Meinasin kasvatella chilejäni, ainakin osan jossain vesiviljelymenetelmässä ebbi, nft tai bubbler. Nyt taimet kasvavat 40mm kivivillakuutioissa ja matkahuollossa on 80mm verkkoruukkuja ja lecaa olen pessyt pussikaupalla. Pärjäävätkö taimet isoiksi asti tuon kokoisissa kuutioissa ja ruukuissa ja voinko huoletta pitää esim. 10 litran ämpärissä tai 400x300x190mm + 400x300x120mm nftssä kun ovat "aikuisia" ?

Vai täytyykö varautua kesän keskellä vaihtamaan isompiin ja miten se oikein tapahtuu? Vai hankinko suosista isommat heti alkuun?

Olen kiitollinen kaikista neuvoista ja linkeistä.

Mulla ovat olleet chilit 50mm verkkoruukussa 10l ämpäribubblerissa, kasvit olivat reilun puolitoista metriä leveitä ja korkeita. Eli hyvin pärjäävät. Ainoa ongelma on, että verkkoruukut menee aika herkästi ämpärin kannesta läpi, kun iso kasvi alkaa painaakin melko paljon. Keinona tähän oli kiinnittää verkkoruukut nippusiteellä ämpärin kanteen.

NFT:ssä ei tarvitse huolehtia mistään muusta, kuin siitä, että resossa riittää vesi hellepäivinäkin.

Tattista hyvästä neuvosta. Täytyy viritellä lisätukea.

(https://dl.dropboxusercontent.com/u/53859504/habanero_brown_large_heinakuu.jpg)
Habanero Brown Large menossa ulos heinäkuussa. 10l ämpäribubbleri ja siinä just joku hyvin pieni verkkoruukku. Tuo tuosta vielä ulkona kasvoi melkoisesti... :D

Tulipa tässä mieleen, että kun NFT:hen laittaa kivivillakuution, niin onko siitä otettava muovi pois? En ole nähnyt mainintaa asiasta ja kuvien perusteella ilmeisesti kummallakin tavalla toimitaan. Kuten päiväkirjassani kyselinkin niin rajoittaako muovi juurten kasvua, eli kasvavatko NFT:ssä juuret vain kuution pohjasta vai myös kyljistä?

Lainaus käyttäjältä: Valtola - maaliskuu 09, 2015, 10:32:25 AP
Tulipa tässä mieleen, että kun NFT:hen laittaa kivivillakuution, niin onko siitä otettava muovi pois? En ole nähnyt mainintaa asiasta ja kuvien perusteella ilmeisesti kummallakin tavalla toimitaan. Kuten päiväkirjassani kyselinkin niin rajoittaako muovi juurten kasvua, eli kasvavatko NFT:ssä juuret vain kuution pohjasta vai myös kyljistä?

Kasvavat kyljistä jos ei ole muovia. Jos muovi on saamat juuret kiertävät sen kyllä ja tulevat ulos alhaalta.

Näin vähän veikkasinkin, kiitos Huru-ukko. Jos ainakin taimivaiheen pitäisi paikoillaan, on mukavempi sitten siirtää.

Olen käyttänyt niitä muoveja, jos kuutiot ovat ihan vierekkäin. Silloin estävät juuria kasvamasta naapurikuutioihin. Muuten ei kai ole yhtään mitään merkitystä.

Jatkokysyn täällä omassa ketjussani.

Onko kokemuksia tästä hamppukaupan kevytsorasta?

http://www.pavunvarsi.fi/product_info.php?cPath=25&products_id=1285

Taistelee vastaan tuo tavallisen pestyn kevytsoran kellumisominaisuus. Ei meinaa pysyä purkeissa. Tänään hakisin, jos vaan uskallan...

Enpä edelleenkään perusta uutta ketjua, kun samoissa asioissa pyöritään.

Ongelma pyörii nyt ebb-floodin ympärillä tai lähinnä sisässä.
Hankin tuossa viikolla useamman Honkkarin Jebao-pumpun ja ryhdyin koeponnistamaan neljän taimen ebbiä. Perjantaina hankin tuota edellisessä viestissä mainittua hydrosoraa.
Eli ongelmakohdat:
-Jebaon pumpussa on takaiskuventtiilimäinen rakenne. Miten saan tyhjenemään purkit, kun pumppu on sammunut? Pienet reiät pohjassa menee tukkoon ja isot estävät täyttymisen. Jatkona mikä pumppu toimisi paremmin?
-Pumpulta tulevan letkun, jos jakaa neljään, syntyy tilanne, että jotkin tai jokin satunnainen letku ei täytykään ja purkki jää vajaaksi.
-Hydrosora kelluu ja taimikori tai kivivillakuutio myös, joten en usko juurtumisenkaan onnistuvan, kun aikanaan tulevat ulos...
-Toimisiko ratkaisu siten, että hankin toisen samankokoisen astian tuon reson päälle, jonka sisään laitan nuo erlliset pienet purkit ja pumppaan tuon isomman astian ylivuotoputkeen saakka? Eli vähentääkö soran kellumista, jos sitä on laajemmalla alueella?
-Kiinnitetäänkö ebbissä nuo taimiastiat tai kuutiot jollain tavalla tiettyyn korkoon, kun tutntuvat seilaavan astiassa?

Lainaus käyttäjältä: Valtola - maaliskuu 14, 2015, 10:36:15 AP
-Jebaon pumpussa on takaiskuventtiilimäinen rakenne. Miten saan tyhjenemään purkit, kun pumppu on sammunut? Pienet reiät pohjassa menee tukkoon ja isot estävät täyttymisen. Jatkona mikä pumppu toimisi paremmin?

Hetkonen... Minkäslainen pumppu sulla siellä onkaan? Yksikään jebaon pikkupumppu ei ole tähän mennessä ollut sellainen, joka EI päästäisi vettä ihan vapaasti virtaamaan takaisin. Siellä on siis siipipyörä, joka pyörii nostaen vettä sinne letkuun. Kun siipipyörä pysähtyy, vesi valuu vapaasti takaisin.


Edit: Alla linkki youtubeen, missä puretaan vähän isompi jebaon pumppu, mutta rakenne on juuri tuollainen pienemmissäkin:
https://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=09zxN2hWg8U#t=83

Mysteeri ratkesi linkkaamasi videon avulla. Pieni leca-soran palanen oli jumissa heti propellin jälkeen. Vesi kyllä liikkui eteenpäin, mutta salpautui pian pumpun sammuttua. Sihtiä olen koittanut aina käyttää, mutta on jossain vaiheessa tainnut olla huonosti paikoillaan. Yksi otsasuonina pullistava ongelma vähemmän, tuo varmaan aiheutti sen tehonpuutteenkin.

Eipä tullut mieleen koittaa toisella yksilöllä ja täytyy availla huomenna Eden-ebbin pumppu myös, kun siinä oli rakenteluvaiheessa hieman samaa murhetta ja jouduin puhkomaan ns. valumareikiä.

