Onkos täällä innokkaita vadelman-viljelijöitä. Itse olen vähän hurahtanut tähän. Olen itse aina pitänyt vadelmaa parhaana marjana (mielipide-kysymys), olen viljellyt harrastus-mielessä muutamia lajikkeita. Viime aikoina olen kokeillut myös kasvattaa arempia lajikkeita kasvihuoneessa ja homma on alkanut kiinnostamaan kovasti. Omia lajikkeita on Jatsi, Muskoka, Maurin makea ja taitaa olla pari alesta ostettua Ottawaa. Kasvihuoneessa olen kasvattanut koemielessä Preussenia, Malling promise-lajiketta. Pitäisi myös hankkia Glen amplea ja Glencoeta. Glen ample on ilmeisesti päälajike ammattimaisessa tunneliviljelyssä. Olisihan noita lajikkeita reilusti, jos vielä laajentaisi Karhunvattu-osiolle. Tässä vähän aloitusta, jatketaan lisää, jos löytyy kohtalotovereita.

Itsellä kasvaa Maurin makea ja se taitaa olla paras ja makein vadelma mitä olen itse maistanut. Ottawa muistaakseni isompi mutta mauttomampi.
Karhunvattuja kehutaan netissä kovasti, mutta oman kokemuksen perusteella eivät ole kovinkaan kummoisia. Karhunvattu Sonja ja Siperiasta tuotu karhunvatusta löytyy kasvatuskokemusta. En jatkossa kasvata enää näitä.
Ennemmin kokeilisin uusia vadelmalajikkeita esim Glen Ample tai Polka
Glen Amplessa pienenä ongelmana ollut kuulemma talvehtiminen. Todella iso marjainen vadelma, :P kuten myös Polka.
Polka on vielä uudempi josta ei ole vielä juurikaan kellään kokemuksia ja taimien saatavuuskin heikkoa.

Hyvä, että löytyy vadelmista kiinnostuneita! Tänään saapui paketti missä oli Autumn blissiä, Tayberry-vadelmaa ja Golden queeniä. Tuo Teivadelma on ilmeisesti vadelman ja karhunvatun risteytys. Kirjoittelen syksymmällä ja ensi kesänä lisää kokemuksia näistä.

Mua kiinnostais parin vadelmapuskan hallittu kasvatus, mutta en muista sitä suomessa jalostettua lajiketta missä on mukana karhunvadelman perimää. Se olis sellanen sopivan kiinnostava lajike.

Tulee mieleen ekaksi Sonja, mutta se taitaa olla karhunvattu-lajike. Mielenkiintoiselta kuullostaa, täytyy kaivella tietoa!

Mulla on mökillä ladon takana karhunvadelmia muutamat puskat, itse en liikoja pitänyt noista -- muut on enempi noita napostelleet. Vielä ei ole vadelmille lopullista paikkaa löytynyt, tuohon rantaan missä villivadelmat kasvaa olen suunnitellut riviä maurin makeaa kun saan alueen raivattua noista villeistä pois.

Muutama keltainen vadelma on kanssa tullut istutettua, viime vuotiset istutukset eivät tainneet selvitä hengissä (1 saattoi selvitä, näkee ensi vuonna). Tänä vuonna noilla on uusi yritys, nyt tuntuisi siltä että saattaisivat selvitä talvenkin ovat sen verran hyvin juurtuneet ja lähteneet ksavuun.

Vielä korostan ja alleviivaan: Nuo karhunvadelmat olivat selvä pettymys makunsa puolesta.  >:(Tavallinen vadelma vie voiton mennen tullen ja vielä paluumatkallakin jne.

Olisi kiva kuulla kasvattajien kommentteja jättivadelmista Glen Ample tai Polka, kiitoooos!  :P
Ovat kuulemma halkaisijaltaan kohtuullisen mukavan kokoisia n.3 cm :)

Joo kiva kasvi,   >:( ja sitten kun löytyy joku joka osaa kertoa miten noista pääsee oikeasti eroon niin please neuvoja kaivataan. :o Naapurini jotka eivät sitten muistaneet riittävästi rajata kasviensa leviämistä, ovat ystävällisesti istuttaneet vadelmansa kolmelle kantille tonttiamme. Ja nyt ne niiden vadelmanjuurirönsyt leviävät meidän puolelle ihan täpöllä. Siis ei millään pahalla mutta aika hervottomia leviämään vuosi vuodelta röyhkeämmin. Ideoita?  ???

