Tänään tuli postissa ilmoitus jonka mukaan minut on hyväksytty haluamaani yliopistoon. Toisinsanoen muutan cityyn etnokauppojen ja markettien keskelle. Pystyn tästä lähtien ostamaan sen chilin minkä käytän enkä enää tarvitse kasvattaa sitä. Varsinainen kasvatusharrastus siis loppuu tähän. En ota natikoita käyttöön enää syksyllä ettei tarvitse maksaa sitäkään sähkölaskua enkä ole valmis investoimaan esleihin tai ledeihin.
Mitä muut chilipäät tekisi vastaavassa tilanteessa? "Pitäisikö" kuitenkin säilyttää Wilma ja siihen ne neljä erikoisinta pensasta?

Minä en ainakaan kasvata chiliä pelkästään sadon vuoksi. Vaan myös sen kasvatuksen vuoksi :D  eli kasvatus on se harrastus ja siitä saatu sato positiivinen lisä :)  Eli kyllä minä jatkaisin sinuna kasvattamista entiseen tapaan

Ihan hyvin voi kaupungillakin kasvatella. Paras henkilökohtainen satokausi tähän mennessä on koettu kerrostalon parvekkeella kasvatellessa. Eri asia on se, haluaako siihen panostaa ja varata asunnosta tilaa. Itse jatkaisin kyllä, mutta ei sitä muut voi sanoa mikä sun kohdalla on paras ratkaisu.

Kysymys on lähinnä kai siitä, onko (ja millaista) kiinnostusta chiliin. Ei sen kasvatuskaan mikään itsetarkoitus ole, ja asiassa voi hyvin pitää taukojakin esim. elämäntilanteen takia. Ei chili ole uskonto (vain melkein sitä ;) ).  Se on elämäntapa, ja monille ihan vain tärkeä osa ruokaa.

Harrastan puutarhaa, ja kasvatan siellä syötävää ruokaa.

Mulla tuli maasta muuton yhteydessä kolmen vuoden katko harrastukseen aivan mahdottoman kerrostalokämpän takia... Ei tullut mieleenkään lempata koko harrastusta ja sieltä laatikoiden uumenista ne siidut ja lannoitteet kaivettiin taas esiin kun aika oli kypsä.

Kolmessa vuodessa oli tapahtunut hyvin paljon ja meni pari vuotta ihmetellessä touhua... tällä hetkellä hydroissa pörisevät samat vesipumput jotka Suomesta 2008 mukaan pakkasin....

Mulle onnistunut chiliviljelmä on päivittäinen mielen piristäjä ja stressikatko kaiken schaissen keskellä eikä kasveja tarvitse itseasiassa olla montaa!!!

Kuten sanoin, en ole enää valmis maksamaan natikoiden vaatimasta sähköstä tai sijoittamaan uusiin lamppuihin. Sekin raja on vedettävä johonkin. Kyse ei ole enää kun siitä alanko käyttämään Wilmaa ilman telttaa ja lisävalaistusta.

Mulla ei ole koskaan ollut natikoita, tehokkaimpana nykyinen 125W esl. Parhaalla satokaudella ei ollut käytössä kuin pari tavallista pöytävalaisinta, joiden vaikutuksen kuvittelen olleen lopulta aika pieni. Jos ikkunasta saat valoa, niin kyllä ne siinäkin kasvaa, vaikka ei ihan huippusatoa tai optimaalisinta oliskaan.

Chiliharrastuksen alussa oli tärkeintä sato ja maku. Toki se on vieläkin tärkeätä, mutta nyt huomannut että se on jotain muutakin. Kiva "luoda" jotain, seurata sen kasvua, tunkea sormensa multaan, oppia ymmärtämään. Kokea chilien monimuotoisuus. Oppia niiden "rytmiä" ja "tapoja".

Nykyään harrastus on levinnyt muihinkin hyötykasveihin, kuten yrtteihin, tomaatteihin ja vihanneksiin. Tavoitteena ei ole enään sato, vaan kasvatuksen ilo ja sen tuoma henkinen hyvinvointi. Chilit on elämäntapa. Toki kaupasta saa, mutta se on vaan suoritus.

Oikei, lähti lapasesta...

Lainaus käyttäjältä: cornell - heinäkuu 09, 2014, 09:49:15 ap
Mulle onnistunut chiliviljelmä on päivittäinen mielen piristäjä ja stressikatko kaiken schaissen keskellä eikä kasveja tarvitse itseasiassa olla montaa!!!

Samoilla linjoilla.

