oletteko koskaan kasvattaneet chilejä umpinaisessa kaapissa jossa joka seinä ovi mukaanlukien on päällystetty foliolla taikka parhaassa tapauksessa peilillä? luulisi kasvatuksen olevan helpompaa koska kosteusolot olisivat helpommin hallittavissa ja luulisin että ei tarvitse niinpaljoa valotehoa koska peilit heijastavat ohimenevän valon takaisin kasveille. toki co2 voisi olla ongelma ellei sitte vanha hampunkasvattajan metodi eli pieni kiljupönttö porisemaan sinne. mitä mieltä olette? olisiko kokeilemisen arvoinen viritys???

Lainaus käyttäjältä: "pete79"oletteko koskaan kasvattaneet chilejä umpinaisessa kaapissa jossa joka seinä ovi mukaanlukien on päällystetty foliolla taikka parhaassa tapauksessa peilillä?

Ei ole kokemusta komeroista mutta valon heijastusta ajatellen ideaali on ihan valkoinen pinta, ei mitään syytä vuorailla foliolla eikä etenkään peilillä.

Tietenkin valkoinen periaatteessa heijastaa hyvin, mutta eikös kylläkin peili olisi aika mukava. Jos vielä hyvälaatuinen niin saattaa olla heijastuksen hyötysuhde hyvä ja jo tusinalla perus-ESLejä voitaisiin saavuttaa mahtava valaisuteho.

Tietenkin saattaa hinta olla hieman kalliimpi jos pohjilta rupee tälläistä väsäämään, mutta jos nyt vaikka löytyy nurkista kasa turhia peilejä niin mikäs siinä kun vaan nikkarointitaito riittää.

Tietenkin olettaen että ko. nikkaroitsija ei ole ihan PENTELEEN itserakas ja ne peilit täytyisi käyttää itsensä peilailuun.

On chilien kilohinta sen verran huonompi kuin hampun,että ei taida olla syytä kaappiin piilottaa...

Lainaus käyttäjältä: "Tupakka"Tietenkin valkoinen periaatteessa heijastaa hyvin, mutta eikös kylläkin peili olisi aika mukava. Jos vielä hyvälaatuinen niin saattaa olla heijastuksen hyötysuhde hyvä ja jo tusinalla perus-ESLejä voitaisiin saavuttaa mahtava valaisuteho.

Käsittääkseni valon heijastuksen kannalta peilin paremmuus ei ole niin suuri että korvaisi käytön hankaluuden valkoiseen seinään verrattuna, puhumattakaan siitä että ostaisi peilit. Mieluummin sijoittaa nekin rahat lisävalaistukseen. Ja folio taasen on paljon huonompi kuin puhdas valkoinen seinä. Maaleissakin toki on eroja.

Peilin heijastus on kokolailla surkea, koska valo eli hajoa vaan heijastuu takaisin lähinnä yhteen kohtaan. Kiiltävä valkoinen seinä rokkaa, jos ei halua sijoittaa mv-muoviin tai Mylariin.

Lainaus käyttäjältä: "Thp"Peilin heijastus on kokolailla surkea, koska valo eli hajoa vaan heijastuu takaisin lähinnä yhteen kohtaan.

Sekin vielä. Puhdas heijastus"teho" on jonkin verran parempi mutta sekään ei mitenkään merkittävästi. Vaikka olisi kasville optimaalisesti taivutettu peili niin valkoinen on silti käytännössä tehokkaampi.

Ihan vinkkinä: Jos haluaa säästää tuossa hommassa, niin mylaria saa sipsipusseista. Se sisäpuolen kalvo ajaa saman asian kun peukun mylari (jolla on aika kova metrihinta)..

Kylläpä tuo tulee kalliiksi sipsipusseillakin vuorata :D. Itse maalaisin valkoiseksi tai laittaisin folion.

Lainaus käyttäjältä: "Thp"Peilin heijastus on kokolailla surkea, koska valo eli hajoa vaan heijastuu takaisin lähinnä yhteen kohtaan. Kiiltävä valkoinen seinä rokkaa, jos ei halua sijoittaa mv-muoviin tai Mylariin.