Vadelman juuret kulkee pintakerroksessa. 30 cm juurieste riittää luullakseni pitämään ne poissa. Tietty kuka sen sitten laittaa, asia erikseen. Myrkyttämistä voisi koklata, en oikein usko sen onnistuvan. Ja saattaa viedä mukanaan muutkin kasvit.
Uskoakseni naapureillasi olisi velvollisuus estää vadelmien leviäminen.

Jos juuret kulkee emokasville saakka niin myrkyttäminen kai myrkyttäisi naapurien emokasvit. Ei kyllä mielestäni ole vähääkään järkevä vaihtoehto.

Muistaakseni Round Up ei taida tehota vadelmiin, eli niiden myrkyttäminen oli lähinnä teoreettinen näkökohta.
Toinen näkökohta on taas se, kannattaako niitä suojella, jos niiden leviämistä ei omistajan toimesta valvota.

Mainintaa vadelmista ei löydy tuotteesta erikseen. Saattaa siis tehotakkin.

Herättelen vanhaa ketjua henkiin. Tänään Kompostilla kävellessä sain jälleen yhden ahaa -elämyksen alkaa siirtämään jyrkässä katveenpuoleisessa penkassa kasvavia vadelmia lapiopelissä tasaisemmalle kasvupaikalle, missä ympäristön hoitaminen onnistuu ruohonleikkurin kanssa kivuttomasti. Tällöin nämä herkut tulisi myös poimittua ja syötyäkin.  :D

En tiedä vadelmasta sen paremmin, mutta vaikuttaa jotenkin että se ei ihan perus villivattua olisi, sillä marjat ovat tuossa pusikossa olleet aina peukalonpään kokoisia ja erittäin meheviä. Lähinnä siksi näiden kyseisten siirtäminen nykyisestä toivottomasta paikasta helppohoitoiseen kiinnostaa kovasti.

Ajatuksena olisi istutus suorittaa kyntämällä puutarhajyrsimellä noin 30 metrinen rantu nykyään nurmikkoa kasvavalle pellolle, reunustaa tämä rantu "juuriesteellä" eli mitä ilmeisemmin vihreä, muovinen nurmikkoreunus kelpaa tähän. Päälle puusilppukate joka viimeistelee istutuksen ja hillitsee ikävyyksiä, kuten nokkosia, liiaksi tunkemasta sekaan. Miltä suunitelma vaikuttaa?

Vaatisiko vattu tuon savikkoisen peltomaan sekaan jotakin? Nopeasti nettiä selaamalla en löytänyt kuin maininnan typpipitoisesta maasta.

Muutama satalitraa vermikuliittiä voisi olla ainakin ihan hyvä lisä kaltevalle kasvupaikalle joka nauttii koko päivän esteettömästä auringonpaisteesta? Vatun luontainen kasvupaikka, hakkuuaukea, tuo mieleen hyvin läpäisevän ja ilmavan hiekkamaan. Olisiko tällaista syytä hiukan jäljitellä sitten... ::)

Maan kuohkeus yleensä on vadelmille hyväksi, joten vermikuliitti tai sitten ihan vaan hiekka voisi savisen maan parannukseksi riittää. Puunsilppukate, havukate erityisesti edesauttaisi maan happamuutta, jos sitä metsämaan tyyppiä tavoittelee. Tai sitten jos sotkee siihen jyrsimellä ajettuun sarkaan kalkitsematonta turvetta. Kypsä kompostimulta tuohon sekoitettuna voisi vielä edesauttaa kasvuolosuhteiden luonnissa. Nämä kommentit tulevat ihan vaan sillä tuntumalla, mikä itsellä on ollut niin puutarhavadelmien kanssa kuin vanhalle pellolle levinneiden villivadelmien. Hakkuiden jäljiltähän vadelma villinä leviää mitä oudoimpiin ympäristöihin - paahteisiin avohakkuuaukkoihin ja varjoisien kuusikoiden laitamilla oleviin laikkuihin. 

