Ciao minä olisin nyt laittamassa bolivian rainbow, chilly chili ja chinese 5 coloria passiivihydroon. Fatalin sivuilta luin että joitain lajeja ei kannata esim ebbiin laittaa (huonompia lajeja) ja käsittääkseni nämä ovat juuri niitä lajeja? eikö?

Nyt mietin että eikös nuo pauliina ruukut kelpaa vai pitääkö ehdottomasti olla mimosoja vai mikä nyt nimeltään olikaan?  Minulla nimittäin olisi yks pauliina ruukku tuossa tyhjillään.  Eikö noihin voi sit laittaa myös mato/micro yhdistelmää? ei nimittäin huvittais ostaa uusia lannoitteita kun juuri ostin noi.

Unohdin laittaa että minkä kokosia ruukkuja noi "koriste" chilit oikeen tarvitsee? riittääkö 14cm

Itselläni on kokemusta noista kolmesta vain Bolivian Rainbowista. Hieno koristekasvi, joka pärjää hienosti 14 cm ruukussa. En usko että on mitään järkeä laittaa hydroon ainakaan tätä. Muista en oikein tiedä. Lannoitteista en mitään tiedä.

Itselläni myös bolivian rainbow passiivihydrossa. Lannoitteina olen käyttänyt niin tri-packia kuin biobizziä ja hyvin ovat voineet, eli varmasti selviää mato-microllakin. Kovin tujua lannoitusta ei kannata tehdä, itse huomasin että menee vain hukkaan (haihtuminen) eikä kasva sen nopeammin. 0.5-1ml per 2litraa olen itse käyttänyt ja oikein mahtavasti kasvanut ja nyt sadottaa jälleen :). Itse tein oman ruukun, muoviruukkuun puukolla muutamia reikiä, ruukku täyteen soraa ja kasvi sisään. Tämä sitten vettä pitävän ruukun sisään ja litkua pohjalle... Veden lisäys sitten kun alkaa lehdet nuupottelee.

Bolivian rainbow ei mielestäni ole mikään huono lajike. Toki se ei ehkä ole maailman parhaimman makuinen raakana/kypsänä mutta jauheena menee hyvinkin. Näyttävän näköinen kasvi kaikin puolin, jota olen aina vienyt kalliiden kaupan kukkien tilalla sukulaisille juhlakukkana (häät/ristiäiset etc.) :)

Jees kiitoksia vastauksista. Eli jos sinulla on Mouru tommosessa ruukussa rainbow niin luulis silloin myös pauliina ruukkujen käyvän.

Kokemuksia on pauliinasta ja mimosasta. Mimosa on kätevä kun juuritilaa voi trimmaa ja soraa puhdistaa lennosta.

Ruukon koko rajoittaa kasvua ja toisaalta pientä purkkia saa kastella melkein joka päivä. Mutta kyllä ne selviävät, mulla on ollut pauliinan pienimmässä jo 3 vuotta sama kasvi.

Mä tuosta 14cm ruukusta siks kyselin kun keravan Honkkarissa ei ole kun niitä jäljellä(mimosa) pikkasen epäilyttää toi pieni koko mutta ei voi mitään. Toi Pauliina ruukku joka mulla jo on himassa on 20cm niin kannattaako siihen sit laittaa kaks kasvia vai yks???

Ehkä vain yksi.. jos jatkossa haluaisit niille kahdelle enemmän tilaa kasvaa, ja siirtää eri ruukkuihin, voi niiden juuret jo olla sen verran solmussa, että erottaminen on työlästä.. hydroillessakin nuo juuretkin tykkää yleensä kasvaa melkoisesti ;)

Lainaus käyttäjältä: "cola"Mä tuosta 14cm ruukusta siks kyselin kun keravan Honkkarissa ei ole kun niitä jäljellä(mimosa) pikkasen epäilyttää toi pieni koko mutta ei voi mitään. Toi Pauliina ruukku joka mulla jo on himassa on 20cm niin kannattaako siihen sit laittaa kaks kasvia vai yks???