Mutta eikös kuitenkin itsessään jo lamppu anna tarpeeksi hajanaista valoa.. ei mitään laseria. Ei sen valon tartte hajota enempää kun se on jo hajanaista!

Ja eikös valo heijastu voimakkaampana kirkkaasta peilistä? Valkoisessa seinässä se taitaa se voimakkuus laskea kohtalaisesti, koska vaikka fysiikassa valkoinenhan heijastaa kaiken.. ei ihan valkoista olekaan.

Ja sitten vielä sellainen, , että esteitä(muita lehtiä, muita kasvinosia jne) ei ole näkymän edessä niin eikös lehden pinnalla elelevä kärpänen näe 5 lamppua, yhden päällään ja jokaisessa seinässä yhden. En tiedä tarkkaan tavanomaisten peilien heijastushyötysuhteita, mutta silmämääräisen arvion perusteella veikkaisin sen olevan n.85%(+-5%yks.)

Väitättekö siis, että yksi valonlähde(esim. 400w natikka) ja valkoiset seinät on parempi kuin viisi natikkaa(+ ne äärettömät natikat jotka näkyvät äärettömien heijastusten jälkeen), joista keskimmäisessä 50000 lumenia ja muissa n. 42000 lumenia ja seuraavissa aina kerroin 0,85?

Tietenkin em. natika"t" ovat aina kaapin halkaisijan verran kauempana, mutta kuitenkin.

Itse valitsisin jälkimmäisen vaihtoehdon.

Lainaus käyttäjältä: "Tupakka"
Väitättekö siis, että yksi valonlähde(esim. 400w natikka) ja valkoiset seinät on parempi kuin viisi natikkaa(+ ne äärettömät natikat jotka näkyvät äärettömien heijastusten jälkeen), joista keskimmäisessä 50000 lumenia ja muissa n. 42000 lumenia ja seuraavissa aina kerroin 0,85?

Sanotko että 50000 lumenin natikasta lähtevä valo muuttuu 92 000 lumeniksi kun laittaa peilin viereen? Tai kun laittaa natikan peilien väliin niin peilistä toiseen heijastuvien äärettömän natikkamäärän valo lähestyy auringon luokkaa?  8) (toki kovin hitaasti, taitaa olla n. 350 000 lumenia raja jossa kertautuminen tuolla kaavalla hidastuu merkittävästi :) )

Viisi natikkaa on parempi kuin yksi, ei kukaan ole toista väittänytkään. Valkoisen pinnan heijastusprosentti pyörii myöskin 80 pinnassa, erikoismaaleilla korkeammalla. Jossain sanottiin että himmeä valkoinen olisi heijastavampi kuin kirkas.

Tarkoitin, että heijastuskuvassa olevien valenatikoiden valo olisi noin 42000 lumenia per lamppu. Ja seuraavissa sitten n. 36000, 30000, 26000, 22000 jne.

Ainoa itseasiassa mitä voisin kuvitella lähelle tulevaksi voisi olla lähes peilikirkas valkoinen pinta. Jotenkin en vain osaa ajatella valkoisen pinnan tuottavan niin hyvää heijastusta.

Valkoinen rokkaa... hamppufoorumilta muistelen lukeneeni, että tavallinen huonepeili olisi jostain syystä jopa selvästi valkopintaa huonompi vaihoehto... ja onko niillä eslien heijastuksilla juuri mitää merkitystä, jos valo joutuu kulkemaan yli puoli metriä seinään ja takas... intensiteetti laskee huimasti...

Juu, heijastuksissa on se matkapirulainen, joka pitää ottaa huomioon.

Otetaan pieni esimerkki: käytössä on valonlähde, jonka valoteho metrin päässä on 1000W/m^2. Jos tätä valoa heijastaa tuon metrin matkan ja takaisin kasviin (esim. tilanteessa, jossa on sopivankokoinen kaappi, katosta kylkeen ja kasvin alemmille lehdille), on valo kulkenut ensiksi metrin matkan seinään, heijastuessa pudottanut 20% tehostaan matkan varrelle. Kun valoteho laskee etäisyyden neliössä, niin kahden metrin päässä tuo lukema on laskenut arvoon 1000W/4m^2 = 250W. Kun matkalle katoaa vielä se 20%, on jäljellä siis vain 200W siellä kasvin alalehdillä edellämainitun heijastuksen jälkeen.