Coniothyrium fuckeli -sieni, kuinka yleinen tämä voisi olla vadelmassa ?.Haitallinen se on kyllä kasvustolle.
Omat puutarhavadelmat kärsivät jo toista vuotta siitä, että viime vuoden versoista muutamia on selvinnyt hengissä. Valtaosa on kuivunut ja kuollut.
Ja millä myrkyllä sen voisi hävittää  :o.

Lähinnä atsoksistrobiini pohjaista valmistetta olen löytänyt joka tehoaa ainakin joihinkin vadelman tauteihin, mutta tuota ruiskutellaan lehtiin, ei maapohjaan.

Neropatille tiedoksi että ne ei ole viime vuoden satoa tehneitä varsia joiden kuuluukin kuolla.

Ikävä kyllä netistä ei löydy tarpeeksi tietoa siihen mikä tuon voisi aiheuttaa. Vadelman versotautikin voisi sopia, mutta eikö sen vaikutukset pitäisi näkyä jo saman vuoden versoissa ?.

Härmää, harmaahometta tai virustauteja ei niissä ole näkynyt. Nyt olen varoiksi kaivamassa kasvuston viereen avoojan, jotta kosteuden tuomat haitat voisi sulkea pois. Ojasta saatu multa taas menee vadelmapenkkeihin kohopenkeiksi.......

Tokihan vadelmaa kasvaa.

Lajikkeina Ottawa ja Muskoka. Ala 5 aaria (systeemin minimi), vattupensaita yhteensä 275 kpl. Viime kesänä punnittua satoa tuli reilu 180 kg.

(https://lh6.googleusercontent.com/-hSwAHv1iyx0/Uai8O5ox8AI/AAAAAAAAEPY/EgJt9EMVr6o/w1080-h810-no/20130531_080612.jpg)

Perustaminen taisi mennä siten että edeltävänä syksynä viljan jälkeen glyfolla juolahvehnä, keväällä kyntö, äestys, kivenkeruu karhulla. Penkkien tekoon ja muovitukseen saatiin kone lainaan jolla se onnistui aika näppärästi.

Lainaus käyttäjältä: chili_maestro - elokuu 15, 2013, 23:44:25 ip
Vielä korostan ja alleviivaan: Nuo karhunvadelmat olivat selvä pettymys makunsa puolesta.  >:(Tavallinen vadelma vie voiton mennen tullen ja vielä paluumatkallakin jne.

Itselleni karhunvattu oli myöskin aikamoinen pettymys.  Tai ainakin tuo piikitön jalostettu lajike jonka plantagenista ostin.  Ei ehdi kypsyä kunnolla syksyllä ja ne vähät mitä kypsyy, eivät ole maultaan kovin kummoisia.  Olisiko joku muu lajike sittenkin viisaampi valinta?

Teivadelma (vadelman ja karhunvatun risteytys)  on oikeasti todella hyvää, suosittelen!

Oma karhunvattu on piikikäs, ja kyllä siitä makeita marjoja tulee. Toki ei ne aivan puutarhavatun veroisia ole, ja villivadelmalle häviävät 6-0.
Karhunvatut on vain oikeastaan pari päivää hyviä, vaikka ne olisi mustuneet mutta kovia, niin ne on kitkeriä.
Närhit syövät niitä herkkunaan, tavallinen vadelma ei niille kelpaa. Eivätkä pelkää CD- levyjä......

Meillä oli tässä talon paikalla naapurin entisen asukkaan vadelmapenkki. Rakennusvaiheessa kaivinkone nosteli pintamaat pensaineen tontin reunaan ja sieltä kasasta sitten muutaman pienikokoisimman pensaan istutin harvaan riviin autotallin suojaan etelärinteeseen. Löytyy lämpöä ja paksusti multaa. Lajikkeesta ei tosiaan ole tietoa. Aivan yhtä makeita nuo eivät ole kuin villit serkkunsa, mutta marjojen koko on peukalonpään luokkaa. Pensaiden tukemiseen pitäisi joku hyvä viritelmä kehittää. Nyt nuo ovat noin kahden metrin välein, joten aita ei oikein toimi. Tietysti mikäli juuriversojen antaa kasvaa, niin äkkiä tuo pensasrivi on pensasaita. Reunimmainen pensas työntää kilpaa juuriversoja naapurin puolelle samalla innolla kuin naapurin lapintattari työntää versoja meidän puolelle.

