Vesiviljely olisi edessä muodossa tai toisessa ja aloittelijana ihmettelen edelleen kasteluasiaa. Olen toki yrittänyt lukea kaikki mahdolliset keskustelut, mutta silti..

Ebb&flow -tyyppisessä ratkaisussa täälläkin on esitetty käytettävän ajastinta, jota ajetaan 3-4 kertaa päivässä (10-15 min?).

No mitenkäs muissa vaihtoehdoissa? Onko vesipumppu kokoajan päällä esim. tuollaisessa ylhäältäpäin kastelevassa rengasmallissa? Entä Bubblerissa ja "Sprinklerissä"?  

Eikö kasvi huku veteen/ravinteisiin tukehtuen? :oops:

Kiitos vastauksista  :shock:

Itse itselleni vastaten:

http://www.genhydro.com/genhydro_US/faqsystem.html
CAN I TURN MY SYSTEM OFF AT NIGHT TO CONSERVE ENERGY? SHOULD I RUN IT CONTINUOUSLY OR CYCLE IT AT INTERVALS?

Answer: All systems can be left off at night once the plant roots are long enough to reach the nutrient level in the reservoir. Longer cycles depend on the type of system you have:

AeroFlo systems: The cycle can be set to run continuously during the day and coming on once or twice during the night on 15 to 30 minute intervals.

EuroGrower systems: Set the timer to come on for .5 hour/ off 1.5 hour during the daylight cycle once the plant has a good root system. These systems use coco peat which holds moisture and nutrients in the root zone.

WaterFarm, PowerGrower and EcoGrower systems: Set the timer to come on for 1 hour/ off 1 hour during the daylight cycle.

RainForest systems: These units are run continuously, especially if you are trying to root cuttings. If you are growing plants, they can be shut off in the evening once the roots have grown into the nutrient solution.

All of our systems can be run 24 hours a day 7 days a week for optimal results, power conservation is the only reason to cycle watering.

En kehtaa tehä uutta aihetaa joten laitan tähän. Jos laitan bubleriin taimen reikä ruukussa ja se on täynä kivivillaa niin pilaantuuko se villa tai homehtuuko???

Lainaus käyttäjältä: "toivo"En kehtaa tehä uutta aihetaa joten laitan tähän. Jos laitan bubleriin taimen reikä ruukussa ja se on täynä kivivillaa niin pilaantuuko se villa tai homehtuuko???

Ei se kivivilla itsessään voi homehtua.  :roll:

Tarkotin että homehtuuko siitä kosteudesta?

Kyllä se pitää suojata valolta. Itse tein sen virheen etten suojannut sitä ja levää siihen syntyi. ->
(http://www.edu.stadia.fi/~0304064/inferno/2006.03.30%20ongelmia.jpg)

Tosin onneksi pikaisella suojauksella ja vetyperoksidilla pääsin ongelmasta hyvinkin nopeasti :)

(http://www.edu.stadia.fi/~0304064/inferno/2006.03.30%20ratkaisu.jpg)

Eli ei ''pilaannu'' jos laittaa tuollain maitotölkkiiä. Voinko kasvattaa chilejäni koko ajan tuossa kivivillassa, kun ne ovat hydrossa?

Joo eli tarkoitus on vaan ettei valoa pääse sinne kivivillaan (valo+kosteus= lähes aina levää/home. Koko kasvatus onnistuu hyvin tuossa kivivillassa. Ainoa on että luultavasti joudut sitten tukemaan jollain kun puska tarpeeks isoks kasvaa :)

mulla kans pukkaa levää, voisko sen tuhota jollain muulla kun vetyperoksidilla? saako sitä muualta kuin apteekista? ja minkä vahvuista sen pitäisi olla?

-saku

Lainaus käyttäjältä: "saku"mulla kans pukkaa levää, voisko sen tuhota jollain muulla kun vetyperoksidilla? saako sitä muualta kuin apteekista? ja minkä vahvuista sen pitäisi olla?