Koitan havainnollistaa noita muita murheita kuvilla, kun kamera tulee latauksesta, sikäli kun jos ei ole tikissä.
Kiitos Jani M ja pumppuni on mallia AP-333

Sittemmin, kun olen ohjeistettu huoltamaan tuota pumppumallia, ebbikin alkoi toimimaan ja tehonsäätöön eg. virtaaman rajoittimeen tulee useampia asentoja kuin täysillä ja vesi ei liiku...

tohon pumpun päälle kannattaa viritellä sukkahoususta suoja (pumppu sukkahousun sisään)
estää juurien ja muun moskan menemisen pumppuun

Olen rakentamassa kesäksi Ebb & floodia ja etsin nyt pumppuja. Täällä on paljon puhuttu noista Jebaon(?) pumpuista joita saa ilmeisesti Honkkarista. Nyt on niin että täällä (Rovaniemellä) ei ole kyseistä liikettä eli onko niitä saatavilla jostain muualtakin vai tilaanko vain suosiolla chilitarvikkeesta?

Jebaon pikkupumpulla loppuu nostokorkeus ~50-60cm kohdalla. Se toimii siis aika pienessä ebbissä tai NFT'ssä jossa reso on heti alla. Jebao-merkkisiä oli Honkkarissa ennen isompiakin, muttei taida olla enää. Samaa laatua ne suhkulähdepumput yleensä on. Bauhasissa löytyy; Prismoissakin joissa on kunnon puutarha-osasto.

Tuo soran kelluminen johtuu siitä että vesi nousee liian korkealle. Itsellä vesi nousee max 2/3-osan korkeuteen soran määrästä. Mä oon käyttänyt vuosikausia Clas Ohlsonin digitaalisia ajastimia, joilla saa ajastukset 1min tarkkuudella: Säädän siis pumpun nostamaan vain sen 3-5 minuuttia että vesi nousee tarpeeksi. Jos haluaa lorottaa vettä pidempään niinkuin mekaanisilla ajastimilla on pakko, niin ylivuotoputkea alemmaksi; riittävän iso eli väljä ylivuoto ...
Näitä ajastimia on ollut 5 vuoden ajan: nyt jo 7kpl. Yksikään ei ole pettänyt yhtäkään kertaa [paitsi se joka kastui kunnolla ja meni vettä patterikoteloon! - patterit voi ja täytyykin vaihtaa parin vuoden välein]:
http://www.clasohlson.com/fi/Digitaaliajastin/32-8618 (http://www.clasohlson.com/fi/Digitaaliajastin/32-8618)

NFT'ssä kannattaa muuten käyttää isompia kuutioita kuin ne 30-40mm kuutiot. Kasvit pysyvät pitkään pystyssä omillaan; chinenset eivät tarvitse sitten tukea ollenkaan, kunhan juuret täyttää astian ...

Jatkaakseni aiheesta, niin voin suositella Jebaota, jos jostain löytyy... ongelmani johtuivat siis yhtäaikaisesta syötön tukkeutumisesta, kun yläkautta oli pullahtanut soran pala pumpun sisuksiin, sekä ylivuotoputken riittämättömästä imusta. Sukkahousun rietale, kun meni nopeasti tukkoon, ja veden läpäisy on aivan liian hidasta. Poistoputki, kun oli alempana kuin syöttö niin toimi jotenkin pari kertaa, kunnes meni totaalisen tukkoon.

Nyt taittelin metallisesta hyttysverkosta sellaisen pystymallisen sihdin, joka ei mene tukkoon ja toimii hitsin hyvin. Veden pintakorkeutta voi nyt säätää putkea liikuttelemalla. Saatan vaihtaa sihdin vielä muoviseen, ainakiin seuravalla rakennuskerralla.

Ajastimiksi ostin Onnisen Online -merkkisiä paskoja, joista kaksi olen jo heittänyt seinään, kun hukkaavat ohjelmointiansa, ovat mallia emt-757A, joita välttäisin kuin ruttoa. Eivät ole paristovarmennettuja, vann jollain konkalla backupattu, ja käyttöikä max 3vuotta tosi kevyellä ja vähäisellä käytöllä. Nyt on Thebenin mekaaniset kellot, jotka maksavat neljä-viisi kertaa nuo O-kakat.

Jos jaksaisi etsiä elektroniikkaliikkeistä ajastinkoteloita niin juottaisin 555-piiristä ja vahvasta mekaanisesta releestä maailmanloppuun saakka toimivat ajastimet.

En ala nyt uutta keskustelua avaamaan kun sama aihe kuitenkin :-) Eli voiko kookosta käyttää ebb & floodissa hydrosoran sijaan?  Ostin nimittäin tänään kookosta tuolta tokmanilta lähinnä ajatuksella että kokeilen sitä ruukuissa turpeen sijaan ja aloin vaan pohtimaan ko asiaa... En muista ainakaan lukeneen. mitään asiasta ja luin kyllä vesiviljelyketjun läpi tuolla edistyneiden puolella  :P

Lainaus käyttäjältä: memories - maaliskuu 28, 2015, 21:41:38 IP
En ala nyt uutta keskustelua avaamaan kun sama aihe kuitenkin :-) Eli voiko kookosta käyttää ebb & floodissa hydrosoran sijaan?  Ostin nimittäin tänään kookosta tuolta tokmanilta lähinnä ajatuksella että kokeilen sitä ruukuissa turpeen sijaan ja aloin vaan pohtimaan ko asiaa... En muista ainakaan lukeneen. mitään asiasta ja luin kyllä vesiviljelyketjun läpi tuolla edistyneiden puolella  :P

Kookos kuitenkin pidättää niin paljon vettä verrattuna hydrosoraan, että se ebbi ei varsinaisesti olis kyllä ebbi siinä vaiheessa.

Gold Label merkillä myydään sora/kookos-mixiä (esim. VP-Lux) jota suositellaan ebbiinkin.
Itse olen kokeillut omaa sekoitusta ebbissä sekä aurinkokenno-mikälie-systeemissä. Toimii...
Kookos-möhnää voi olla paljonkin resossa eikä tuki pumppua. Varmaan pärjää paljon vähemmällä pumppaamisella ja kestää pitkään jos pumppu jumittuu..

Olen tekemässä kolmea ebbiä eli taidampa kokeilla yhdessä niistä tuota kookosta  tai vaikka jonkinlaista seosta  :D kookos olisi siinä mielessä helpompaa että tuota kookosta saa näemmä ihan Tokmanilta kun taas hydrosoran joutuu tilaamaan...

Lainaus käyttäjältä: sorrii - maaliskuu 29, 2015, 02:11:15 AP
Gold Label merkillä myydään sora/kookos-mixiä (esim. VP-Lux) jota suositellaan ebbiinkin.
Itse olen kokeillut omaa sekoitusta ebbissä sekä aurinkokenno-mikälie-systeemissä. Toimii...
Kookos-möhnää voi olla paljonkin resossa eikä tuki pumppua. Varmaan pärjää paljon vähemmällä pumppaamisella ja kestää pitkään jos pumppu jumittuu..

Tarvii olla todella karkeaa kookoskuitua kyllä.

LainaaTarvii olla todella karkeaa kookoskuitua kyllä.

Mulla tosiaan on hyvin karkeaa. Sitä myytiin viime kesänä Chilitarvikkeessa 70l palikoina.
Mä ihmettelin kyllä sitä mainintaa Gold Labelin nettisivulla jossa suositeltiin nimenomaan ebbiin sitä coco-mixiä.

Itsellä on kyllä toiminut ja toimii nytkin ebbi keittiössä, jossa on soran seassa kookosta. En kyllä usko että pelkkä kookos olisi kovin hyvä.... Jotenkin..
Toisaalta jos toimii joku "drip-feed" niin miksei !?!

