Eli miten toi passiivihydro toimii? Onko just niinku bubbleri ilman ilmapumppua ja ilmakiveä? Eri vahvuinen lannoitus?

Miten esimerkiki Pauliinaan tai Orthexin siihen uudemman malliseen säiliöruukkuun toteutetaan passiivihydro? Onko hyötyjä tai haittoja verrattuna multaan?

En osaa sanoa kysymykseesi mitään, mutta tulen tänne sotkemaan ja kertomaan omasta master planistäni. Aion kasvattaa taimia tuossa NFTssä kivivillakuutioissa ja hyvään kokoon päästyään laitan ne Orthexin hydrosoralla täytettyyn Eden altakasteluruukkuun (ikkunalautakasveiksi).

Onko tämä hyvä passiivihydrosuunnitelma? Löytyy PK ja mikro+mato. Ajattelin käyttää pH downilla käsiteltyä micromatoa, niinkuin nftssäkin on.

Lainaus käyttäjältä: Sihijuoma666 - helmikuu 09, 2014, 18:13:38 ip
Eli miten toi passiivihydro toimii? Onko just niinku bubbleri ilman ilmapumppua ja ilmakiveä? Eri vahvuinen lannoitus?

Miten esimerkiki Pauliinaan tai Orthexin siihen uudemman malliseen säiliöruukkuun toteutetaan passiivihydro? Onko hyötyjä tai haittoja verrattuna multaan?

Passiivihydroilu poikkeaa multaviljelystä oikeastaan vain sillä perusteella, että passiivihydrossa käytetään "elävän" mullan sijaan jotaikin kuollutta materiaalia. Esimerkiksi kiveä, lecapapanaa jne. Usein vedensitomiskyky on näillä materiaaleilla huomattavasti pienempi, mutta passiivihydrossa voi käyttää jopa vermikuliittia, joka taas sitoo vettä todella hyvin.
Passiivihydrossa käytetään suoraan kasvin tarvitsemassa muodossa olevaa lannoitusta kasteluveden mukana, kun taas multakasvatuksessa lannoitus on usein siinä mullassa ja lisälannoitusta käytetään vain tarvittaessa. Mullassa elävät myös mikrobit, jotka pilkkovat suoraan imeytymättömiä ravinteita kasvin tarvitsemaan muotoon.

Passiivihydroa kastellaan tarvittaessa, eli kasvi ei siis siinäkään lilluskele vedessä, eli poikkeaa esimerkiksi bubblerista olennaisesti.

Säiliöruukkuun toteutetaan passiivihydro sillä tavoin, että mullan tilalle laitetaan jotakin muuta materiaalia, esimerkiksi jonkinlaista vermikuliitti-lecapapana-perliittiseosta. Kastellaan hydrolannoitteilla normaalisti, mutta ei hukuteta veteen. Hyötynä multaviljelyyn nähden on olosuhteiden nopea korjaaminen tarvittaessa. Ja kasvit näyttäisivät muutenkin kasvavan nopeammin kuin mullassa, toki taitavat multakasvattajat helposti kurovat eron olemattomiin.

Onko niin, että passiivihydrossa voi kasvattaa isomman kasvin kuin samankokoisessa ruukussa multakasvatuksessa?

Entä, onko jollain kokemusta hyvästä lecasora-vermikuliittiratiosta (tai perliitti, mutta noita em. löytyy jo valmiiksi)?

Henkilökohtainen mielipide omien kokemusten(toinen kausi vasta menossa) perusteella on, että passiivihydrossa on kaikki multakasvatuksen hyvät puolet ilman niitä huonoja puolia. Lisänä parempi kasvu, parempi sato, helppous, pienempi riski elättää ötököitä. Tämä siis passiivihydro kivivillalla+vedellä, eli karkeasti bubbleri ilman pumppua. En tiedä pitkäaikaisista vaikutuksista esim. kasvin juuriin vielä mitään, koska mulla on ollut pisimmillään 5-6kk kasvi tuollaisessa systeemissä. Voi olla, että mun tyylillä(vettä pidetään aika paljon ja lisätään aina pinnan laskiessa tietyn pisteen alapuolelle) juuret jossain kohtaa heittävät henkensä, mutta toistaiseksi niin ei ole käynyt.