Kyllä tuo 14cm toimii ainakin bolivian rainbow:lle, itselläni joku 8cm ruukku ja hirmu puska (leikellyt tosin tasapainoiseksi pieneksi pensaaksi, nätimpi pienenä pyöreänä). Enkä muutenkaan ole boliviaania isoon ruukkuun koskaan laittanut. Varmaan siihen 20cm ne kaksikin menee, toinen voi vaan kasvaa isommaksi ja näin  varjostaa toista, tiedä noista. Kokeilla kannattaa. Yksi helpoimmista kasvatettavista mielestäni tuo bolivian :)

Voinko laittaa siihen 20cm ruukkuun jo nyt sen kasvin? Kasvissa on vasta toiset lehdet auennu ja juuret on n.5cm pitkät. Mietin vaan että eihän se saa  vettä kun juuret ei ylety pohjaan.

Voi laittaa, kyllä se vesi nousee soraa pitkin ylös.

kuin ylös se vesi muutes nousee? tavan lekasoralla siis. jostai olin lukevinani että 8-10cm ois se matka? entäs kun tollanen 250mm  pauliina täynnä soraa.. ja sinne se chili...tarvii vissii vähä jtn muutakin väliainetta?

Pistä vettä pohjalle ja ruukku täyteen soraa, parin tunnin päästä kaivelet sitä soraa, sitten toteat että onko noussut tarpeeksi.

Nyt on muutama koriste chili laitettu pieniin 14cm Pauliina ruukkuihin :D  katsotaan miten käy.

Kävin ostamassa tänään 17cm Mimosa ruukun ja mietin että käviskö siihen toi cap 1035 ? Ärsyttävää kun ei oikeen tiedä minkä kokosia ruukkuja noi kasvit tarvii. Fatallin sivuilla tuosta on kuvia Pauliinan ruukuissa (mullassa) mut ei siitäkään oikeen pysty sanomaan minkä kokosia ne ruukut on. http://fatalii.net/chile/?u=g&c=search&word=1035

Kannattaako mun se laittaa nyt tohon 17cm Mimosaan ???

Mun yhteen kasviin joka on Pauliina ruukussa(passiivi) on alkanut vaalentua lehti ja pelkään että voisko siellä olla ph päin Peetä? Ei oikeen saa testattua tai edes vaihdettua niitä vesiä.

Miten olette lannoittaneet omia passiivihydrojanne? Mietin että pitääkö tosiaan vasta 2-3kk päästä lannoittaa uudestaan? Lannoitteena minulla on mato/micro.

Ei ehkä paras mahdollinen passiivihydro tuo Pauliina kun sitä ei saa pestyä ja ph ei pääse tarkistamaan. Tossa on kuva minun ruukuista.huomaa pillit joilla puhallan välillä ilmaa sinne ;)
(http://img90.imageshack.us/img90/5447/121020081120fi3.jpg)

Vaalentumisen olettaisin ennemmin johtuvan liian laimeista lannotteista. Itse en ole säätänyt pH:ta missään vaiheessa eikä siitä ole ollut havaittavaa haittaa.

Tänään sit imaisin pillillä pienen määrän vettä jonka testasin ja ph tosiaan näytti 6 eli siinä ei ongelma ollut. Eli lisää lannoitteita kehiin. Ei ilmeisesti micro /matoa voi kahden kk välen lisätä. Nyt on ollut ehkä enintään 3viikkoa ja piti lisätä.

Lainaus käyttäjältä: "cola"Tossa on kuva minun ruukuista.huomaa pillit joilla puhallan välillä ilmaa sinne ;)
(http://img90.imageshack.us/img90/5447/121020081120fi3.jpg)

onko ihan huumorikuva, vai onko tosta tosiasiassa hyötyäkin  :shock:

Siitä en tiedä onko siitä näkyvää ja tuntuvaa hyötyä, mutta ainakin vesi näin hapettuu. Toimintaperiaatehan on tällöin sama kuin bubblerissa. Passiivihydroilusta en tiedä vielä juurikaan mitään, mutta ilmeisesti vesi pysyy tarpeeksi happirikkaana ilman "manuaalista" avustusta.  :wink:

HAHAHAHA joo kyllähän tuo pikkasen huumorikuvalta näyttää ja varmaan vielä huvittavammalta näyttää, kun joku näkisi minut ruukku kädessä ja pilli suussa  :lol:  

En mullakaan ole kauheesti tietoa onko tuosta hyötyä, mut silti joka ilta puhaltelen pilliin ;)

Onko kenelläkään tietoa halvasta lannoitteesta joka kävis paremmin tuohon passiivi kasvatukseen, kuin mato/micro yhdistelmä?
Jotenkin tuntuu että flora tuotteet ei oikeen sovellu tuohon. Peukussa olis toi Blusana Lewatit HD 50 lannoite 200 ml 14€ mut en tarvitsis noin paljoo sitä.

Tuossa on kuva toisesta kasvista ja selvästikkin on kasvanut joten ehkä se puhaltelu pikkasen auttaa ;) (tai sit ei :)
(http://img514.imageshack.us/img514/1373/041120081244xq6.jpg)
Sama pilli vielä  :lol:

On muuten tosi terveen ja kauniin näköinen chili.

Uloshengitysilmassa ei ole paljonkaan happea, joten ei tuolla puhaltelulla taida olla suurta merkitystä hapen kannalta.
Jos taasen kasvin juuret tarvitsevat ylipäätänsä ilmaa, eivätkä välttämättä juuri happea, voi puhaltelusta olla apua.

Veikeä ajatus. Pitäisiköhän itsekin työntää pilli ruukkuun... Voishan sitä testata. =)

Cola, olen itse käyttänyt Kemiran hydrolannosta ja salpietaria. Ajke tilasi keväällä ison satsin ja siitä jaettiin halukkaille. En muista varmaksi paljonko maksoin, mutta kilo hydrolannosta ja puoli kiloa salpietaria ei tainnut olla kymppiä enempää. Tuommonen satsi riittää minulla useammaksi vuodeksi, joten halvemmalla on vaikea päästä.
Kannattaa kaivaa vanha http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?t=3670&highlight=kemiran ketju esille ja tutustua.

Lannoite säkille löytyy varmasti jakajia, joten se ei jää käsiin, jos päätät ostaa koko säkin ja jakaa muille.

Jep jep... kannattaa varmaan vielä hönkiä kasviinpäin samalla kun puhaltelee pillillä ilmaa altakasteluruukkuun. Saa kasvi siinä samalla hiilidioksidia. Samalla kasvi saa valoa kun puhalteleva valopää on sen verran lähellä kasvia. Tanssahtelee vielä kasvin ympärillä, niin ei tarvitse edes itse kantaa kasville vettä, kun sadetanssi saa mullan märäksi. Samalla kannattaa lukea kasville ääneen tämän threadin loppupäätä. Saa kasvi tästä pas..n puhumisesta lannoitetta kyllikseen.

Sorry, mutta oli ihan pakko. Niin hullulta tämä puhaltelu kuulostaa ja jotkut selkeästi ottaa vielä jutun tosissaan. :)

Lainaus käyttäjältä: "Kuti"Uloshengitysilmassa ei ole paljonkaan happea, joten ei tuolla puhaltelulla taida olla suurta merkitystä hapen kannalta.
Jos taasen kasvin juuret tarvitsevat ylipäätänsä ilmaa, eivätkä välttämättä juuri happea, voi puhaltelusta olla apua.

Eihän sen kuplimisen tarkoitus ole välttämättä tuoda sinne ravinneliuokseen happea, vaan liikuttaa veden pintaa ja kierrättää vettä jolloin vesi "hapettuu"!  :wink: Simppelissä ämpärihydrossa (http://fatalii.net/growing/index.php?option=com_content&task=view&id=44&Itemid=64)han esimerkiksi tuo uppopumppu on nimenomaan liikuttamassa veden pintaa ja koko vesimäärää.

