Terve terve.
Eli ajattelin tehdä tämmöisen ohjeistuksen ebb&flown tekemisestä 1-6 kasville, kun itse juuri tein sellaisen systeemin.
Rahaa meni jonkin verran, en ole vielä laskenut. Ei sill mitee välii oo..... 8)

Niin eli tarvitsen nämä ainakin:
(http://img296.imageshack.us/img296/8113/allyouneed3ri.th.jpg) (http://img296.imageshack.us/my.php?image=allyouneed3ri.jpg)

1. Isoastia vedelle
2. Vähän pienempi astia kasveille. Tulee vesiastian yläpuolelle
3. Akvaariosilikoonia reikien tukkimiseen.
4. pala putkea.
5. Sopivan iso pumppu(ei ilmapumppu)
6. Tarpeeksi lecasoraa(joka jäi kuvasta pois)
7. Pala verkkoa
8. Pala vesiletkua.
9. Työkaluja
10. Nippusiteitä tai ehkä jopa parempi sellasia ruuvarilla kiristettäviä.
11. Veden läpivientiin sopiva osa jolla saat veden kulkemaan läpi laatikonpohjan.
12. Kivivillakuutioita
13. Reipasta mieltä

Ensinmäinen vaihe

Poraa/väkerrä kasveille tulevan astian/laatikon pohjaan kaksi reikää. Toinen putkelle ja toinen vedenläpivienti-osalle.
Itse käytin poraa pienellä terällä reijän tekemiseen, kun muuta tapaa ei nyt ollut käytössä. Ei tullut niin siistiä mutta kelpaa.
Kuva:
(http://img295.imageshack.us/img295/5545/reijt4ai.th.jpg) (http://img295.imageshack.us/my.php?image=reijt4ai.jpg)


Toinen vaihe

Sitten aika sovittaa putki ja läpivientiosa reikiin. Tiivistämiseen kannattaa käyttää paljon mutta sopivasti silikoonia ja antaa kuivua.
Lisäksi kannattaa laittaa palaverkkoa kuvanmukaisesti osien päihin jottei lecasora putoa niistä sisään.
Eli tarkoitus noilla on, että:
Tuosta reijästä laatikonpohjassa vesi nousee pumpun avulla laatikkoon. Jottei vesi tulvisi yli tarvitsemme putken joka on noin 9-10 cm korkeudella laatikon pohjasta.
Pumppu laitetaan ajastimella toimimaan 3-5 kertaa päivässä ja aina, kun pumppu sulkeutuu niin vesi palaa putkea sekä, että tuota pohjassa olevaa  reikää pitkin takaisin vesisäiliöön. Understand? :)
Kuva:
(http://img354.imageshack.us/img354/5871/lpivienti9zc.th.jpg) (http://img354.imageshack.us/my.php?image=lpivienti9zc.jpg)

Kolmas vaihe

Kytketään pumppu kiinni ja pumpusta lähtee letku siihen läpivientiosaan siis.
Letkun on hyvä olla juuri sopivan kokoinen eikä liian iso. Sillä vesi palaa paremmin takaisin, jos letku on suhkot suora ylöspäin. Siis tälläinen--> |
Kuva:
(http://img300.imageshack.us/img300/1466/pumppukiinni9zg.th.jpg) (http://img300.imageshack.us/my.php?image=pumppukiinni9zg.jpg)

Neljäs vaihe

Tesmataan täyttyykö ja katsotaan vuotaako mikään.
Kuva:
(http://img299.imageshack.us/img299/2272/nousee0qj.th.jpg) (http://img299.imageshack.us/my.php?image=nousee0qj.jpg)


Viides vaihe

Täytetään yläastia lecasoralla ja ala-astia vedellä.
Lecasora kannattaa pestä ennen kuin ottaa sen käyttöön.
Vedet on hyvä vaihtaa kerran viikossa/kahessa viikossa ja veden kannattaa antaa hapettua ennen käyttöön ottoa. Eli antaa lojua laatikossa ainakin puolpäivää. Sitten vasta mitata ph ja lisätä ravinteet.
Ph:n kuuluu olla siinä 5.5-6.5.
Älä laita lannoitteita liikaa. Chilit ei pakolla tykkää.
Kuva:
(http://img352.imageshack.us/img352/6287/wholesystem4hc.th.jpg) (http://img352.imageshack.us/my.php?image=wholesystem4hc.jpg)


Jep eli semmonen. En tiedä unohdinko jotain.
Kysymyksiä/ehdotuksia?