Ylläripylläri erityisesti oli ettei edes pikku aurikokenno-vesipumppu väsähtänyt vaikka resossa näyttää olevan kookosvelliä pohjalla  ???

Mutta eikös ne pumput ole tehty joko akvaariota varten tai sitten suihkulähteeseen? Tuskin se vesi on ihan puhdasta ja roskantonta niissäkään... Tai levätöntä  ;)

Mutta asia vaatinee vielä pohdiskelua ja ehkä muutamaa kokeilua  ;) Tilaan nyt kuitenkin chilitarvikkeelta hydrosoraa samalla kun muutaman pumpun ja pari amppelia...

LainaaMutta eikös ne pumput ole tehty joko akvaariota varten tai sitten suihkulähteeseen? Tuskin se vesi on ihan puhdasta ja roskantonta niissäkään... Tai levätöntä 

Alunperin kun lähdin kokeilemaan kookoksen sekoittamista soraan, tein sen ulkona oleviin laatikkoihin, joissa oli hyvin pienet aurinkokennopumput. Ajatus oli tiet että kookos varaa vettä pivisiä päiviä varten tai jos muuten tulee jumi pumppuun. Jossain kohtaa sitten huomasin että pientä kookosmöhnää oli resossa aika paljon. Ihmeen hyvin kyllä pumppu vaan jaksoi ...
Toinen huoli oli, että poistoputki tukkeutuu ja litkut tulvivat yli. Niissä laatikoissa oli "ylivuotoputkena" 120mm salaojaputki ilman mitään muuta suodatusta. Hyvin toimi.

Syksyllä uskaltauduin sitten siirtämään yhden ison Aji Cristalin sieltä pellolta kotiin: laitoin pieneen ebbiin, jossa Jebao pikkupumppu ja ylivuotoputki tehty letkunipasta jossa 12mm [?] letkunpätkä johon poltettu reikiä ympäriinsä. Kyllä siinäkin olin varautunut että ylivuoto voi tukkeutua tai pumppu väsähtää, vaan se toimii edelleen keittiössä samalla "säädöllä". Alkuun se oli parvekkeella, jossa pikku tuviminen ei olisi haitannut ...

Ne Kärsän [=Chilitarvike] jätti-kookosharkot olivat ainakin hyvin karkeaa kookosta ja toimivat noissa hydrosora-laatikoissa. Tokmannin kookos on aika paljon hienompaa ja saattaa käyttäytyä erilailla.

Oon muuten suojannut joskus vesipumpun suodatinkangaspussilla, kun pelkäsin juurien tukkivan pumpun. Se oli isossa Mimosa-ruukussa josta viritin hydron. Myöhemmin otin sen pussin pois, kun huomasin että juurien kasvu on senverran hidasta, että pumppu kyllä repii juuret alkuunsa, jotka yritää lähelle ...
Nuo siipipyörä-vesipumput ovat aika ikiliikkujia  8)

Koska teen ebbini pihalle vielä ei mahdollinen tulva huoleta mutta aikomukseni olis kyllä kantaa ainaki yksi (no juu kun jäisikin vain siihen yhteen, olen niin hellämielinen että en varmaan raski kylmään tappaa  ::) ) syksyllä sisälle. Ja sisällä kyllä jo vähän ehkä haittasi noin kolmekymmentä litraa vettä lattialla... Eli kiitos vaan vinkeistä   :)

Kasveja on noin parikymmentä joista olis tarkoitus laittaa noin yksitoista kolmeen ebbiin. Onko joitain chilejä jotka ei tykkää vesiviljelystä?  Minun lajikkeet voi käydä vakoilemassa esittelyviestistä jonka laitoin joku aika sitten.

Mutta mielelläni kyllä kokeneempien kokemuksia ja mielipiteitä kuuntelen. Jospa vaikka jäis osa virheistä tekemättä  :)

LainaaOnko joitain chilejä jotka ei tykkää vesiviljelystä?  Minun lajikkeet voi käydä vakoilemassa esittelyviestistä ...

Noita annuumeja en laittaisi vesiviljelyyn. Koristechilejähän ne ovat ...
Chinense Congo ei ole mulle tuttu, mutta C't yleensäkin kasvaa sitten suuriksi ebbissä: niitä ei montaa tarvitse. Mieluummin yksi iso :)
Fantasy on tuttu. Sekin tiet -kuten kaikki baccatumit- viihtyy loistavasti vesivilejlyssä ja kasvaa, kasvaa, kasvaa. Niitä on kiva popsia tuoreena, mutta mun mielestäni ei kauheesti järkeä tuottaa valtavia määriä. Mulla ainakin tahtovat etikkasäilykkeet jäädä kellariin. Kuivattuna oon itse suosinut annuumeja ja vähän chinenseä ...

Kyllähän itsekin on aina tullut tuotettua chilejä rajusti yli tarpeen ja on pieni stressi mitä niille kaikille tekee syksyllä. Kuulostaa kolme ebbiä ja 11 chiliä aika isolta määrältä  ;)

Itsellä on ollut 25cm leveä ja 105cm pitkä ebbi parvekkeella jo monta vuotta. Laitoin ekana kesänä siihen 4 kasvia: Yhden [annuumin] poistin myöhemmin, kun se kitui muiden välissä ...
Toisena kesänä laitoin 3 kpl baccatumeja joista yksi selvästi kärsi tilanpuutteesta ...
Kolmantenakin keväänä erehdyin laittamaan 3 kasvia ja sotku oli taas aika ikävä ..  :-[ Loppukesästä jouduin taas tappamaan yhden joka ei jaksanut.

Ebbissä siis kasvavat nuo baccatumit ainakin niin reippaasti että tilaa saisi olla 60x60cm per kasvi, ja sittenkin ne kasvavat pahasti ristiin. Kuulostaa siis 11 kasvia kolmessa ebbissä aika paljolta, ellei sitten ebbit ole 2m pitkiä tai tarkoitus pitää kasveja leikkaamalla jatkuvasti kurissa.

Aina tulee hamstrattua lajikkeita liikaa. Nyt oon alkanut itse jo vähän oppia rajoittamaan. Kasvattelen muutaman tutun kasvin väljässä tilassa vesiviljelyssä ja uusia tulokkaita tai muuten jänniä lajikkeita [nytkin lajeja yli 30] kasvattelen yhtä-kahta puskaa jotka pidän -yritän pitää- pieninä, niin että tulee maistiaisia ja vähän siemeniä "pankkiin" ...

5 vuoden jälkeen alkaa jo tuntua rasittavalta että harrastuksesta tulee kesäksi kokopäivätyö ...  ;)

Niinkuin jo mainitsin tämä kesä menee kokeillen  ;) Mutta joo eli siis vähennän kasvien määrää kahteen per ebbi. Kiitos vinkistä  :) Tarkoitus olisi ainakin yksi ebbi pyhittää ihan perus paprikalle (hamik ja sweetbite yummy) ja yhteen laittaa chinensejä ajatuksella että niistä voisi tulla hyvää jauhettuna  :) kolmateen ebbiin pistän ihan huvikseen pari ajia... en vielä ole päättänyt mitkä... jos sitten syksyllä valitsisi parhaat talvettettaviksi  :) Ja meillä on siis noita pieniäkin syöjiä joille ei (vielä  ;) ) maistu tuo tulinen mutta kateus voisi iskeä jos vaan aikuiset saa syödä suoraan puskista, siksi siis makeita paprikoita. Laitoin myös samalla periaatteella kirsikkatomaatteja.