Joku kyseli vadelmien hävittämisestä..
Olen jo vuosia hävittänyt voikukkia tulikuumalla vedellä, ja pienellä kastelukannulla. Yksinkertaisesti vain kaataa n. litran vettä ei halutun kasvin päälle ja jää odottamaan juuren kypsymistä. Nurmikolle tulee n. 10cm × 10cm ruskea kohta joka katoaa muutamassa viikossa :)
Tänä kesänä väsäsin kuumalle vedelle painevesiruiskun. Putkimiehen ammattityövälineistä oli tässä hyötyä..ruisku on vain 10mm halkaisijaltaan oleva putki, venttiili ja oma kuumavesivaraaja (josta on ylimääräinen syöttösekoitusventtiili heitetty pois - saa tulemaan +80c) Sitten vain tökätään putki maahan halutun kasvin kohtaan ja käännetään venttiilistä. Saa tarkasti annosteltua tappavan annoksen juuri oikeaan kohtaan..

Onko kenelläkään kokemusta vadelman vesiviljelystä. Olis hienoa saada ebbiin kämpän nurkkaan vadelma puska ;D

Lainaus käyttäjältä: Sunny - huhtikuu 17, 2015, 12:33:05 ip
Onko kenelläkään kokemusta vadelman vesiviljelystä. Olis hienoa saada ebbiin kämpän nurkkaan vadelma puska ;D

Eipä kokemusta ole itsellä yhtään......
Jos päädyt kokeilemaan, niin ns. normi vadelma ja puutarhavadelmakin tekee marjansa vasta ensi vuonna tämän vuoden versoihin.
Varmaan tiesitkin  :D.

Maurin Makea lajike muistaakseni suositellaan leikattavaksi n. 70 cm, jolloin se kehittyy latvomisen seurauksena tuuheammaksi ja pensasmaisemmaksi.

Mielikuva että olen lukenut uudesta gm. vadelmalajikkeesta joka marjoo ekan vuoden versoihin.
Vai olisko ollut karhunvatukka  ???.....

Ei marjoja ekana vuonna! :'(
Kiitos kun kerroit Huru-ukko. Tuo GM lajike voisi kiinnostaa, pitää perehtyä asiaan syvemmin.

Onneksi nytten on vasta ensimmäinen chilin kasvatus kausi niin kasvatettavaa riittää. Tilan käyttöäkin pitää katsella. Mutta epäilen että makuuhuoneen nurkasta voisi löytyä hyvä paikka vadelma pensaalle  :)

Vieläkö jengiltä löytyy vadelmia?
Minäkin pääsin vihdoin istuttelemaan vadelmia kun muutin pois kerrostalosta viime kesän lopulla. Ostin karhunvadelmat 'loch ness' ja 'thornless evergreen' viime syksynä ja sain kaverin pihalta jotain punaista ja keltaista (tai valkoista) vadelmaa.

Kaikki näyttäisi selvinneen talvesta, sillä lehtihangoista työntyy jo lehden alkuja ja kaverilta saatujen taimien juurelta nousee jo uusia varsia. Karhunvattujen juurelta ei vielä nouse mitään, mutta eiköhän sieltäkin kohtapuoliin rupea vartta nousemaan.

Tänä vuonna ei vielä ole juurikaan satotoiveita, jos maistiaiset saisin kaikista niin olen tyytyväinen.

Vadelmathan tekee satoa vasta toisen vuoden versoihin, minkä varmaan tiesikin. Itselläni on "samaa lajiketta" kuin sinullakin, punaista ja ja keltaista kaverilta saatuna.

Eivät ole yhtä makeita kuin villivadelmat, muta tarpeeksi makeita silti  ;D.

Karhunvatut siirsin pihalta kokonaan pois kasvamaan risukkoisen pellon keskelle. Niistä saa aina maistiaiset mutta ei oiken enempää. Maku ei ole yhtä hyvä kuin vadelmalla, ja marjat pitää kerätä tarpeeksi kypsänä.

Närhit on persoja niihin :o.....