Yeas box pliis ballinaamat!
:wink:




Edit:
Oho oli kaksi samaa kuvaa vahingossa.
Asia hoidettu............

Ihan näppärän näköinen systeemi. Pari asiaa jäi kuitenkin kaivertamaan mieltä..

1) Eikö tuo lecasora pyri kellumaan tai siis soran pinta nousemaan silloin kun lasket altaan pohjalle 10 cm vettä?
2) Pitääkö laite minkäänlaista lorinaa tai muuta ääntä silloin kun ylempi astia tyhjenee?

-Z

Lainaus käyttäjältä: "Zim"Ihan näppärän näköinen systeemi. Pari asiaa jäi kuitenkin kaivertamaan mieltä..

1) Eikö tuo lecasora pyri kellumaan tai siis soran pinta nousemaan silloin kun lasket altaan pohjalle 10 cm vettä?
2) Pitääkö laite minkäänlaista lorinaa tai muuta ääntä silloin kun ylempi astia tyhjenee?

-Z

1) Varmaan epäilet sitä, että sorat tulee yli laidan, kun allas täyttyy?
Kun vesi saavuttaa putkenpään(9-10cm) niin silloin nousu loppuu sillä vedet valuu putkesta alas "alasammioon" joten soratkaan eivät liiku enempää.

2) Kyllä se lorinaa pitää, kun vedet valuu putkea pitkin, mutta ei se kyllä meteliä pidä. Tätäkin voisi kikkailulla ehkä hiljentää. Esim käyttää putken sijasta letkua.


(:

Lainaus käyttäjältä: "Zim"1) Eikö tuo lecasora pyri kellumaan tai siis soran pinta nousemaan silloin kun lasket altaan pohjalle 10 cm vettä?
-Z

Eiköhän se yläpuolella olevan lecasoran paino pidä sitä alhaalla... :?:

veden pinnan tarvii olla suhteellisen matalalla, ettei tosiaan tuo sora ala kellumaan.ja soraa saa olla ihan täynnä se kasvienlaatikko muutenkin.

Ittelläni on tuo ylitäyttöputken pää vain hiukan lecasoran peitossa.
Soran pinta ei kauheasti nouse, noin sentin verran ehkäpä... ei haittaa.
Saas nähdä yrittääkö alkaa tunkea juuria tuosta putkesta ales, tai itse sieltä täyttöputkesta... :?
(http://ovela.1g.fi/plantaasi/misc/putki_(IMG_1594).jpg)

Lorinasta voisi päästä helposti eroon merivesiakvaristien käyttämällä "Dursolla". Helppo rakennella ittekkin kts: http://www.dursostandpipes.com/

Vähäsen ehkä vanha topic, mutta kun on asiaa, niin kai sen voi ylös kaivaa...

1. Mikäs on ihmisten mielestä paras/oma tapa vaihtaa vedet sinne alempaan lootaan? Olen vähän suunnitellut tekeväni vastaavanlaista systeemiä, mutta en osaa päättää miten vaihtaa ne vedet. Jos sinne alle mahtuu ämpäri, niin varmaan venttiili pohjaan?

2. Miten paksu kerros lecasoraa pitäisi olla? Tässä mainittiin 9-10 cm, mutta jossain muualla oli ylälaatikko 40cm korkea... Olen ajatellut jotain kohtuu isoa puskaa siinä kasvatella.

Lainaus käyttäjältä: "snu"
1. Mikäs on ihmisten mielestä paras/oma tapa vaihtaa vedet sinne alempaan lootaan? Olen vähän suunnitellut tekeväni vastaavanlaista systeemiä, mutta en osaa päättää miten vaihtaa ne vedet. Jos sinne alle mahtuu ämpäri, niin varmaan venttiili pohjaan?

Jos sinne mahtuu ämpäri alle, niin lappo on aika kova sana :)

Lainaa
2. Miten paksu kerros lecasoraa pitäisi olla? Tässä mainittiin 9-10 cm, mutta jossain muualla oli ylälaatikko 40cm korkea... Olen ajatellut jotain kohtuu isoa puskaa siinä kasvatella.