-saku

Muuten kai vähän vaikeaa.. Tietysti vaihtamalla vesiä usein ja estämällä uuden valon pääsyn levälle voi tappaa sen. Siihen on aika helppo apteekista käydä hakemassa tota 19% vetyperoksidia. Apteekkeja taas löytyy lähes joka kulmasta, joten eiköhän se sieltä oo helpoin ostaa :D Tuota ite oon pistänyt ainakin suoraan korkillisen 20litran vesimäärään eikä kasvit oo tykännyt yhtään huonoa

ahaa, vielä tarkennus: sekoitetaanko vetyperoksidi sinne veteen missä juuret on vai kaadetaanko suoraan levän päälle. mietin vaan tota 20litraa...

Kiitos vastauksesta!

-saku

Levänestoon/tappamiseen voi myös käyttää atacleania :

http://viherpeukku.com/catalog/product_info.php?products_id=468

Lainaus käyttäjältä: "saku"ahaa, vielä tarkennus: vetyperoksidi sekoitetaan siis veteen eikä esim kaadeta levän päälle?

Kiitos vastauksesta!

-saku

Luin aluks että "leivän päälle?" xD Mutta siis juu vesiastiaan vaan :) Se on aika tujua ainetta ja siinä heti levän päälle heitettynä helposti lähellä oleviin juuriin käy kiinni. Tärkeä on kumminkin että nyt suojaat kaikki kosteat paikat Hyvin ja sitten alat tappamaan sitä kasvustoo, koska muuten ne tulevat vaan takaisin hetken päästä

Elekää immeiset pakatko niitä ruukkuja niin täyteen sitä villaa niin mahtuu esim lekasoraa pintaan ja levää ei pääse syntyyn

vahvin mitä apteekissa myytiin oli 9% vetyperoksidia. onkohan toi samaa ku mitä sulla oli vai pitäiskö tota sitten iskeä 2 korkillista?

-saku

Pienen selittelyn jälkeen sain hommattua talvella 20%:sta vetyperoksidia. En edes tarkalleen muista mihin hommaan sen hommasin, mutta lennokkeihin se kuitenkin liittyi. Eilen muistin purkin olemassaolon ja tipautin sitä jokusen tipan tuon pienemmän, kidutetun apassin säiliöön ja tänään juuret näyttivät paremmilta, kun olivat aiemmin hieman vihertäneet huonon valosuojauksen vuoksi.

5ml ruiskutin sitä 30 litraan pH-tasapainotettua vettä, eiköhän sillä alkuun pääse.


-Sale

Lainaus käyttäjältä: "saku"vahvin mitä apteekissa myytiin oli 9% vetyperoksidia. onkohan toi samaa ku mitä sulla oli vai pitäiskö tota sitten iskeä 2 korkillista?

-saku

Mulle pitkällisen väännön jälkeen myivät 19%, varmistivat kyllä moneen kertaan että tiedetään varmaan kuinka vahvaa se on. Kuulemma ihon puhditukseen käytetään 2-3% ja kulmakarvojen vaalentamiseen 6%:sta :D

niin mä mietin vaan että kuinka paljon sillä vahvuudella on merkitystä, jos sitä kuitenkin käytetään laimennettuna (=sekoitetaan suureen vesimäärään) eli puolet miedompaa vaan puolet enemmän?

-saku

Tuon 20-volttisen mukaan apteekin tädit laittoivat MSDS (=Material Safety Data Sheet) -laput, josta ilmenee aineen käsittelytavat. Jouduin myös allekirjoittamaan lapun, jossa totean saaneen ko. prujun.



-Sale

Lainaus käyttäjältä: "SarkkaS"Tuon 20-volttisen mukaan apteekin tädit laittoivat MSDS (=Material Safety Data Sheet) -laput, josta ilmenee aineen käsittelytavat. Jouduin myös allekirjoittamaan lapun, jossa totean saaneen ko. prujun.



-Sale

Mitä ihmettä?! :D mulle vaan kysy että mihin tää tulee. Sanoin että chileille, hetken se katto vähän oudoksuen ja sitten tyrkkäs pullon kouraan

Lainaus käyttäjältä: "saku"niin mä mietin vaan että kuinka paljon sillä vahvuudella on merkitystä, jos sitä kuitenkin käytetään laimennettuna (=sekoitetaan suureen vesimäärään) eli puolet miedompaa vaan puolet enemmän?