Mylaria saanee myös joistakin lennokkikaupoista, kun ko. ainetta käytetään mm. ulktrakeveiden ja mikrokokoisten lennokkien materiaalina.


-Sale

Jos nyt otetaan hieman pelisilmää käteen. Näkyvän valon absorptio ilmassa on kyllä perinteisesti ollut liki nolla. Ei se valo mihinkään katoa siinä metrin parin matkalla. Käänteisellä riippuvuudella etäisyyden neliöön ei ole mitään tekemistä valon absorption kanssa, vaan se on puhtaasti pistemäisen lähteen ominaisuus. Havainnollistava wikipedian kuva osoitteessa:http://en.wikipedia.org/wiki/Inverse-square_law  Heijastuksissa valkoisista seinistä toki menetetään se noin 10-20%. Tuollaisessa koppiesimerkissä olisi vain selvitettävä mikä osa valosta osuu kuinkakin monen heijastuksen kautta kasviin.

- Esa

Elikkäs tosiaa niillä seinän heijästeilla ei ole kovin suurta merkitystä valkonen eri hyvä,tärkeämpänä pidetään:kuinka läheellä se lamppu on sitä kasvu kärkeä\pistellä esim .loisteputki menettää parhaan tehonsa 2 cm jälkee natikka about 40% tehostaan reilun 30cm jälkee.
suositaan luonnon valoa
 
ikkunalauta varmaa kasville viihtysämpi
eihän kaunista kasvia kannata kaappiin laittaa,eipä..... :P

Lainaus käyttäjältä: "Tupakka"

Lainaus käyttäjältä: "Thp"Peilin heijastus on kokolailla surkea, koska valo eli hajoa vaan heijastuu takaisin lähinnä yhteen kohtaan. Kiiltävä valkoinen seinä rokkaa, jos ei halua sijoittaa mv-muoviin tai Mylariin.

Mutta eikös kuitenkin itsessään jo lamppu anna tarpeeksi hajanaista valoa.. ei mitään laseria. Ei sen valon tartte hajota enempää kun se on jo hajanaista!

Ja eikös valo heijastu voimakkaampana kirkkaasta peilistä? Valkoisessa seinässä se taitaa se voimakkuus laskea kohtalaisesti, koska vaikka fysiikassa valkoinenhan heijastaa kaiken.. ei ihan valkoista olekaan.

Vänkä. Lamppu antaa tietenkin hajavaloa, mutta tavallisesta peilistä se heijastuu suorassa kulmassa lähteeseen nähden - "vain yhteen kohtaan". Voit itse tarkistaa katsomalla peiliin, näkyykö se valo sieltä joka kulmasta katsoen.

Valkoinen pinta taas näyttää samalta joka kulmasta tiiraillen, koska se toistaa valon kaikki värit hajautuneesti takaisin, ts. käytännössä identtisellä spektrillä valonlähteeseen nähden - joka suuntaan.

Specular vs. diffuse reflection, look it up.

Ja usko pois, puhtaan valkoisen maalipinnan heijastuskyky on myös voimakkuudessa mitattuna tavallisen kotitalouspeilin kanssa hyvinkin samalla viivalla.

Ja eikös peilissä ole se, että ensin valo menee kertaalleen lasin läpi siihen heijastuspintaan, ja joutuu sitten kulkemaan takaisin saman lasin läpi?

peili heijaste ei ole missään nimessä suositeltavaa aiheuttaa muunmuassa muistaakseni poltto pisteitä ja suuria määriä valo hävikkiä

Lainaus käyttäjältä: "Thp"Vänkä. Lamppu antaa tietenkin hajavaloa, mutta tavallisesta peilistä se heijastuu suorassa kulmassa lähteeseen nähden - "vain yhteen kohtaan". Voit itse tarkistaa katsomalla peiliin, näkyykö se valo sieltä joka kulmasta katsoen.

No jos tässä nyt kuitenkin kaappikasvatuksesta oli kyse(jota ei siis todellakaan välttämättä chilien kanssa tarvitse) niin olettaisin joka kohdasta puskaa näkyvän se lamppu sen peilin kautta. Eli jokainen kasvin kohta saisi sen valon.