Kymmenisen senttiä on ihan riittävästi korkeutta. Tilaa kannattaa mieluummin varata sivusuunnassa, jotta juuret voivat kietoa itseensä semmoisen kivan lecasorapaakun ja ovat ehanan tukevia täten.

Lainaus käyttäjältä: "snu"1. Mikäs on ihmisten mielestä paras/oma tapa vaihtaa vedet sinne alempaan lootaan? Olen vähän suunnitellut tekeväni vastaavanlaista systeemiä, mutta en osaa päättää miten vaihtaa ne vedet. Jos sinne alle mahtuu ämpäri, niin varmaan venttiili pohjaan?

Yksi ylimääräinen pumppu, jota voi siirrellä astiasta toiseen. Toimii samalla varapumppuna, jos jostain sattuu käytössä oleva kajahtamaan. Sitten vaan perään tarpeeksi letkua, että saa siirrettyä nesteet haluamaansa paikkaan. Ei tarvi erillisiä venttiilivirityksiä ja saa astiat kokonaan tyhjiksi ilman, että lappoamisastiaa tarvii saada lootan alapuolelle. Vaatii toki sitten sen, että pumpun saa kätevästi jostain välistä sinne vesisäiliöön siirrettyä tarvittaessa.

Minun mielestäni yläastialla pitää olla erillinen tuki, eli sen ei tule levätä resoa vasten... tällätapaa reson voi tyhjennyspumppauksen jälkeen vaikka ottaa pesuun tai vaihtaa isompaan jos tarvis on...

Suunnitelmat hahmottuvat päässäni pikkuhiljaa... Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että teen eräänlaisen piirongin, jossa ei ole päälilevyä, vaan siinä on ehkä kolme reilu 10 cm korkeaa, päältä neliön mallista, 20-30cm kanttiinsa olevaa laatikkoa. Piirongin ylintä laatikkoa ei ole, mutta sen etulevy on kuitenkin näön vuoksi siinä. Toiseen laatikkoon voisi sitten laittaa sen reson, ja kolmannessa voisi vaikka pitää lannoitteita. Veden vaihto näillä näkymin lappo-menetelmällä (joka minun olisi kyllä pitänyt itsekin tajuta). Sehän käy helpoiten niin, että upottaa koko letkun resoon, tukkii letkun pään peukalolla ja vie tukitun pään ämpäriin ja irrottaa...

Wikipediassa muuten mainittiin kaksipolvinen lappo. Onko kenelläkään hajua, miten se toimii?

Tyhmä kysymys: Mitenkä tuo vesipumppu toimii sammuessaan. Päästääkö se veden läpi vai jääkö vesi seisomaan altaaseen ylös? :o  Eli onko pumpussa venttiili, joka estää vettä valumasta tuloputkea pitkin pois? :oops:

Ylipäätään, kuinka kauan on hyvä antaa olla ilman vettä juurien päivässä, ennen uuudelleen päälle kytkemistä ja riittääkö tämä kyseinen menetelmä veden hapettamiseen/liikuttamiseen ettei vesi "limoitu" taikka vastaavasti mene pilalle? Vai vaatiiko erillisen ilmapumpun hapettamiseen? :roll:

Tiedän, olen tietämäön näissä asioissa ja kovin löytyy kiinnostusta rakentaa vastaava hökötys. Näyttäisi 100€:n budjetilla jo onnistuvan. :lol:

Lainaus käyttäjältä: "chilimieli"Tyhmä kysymys: Mitenkä tuo vesipumppu toimii sammuessaan. Päästääkö se veden läpi vai jääkö vesi seisomaan altaaseen ylös? :o  Eli onko pumpussa venttiili, joka estää vettä valumasta tuloputkea pitkin pois? :oops:

Ylipäätään, kuinka kauan on hyvä antaa olla ilman vettä juurien päivässä, ennen uuudelleen päälle kytkemistä ja riittääkö tämä kyseinen menetelmä veden hapettamiseen/liikuttamiseen ettei vesi "limoitu" taikka vastaavasti mene pilalle? Vai vaatiiko erillisen ilmapumpun hapettamiseen? :roll:

Tiedän, olen tietämäön näissä asioissa ja kovin löytyy kiinnostusta rakentaa vastaava hökötys. Näyttäisi 100€:n budjetilla jo onnistuvan. :lol:

Ainakin tuossa viherpeukun Ebbissä se letku mikä tulee siihen pumppuun, on juuri sopivasti sen verran väljä ja vähän viistottu että se päästää vettä vähän virtaamaan pumpun ohi,kun pumppu sammutetaan, takaisin resoon. Kyllä se vesi tulisi takaisin vaikka se pumppu olisi putkiklemmarillakin kiinni, näin on myös tarkoitus tapahtua. Yleensä nuo on sellaisia että siellä on sisällä sellainen "siipiratas" mikä pumppaa sitä vettä ylös, vedenpaine saa sen pyörimään sammutettaessa niin että vesi pääsee resosta pois.