Viime kaudella mulla oli Lemon Drop passiivihydrossa kivivillassa ja se kasvoi oikein mukavasti. Vastaavasti ihan hyviin tuloksiin pääsi myös mullalla täytetyillä passiivihydroilla, mutta koin mullan melko turhaksi ja sotkevaksi. Tällä kaudella passiivihydrossa on toistaiseksi Aji Fantasy(kauden ensimmäinen kukkija+podittaja alle 2kk ikäisenä) ja pari mansikkaa, kaikki kasvaneet iloisesti.

Toista kautta mennään ja passiivihydrosta tähänmennessä pelkkää positiivista sanottavaa. Koska en ole vielä havainnut tarpeelliseksi, käytän pelkkää hydrosoraa ilman mitään lisukkeita. (Toki vertailukohtaakaan ei tällöin ole miten esim. seassa oleva perliitti toimisi)

Ainut havaittu vaara näissä on sellainen että säiliössä on ehdottomasti oltava joku juttu jolla voit todentaa vedenpinnan tason, kuten mittatikku, mittari tai ylivuoto. Kasvi on erittäin helppo hukuttaa soran kanssa, sillä päällepäin ei näy vaikka 10l sanko olisi puolillaan vettä. Tällöin rehu on suhteellisen nopeasti vainaa. Painossa liikakastelun toki huomaa, mutta riskinsä piilee siinäkin mittaustyylissä. 

Muita plussia joita passiivihydron käytöstä taimikasvatukseen olen havainnut ovat ainakin harsosääskien puuttuminen, siistiys, ruukkujen keveys, helppo muunneltavuus ja toivonmukaan syksymmällä voin lisätä tälle listalle myös soran hyvän kierrätettävyyden, jolloin hommasta tulee myös edullista.

Kastelu vesitasomittarilla varustettujen säiliöruukkujen kanssa on helppoa: Tällähetkellä kun kasvini alkavat noin kerran viikossa tai jopa harvemmin roikottaa lehtiään ja pyytävät vettä, käyn sitä kippaamassa kanisterilla kolmisen litraa parvekelaatikoihin, jolloin säiliö on täysi ja mittari jälleen ylärajalla.  :)

Lannoittaisinko siis passiivina pauliinassa asuvaa kasvia samoilla sekoituksilla kuin bubblerissa(GHE) on vai multakasvien määrällä puutarhan kesää?

Lainaus käyttäjältä: Sihijuoma666 - helmikuu 10, 2014, 00:20:23 ap
Lannoittaisinko siis passiivina pauliinassa asuvaa kasvia samoilla sekoituksilla kuin bubblerissa(GHE) on vai multakasvien määrällä puutarhan kesää?

Samalla tavalla kuin bubblerissa. Tai niin ainakin mä oon tehny. Ravinteitahan ei muualta kasville tule, eli saa lannoittaa ihan tuhdisti. Lisäilee sitten vaan vettä pönttöön sitä mukaa kun sitä haihtuu.

Lainaus käyttäjältä: Miquel - helmikuu 09, 2014, 22:04:20 ip
Ainut havaittu vaara näissä on sellainen että säiliössä on ehdottomasti oltava joku juttu jolla voit todentaa vedenpinnan tason, kuten mittatikku, mittari tai ylivuoto. Kasvi on erittäin helppo hukuttaa soran kanssa, sillä päällepäin ei näy vaikka 10l sanko olisi puolillaan vettä. Tällöin rehu on suhteellisen nopeasti vainaa. Painossa liikakastelun toki huomaa, mutta riskinsä piilee siinäkin mittaustyylissä. 

Mutta eikö tuo sitten riipu kokonaan siitä yläpuolen purkin koosta? Eli jos purkki yltää vaikkapa vain kolmasosaan ylhäältä koko ison astian koosta, pitää vettäkin olla enemmän kasvin ollessa pieni. Sitten kun juuret kasvavat pikkupurkista alas, veden määrää vähennetään?

Toteaa hän joka juuri on tehnyt ensimmäisen passiivin eikä ymmärrä koko jutusta paljonkaan, mutta pätevänä täällä kertoilee..