-saku

Kerran se on vahvempaa, niin ainetta tarvitsee sekoittaa vähemmän samaan vesimäärään.

Esim. jos meillä on 1% peroksidia niin sitä tarvitsee vaikka 10ml per litra vettä. Kun taas 10% peroksidilla tarvitaan vain se 1ml per litra(en tiedä ovatko ainemäärät ja niiden suhteet oikeita). Eli tässä esimerkissä peroksidia riittäisi 10x pidempään.

Joo tosiaan kunhan ei tosta 20% liikaa ala nouseen ylöspäin vahvemmaks, sillä sillon sitä pitää jo alkulaimentaa tai voi tehä ilkeetä jälkee ennen kun kerkee laimeneen vesitilassa

Kyllä tuolla 20-volttisellakin meni iho valkoiseksi, kun sitä hieman lipsahti annostellessa käsille. Jos olisin saanut 60-volttista apteekista mukaani, olisin ollut paljon tyytyväisempi. Se vaan tahtoo olla melkoisen reaktiivista veden kanssa, joten sen kanssa olisi jo suojalasit ja -hanskat olleet pakollisia varusteita...tai sitten sen olisi laimentanut vaikkapa 20-prosenttiseksi ja käyttänyt sitten vähemmällä pelolla.

Tuota kuitenkin kuluu melko vähän, kun 5-litraiseen hydroon riittää jokunen tippa (alle 10 pisaraa) hoitamaan homman. 60-volttisen annostelu olisi ollut pieniin vesimääriin jo melkoinen haaste.



-Sale

Ihme touhua teillä apteekeissa.

Meillä paikallisessa apteekissa vahvin oli 30% tavaraa ja myivät ilman mukinoita. Kysyivät että laitetaanko koko kahden litran pullo vai otatko vähemmän...

Tosin nuo myyjät ovat tottuneet jo meikäläisen kummallisiin kyselyihin ja ostoksiin, etteivät edes tarjonneet turvallisuustiedotteita mukaan...

Lainaus käyttäjältä: "Makee"Joo tosiaan kunhan ei tosta 20% liikaa ala nouseen ylöspäin vahvemmaks, sillä sillon sitä pitää jo alkulaimentaa tai voi tehä ilkeetä jälkee ennen kun kerkee laimeneen vesitilassa

Jaa miten?? Onko tuo sitten jotenkin natriumiin tai vastaaviin rinnastettavaa ainetta? Siis reagoiko veden kanssa jotenkin?

Vetyperoksidi hajoaa spontaanisti vedeksi ja hapeksi ja on siten erittäin voimakas hapetin.

Happihan ei ole mitään kilteimmästä päästä olevaa tavaraa muutenkaan, miksi luulette, että meille tuputetaan "antioksidantteja" joka suunnalta? Vapaat happiradikaalit ihmiskehossa ovat yksi mutaatioita aiheuttavista tekijoistä, jotka voivat johtaa mm. syöpään. Näitä vapaita happiradikaaleja vastaan taistellaan näillä antioksidanteilla.

Viisaammat voivat kertoa mitä tapahtuu, kun kipataan vahvaan vetyperoksidiin vettä päälle.



-Sale

BOOOM!!!!??????? :twisted:

Tiedän, että vetyperoksidi hajoaa vedeksi ja hapeksi ja tiedän myös vapaista happiradikaalista yms. jutuista.

Lähinnä mietin sitä, että miten H2O2 reagoi H2O:n kanssa. Sain kirjoituksestasi(sale) sellaisen käsityksen, että vesi sekoitettuna vetyperoksidiin kiihdyttäisi vetyperoksidin hajoamista. Jolloin saattaisi saada happimyrkytyksestä syöpään oireita. Kuitenkaan eihän tällä loppuenlopuksi pitäisi olla mitään väliä niin kauan kun suojaa hengityksen(tai siis ei hengitä) ja tuulettaa hyvin(esim. sekoittaa ulkona).

Eli siis miten H2O2 reagoi H2O:n kanssa?

Lainaus käyttäjältä: "tupakka"
Eli siis miten H2O2 reagoi H2O:n kanssa?