6 tuntia on ollut itsellä tuo väli noiden "kastelujen" välillä, hyvin on toiminut. Vesi ei itsellä ainakaan ole limoittunut/pilaantunut, kun olen pitänyt reson kiinni niin ettei sinne pääse valoa.

Olin muute Snu ajatellut tässä lähiaikoina täsmälleen samanlaista härpäkettä. Sen piirongin / senkin voisi eristää sekä kosteudelta että ääneltä sisäpuoleltansa. Ajattelin tehdä siitä umpinaisen eli laittaa kaapinovien taakse vesireservit. Samaan laatikkoon mahtuu varmaan kaikki olennaiset elektronikat, ravinnepakkaukset, sorat etc. Olin ajatellu tehdä sinne päälle yhden ison laarin joko rosteria taivuttelemalla tai muovista lämpötaivuttamalla levyä.

Opiskelen teollista muotoilua päivätöikseni puutarhuroinnin sivussa ja jahka muilta kiireiltä kerkiän niin voisin ottaa ja mallintaa tuon Rhinoceros 3d:llä. Tähän voi tosin mennä vielä tovi...

Meillä on näköjään muutakin yhteistä. Minäkin olen vaihtanut laatikot oviin, sekä neljä allasta yhteen. Lisäksi opiskelen muotoilua, tosin taideteollista sellaista... Ehdin edelle ja tein yhdestä kaappi-versiostani jo pikaisen 3ds max-mallin. En ole tosin vielä päättänyt mihin malliin päädyn.

(http://www.luovahulluus.googlepages.com/snunhydrokaappi.jpg)

Edit: Pidämme molemmat näköjään myös karvaisista avatareista.

Olisi yksi kysymys asiaan liittyen.

Ikealla näytti olevan n. 55 litran sinkitty teräslaatikko jonka ajattelin soveltuvaksi ebb/floodiksi 2:lle kasville.
Nurkat pohjassa olivat auki, mutta silikonilla luulisi tulevan tiivistä.

Tietääkö joku irtoaako tuosta metallista mitään haitallisia aineita ravinneliukseen jotka kasvi sitten imee itseensä ja sitä kautta taas myrkyttää "käpyjen" syöjän?

Tere. Rakentelin ebbin reilu kuukausi sitten. Ylivuoto-systeemiä en saanut ihan kunnolla toimimaan ja ajattelinkin, et kyllä noihin ajastimiin voi luottaa. Noh nyt yks ilta ihmettelin et jaahas, mitenkäs nuo pari esliä on vielä päällä, vaikka niitten pitäis olla jo pois päältä. Sit huomasin, et ajastin oli jotenki pois päältä. En tiiä olinko painanut vahingossa jotain nappulaa tai jotain. Resetoin sit ajastimen ja se toimii taas. Mut tulikin mieleen, et jos kävis niin huono tsägä, et ajastin jumittais siinä minuutin aikana, jona pumppu pumppaa vettä ylempään astiaan... -> ois soraa ja jonkin verran vettäkin lattialla.

Niinpä sit päätin vähä editoida tuota ylivuotoletkua. Sainkin sen toimimaan sillee, et vedenpinta ei nouse ylivuotoa ylemmäks. Mut se pitää nyt jonkin verran aika isoakin pulputtavaa ääntä. Ehtii myös pulputtaa siinä minuutin aikana. Mistähän tää ääni tulee ja voiko sille tehdä jotain? Onks se jotenki sillee, et vesi painaa siinä ylivuotoputkessa olevan ilman vesisäiliöön, ja ilma sitten pulputtaa siellä säiliössä? Auttaisikohan esim. pieni reikä ylivuotoputkessa vesisäiliön yläosan kohdalla? Pumpun surina ja sorankasautumis-ääni (joka sekin varmaan loppuu/vähenee sit ku juurta on enemmän) ei haittaa yhtään, mut tuo pulputus on hieman häiritsevää.