En tiedä tarkalleen mistä puhut. Itse yritin kertoa niistä sellaisista jossa on yksi astia ja vesitila on pohjalla erotettuna siiviöämäisellä välipohjalla. Tällaisten diy versioilla olen tappanut jo kaksi kasvia... ::)

Lainaus käyttäjältä: Sihijuoma666 - helmikuu 10, 2014, 00:20:23 ap
Lannoittaisinko siis passiivina pauliinassa asuvaa kasvia samoilla sekoituksilla kuin bubblerissa(GHE) on vai multakasvien määrällä puutarhan kesää?

Voit lannoittaa myös puutarhan kesällä joka kastelukerran yhteydessä. Siihen kannattaa tehdä stokkiliuos puutarhan kesästä, jota laitat esimerkiksi sitten 10ml litraan kasteluvettä.

Lainaus käyttäjältä: rasse - helmikuu 10, 2014, 11:19:04 ap
Mutta eikö tuo sitten riipu kokonaan siitä yläpuolen purkin koosta? Eli jos purkki yltää vaikkapa vain kolmasosaan ylhäältä koko ison astian koosta, pitää vettäkin olla enemmän kasvin ollessa pieni. Sitten kun juuret kasvavat pikkupurkista alas, veden määrää vähennetään?

Toteaa hän joka juuri on tehnyt ensimmäisen passiivin eikä ymmärrä koko jutusta paljonkaan, mutta pätevänä täällä kertoilee..

Kannattaa siinä tapauksessa vaihtaa vedet aina jossakin välissä, mutta periaate on oikein, juurien on yllettävä veteen ainakin joiltakin osin koko ajan.

Lainaus käyttäjältä: Miquel - helmikuu 10, 2014, 12:00:53 ip
En tiedä tarkalleen mistä puhut. Itse yritin kertoa niistä sellaisista jossa on yksi astia ja vesitila on pohjalla erotettuna siiviöämäisellä välipohjalla. Tällaisten diy versioilla olen tappanut jo kaksi kasvia... ::)

Oliskohan kyse esimerkiksi Orthexin Eden -mallisista säiliöruukuista? Niissä on olemassa sellaisia, jossa vesitila on oikeasti suuri, mutta se itse ruukku on todella pieni vesitilaan nähden.

Mitenkäs sitten tämä itse ketjun vastakkainasettelu eli "Passiivihydroilu vs multa"

Tässä on höpötelty monta viestiä hydroista joten kertoisiko joku myös siitä mullasta  :)

Niin minä siis tarkoitin passiivihydroa, en altakasteluruukkua, vaikka aikalailla sama asiahan ne on. Siis sellaista passiivihydroa, missä on esim. ämpäri alaosana, sen kannnessa yläosan purkille reikä ja siinä purkissa esim. hydro- tai ruukkusoraa.

Eli kuin bubbleri ilman bubbleja tai jtn.  :o

Vaikuttaa juurimätätehtaalta, toimineeko tuollainen? Bubbleri ilman sitä pumppua? :D

Lainaus käyttäjältä: Miquel - helmikuu 10, 2014, 18:07:29 ip
Vaikuttaa juurimätätehtaalta, toimineeko tuollainen? Bubbleri ilman sitä pumppua? :D

Toimii, kunhan vettä on vain sen verran, mitä kasvi tarvitsee. Vettä sinne ei kestä jättää lillumaan moneksi viikoksi.

Lainaus käyttäjältä: Jani M - helmikuu 10, 2014, 18:19:14 ip

Lainaus käyttäjältä: Miquel - helmikuu 10, 2014, 18:07:29 ip
Vaikuttaa juurimätätehtaalta, toimineeko tuollainen? Bubbleri ilman sitä pumppua? :D

Toimii, kunhan vettä on vain sen verran, mitä kasvi tarvitsee. Vettä sinne ei kestä jättää lillumaan moneksi viikoksi.