Laitoin nimittäin useampia simeniä itämään per lajike kun ajattelin että tapan suurimman osan  ;D No nyt jokaista lajiketta on kolme... Onneksi 10l sankot on halpoja  ::) Ja tuossa terassilla on paljon tilaa.

Löytyy niitä "oikeita" chili-lajikkeita pienillekin: Mulla on ollut parina kesäne sellainen kuin Kaleidoskop: Fataliilla oli sitä joskus ainakin - ja muulla varmaan siemeniä edelleen. Se on makea Baccatum joka on Aji Cristalin kokoinen ja näköinen; ehkä vähän tummemman punainen ja raakana tumma vihreä. Hidas kypsymään, joten ei varmaan oikein ehdi tänä vuonna, paitsi ehkä lasiparvekkeella tai peräti sisällä kypsytellen. Tosi hyvänmakuinen, makea ...

Tein pari vuotta sitten tyttären-tyttärille [=kaksoset] ristiäisiin voileipäkakut joihin koristeeksi chilirenkaita ja puolikkaita  ;) ... Ei kukaan valittanut  8) 8)
LiDLin "Snack-paprikoista" otin kans siemeniä ja kasvatin pari kesää sitten niitä kasvarissa mökillä. Hyvässä valossa ja hillityllä lannoituksella niistäkin tuli niin pieniä [ja paljon] että näyttivät joltain Cheyennelta tms.

Pink Habeneron sanotaan olevan myös tuleton, mutta mulla niissä ainakin oli senverran tulta, ettei äiti-mummeli ainakaan syönyt. Samoin Medusa, jonka piti olla tuleton koristechili oli terävän tulinen. Ei siis voi aina luottaa noihin. Varsinkaan kun on kiertokirjeestä ja oletettavasti jonkun chilipään kasvattamista chileistä 20 muun lajikkeen seassa ...

PS. Nyt hogasin juuri että unohdin hauskan pilani tälle kesälle ...  :-[
Piti laittaa kasvamaan sekä Kaleidoskopia että yhtä PI-jokunumero -chiliä joka pitäisi olla tulisimpia Aji-lajikkeita mitä löytyy: Tuo jälkimmäinen oli ihan saman näköinen ja makuinenkin kuin K, mutta senverran tulinen, että joku Lemondrop tai Aji Cristal tuntuu tulettomalta sen jälkeen ..

No nyt jo vähän eksytään aiheesta mutta olisi mielenkiintoista kokeilla tuota Kaleidoskopia. Fataliilta ei ainakaan pikaisen tarkastelun jälkeen löytynyt...

Moro.

Meinasin oman pikku viritysdripperin laittaa viikonloppuna tulille (kuva tuolla 3d-printti ketjussa). Niin kysyisin teiltä  kellä kokemuksia noista drippereistä, että pidetäänkö se kokoajan ruokkimassa vai ajastellaanko sitä? Tarkoitus kokeilla härpäkettä pauliinassa jossa puska olis kissanhiekassa litkut läträän Puutarhan kesällä. Toi vehje tiputtaa aika vauhdilla sitä lientä, ei kuitenkaan pahemmin roiski, mutta tippoja tulee runsaasti kokoajan.

-longi-

Tuli pien ebbi rakenneltua, lähinnä nyt taimia varten ennen kuin saan sen kasvihuoneen tehtyä ja sinne sit isomman. Kokoa kasvatuslaatikolla on 33x40x12cm. Kuinka monta taimea tollaseen voipi laittaa, 4 tai max. 5? Ja tarviiko noille taimille olla jonkinlaiset ruukut tai vastaavat, vai pysyyks noi ihan ruukkusoran voimin paikoillaan? ???

Hydrosoraa ei löytyny kaupungista, joten tolla nyt mentävä. Ja ihan hyvin tuo tuntu toimivan, kun tossa vähän testailin, raekoko kylläkin on aika pieni, mut tokkopa tuo haittaa. Sora nousee sen 1-2cm veden mukana, mut vettä näkyy kuitenkin lähes tuon sorakerroksen pintaan asti, eli ihan toimivasta senkin puoleen vaikuttais. :) Mut tuo taimien määrä ja ruukkujen tarpeellisuus vaan vähän mietityttää.

Ruukut on ebissä turhia mitä olen ebbimiesten kasvatuksia lukenut. Villakuutio suoraan soran sekaan.
Ehkä 4 taimea on hyvä määrä, jos et niitä isoiksi kasvata siellä.

Juu, kiitos! Pittää koitella et josko onnistuis. :)

Hydrosoraa on ainakin Tokmannin myymälöissä 3l pusseissa ja hinnaltaan alle 3€ ... Halpalli, Robinhood, Minimani, Hongkong, ...., IKEA ... Se ei aina ole hydrosora nimellä, mutta samaa tavaraa jos sitä myydään kasvikäyttöön.

Taimien kasvatuksessa ebbissä on ongelmana se että juuria joutuu repimään irti sitten kun tulee aika siirtää. Jos käyttää kuutiota, niin on hyvä olla ISO. Mä olen kokeiluna laittanut ebbiin väliaikaisesti kasveja ruukuissa. Ihan tavallisessa kukkaruukussakin toimii se ebbi-efekti kun on kunnon reiät pohjassa: vesi nousee siellä ruukun sisällä. Samoin oon kokeillut sekä ebbissä että NFT'ssäkin taimiruukkuja ja kookoskuitua, niin että oon rei-ittänyt reilusti niitä taimiruukkuja vanhalla juotoskolvilla. On ollut ebbin päällä vähän upotettuna myös joku kasvi tavallisessa mullassakin. Mielikuvitusta saa käyttää! Multaruukkujen kanssa varsinkin olisi tiet hyvä ettei sitä multaa valu ebbin soran sekaan sotkemaan. Toisekseen mullassa ja kookoksessakin kun vesi pysyy pitempään, niin pitää olla se ruukku aika pinnassa ettei kastu liikaa...

Juujuu. Onks toi ruukkusora nyt ihan nou nou tavaraa, et sitä nyt ei pitäs käyttää..? Ihan hyvin tuo ainakin tälläsen asiasta mitään tietämättömän silmään tuntu toimivan. ;D

Niinhän ne juuret siellä sotkeutuu varmasti, ja astiaa vaihtaessa niitä joutuu enemmän ja vähemmän repimään. Rasittaaks se taas kasvia liikaa, jos osa juuristosta sattuukin katkeemaan ebbin vaihon yhteydessä?

Noista taimista kolme on pienissä kivivillakuutioissa, jotka on kohta viikon päivät ollu mullassa, sitä ennen vedessä.. Ja sit yhen mullassa koko ikänsä eläneen aattelin kans koittaa siirrellä ebbiin. Saa nähä kuoleeks kaikki vai mitä tapahtuu...

Ruukkusora on tavallista Lecasoraa, jota käytetään kapillaarikatkona rakentamisessa: Se ei ime eikä nosta vettä kapillaarisesti; se yleensä kelluu veden pinnalla.
Hydrosora on vastakohta: Se imee vettä, on huokoista; se nostaa vettä kapillaarisesti, ja toimii myös passiivihydrossa; suurin osa siitä yleensä painuu veden pohjaan.