Lainaus käyttäjältä: "Jore"Olisi yksi kysymys asiaan liittyen.
Ikealla näytti olevan n. 55 litran sinkitty teräslaatikko jonka ajattelin soveltuvaksi ebb/floodiksi 2:lle kasville.
Nurkat pohjassa olivat auki, mutta silikonilla luulisi tulevan tiivistä.
Tietääkö joku irtoaako tuosta metallista mitään haitallisia aineita ravinneliukseen jotka kasvi sitten imee itseensä ja sitä kautta taas myrkyttää "käpyjen" syöjän?

Asiaa tuntemattomana, mutta asiasta kiinnostuneena:

Lainaus käyttäjältä: "wikipedia"Sinkki on melko reaktiivista, mutta sen pinnalle muodostuva oksidikerros kestää hyvin hapen vaikutusta.
...
Metallinen sinkki ei ole myrkyllistä, mutta liiallinen sinkin käyttö lisäravinteena voi sekoittaa kehon hivenainetasapainon. Sinkkiä on mukana useimmissa monivitamiini- ja hivenainevalmisteissa.

Eikö sinkkiä käytetä 'uhrimetallina', koska se hapettuu helpommin kuin muut? Voisin kuvitella että ravinneliuksessa, jossa käsittääkseni on jonkin verran suoloja, hapettaa sinkkiä. Se hapettuminen ei varmaan ole ongelma jos ei aio tehdä monen kymmenvuotta kestävää järjestelmää, olettaen ettei kasvit ota siitä hernettä nenään.
Se miten moinen loota on pinnoitettu / mitä oikeasti sen valmistukseen on käytetty on tietty varmaan tietämättömälle enemmän tai vähemmän onnenkauppaa. Muistelisin kuitenkin nähneeni kaupassa myytävän sinkittyjä/sinkkisiä yrttilaatikoita kasvatukseen, joten voisi kuvitella että eivät ne ainakaan aivan todella vaarallisia, multakasvatuksessa, ole.

EDIT: Spekulointia spekulointia

Kiitoksia flarelle vastauksesta.

Pitänee kokeilla tehdä kunhan aikaa ja tilaa löytyy.

Nyt vihdoin uskaltaudun lukemisen sijasta kirjoittamaankin jotain...ja kysymyksiä on ehtinyt syntyä paljon!
Ensimmäistä kertaa chiliä kasvattelen, ja ajattelin samantien lähteä ebb&flood järjestelmään. Tarkoitus olisi kasvattaa vain yksi puska chiliä(c.baccatum) ja kaverina paprika ja tomaatti. Oletettavasti niitä ei voi pitää samassa astiassa?

Kuinka pienen ebb:in voi tehdä? Tilanpuutteen takia mahd pieni, myös kasvit joudun kasvattamaan kavennettuna(jos raaskin leikellä).
Niin ja kasvit tulevat vain kesäksi parvekekasvatukseen, sisälle ei mahdu.

Lainaus käyttäjältä: "jacaranda"Niin ja kasvit tulevat vain kesäksi parvekekasvatukseen, sisälle ei mahdu.

niinhän luulet... sitä tilaa kyllä kummasti löytyy kun puskat kasvaa ja määrä myös  :wink:

Kyllähän niitä voi pitää samassakin ebbissä, mutta sitten vaan joutuu pitämään litkut niin laimeina, että mikään niistä ei saa överiä. Tällöin tomaatti ei saa kovinkaan optimaalista ravinnemäärää, mutta luulisin sen sentään jotenkin kasvavan.

LainaaTarkoitus olisi kasvattaa vain yksi puska chiliä

Jotenkin epäilen tämän muuttuvan vielä ensi kesän aikana...

Jossain näin yhden chilin ebbin, jossa juuritila oli 3l. Se oli ensimmäisen kesän jälkeen aivan piukassa juuria. Kasvia nostettaessa ei varmaan yksikään leca-soran kikkare päässyt karkaamaan...

Lainaus käyttäjältä: "snu"Jossain näin yhden chilin ebbin, jossa juuritila oli 3l. Se oli ensimmäisen kesän jälkeen aivan piukassa juuria. Kasvia nostettaessa ei varmaan yksikään leca-soran kikkare päässyt karkaamaan...

