan nyt kun puskassa on yksi haba kypsymässä ja varmaan toista sataa nuppua.