Vadelmia meillä on vain naapurista levinneitä, raja-aidan ja -ojan ohi tulleita. Eli niidenkin juuristot tulisi rajata tarkoin. Maukkaita ja makeita ovat kuitenkin.
Karhunvatukka on parhaimmillaan vain muutaman päivän kypsyessään, sitten se jo menee vetiseksi ja se vasta leviääkin. Monen metrin päästä putkahtelee paksuja ja piikkisiä oksia ja ne ovat hetkessä isoja. Sen sijoittamisessa on oltava tarkkana. Tämä tosin on kotimaista kantaa, eikä mitään evergreeniä.

Viime vuonna istutin 3 karhunvattua ja tänä vuonna ajattelin lisätä toiset 3. Vielä on kypsyttely kesken, että minkälaisen tuennan niille rakennan. Kai jotain kestopuusta.

Kokemuksia kellään Glen Amplestä? Supersuosittu muualla Euroopassa.

Joku tietää varmaan tämänkin ?. Minulla on puutarhavadelmaa 20 m x 3 m kokinen alue, joka on joka vuosi tuottanut vattua hyvin. Tämä vuosi on näköjään poikkeus. Kukinta oli heikko, ja muutamia on kypsynyt, mutta viime vuoden versoissa ei ole kukkia eikä raakileit kuin muutama hassu, eikä naurata lol.

Lähistöllä on villivadelmaa, ja tilanne on sama sielläkin.

Mikä vei sadon ?.

Täällä on mustikka sato heikko, ja kun ei keväällä ollut hallaa, ja pölyttäjiä oli silloin, niin selitykseksi on tarjottu viime vuoden kuivuutta ja mustikoiden valintaa. Eli mustikat pääti viime vuonna ettei tänä keväänä ole resursseja muodostaa kukka-aihioita. En muista lähdettä, mutta se oli tutkimuslaitos joten on vakavasti otettava tieto.

Mustikoita on, mutta heikosti, kun parhaina vuosina sai ämpärillisen puolessa tunnissa helposti, niin tänään se vei 3 tuntia ja 3 kilometriä.

Ainakin minä uskon sen, vaikka täällä satoi viime syksynä tarpeeksi että sienisalis oli mittava, 10 l haperoita kuivattu ja jauhettuna, ja saman verran herkkutattia jauheena ja 2 x 5 l. pakastepussia  täynnä herkkutattia viipaleita kuivattuna ja lisäksi suonmakuista suppista muutama litra jauheena.

Vadelmapuskassa ei ole nyt näkynyt pölyttäjiä (kun ei ole kukkiakaan), ja pihan perenoissa niitä on olemattoman vähän.

Täällä usein sanotaan että viisaammat vastakkoot, mutta ei tarvitse niitä tähän. Enemmän tietävät voisi valaista minua. Pls

Itsellä marjoo vadelmat ihan kivasti, mutta kokoa saisi olla enemmän. Tuntuu että kasvit puskevat uutta varpua pitkin pihaa juurista, vaan "emokasvit" pysyvät matalana. Lannoitus kananpaskoolla, kastelun saa hoitaa luonto sillä ovat osittain puolivarjossa talon takana. Uudet taimet jämähtivät niille sijoilleen vaikka ovat saaneet lantaa ja vettä. Liekö syy sitten juurien muodostamisesta. Aijon peittää koko vattupenkin ohuella oksahakekatteella syksystä jotta joukossa kasvava heinikko vähenisi. Uskoisin vadelman puskevat vielä hakkeen läpi vaikka kerros olisi parin-kolmen sentin paksuinen. Toivotaan ettei tarvitse poistaa lehtipuuhaketta keväästä.
Ajattelin hakkeen toimivan myös samalla ravinnepankkina jos kerros on riittävän paksu (alimman osan lahoaminen).
Samalla maa pysynee kosteampana.

Vadelmapuskat löytyy takapihalta. Nämä on ihan riesaksi asti levinneet, tänä kesänä tulossa ekaa kertaa kunnon satoa. Ostettu aikoinaan kaksi taimea Bauhausin syysalesta varmaan eurolla kipale, siihen nähden tämän kauden tuotto oikein hyvä. Litra pari nyt ainakin tulossa tänä vuonna.

Ideana siirtää noita lisääntyneitä taimia kaupungin puolelle metsän reunaan, josta toki peurat ne varmaan pistävät parempiin suihin.