Ei ruukkusora mitään kiellettyä ainetta ole, mutta esim ebbissä se vaatii sitä veden liruttelua tiheämmin. Hydrosoralla ebbissä riittää jopa kaksi kertaa vuorokaudessa se tulva-vaihe. Oon kokeillut ruukkusoraa passiivihydrossakin ja toimihan se siinä. Alussa kastelin päältä, eli liruttelin vettä montakin kertaa päivässä alkuun. Sittenkin juuret olvat kasvaneet astian pohjalle asti, niin kasvi saa kyllä vetensä. Hydrosora vaan on tehokaampaa, koska pysyy kosteana pintaan asti kokoajan ...

Ruukkusoran tarkoitus kasveilla on yleensä peittää kostea multa kuivalla kivikerroksella jossa ei viihdy elukat, homeet ym. Toisaalta se kait estää multaa haihduttamasta niin paljon. Samassa käytössä hydrosora taas kuivaa sitä pintamultaa! Mä olen käyttänyt hydrosoraa kookosruukuissa kuivaamassa pintaa.

Ebbissa hyvää alustaa on yleensä samat alustat joita käytetään passiivihydroissa: Hydrosora, perliitti, karkea kookoskuitu; joku kissanhiekka ja kivivillarouhe sum muut ihmeelliset. Ne yleensä kaikki imevät vettä, mutta pysyvät samalla ilmavana. Lecasoran ongelma on ettei ime sitä vettä yhtään ... tai imee minimaalisesti ...

Kyllä kyllä. No pittää jotain parempaa tavaraa sit koittaa ettiä ens viikolla, saa nyt viikonlopun/alku viikon luvan mennä tolleen. Pyörittää vaan pumppua useemmin, niin eiköhän se siitä. Kyl tolle loppusäkille/noille mitä tossa ebbissä on, niin löytyy käyttöä ruukkujen pohjalla/pinnalla, et ei toi turha ostos sinällään ollu.

päiväkirjassanikin näkyvä Polumbo ebbissä on lecasorassa ja ainakin tähän asti voinut hyvin kolmasti päivässä hukutettuna. Mutta kohta kun purkitan uusiksi, niin vaihdan tähänkin hydrosoraa niin pysyy taimi paremmin paikallaan. Ja uusiin kyllä haen aina hydrosoraa. Se kellumisilmiö on raivostuttava vaan....

Ebbissä PH pudonnu turhan alas, varmaan lähemmäs 5, ellei jopa alle... :o Saaks sitä mitenkä helposti ja nopeesti kotikonstein nostettua esim. kalkilla?  ???  Jännä kun talossa kun otti hanasta vettä, niin tuli ihan käypästä, mut puutarhaletkulla kun täytti reson (ei mee ihmeempien suodatusten jne. läpi), niin heittää noin paljon. ??? Vai onko sitten resossa/sen materiaalissa jotain, joka laskis PH:ta..

Lainaus käyttäjältä: DP - heinäkuu 07, 2015, 22:56:23 IP
Ebbissä PH pudonnu turhan alas, varmaan lähemmäs 5, ellei jopa alle... :o Saaks sitä mitenkä helposti ja nopeesti kotikonstein nostettua esim. kalkilla?  ???  Jännä kun talossa kun otti hanasta vettä, niin tuli ihan käypästä, mut puutarhaletkulla kun täytti reson (ei mee ihmeempien suodatusten jne. läpi), niin heittää noin paljon. ??? Vai onko sitten resossa/sen materiaalissa jotain, joka laskis PH:ta..

Kalkki varmaan pitkällä aikavälillä toimisi (suodatinkerroksen läpi ajettuna), ei heti mikä olisi tarpeen, mutta tuolla saisi kohtuu nopeasti aikaan tuloksen (varovaisesti lisäämällä ettei mene yli) http://www.chilitarvike.fi/ph_up_05l

Onko puutarhaletku kaivossa tai sadevesi astiasta?
Jos on niin Ph on neutraali eli ehkä 1-2 matalempaa kuin vesijohtovesi mikä on yleensä emäksistä ettei vesijohtoverkko sula käsiin ;) .

Toki ajan kanssa nesteet resossa väkevöityy/ happamoituu niin reson nesteiden vaihto on nopein tapa hoitaa homma kuntoon, ellei ongelma ilmaantunut juurikin vaihdon yhteydessä.

Varaumana noihin että olen suunnitellut vasta tulevana kautena taimi ebb/ nft virityksiä.  ::)

Joo, pittää sitten varmaan tilata tuota. :) Vedet tulee kaikki omasta kaivosta, navetalta vettä ottaessa ne ei vaan mee ton suodatuspömpelin läpite. En usko että noi vedet tuolla resossa on kauheeati vielä kerinny väkevöitymään tai mitään, kun ei sieltä kauheesti sitä vettä oo vielä hävinny. Pittää varmaan ruveta miettimään et mitäkä kaikkee sitä ens kaudella tarttee, et sais tilattua suurinpiirtein kaiken kerralla. ;D

Lainaus käyttäjältä: DP - heinäkuu 07, 2015, 22:56:23 IP
Ebbissä PH pudonnu turhan alas, varmaan lähemmäs 5, ellei jopa alle... :o Saaks sitä mitenkä helposti ja nopeesti kotikonstein nostettua esim. kalkilla?  ???  Jännä kun talossa kun otti hanasta vettä, niin tuli ihan käypästä, mut puutarhaletkulla kun täytti reson (ei mee ihmeempien suodatusten jne. läpi), niin heittää noin paljon. ??? Vai onko sitten resossa/sen materiaalissa jotain, joka laskis PH:ta..

Leivin sooda (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sooda) on nopea vaikutteinen, muutama sekuntti.... Tuotetta myydään kaikissa marketeissa  puolen kilon purkeissa.
Paras lääke hommaan.

Itselläni on kyllä käytössä 90 l. resoissa pohjalla rakeinen puutarhakalkki muutama kilo. Joka kausi sama juttu........ Ensin PH hyppää ylös ja hapon kanssa otetaan alas n.6 tienoille, sitten se painuu PH 4 arvoon ja silloin olen aina pistänyt resoon pari saunakauhallista sitä kalkkia. (Ja säätänyt sen ensin soodalla PH 6).
Sillä menee loppukauden ilman turhia vesien vaihteluita. Tai säätöjä enää.

Mä pöllin talkkarin kopista pilttipurkillisen kaliumhydroksidia, jota käytetään viemärin aukaisuun.

Liottelin kuumaan veteen ~1/10 suhteessa. Se vastaa vahvuudeltaan lähelle valmiina ostettua PhDownia päinvastaiseen suuntaan.
En ole kyllä montaa kertaa törmännyt tilanteeseen, että olisi Ph liikaa laskenut. Onkohan tuo lannoitteista kiinni ...

Aikaisemmat kesät oon mennyt Nutriforten Tomaattilannoitteilla parvekkeella ja mökkikasvarissa. Tänä kesänä on mökillä kaikissa Autopoteissa kookos/perliitti 3/1-suhteessa ja lannoitteena Atami B'Cuzz. Autopoteilla se reso toki vain valuttaa omia aikojaan litkua pikkuhiljaa sinne ruukkuihin eikä Ph tai muutkaan arvot siellä muutu. Ruukkujen alta en ole tullut koskaan mitanneeksi tai kasvualustasta. Kun ei ole ongelmia, niin mitäpä sitä mittaamaan ...
Parvekkeella on pari ebbiä joissa tänä vuonna Mikro/Mato. Kylläpä se Ph on jokseenkin pysynyt siinä mihin oon säätänytkin. Istutukset menivät aika myöhään tänä kesänä ja kelitkin olleet aika viileitä. Mitään hirmukasvua kun ei ole tullut, niin litkujakin on mennyt aika hissuksiin ja arvot pysyneet ...