Lainaus käyttäjältä: "Thp"Valkoinen pinta taas näyttää samalta joka kulmasta tiiraillen, koska se toistaa valon kaikki värit hajautuneesti takaisin, ts. käytännössä identtisellä spektrillä valonlähteeseen nähden - joka suuntaan.

Ja hyötyä tästä on mitä jos kerran peilin kanssa saadaan valoa koko kasville muutenkin?

Lainaus käyttäjältä: "Thp"Ja usko pois, puhtaan valkoisen maalipinnan heijastuskyky on myös voimakkuudessa mitattuna tavallisen kotitalouspeilin kanssa hyvinkin samalla viivalla.

Kyllä varmaankin yhden valonsäteen(/valonsädekimpun tjsp) tapauksessa, mutta kuten itsekin sanoit niin valkoinen pinta heijastaa valoa joka suuntaan.. siis tuntuu heijastavan valoa kamalasti hukkaan. Myös täysin turhiin suuntiin, kuten lattiaan, takaisin lamppuun ja kattoon, viereisiin seiniin jne. Siis jos otetaan huomioon vain alunperinkin suoraan seinään menevät säteet.

Tietysti tuokin voidaan osittain kumota sillä, että valkoisella pinnalla alunperin huonoon suuntaan lähtenyt valonsäde voi heijastua oikeaan suuntaan.

Sen verran täytyy kyllä sanoa, että saitte minut vakuuttuneeksi valkoisen pinnan hyvästä toimivuudesta alkuperäiseen näkemykseeni nähden, mutta en silti nykyisten väittämien valossa lähde muuttamaan kantaani. Jos itseltäni kysyttäisiin kumman käytännössä valitsisin niin valkoisen tietenkin, mutta vain RAHAAN vedoten. Jos peilejä saisi ilmaiseksi niin kyllä sen niistä tekisin.

Lainaus käyttäjältä: "sundried"peili heijaste ei ole missään nimessä suositeltavaa aiheuttaa muunmuassa muistaakseni poltto pisteitä ja suuria määriä valo hävikkiä

Ei tasopeili tuohon mielestäni kykene marginaalisia poikkeuksia(esim. mikroskooppiset kyhmyt peilissä) lukuunottamatta.

Mihin tuo valohävikkiväite perustuu?

Lainaus käyttäjältä: "Tupakka"

Lainaus käyttäjältä: "sundried"peili heijaste ei ole missään nimessä suositeltavaa aiheuttaa muunmuassa muistaakseni poltto pisteitä ja suuria määriä valo hävikkiä

Ei tasopeili tuohon mielestäni kykene marginaalisia poikkeuksia(esim. mikroskooppiset kyhmyt peilissä) lukuunottamatta.

Mihin tuo valohävikkiväite perustuu?

Ei se "valo" mihinkään häviä, intensiteetti vain pienenee, koska mikään aine ei läpäise sitä valoa täysin.. nimim. tänään fysiikkaa kirjotin :D

Lainaus käyttäjältä: "Aessu"

Lainaus käyttäjältä: "Tupakka"

Lainaus käyttäjältä: "sundried"peili heijaste ei ole missään nimessä suositeltavaa aiheuttaa muunmuassa muistaakseni poltto pisteitä ja suuria määriä valo hävikkiä

Ei tasopeili tuohon mielestäni kykene marginaalisia poikkeuksia(esim. mikroskooppiset kyhmyt peilissä) lukuunottamatta.

Mihin tuo valohävikkiväite perustuu?

Ei se "valo" mihinkään häviä, intensiteetti vain pienenee, koska mikään aine ei läpäise sitä valoa täysin.. nimim. tänään fysiikkaa kirjotin :D

"Ai eikö? Luulin ihan kybällä!"

Kunhan puhekieltä käytetään.

Tupakka,

kuvittelepa pallo, jonka sisäpinta on täysin pyöreä ja peilipinnoitettu. Koko pallossa on vain yksi reikä, josta "ammutaan" valoa sisään kapeana säteenä. No, nythän tämä valo sitten lähtee poukkoilemaan pitkin pallon sisäpintaa päättömästi. Kuvittelepa vielä, että valoa pistetään tulemaan koko ajan lisää ja lisää, ts. se valon lähde on joku laser.