Viikoiksi voi. Kuukausiksi ei ehkä :D

Tossa on vähän se ongelma, että vesitilan tyhjentyessä kokonaan juuret alkavat kuivua aika pahasti. En tiedä ottavatko juuret siitä kuinka pahasti itseensä, mutta luulisin ainakin kovassa paahteessa niiden kärsivän melkoisesti. Ylemmät juuret ovat monta päivää vedenpinnan alapuolella ja tummuvat/kuivuvat aika rankasti. Täytyy huomenna, tai sitten kun jaksan, vaihtaa vedet ja tarkastella passiivihydrokasvien juuria. Ainakaan ensimmäisen 1,5kk jälkeen eivät poikenneet millään tavalla bubblerissa olleiden kasvien juurista.

Tuo nyt oli tuollainen "pakko saada tehdä jokin hydro JA HETI"- tyyppinen ratkaisu. Jotenkin olen käsittänyt että tuollaisia on täällä foorumilla kirjoittelevat tehneet paljonkin, ilmeisesti kyseessä ovat kuitenkin olleetkin enempi tavalliset altakasteluruukut (ko?). Ja siis nimenomaan tehneet ILMAN ilmakiveä/ ilmapumppua/ vesipumppua.

Tavan altakastelevat juu. Nyt käytössäni parvekelaatikoita.

Laatikoista (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=14231.msg267537#msg267537)

...Ja niiden käytöstä (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=14231.msg273583#msg273583)

Minulla on ihan ollut se käsitys, että Chilifoorumilla kun on puhuttu passiivihydrosta, ei ole tarkoitettu alatakasteluruukkua, vaan isomman vesisäiliön omaavaa seisovan veden laitosta, johon vaihdetaan vesi parin viikon välein, tietenkin välillä myös lisätään vettä tarvittaessa. Eli siis sama kuin bubbleri mutta ilman sitä pumppua.

Mutta tämä nyt on ihan offtopicia, anteeksi.

...Voihan olla että minä olen käsittänyt myös väärin  ;D

Lainaus käyttäjältä: rasse - helmikuu 10, 2014, 22:02:14 ip
Minulla on ihan ollut se käsitys, että Chilifoorumilla kun on puhuttu passiivihydrosta, ei ole tarkoitettu alatakasteluruukkua, vaan isomman vesisäiliön omaavaa seisovan veden laitosta, johon vaihdetaan vesi parin viikon välein, tietenkin välillä myös lisätään vettä tarvittaessa. Eli siis sama kuin bubbleri mutta ilman sitä pumppua.

Mutta tämä nyt on ihan offtopicia, anteeksi.

Varmaan jokaisella omat virityksensä, mutta periaate on pääpiirteittäin kuitenkin sama; vesi toimii ravinteiden välittäjänä ja kasvualusta ei ole itsessään lannoitettu.

Loistavaa! Mähän askartelen kesäksi parvekkeelle passiivihydon/muutaman.

Foorumilta epäilemättä löytyy montakin kyhäelmää, mutta olisko jollakulla heittää linkkiä hyväksi todettuun toteutukseen?

Siis, passiivihydrohan on käytännössä sama asia kuin altakasteluruukku. Tai oikeastaan...sama asia kuin maljakko. Altakasteluruukku on vesiviljelyä yksinkertaisimmillaan. Väliaineena voi sitten toimia multa, kivivilla, kookos, hiekka, sora, mikä tahansa. Multa oikeastaan ainoana poikkeaa siinä, että kasvi saa ravinteita siitäkin, mutta pääasiassa ravinteet tulevat vesitilassa olevasta lannoitteesta.

http://www.chilitarvike.fi/orthex-ruukut

Tossa on erinomaisia passiivihydroja. Lisää vain vesi ja kasvi.

http://www.chiliwiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Bubbler_periaatekuva.png (http://www.chiliwiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Bubbler_periaatekuva.png)

Mun systeemi on just tuollainen, mutta siis ilman minkäänlaista pumppua. Verkkoruukku on myös paljon suurempi, siinä on Kekkilän ruukkusoraa (vähän kyllä täältä saanut sellaista vaikutelmaa, ettei se olisi niin hyvää tuossa käytössä kuin hydrosora, nimenomaan kapillaarisilta ominaisuuksiltaan).


Niin lisätään vielä että tästä laitteestani on nyt parin päivän kokemus, eli tuloksista en voi sanoa yhtään mitään. Paitsi että kasvi on hengissä  8)

Juurimädän riski 102,16 %.