Voiskohan olla että maalla joku kaivovesi käyttäytyy erilailla kuin vesijohtovesi kaupungissa. Vesijohtovesihän on kalkittua, vaikkakin Ph on ollut yllättävän alhaalla: 6.5-7 kieppeillä. Viime kesänä pidin paria betonipalju-aurinkokenno-vesipumppu-viritystä puutarhapalstalla: Siinä litkut hain ojasta palstan reunalla, johon vesi tulee lähteestä. Lannoitteena sama tuttu Nutriforte. Enpä muista että olisi tarvinnut ihmeemmin säätää Ph'ta sielläkään. Normaalisti se Ph on vähän noussut ja olen tasannut sitä veden lisäämisen yhteydessä antamalla vähän alempaa Ph'ta: Säädin siis litkut ~~5.7 ja pahimmillaan se on noussut 6.4 ehkäpä ....

Ihmettelempä tässä vaan millaisissa oloissa se Ph noin laskee. Voisiko olla että on tullut pudotettua Ph'ta liikaa alunperin ... Mitattua liian hätäisesti ennekuin litkut "tasaantuu" ...

Lainaus käyttäjältä: sorrii - heinäkuu 08, 2015, 10:57:26 AP

Ihmettelempä tässä vaan millaisissa oloissa se Ph noin laskee. Voisiko olla että on tullut pudotettua Ph'ta liikaa alunperin ... Mitattua liian hätäisesti ennekuin litkut "tasaantuu" ...

Tässä olet varmasti oikeassa  :o. Olen jo neljänä vuotena tehnyt saman virheen  ::)
Ehkä ensi vuonna odottelen viikon asemasta kuukauden ennenkuin muutan PH arvoja  :)

Lannotteena puutarhan kesä, ei sisällä ollu ongelmia ph:n kans. Tosin lannotteen määrän melkeen kaksinkertaistin, liekö sillä vaikutusta mihinkään? Tuolta hanasta, josta se vesi tulee puutarhaletkuun, ni mittasin ph:n, niin se oli siinä päälle 6, eli joko lannotteet on sitä laskenu, tai sitten resossa on vielä pesujenkin jälkeen jotain, joka pudottaa ph:ta.. Millään en oo ph:ta säätäny missään vaiheessa.

Ruokasooda ei siis käy, vaan pitää olla tuota leivinsoodaa?

Lainaus käyttäjältä: DP - heinäkuu 08, 2015, 17:48:49 IP
Ruokasooda ei siis käy, vaan pitää olla tuota leivinsoodaa?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Natriumvetykarbonaatti ruokasooda

https://fi.wikipedia.org/wiki/Leivinjauhe tuo taas sekoitetta

Ruokasoodaa veikkaisin leivinsoodaksi Huru-ukko vissiin tarkentaa  :D

Sooda tosin on vielä https://fi.wikipedia.org/wiki/Sooda natriumkarbonaatti eli ilman vetyä...

Muistaakseni nuo lannoite litkut ovat kaikki happamia ja jos väkevämpi liuos niin samalla happamampi...

Kaustiseen soodaan ei kannata sotkea http://www.biltema.fi/fi/Koti/Siivoaminen-ja-peseminen/Siivoaminen/Kaustinen-sooda-2000035923/ Kun se onkin jo ihan eri tavaraa  :P

Lainaus käyttäjältä: DP - heinäkuu 08, 2015, 17:48:49 IP
Lannotteena puutarhan kesä, ei sisällä ollu ongelmia ph:n kans. Tosin lannotteen määrän melkeen kaksinkertaistin, liekö sillä vaikutusta mihinkään? Tuolta hanasta, josta se vesi tulee puutarhaletkuun, ni mittasin ph:n, niin se oli siinä päälle 6, eli joko lannotteet on sitä laskenu, tai sitten resossa on vielä pesujenkin jälkeen jotain, joka pudottaa ph:ta.. Millään en oo ph:ta säätäny missään vaiheessa.

Ruokasooda ei siis käy, vaan pitää olla tuota leivinsoodaa?

(https://lh6.googleusercontent.com/-kAkNieiViQY/VZ1Fq1PNNfI/AAAAAAAAFao/_u26rumLq78/w1357-h763-no/8.7.2015%2B-%2B1)
Muistikuvaa parempi otos  :o......
Kun purkki oli siellä kasvuhuoneella, niin nimikekkin unohtui  ::).....  Ruokasoodaa tarkotin kuten Trioniska tiesikin....
Hmmmm...Eipäs tiennytkään..
Eli tarkoitin natriumvetykarbonaattia, enkä natriumkarbonaattia, jonka tavallisempi nimi on leivinjauhe....
Selvä kuin mikä  ::)......

Elikkä sen kanssa ruvettava läträämään. :D Kyl leivinsoodaakin löytyy, se vaan on natriumdikarbonaattia. Tai ainakin jonkin merkkinen tavara on sellasta. ::) Mutta koitellaan, jos sillä sais tuota vähän nostettua, ja kasvit voimaan paremmin. :)

Lainaus käyttäjältä: DP - heinäkuu 08, 2015, 21:02:44 IP
Elikkä sen kanssa ruvettava läträämään. :D Kyl leivinsoodaakin löytyy, se vaan on natriumdikarbonaattia. Tai ainakin jonkin merkkinen tavara on sellasta. ::) Mutta koitellaan, jos sillä sais tuota vähän nostettua, ja kasvit voimaan paremmin. :)

Tuosta kun Huru-ukon kuvan klikkaa isommaksi niin siinä on ainesosat: natriumbikarbonaatti (E500), eli sulla on ihan oikeaa tavaraa tuo sun leivinsooda. Natriumdikarbonaattia ei taida löytyä...

Joo siis natriumbikarbonaattia, mittään pitäs monen tunnin takaa muistella, kuin kuitenkin menee väärin. ;D Tosin tuokin purkki kulkee ruokasooda nimellä, mut eipä sillä mittään väliä oo.

Missä määrissä tuon käyttö liikkuu? Ettei vahingossa tuu ihan liikaa tellättyä. :D Toki pikkuhiljaa lisäämällä ja välissä mittailemalla tulee varmaan hyvä.. ::)

Kokeilemalla sitä olen laittanut. Ja mitannut välissä. Se liukenee parissa sekunnissa ettei tarvitse kuin sekoittaa resoa ja mitata.

Okei, no sitten se ei pitäs kovin hankalaa olla. Kiitos kaikille vinkeistä, pittää koitella josko noilla sais ph:n taas kohilleen! :)

Niin ... Meinasi unohtua: PhUppi maksaa Chilitarvikkeessa 10€ ja riittänee kotikäyttäjällä jonkun vuoden ... Sekin voisi toimia  8) 8)
http://www.chilitarvike.fi/ph_up_05l (http://www.chilitarvike.fi/ph_up_05l)

Itse muuten kokeilin joskus liottaa myös puutarhakalkkia: Tein Bamixillä tuhdin kermamaisen litkun, jota tiputtelin pikkuhiljaa veteen - toimi sekin. Luulen vaan että jotkut chililajit vierastavat kalkkia joka voi olla ongelma jos sitä pitää laittaa paljon.