Valoa tulee koko ajan lisää, eikä se vanha valo häviä minnekään, kun se vaan heijastuu seinästä seinään ja seinään ja seinään...

Valon määrän kasvaessa pallo alkaa käydä ahtaaksi... OMG! Koko systeemi räjähtää kappaleiksi!!!

:lol:

Lainaus käyttäjältä: "tknummelin"Tupakka,

kuvittelepa pallo, jonka sisäpinta on täysin pyöreä ja peilipinnoitettu. Koko pallossa on vain yksi reikä, josta "ammutaan" valoa sisään kapeana säteenä. No, nythän tämä valo sitten lähtee poukkoilemaan pitkin pallon sisäpintaa päättömästi. Kuvittelepa vielä, että valoa pistetään tulemaan koko ajan lisää ja lisää, ts. se valon lähde on joku laser.

Valoa tulee koko ajan lisää, eikä se vanha valo häviä minnekään, kun se vaan heijastuu seinästä seinään ja seinään ja seinään...

Valon määrän kasvaessa pallo alkaa käydä ahtaaksi... OMG! Koko systeemi räjähtää kappaleiksi!!!

:lol:

Tässä on nyt kolmisen vaihtoehtoa:
1. Joko sä vittuilet
2. Sä et ehtinyt lukea edellistä viestiäni
3. Sä et ymmärtäny edellistä viestiäni

Mikä se on?

Lainaus käyttäjältä: "Tupakka"
Tässä on nyt kolmisen vaihtoehtoa:
1. Joko sä vittuilet
2. Sä et ehtinyt lukea edellistä viestiäni
3. Sä et ymmärtäny edellistä viestiäni

Mikä se on?

Vastaan 2.  :)

Lainaus käyttäjältä: "tknummelin"

Lainaus käyttäjältä: "Tupakka"
Tässä on nyt kolmisen vaihtoehtoa:
1. Joko sä vittuilet
2. Sä et ehtinyt lukea edellistä viestiäni
3. Sä et ymmärtäny edellistä viestiäni

Mikä se on?

Vastaan 2.  :)

Hyvä.

Lainaus käyttäjältä: "Tupakka"
No jos tässä nyt kuitenkin kaappikasvatuksesta oli kyse(jota ei siis todellakaan välttämättä chilien kanssa tarvitse) niin olettaisin joka kohdasta puskaa näkyvän se lamppu sen peilin kautta. Eli jokainen kasvin kohta saisi sen valon.

hmmmmm........
tammikuun alussa itäneet rehut

(http://i46.photobucket.com/albums/f105/pertsa1981/PICT1642.jpg)  :twisted:

Lainaus käyttäjältä: "Tupakka"tapauksessa, mutta kuten itsekin sanoit niin valkoinen pinta heijastaa valoa joka suuntaan.. siis tuntuu heijastavan valoa kamalasti hukkaan. Myös täysin turhiin suuntiin, kuten lattiaan, takaisin lamppuun ja kattoon, viereisiin seiniin jne. Siis jos otetaan huomioon vain alunperinkin suoraan seinään menevät säteet.

Peilikö heijastaa vain "katsojaan", tässä tapauksessa kasviin? Tulee mieleen Schrödingerin kissa :)

Asiaa sivuten, laskeskelin hieman miten hyödynnettävissä oleva valo heikkenee loisteputken tapauksessa etäisyyden kasvaessa. Pedanttina ihmisenä minua on jo pitkään häirinnyt loisteputkiin liittyvä mantra "putket on laitettava kiinni kasveihin tai niistä ei ole mitään hyötyä". Eli malli olisi seuraavan kaltainen:

(http://koti.welho.com/etuovin3/webcam/model2.PNG)

, jossa x on pensaan leveys, y etäisyys putkesta. Mitoituksen heijastimeen otin omasta valaisimestani, jonka leveys on 22 cm ja putken etäisyys heijastimen alareunasta 5 cm. Heijastin on likimain elliptinen, joten siitä heijastuvan valon voidaan karkeassa mallissa olettaa suuntautuvan suoraan alaspäin.