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - helmikuu 11, 2014, 10:15:17 ap
Juurimädän riski 102,16 %.

Uskoisin näin, mutta kokeilla pitää. Tuo hapettaminen ilmakivellä estää juurimädän?

Lainaus käyttäjältä: rasse - helmikuu 11, 2014, 11:04:28 ap

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - helmikuu 11, 2014, 10:15:17 ap
Juurimädän riski 102,16 %.

Uskoisin näin, mutta kokeilla pitää. Tuo hapettaminen ilmakivellä estää juurimädän?

Suurimmaksi osaksi juu.

Tuo mun passiivihydrokokeilu jää varmaan lyhytaikaiseksi joka tapauksessa. Laitan tuon kasvin Nft: n hoiviin, kunhan pääsen Ikeaan  ;D

Lainaus käyttäjältä: rasse - helmikuu 11, 2014, 15:48:39 ip
Tuo mun passiivihydrokokeilu jää varmaan lyhytaikaiseksi joka tapauksessa. Laitan tuon kasvin Nft: n hoiviin, kunhan pääsen Ikeaan  ;D

Jos sulla on vesipumppu jo valmiina nft:tä varten, niin laita se pulputtamaan sinne pöntön pohjalle.
Toimii sitten vähän niinkuin bublerina.

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - helmikuu 11, 2014, 10:15:17 ap
Juurimädän riski 102,16 %.

Aji Fantasy nyt 3kk altakasteluruukussa kivivillassa. Juuret samanlaiset kuin bubblereissakin, eli terveet. En pitäisi juurimätää kovin suurena riskinä ainakaan lyhyemmissä pätkissä, ei varmaan Suomen oloissa kasvin tarvitse elää kuin max 5-7kk tuottaakseen kunnollisen sadon.

Lainaus käyttäjältä: MrJones - helmikuu 11, 2014, 17:57:04 ip

Lainaus käyttäjältä: rasse - helmikuu 11, 2014, 15:48:39 ip
Tuo mun passiivihydrokokeilu jää varmaan lyhytaikaiseksi joka tapauksessa. Laitan tuon kasvin Nft: n hoiviin, kunhan pääsen Ikeaan  ;D

Jos sulla on vesipumppu jo valmiina nft:tä varten, niin laita se pulputtamaan sinne pöntön pohjalle.
Toimii sitten vähän niinkuin bublerina.

No sen tietty voisi tehdäkin.

Lainaus käyttäjältä: Feint - helmikuu 11, 2014, 18:07:11 ip

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - helmikuu 11, 2014, 10:15:17 ap
Juurimädän riski 102,16 %.

Aji Fantasy nyt 3kk altakasteluruukussa kivivillassa. Juuret samanlaiset kuin bubblereissakin, eli terveet. En pitäisi juurimätää kovin suurena riskinä ainakaan lyhyemmissä pätkissä, ei varmaan Suomen oloissa kasvin tarvitse elää kuin max 5-7kk tuottaakseen kunnollisen sadon.

Arvostan fiksua kokemuksen ja tieto taidon vakaumuksella sanottua mielipidettä.

             Olin väärässä. :o

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - helmikuu 11, 2014, 23:19:41 ip

Lainaus käyttäjältä: Feint - helmikuu 11, 2014, 18:07:11 ip

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - helmikuu 11, 2014, 10:15:17 ap
Juurimädän riski 102,16 %.

Aji Fantasy nyt 3kk altakasteluruukussa kivivillassa. Juuret samanlaiset kuin bubblereissakin, eli terveet. En pitäisi juurimätää kovin suurena riskinä ainakaan lyhyemmissä pätkissä, ei varmaan Suomen oloissa kasvin tarvitse elää kuin max 5-7kk tuottaakseen kunnollisen sadon.

Arvostan fiksua kokemuksen ja tieto taidon vakaumuksella sanottua mielipidettä.

             Olin väärässä. :o

Tuskin olit kokonaan väärässä, mutta tuota prosenttilukua voi varmaan jonkin verran laskea.. :D Aivan varmasti juurimädän riski on suurempi kuin systeemeissä, joissa vesi kiertää tai muuten liikkuu.