Jos on mahdollisuus käydä tai vaikka tilata, niin kyllähän mielenrauhan kannalta on paras ratkaisu käyttää aineita jotka on hommaan tarkoitettu. Itsellä kesti PhDown ½ litran pullo lähes 5 vuotta, joten ei kalliiksikaan tule.

Joo, no mie nyt koittelin tuota ruokasoodaa, hyvin sillä ainakin sai ph:n nousemaan. Kahotaan onks mihin muuhun vaikutusta, halvemmakshan tuo tulee ku noi oikeet litkut.. ::)

Sirottelitko ruokasoodaa suoraan veteen vai liotitko ensin??

Mä olen tottunut annostelemaan kaikki aineet nesteenä lääkeruiskuilla. Se jotenkin tuntuu täsmällisemmältä ...
Toki jos soodaa voisi huitaista teelusikallisia, niin helppoahan se.

Ph-Downia olen laimentanut itse 1/10 ja käytän joskus yhteen litraan tai jopa ½'een kerrallaan! Siinä pienellä rokotusneulalla voi tiputtaa 1/10ml tarkkuudella. Itsellä nyrkkisääntö 1ml/l pudottaa Ph'ta 1 kokonaista. Väkevällä litkulla siis olisi turha yhtä kannua alkaa säätämään.

Ihan suoraan mätin teelusikalla, sinne ne liukeni ennen ku pohjalle kerkesvät painuu.. ;D Pohjalta sen sijaan löyty jotain muuta, kymmenittäin kuilleita muurahaisia.. :o Pittää noita oikeita aineita vaikka hommata, kun seuraavan kerran tekee chilitarvikkeeseen tilausta.. :)

Muurahaiset vois ehkä selittää ph:n tippumisen jos niitä oli oikeesti paljon, eikös nuo eritä jonkinlaista happoa hädissään... ???

Tuo miullakin kävi mielessä, mut tuskin niillä nyt niin paljoo on vaikutusta. Kuitenkin varmaan maksimissaan jotain sata muurahaista -tuskin sitäkään-  ja resossa vettä varmaan 80-90 litraa, niin.. ???

Muurahaishappo on aika väkevä happo. Pitäisi ottaa selvää paljonko niillä sitä on  8) ..

Näkyykö muuten kasveissa ongelmia?
Onko mittari kalibroitu?
Mikä se annostus Puutarhankesällä??
Jos veden Ph tosiaan on lähtönä niinkin alhainen kuin 6 [arvatenkaan ei kunnan vesijohdosta!] niin se normiannos 1g/l pudottaa Phta ainakin ½ pykälää. Eipä se kait vaarallista vielä, ja jos kasveissa ei näy pahoja oireita, niin mitasevväliä  8) 8)

Katsoin juuri, että Tampereella ilmoittaa vesilaitos tännepäin yli 8Ph - mun mittari näyttää aika tasan 7(?!)[..ja kyllä: olen kalibroinut]
Lannoitteet EC 1.6 pudottaa Ph'n 6.2-6.4 ... Muistelisin että Puutarhan kesä pudottaa aika paljon.

(mulla käytössä Atami B'Cuzz; GHE Mikro+Mato; GHE Duo; Nutriforte - Noista Atami pudottaa eniten Ph'ta eikä tarvitse yleensä säätää ollenkaan ...)

Mittareissa on eroja ja olosuhteet vaikuttaa ym. Ph'ta kannattaa huolestua vasta kun/jos kasveissa näkyy selviä oireita...

Pittää varmaan yks murkku sit hukuttaa litraan vettä, niin selviää onks niillä muurahaisilla vaikutusta mihinkään.  :P

Jalapeñon ylimmissä lehissä näkyy vastaavia jälkiä, kuin aji fantasyssä oli joku aika sitten. Ja sillon kun kyselin noista lehistä, niin sanottiin että jos vesiviljelyssä tulee tollasta, niin ph ois mahollisesti pielessä.
(https://lh5.googleusercontent.com/DILsIzJnV52-g4vMaEKTtX0Roz6rOuJ_2QoD6vWI224=w487-h865-no)

Puutarhan kesää laitoin jotain 20-25ml/10l, eli aika jäykät liemet, mut ei oo näkyny mitään ödeeman merkkejä, niin... ::)

PH mittarina toimii tollanen sydeemi, ei mikään mahottoman tarkka kyllä oo. :D
(https://lh4.googleusercontent.com/4AXWp0Wi78pbLDogqY7MOOrhVSlSKBQ-FC8bLrhXYOo=s576-no)
Mut tollasta se näytti ennen ph:n säätelyä, eli aivan liian alhainen.. Pitäs varmaan kyllä digitaalinen ostaa, niin ois vähän helpompi arvailla lukemia.. ::)

JBL:llä on asiallinen tippatestikin, on tarpeeksi tarkka 0.5 väriasteikolla. Oma Milwaukkeen mittari särki, ja mittailin sillä siihen asti kunnes kiinalainen PH mittari tuli 7 eurolla laivalla Suomeen......
Ajatus oli ensin ostaa Milwaukkeen mittapää, ei löytynyt.
PH 5,8 oli ohjeena vesiviljelyssä chileille ihannearvona kun 2011 aloittelin hommaa....
Bioponisessa PH arvo on ylempänä (taas muistaakseni ;)), ja heittelee hiukan aloittaessa.
Nyt omat on 2 kpl resoja PH 6 ja loput 2 hiukan yli 7.
Yhdestä mittasin nitriittipitoisuuden saaden arvoksi 0,1.

Mulla oli myös samanlaista ja pahempaakin mustaa/käpristelyä lehdissä liian happamien litkujen takia; olisko ollut toissavuonna......

Kiinan mittaritkin -DX.com tai eBay "ph-meter"- on ihan hyviä jos ei ihan huono säkä käy: Mulla ekat mittarit ovat chilifoorumin torilta ja näköiskopiot Milwaukeen mittareista. Vastaavia saa jopa ~10€ DX'ssä ... Toimitus vaan kestää sen kuukauden ja ylikin..

Nuo vanhat mittarit [Ph- ja PPM-] toimivat edelleen ihan ok, vaikka olen kuljetellut taskussakin ilman suojia  :-\
Nyt keväällä aloin epäilemään niiden molempien tarkkuuksia, kun oli pahoja heittoja veden ja omien litkujenkin arvoissa. Ostin sitten Milwaukeen aidot mittarit. Ne eivät tunnu yhtään paremmilta! Päinvastoin: Ph-mittaria saa kalibroida vähän väliä ja on mennyt parikin kertaa pimeäksi kun kostuu! Patterikotelo auki kuivattelu on kyllä palauttanut ...

Veden arvot kyllä heittelee nyt mulla siihen malliin ettei tiedä mihin pitäisi luottaa. Tampereen vesilaitos väittää Peltolammin kohdalla olevan Ph 8 kun mun mittarini näyttää 5.9!! Kalibroin tänään parikin kertaa ja liotin puhdistusnesteessä välillä ...