Valosta 230/360=64% tulee heijastimen kautta ja jos oletetaan että kasvi on leveämpi kuin heijastin sen voidaan olettaa osuvan lehvästöön. Oletetaan että heijastuskerroin (sisältää putken varjostamisen) on 0,8 joten kasville saapuu tätä kautta 51% putken lähtötehosta. Tähän osuuteen ei voida vaikuttaa etäisyyttä säätämällä.

Jos kasvi on suoraan kiinni heijastimessa saadaan suoraan kasville 36% lähtötehosta. Joten maksimi saatavissa oleva teho on 87% lähtötehosta.

Kun etäisyyttä kasvatetaan osa heijastumattomasta valosta ei enää osu kasviin vaan menee hukkaan. Jos oletetaan että kasvin leveys on 40cm (esim. pienehkö chinense) 15 cm päässä lampusta kulma B on noin 12 astetta ja kasvista ohi säteilee 2xB/360:n  suuruinen osuus valosta eli noin 7%. Vastaavasti 30 cm päässä ohi kasvista menee 18% valosta. Tällöin 15cm päässä lampusta lähtötehosta voidaan hyödyntää 80% ja 30 cm päässä 69%.

Ainakin isojen kasvien ollessa kyseessä lampun nysväämisestä parin sentin päähän saatava hyöty vs. lehtien palamisriski on mielestäni kyseenalainen. Toki hyöty kasvaa, kun kasvi on pienempi. Vertailuksi saatavat tehot 22cm leveälle kasville 5, 15 ja 30 cm etäisyydellä ovat 87%, 71% ja 62%.

Mikä tulee heijastuksiin valkoisesta seinästä niin 0,8 heijastuskertoimella ja 10-20% todenäköisyydellä että heijastus tulee kasvia kohti (perus tiivis vaatekomero) saadaan laskemalla mukaan vaikka kolmeen heijastukseen asti parannusta hyötysuhteeseen kasvin koosta ja geometriasta riippuen muutamia prosentteja (1-5%) lisää.

Näiden pohjalta voi jokainen sitten miettiä miten paljon viitsii stressata lamppujen säädön kanssa.

Nimim. Hehkulampusta on hyötyä 50 cm päästä, mutta loisteputkesta ei enää 10 cm jälkeen

hävikki perustuu muistaakseni materiaaliin mitä käytetään peilissä ja sen kykyyn toistaa valon spektrejä muistaakseni se ei toista kuin sinisiä spektrejä
voi olla et muistan väärin mut joku siinä oli :oops:
mutta edelleen korostan lamppujen läheellä pitoa se on ISOIN vaikuttaja polttimon iän , spektrin ,lumeitten yms jälkee
edit kaivan esiin natikasta näkemäni kaavion ,later..

Tuo Esan laskelmahan ei ota ollenkaan huomioon valon intensiteetin vähenemistä etäisyyden kasvaessa, ainoastaan ohi kasvin menevän valon. Ei se loistari aja samaa asiaa 10 sentin päästä tai toiselta puolelta huonetta vaikka valo olisi superheijastimella ohjattu kapeaksi täsmälleen kasviin osuvaksi kiilaksi.
Vai ymmärsinkö ihan väärin...
Joka tapauksessa eron voi kukin testata (ja testattu on, uskokaa pois), 10 sentin päässä oleva loistari tuottaa aivan erilaisia taimia kuin puolen metrin etäisyydellä oleva.

Kyllä toi laskelma pitää paikkansa - on toki yksinkertaistus ja muutenkin pyöristelty. Suuruusluokat ovat kyllä kohdallaan. Intensiteettin väheneminen perustuu siihen että kauenpana lampusta sama teho jakaantuu isommalle pinnalle - valoteho ei sinällään katoa mihinkään. Kasvin kannalta on (luultavasti?) sama saako se koko valotehon 20% lehdistä, vai tasaisesti jakautuneena kaikille lehdille. Kuten jo aiemmin (eilen illalla) hieman huolettomasti koetin selittää, ei ilmaan absorboidu normaaliolosuhteissa juuri mitään. Olennaista on mielestäni juuri mikä osuus valosta menee kokonaan ohi kasvista. Korostaisin vielä että pienille muutaman lehden taimille etäisyydellä on huomattavasti suurempi merkitys.

- Esa