Tietääkseni ei kovin paljon mitenkään.  H2O2 menettää helposti ylimääräisen happiatomin, mutta ei kai se H2O:n kanssa voi reagoida muutoin kuin muodostamalla peroksidia uudestaan.  :?  (tämä siis hyvin vähäisillä kemiantiedoilla)

Suuri konsentraatioista happoa laimennettaessa ongelmana on veden kiehahtaminen ensimmäisten pisaroiden koskiessa hapon pintaa (siis jos vettä kaadetaan happoon, ohjeen vastaisesti). Huonolla tuurilla saa roiskeet päällensä ja silmiin.
Vetyperoksidin hajoaminenhan on myöskin eksoterminen reaktio, joten kai, ainakin teoriassa, on mahdollista saada sekin roiskumaan. Enpä ole koskaan kokeillut, huomenna voisi testailla lämpömittarin kera tuotakin ihmettä. Vetyperoksidin hajoaminen taitaa vain olla niin onnettoman hidasta ilman katalyyttia että lämpötilaero on täysin mitätön.

Luulisin että ongelma ei liity veden ja vetyperoksidin reaktioon mitenkään, kyllähän sitä vesikin huolimattomasti kaadettaessa roiskuu. Ja juurille laimentamaton vetyperoksidi tekee melko varmasti hallaa, mutta tämähän tässä jo todettiin. Ihon se ainakin tuntuu valkaisevan, kun sattumalta sain sitä sormilleni viime vuonna. Vieläkään en tosin tiedä että miten peroksidi tippa oli päätynyt 5-10vuotta koskemattomana olevan pullon ulkopinnalle. :?:

Rolle

Lainaus käyttäjältä: "Rolle R"Suuri konsentraatioista happoa laimennettaessa ongelmana on veden kiehahtaminen ensimmäisten pisaroiden koskiessa hapon pintaa (siis jos vettä kaadetaan happoon, ohjeen vastaisesti). Huonolla tuurilla saa roiskeet päällensä ja silmiin.
Vetyperoksidin hajoaminenhan on myöskin eksoterminen reaktio, joten kai, ainakin teoriassa, on mahdollista saada sekin roiskumaan. Enpä ole koskaan kokeillut, huomenna voisi testailla lämpömittarin kera tuotakin ihmettä. Vetyperoksidin hajoaminen taitaa vain olla niin onnettoman hidasta ilman katalyyttia että lämpötilaero on täysin mitätön.

Luulisin että ongelma ei liity veden ja vetyperoksidin reaktioon mitenkään, kyllähän sitä vesikin huolimattomasti kaadettaessa roiskuu. Ja juurille laimentamaton vetyperoksidi tekee melko varmasti hallaa, mutta tämähän tässä jo todettiin. Ihon se ainakin tuntuu valkaisevan, kun sattumalta sain sitä sormilleni viime vuonna. Vieläkään en tosin tiedä että miten peroksidi tippa oli päätynyt 5-10vuotta koskemattomana olevan pullon ulkopinnalle. :?:

Rolle

Riippuu vähän pulllon koosta, mutta luulisi jo tuossa ajassa vetyperoksidin hajonneen vedeksi ja hapeksi.

Vai kuinka pitkä sen hajoamisaika on?

Itsekseen vetyperoksidi on suht stabiili aine, mutta heti kun siihen joutuu jotain orgaanista tai muuta mukavaa pilkottavaa niin se hajoaa

Vesiviljelylannoitteiden ohjeissa lukee että 1-2 viimeistä viikkoa ennen sadonkorjuuta kannattaisi elintarvikkeiksi tuleville kasveille antaa ainoastaan vettä (ilman lannoitteita jne) - koskeekohan tämä ohje myös peroksidia ?

Itse olen kerran viikkoon lykännyt peroksidia muutaman millin jokaisen pönttöön nimittäin.

Peroksidin ei pitäisi pahemmin rehuissa maistua parin päivän jälkeen, jos yleensä ollenkaan.