Ei mullakaan ole kun se neljä puskaa kerrallaan joista satoa tulee korkeintaan maistiaisiksi. Kyllä niistä silti on iloa ja pientä puuhaa joka päivälle ja aina niitä jää tutkailemaan kun ohi kävelee. Hauskaa huomata, että tässä valmiissa maailmassa saa vielä jotain tehtyä ihan itsekin  ;D

Kyllä missä tahansa voi chilejä kasvattaa, mutta on vain eriasia kuina paljon.

Voihan tehdä ihan terää pitää kerrostalon parvekkeella/ikkunalaudalla paria, kolmea yksilöä ja panostaa niihin jos aiemmin on ollut lähemmäs kymmentä, jopa useita kymmeniä yksilöitä.  :)

Kyllä sit vanha suola janottaa kuin koulusta pääset! ;D
-Mulle meni 19v. maisteritutkintoon  :-X (työn ohella... mut hei... silti järjetön aika :o)

Jos ei tahdo, ei kannata.

Miten chilit kasvaa ESL-lampun tai ledien alla? Pärjääkö ne hengissä talven yli että  voi kevätkesällä laittaa parvekkeelle? Miten em. lampuilla chilit karaistaan ettei ne kuole auringonvaloon?

Lainaus käyttäjältä: SheiK9ni - heinäkuu 20, 2014, 22:09:17 ip
Miten chilit kasvaa ESL-lampun tai ledien alla? Pärjääkö ne hengissä talven yli että  voi kevätkesällä laittaa parvekkeelle? Miten em. lampuilla chilit karaistaan ettei ne kuole auringonvaloon?

Kasvaa hyvin, jos tehoa on tarpeeksi. Pärjää hengissä pienillä (20-50 W) lampuilla ja valoisalla paikalla ilman lamppujakin. Millään lampulla ei saa totutettua kasveja auringon UV-säteilyyn.

Älä oo huolissas! Hyvin kasvaa sisälläkin pelkällä auringolla. Talvella pieneksileikatut pysyy hengissä oikeanlaisella hoidolla ilman lamppujakin, kastelun niukkuus ehkä tärkeintä silloin. Mulla on kämpällä nyt yks Rocoto, Ollu eteläikkunalla aiemmin, 4 hyvänkokosta podia kellertää, pari raakiletta lisäks ja oon ihan tyytyväinen. Enskesäksi suunnittelin noin kolmea chiliä, nyt kun on parveke  :) Menee sopivan matalalla vaivalla, tuoden kuitenkin iloa.

Mullakin nykyään jopa tärkeämpää on se kasvatuksen ilo. Chiliä on jo kaapit täynnä, toki on kiva saada uusia makuja, siksi tänäkesänä rocotot. Jahei, meneehän ne kivana viherkasvinakin kämpällä  :)

Moi

Mulla oli aikanaan ihan viherkasvina chilejä opiskeluboxissa. Ja ihan kivaa oli niitten kasvua seurata. En silloin edes ajatellut niistä satoa saavani, olivat kaupan vihannneksista idätettyjä siemeniä. Siitä alkoi harrastus.

Sulla ilmeisesti on jotain kokemusta jo, niin varmaan saat pidettyä hengissä talven yli. Ja jos on ikkunoita etelään tulee ehkä satoakin, ei paljon, mutta sillointällöin podeja. Ja ilman lisävaloja.

Onneksi olkoon opiskelupaikasta ja tsemppiä kouluun.

Longi

Okei. Teen sitten niin että pidän Wilman pyörimässä ja vaihdan siihen vedet kahden viikon välein. Teltat ja muut lähtee varastoon. Jos löydän jonkun halvan, käytetyn eslin jostain, saatan jossain vaiheessa tehdä kaupat mutta muuten chilit saa luvan pärjätä päivän- ja huoneenvalolla.
Samalla heitän hydrosorat huitsin nevadaan ja siirryn kookoskuituun. Kookoskuituiset Wilma-potat pystyy sitten ensi kesäksi siirtämään parvekkeelle ja käyttämään tavallisina ruukkuina. Soran kanssa moinen ei ollut tänä kesänä mahdollista.
Bubblereiden kanssa on ollut ongelmia joten saatan jossain vaiheessa myydä suurimman osan ilmapumpuista.
Näppärä harrastus mutta se ei kertakaikkiaan ole kestävää että maksaa sähköt 400-wattisista natikoista (mitkä ei ole edes tarkoitettu sisäkäyttöön) kun chiliä saa helposti ison kaupungin supermarketeista ja etnokaupoista. Johonkin sekin raja on vedettävä.

Yläpeukku :) kyllä niitä aina vähän pitää olla siinä pyörimässä ;)