Ittellä oli viime vuonna, ja tänä vuonnakin tulee olemaan, tollanen 30l laatikko kasvualustana ebbissä.
Ja aika tiukkaa juuristoa oli myös syssyllä!  :D
Kolme chiliä siinä tosin olikin... tänä vuonna samaan järjestelmään vain 2.

Elikkä n.10L ämpäri olisi varmaan hyvä, isompi ei mahdu(meillä kun on joku asukki täällä jonka mielestä parvekkeella täytyy olla mukavat ja isot tuolit, ja minulla taas on noita yrttejä ihan kiitettävästi), jos tulee ahdasta niin tulkoon.

Täytyykö sen resun todella olla kaksinkertainen?

Lainaus käyttäjältä: "jacaranda"Täytyykö sen resun todella olla kaksinkertainen?

Vähintään.

Kesällä isompi chili hörppii vettä parvekkeella uskomattomia määriä. Mulla ei ole kovin suurista puskista kokemusta, mutta niitä keskikokoisiakin saa auringonpaahteessa aika lailla kastella.

Pirkkalan Bauhaussista löytyi sopivat kymmenen ja 35 litran laatikot hydron rakentamiseen:
(http://www.students.tut.fi/~kutinlah/chilit/35lir+10litr+kansi.jpg)

Rakentelin laatikoista, peukun pumpusta ja pätkästä putkea sekä letkua joutessani tämmösen
(http://www.students.tut.fi/~kutinlah/chilit/hydro.jpg)
Pumppu nostaa vettä pienempään laatikkoon, josta vesi valuu takaisin resoon ylemmässä laatikossa olevista reiästä ja ylivuotoputkesta. Alempaan laatikkoon jää vesitilaa noin 20litr. En termeistä tiedä, että mikä hydromalli tää sitten on, mutta hintaa laatikoille tuli kansineen n.15e.

Ajatuksena on kasvattaa kannen avulla useampia taimia ja karsia taimien määrää niiden kasvaessa. Kesällä ajattelin pitää hydrossa kahta Lemon Droppia ja toisessa vastaavassa paria habaneroa. En tiedä pitäisinkö niitä kannessa vai tekisinkö pienempään laatikkoon kolot ruukuille ja pitäisin siellä. Kommentteja?

Tuolle ei taida edes olla nimeä...

Tuollaisilla letkuilla se ei ainakaan ebbinä toimi. Onko sulla koko ajan siellä ylälaatikossa kiertävää vettä? Jos on, niin miksi edes tarvitset sitä ylälaatikkoa, etkö voisi samantien pistää kantta suurempaan lootaan, ja kierrättää (=hapettaa) sitä vettä siellä?

Kyllähän tuo EBB on, edellyttäen, että pumppu toimii ajastetusti ja se on malliiltaan sellainen, että se mahdollistaa veden valumisen takaisinkin. Pumpun putken tulee olla ylälaatikon pohjan tasolla, jotta ylälaatikko valuu käytännössä kuivaksi aina välillä.

Lainaus käyttäjältä: "Volitans"Pumpun putken tulee olla ylälaatikon pohjan tasolla, jotta ylälaatikko valuu käytännössä kuivaksi aina välillä.

Tuossa kun pumpun letkun pää näyttäisi olevan kannen tasalla.

Ylälaatikossa on pari reikää, josta vesi pääsee valumaan takaisin alalaatikkoon ja pumppu toimii ajastetusti.

Kannet tulee laatikoiden mukana, joten niitä kannatti käyttää. Pienempi laatikko istuu suuremman suulle tarkemmin kuin pelkkä kansi. On helpompaa kasvattaa useampi taimi kanteen istutettuna kuin pienempään laatikkoon istutettuna, koska kannen reikiä ei tarvitse tulevaisuudessa sulkea, kun kesällä kasvattaa vain pari tainta maksimikokoonsa.

Ja palatakseni syyhyn laittaa toinen laatikko väliin:

1) Kansi on suuremman laatikon suulla liian väljä. Valo paistaa lävitse ja rakenne on niin hutera. Näin siis, koska suurempi laatikko pullistuu veden paineesta. Näin ollen pelkän kannen käyttäminen ei tunnu mielekkäältä.