-Sale

Peroksidi on kemiallisesti niin aktiivista, että kaikki kyllä pilkkoutuu juurissa ja vesipöntössä. Mitään ei siis puhtaasta peroksidista hedelmiin asti kulkeudu

Lainaus käyttäjältä: "Makee"Peroksidi on kemiallisesti niin aktiivista, että kaikki kyllä pilkkoutuu juurissa ja vesipöntössä. Mitään ei siis puhtaasta peroksidista hedelmiin asti kulkeudu

No, sain käsiini tavallista vahvempaa ( 50 %, pH 1...-  4 ) vetyperoksidia, ja kiitos vastuksestasi , että ei kulje hedelmiin. Mietin vain , kun ravinneliuos sisältää runsaasti happoja, ja pitäisi vältellä vetype ro ksidin käyttöä muiden happojen kanssa. Kyllä nyt saa bufferiaan miettiä, mutta s umplin että laitan esim. bufferin ja vetyproksidin eri aikaan.

Vetyperoksidi 50 % : a liukenee täydellisesti veteen.

Jokuseen otteseen olen pyöritellyt päässäni sellaista ajatusta että miten tuo nomi klorite soveltuu vesiviljelyvälineiden / juurien putsaukseen? onko kukaan koskaan koittanut?

itsellä noi astiat on ollut noin 10kk pelkällä vesipesulla siten että astioita on hieman huljautettu vesien vaihdon yhteydessä ja sisäpinta pyyhkäisty wc paprulla. kuitenkin jossainkohtaa vesien vaihto hieman venähti ja pönttöjen ominaishaju muuttui pykälän viemärinhajun suuntaan.

Mietinkin tässä että vaikka tilanne korjautui vesien vaihdolla jäi tuo bakteerikanta varmaan vielä juuriin. kestäisikö juuret sitä että hieman ennnen vesien vaihtoa lorauttaisin hieman kloritea veden joukkoon antaisin vaikuttaa hetken ja vaihtaisin litkut?

Edit:
Kävin sitten hakemassa 35% litkua apteekista tosin vain sen 100ml kun melko kivasti ollaan pärjäilty ilmankin. laitoin 3-4tippaa 10litraan jännä nähdä kuinka käy.

En viitsi tehdä uutta aihetta, joten nostan tämän ylös. Sivuaa aihetta kuitenkin...

Ok, levistä pääsee eroon vetyperoksidilla, mutta mites home?

Laitoin mullassa itäneen chilin vesiviljelyyn. Nyt koko kasvin (n. 5 cm korkea) juuristo on homeessa. Onko ongelmaan ratkaisua, vai pitäisikö heittää mäkeen?

Lainaus käyttäjältä: Amundsen - huhtikuu 06, 2010, 10:22:36 AP
En viitsi tehdä uutta aihetta, joten nostan tämän ylös. Sivuaa aihetta kuitenkin...

Ok, levistä pääsee eroon vetyperoksidilla, mutta mites home?

Laitoin mullassa itäneen chilin vesiviljelyyn. Nyt koko kasvin (n. 5 cm korkea) juuristo on homeessa. Onko ongelmaan ratkaisua, vai pitäisikö heittää mäkeen?

Olisiko kuvaa tarjota tästä? onko mullan jämät vai juuristo homeessa, vai voisiko olla vain aivan ohuita hiusjuuria jotka saattavat näyttää valkoiselta homeelta?

Kuvan voin ottaa myöhemmin. Ei kameraa mukana juuri nyt. Home alkaa rungon alakohdasta. Siis siitä kohdasta, jossa runko osuu kasvatuskuutioon. "Home" juurissa voi tosiaan olla tuota ohutta juurta...Koitan muistaa ottaa kameran mukaan huomiseksi.

Mulla on kanssa sellaista valkoista hötöä juurissa, lähtee pois kun suihkuttaa vettä juuriin. Sen takia nostinkin vedentasoa. Onko samaa kamaa Amundsen?

Jos joka suuntaan on ohutta karvaa tähän tapaan, niin se on juurta se. Ei pidä mennä karsimaan homeena.. http://calm.iki.fi/chilikuvat/kivivillasta_nousee_grif9345.jpg

Luulen, että rungon ympärystö on hieman homeessa, mutta juurista en ole enään yhtään varma. Pitänee vain odotella, että kasvaa hieman lisää, että näkee juuret...Olettais, että kasvi tappais homeen ihan itse, jos on tarpeeksi hyvässä kunnossa.