Jos siis pelkkiä mittarin arvoja tuijottaa ja kokoajan säätää, niin hermonsa siinä vaan menettää! Puutarhapalstalla ja mökillä jossa ei ole kuin järvivesi ja kanisterivettä juotavaksi, en ole juuri koskaan säätänyt mitään ja hyvin on toiminut ... (kokeillut arvoja kyllä kun on ollut mittari mukana - vähän yli 6 on yleensä pysynyt)
Palstalla siis oli ihan "oikea" vesiviljelysysteemi aurinkokennopumpulla ja kasvit hydrosorassa. Mökillä on ollut Autopotteja joita voisi luonnehtia passiivihydroiksi. Alustana on ollut perliittiä, perliitti-kivivilla-mix, kookos, hydrosora, turve ... Tänä kesänä kaikki kookos-perliitti 3/1 suhteessa.

Siltikin noin ärtsi litku Puutarhan kesällä voi hyvinkin pudottaa Ph'n 5'een jos vesi on luonnon vettä....

PS. Kokeilin lakmus-paperiliuskoja joskus: mun värisokeudellani ei ainakaan kannattanut  :( .... Täytyy olla värisilmä kunnossa, mitä ~10% pohjoismaisista miehistä ei täytä ...

LainaaPS. Kokeilin lakmus-paperiliuskoja joskus: mun värisokeudellani ei ainakaan kannattanut  :( .... Täytyy olla värisilmä kunnossa, mitä ~10% pohjoismaisista miehistä ei täytä ...

Ne vaan keksii pöhköjä nimiä punaiselle, siniselle, keltaiselle, oranssille etc.  ;)

Kysymys lannoitteista. Eli nyt on ollut nft:ssä aji Fantasy ja lannoitteena puutarhan kesä 25ml/10l foorumin ohjeen mukaan. Nyt kuitenkin on pH heitellyt ja kasvin lehdet ovat kellastuneet. Foorumin ohjeen mukaan heinäkuun alusta pitäisi vähentää lannoitteen määrää. Eli vähennänkö lannoitten määrää??muutamia raakileitakin puskassa on.

Jos siellä on raakileita paljon ja osa alkaa kypsyä, niin sitten voit vähentää. Ja pensas alkaa olemaan pientä suurempi.
Ohjeessa on varmaan ajateltu tilannetta, jossa sato on kypsymässä....
Jotenkin rivien välistä tuli tunne että sinulla ei olla vielä siinä vaiheessa, kuten ei omatkaan kasvatukset ole kuin parin kasvin osalta.
Itse en ole tuohon lannoitteen vähentämiseen lähtenyt, chilipensas tuottaa koko ajan lisää podeja syksyyn saakka.
Kovan typpilannoituksen kypsymisen aikana aiheuttaa saippuan makua podeihin, en ole itse huomannut.....

Enpä ole minäkään koskaan lannoituksia lopettanut tai edes vähentänyt: Satoa saa tulla niin pitkään kun jaksaa ...

Nutriforten Tomaattilannoitesetin ohjeessa lisätään satovaiheessa 1-osan annosta ja vähennetään 2-osaa [=typpi+kalkki] jolloin EC-luku jopa suurenee vielä. Itsellä on yleensä lipsahtanut siihen, että pidän koko kauden samaa perus-annostelua 7.5g + 5g/10 litraa ...
Hyvin se on toiminut niin ...

Oon sitä kyllä miettinyt vaikuttaisko esim makuun tai johonkin muuhun, tuo lannoituksen vähentäminen ja lopettaminen. Itse olen joitakin kasveja aina säästänyt tavetettaviksi ja/tai bonchiksi ja mutuillut että elelköön kasvi vaan samalla tutulla litkulla kokoajan.. mitäsevväliä?!

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - heinäkuu 20, 2015, 13:50:08 IP
Jos siellä on raakileita paljon ja osa alkaa kypsyä, niin sitten voit vähentää. Ja pensas alkaa olemaan pientä suurempi.
Ohjeessa on varmaan ajateltu tilannetta, jossa sato on kypsymässä....
Jotenkin rivien välistä tuli tunne että sinulla ei olla vielä siinä vaiheessa, kuten ei omatkaan kasvatukset ole kuin parin kasvin osalta.
Itse en ole tuohon lannoitteen vähentämiseen lähtenyt, chilipensas tuottaa koko ajan lisää podeja syksyyn saakka.
Kovan typpilannoituksen kypsymisen aikana aiheuttaa saippuan makua podeihin, en ole itse huomannut.....

Joo oikein arvasit montaa raakiletta ei ole. Eli pidetään lannoitteet samassa. Kiitän!!!

Tarkoitus on rakentaa sellainen bubleri tms. Ikean 35 x 25 cm kerroslaatikkoon. Montako kasvia siihen kannattaa istuttaa: 1, 2 vai enemmän? Entä mitkä lajikkeet olisivat parhaita siihen tatrkoitukseenkun tavoitteena on sato ja helppohoitoisuus, ei suurikasvuisuus. Vaihtoehtoina olisivat Lombardo, Jamaican Bell, Campane, Lemon Drop, Malawi Bird's Eye, Pink Habanero, Aji Jobito, Aji Finlandia, Criolla Sella, Quintisho, Aji Fantasy, Sparkly White tai Black Scorpion Tongue. Jos laitan useamman samaan, niin olisiko paras laitaa samaa lajia jotta kasvuvatimukset olisivat samansuuntaisia?

Olen aiemmin kasvattanut kukkia ja chilejä passiivihydrossa, mutta bublerissa on kai odotettavissa suurempi kasvu ja sato.

Ilmeisesti Trofast laatikko??
Eipä tuon kokoisessa useaa kasvia yleensä kasvatella. Ehkä kaksi voi mahtua kun on molemmilla tilaa levitä sivuille ...

Itse oon noista laatikoista tehnyt "Trofast NFT" systeemeitä ja kasvattanut taimivaiheessa 6'tta kasvia alkuun. Mustaa väriä lukuunottamatta ne Trofast laatikot päästää vaan valoa läpi. NFT'ssä ainakin se tekee ikävää jälkeä kun kivivillat mustuu jostain homeesta tai levästä ...

Bongasin hiljattain valkoisia vähän isompia laatikoita [muistaakseni Algot] jotka tarkoitettu sellaiseen kehikkoon. Niissä mitat ~30x60cm ja korkeuksia ~15cm ja 40cm sekä sopiva kansi. Muovilaatu vaikuttaa täysin valoa läpäisemättämältä vaikka onkin valkoista! Työn alla on prototyyppi Algot-NFT : Hinta ilman pumppua ~20€

((en muuten ole varma onko se sarja Algot: IKEA'n nettikaupassa on niin paska toimivuus, etten jaksa niitä laatikoita etsiä: Yrittävät myydä vain kokonaisuuksia. Silti myymälässä ne hyllyt ja laatikot pitää keräillä erikseen noutovarastosta! Siltähän minä ne huomasin ...

Juu sellainen "Trofast NFT" systeemi, kiitos! Nimen olin jo unohtanut ja tuolla sain haettua uudelleen ne ohjeet. Laatikko oli jo ostettu aiemmalla Ikea-käynnillä.

Voisin tietysti vuorata laatikon ulkopuolen heijastinpaperilla, niin ei päästä valoa läpi. Samaa kikkaa sovelsin muutamaan passiivihydroruukkuun, joille ei riittänyt suojaruukkuja. Pronssin väristä spray-maalia on myös varastossa, mutta pelkään siitä irtovan jotain kemikaaleja ajan mittaan.