2) Nyt järjestelmä on hyvin lähellä cutting boardin toimintaa, mutta säilyttää silti mahdollisuuden muuttua ebb&floadiksi.
Mistä tulee sanat ebb ja flood? mitä niillä on erona? Jos voi olla järjestelmä mikä toteuttaa kummankin, niin minkälaisia ne on erillään toisistaan? Floodin suoran käännös on tulva ja ebb:n laskuvesi, mitkä sinänsä kuvaa niiden toimintaa tosi paljon. Mutta, miten ebb eroaa dripperistä? Eikös kummassakin vesi tule kuitenkin päältäpäin?

En ole siis päässyt perille eri hydrotyyppien paremmuudesta, joten en osaa valita parasta.Bublerinkin tällä pystyis toteuttamaan, niin halutessaan...

Kansien (kummankin laatikkokoon mukana  tulee yksi) avulla on mahdollista hoitaa niin idättäminen, pistokkaiden juurettaminen kuin myös pienien taimien kasvattaminen. Kun kasvit kasvavat isoksi, istutan ne joko ebb&floodiin ( pienenmpi laatikko + leca sora), dripperiin ( teen pienempään laatikkoon sopivat reiät ruukuille ja vesi valuu ruukkujen lävitse) tai jonain muuna sovelluksena. Mikäli päädyn toteuttamaan kasvatuksen kannen ( siis se missä taimiruukut lepää nyt) avulla, niin taimien peittäessä toisiansa harvennan taimia ja peitän ylimääräiset reiät soveltuvilla kansilla.

Lainaus käyttäjältä: "Kuti"Mistä tulee sanat ebb ja flood? mitä niillä on erona? Jos voi olla järjestelmä mikä toteuttaa kummankin, niin minkälaisia ne on erillään toisistaan? Floodin suoran käännös on tulva ja ebb:n laskuvesi, mitkä sinänsä kuvaa niiden toimintaa tosi paljon. Mutta, miten ebb eroaa dripperistä? Eikös kummassakin vesi tule kuitenkin päältäpäin?

Ihan oikeat sanathan niille olit löytänyt. Dripperissä on jatkuva lorotus kasvien juurille, kun taas ebissä tulvitaan vain muutaman kerran vuorokaudessa muutaman minuutin verran kerrallaan (yleensä pohjasta täyttäen). Ensimmäinen on jonkin verran yksinkertaisempi rakentaa (ei välttämättä tarvita suurta väliainemäärää, ei ajastinta, ei useaa astiaa) ja jälkimmäinen sitten taas on enimmäkseen täysin hiljainen ja minusta huolettomampi.

Tyhmiä kysymyksiä:
ebb&flood systeemissä se kasvatusastia on yleensä aina täynnä soraa, onko tämä välttämätöntä ?
Voisiko esim taimikasvatukseen tehdä systeemin jossa kasvatuslaatikko olisi tyhjä ja siinä olisi kansi jossa reikiä soralla täytettyjä verkkoruukkuja varten ? Eli ulkoisesti esim aeroflon näköinen järjestelmä mutta toimintaperiaate olisi ebb&flood.
Riittääkö tuo muutaman kerran päivässä tapahtuva kastelu vai onko se kasvatuslaatikko oltava täynnä soraa jotta juuristo ei pääse kuivumaan.

MikkoM, tuo mun edellisellä sivulla esityelty järjestelmä on kuvailemasi tapainen. Mulla on taimet verkkoruukuissa eikä ylälaatikkoon jää kuin nimeksi vettä, kun pumppu pysähtyy. Kasvit pärjää reilun pari tuntia
ainakin ilman uutta vettä.

Lainaus käyttäjältä: "Kuti"MikkoM, tuo mun edellisellä sivulla esityelty järjestelmä on kuvailemasi tapainen. Mulla on taimet verkkoruukuissa eikä ylälaatikkoon jää kuin nimeksi vettä, kun pumppu pysähtyy. Kasvit pärjää reilun pari tuntia
ainakin ilman uutta vettä.

Jeps, eli saattais toimi. Pitää vissiin testailla ja hiukan modata vaimokkeen parvekelaatikoita :P Tuossa olis muutama rocoton ja aji habaneron taimi jotka hetken mielijohteesta pistin kasvamaan vaikka idätysaika ei ihan optimaalinen ole.