Niinpä ! Taitaa olla liian monimutkaista Timpalle ;)

Niin siis taas on minunkin kommentoitava; uloshengitysilmassa on happea lähes yhtä paljon kuin sisäänhengitysilmassa, ei kellään ole 100% tehokkaita keuhkoja  :roll:  Toinen asia on että kuinkas suuria ne koloset siellä sorapapujen välissä ovatkaan? Aikast isoja. Sinne siis mahtuu ILMAA väliin eikö totta...? Ja se ilmahan sisältää happea, joka siitä veden pinnasta liukenee sinne veteen, eikö niin... Täti ei v...uile täti NEUVOO.
  PH-arvon mittaamista varten käy vanha patentti eli noin 8mm letku laitetaan muovipullon korkkiin porattuun noin 8mm reikään, tiiviisti siis. Noin 20cm pätkä riittää saavuttamaan veden pinnan jolloin pulloa puristamalla saadaan aikaan imu, jolla saa näytteen vedestä... Ei tarvi imeä pillillä kun se ei varmast kovin hyvältä maistu :lol:

Lainaus käyttäjältä: "Riiviö"Niin siis taas on minunkin kommentoitava; uloshengitysilmassa on happea lähes yhtä paljon kuin sisäänhengitysilmassa, ei kellään ole 100% tehokkaita keuhkoja  :roll:  Toinen asia on että kuinkas suuria ne koloset siellä sorapapujen välissä ovatkaan? Aikast isoja. Sinne siis mahtuu ILMAA väliin eikö totta...? Ja se ilmahan sisältää happea, joka siitä veden pinnasta liukenee sinne veteen, eikö niin... Täti ei v...uile täti NEUVOO.

Jepjep. Sorapapujen välissä on ilmaa kyllä ja ilmahan sisältää happea keskimäärin noin 21%. Itsekkään en rupeaisi ruukkujen vesitilaan hönkimään, mutta kylmä faktahan on se että jos vesi liikkuu, se hapettuu tehokkaammin. Käsittääkseni seisova vesi ei tee hyvää vesijuurille. Limoittuu ja levääntyy helpommin kun vesi on paikallaan. Eli edelleenkin sanoisin että colan patentissa ei ole väliä, onko hengitysilmassa happea vai ei, vaan se että veden kupliminen liikuttaa vettä ja näin siis hapettaa sen.

siis mikä tän passiivihydron idis oikein on?

Missä chilin kasvuvaiheessa on järkevintä laittaa se passiiviin?

Laitoin paripäivää sitten 30cm kukkivan chili passiivihydroon ja se on ollut siitä asti ihan nuukahtaneena :( en oikeen tiedä mitä tehdä. Pitäiskö ottaa se pois ja siirtää takas bubleriin vai pystyykö se selviämään lähes kuolleena tuossa???

No ilmeisesti ei ainakaan kukkimis vaiheessa :) Ärsyttää kun se oli hieno kasvi joka kukki ja siinä oli muutama hedelmän alkukin. Olen pitänyt kasvia koko päivän vedessä mut ei tapahdu mitään. Yleensä kun chili on ollut nuukahtaneena sen on saanut virkoamaan helposti mut ei näköjään tällä kertaa :(

nyt rupes hirveesti haluttamaan kokeilla tota passiivi hydroa. fataliin sivuilta löyty selkeä kaavakuva sen toimintaperiaatteesta, mutta mitkä kaikki lannoitteet siihen käy(itsellä kotoa löytyy kekkilän kastelulannoitetta ja biobizz setti 2)? ja tuleeko tätä vesi/lannoite litkua vaihdella/ jos niin kuinka usein?

EDIT. niin ja pitääkö sen pumpun olla jatkuvasti päällä?

Lainaus käyttäjältä: Paprikaana - tammikuu 17, 2009, 11:34:09 ap
nyt rupes hirveesti haluttamaan kokeilla tota passiivi hydroa. fataliin sivuilta löyty selkeä kaavakuva sen toimintaperiaatteesta, mutta mitkä kaikki lannoitteet siihen käy(itsellä kotoa löytyy kekkilän kastelulannoitetta ja biobizz setti 2)? ja tuleeko tätä vesi/lannoite litkua vaihdella/ jos niin kuinka usein?

EDIT. niin ja pitääkö sen pumpun olla jatkuvasti päällä?

Mun käsityksen mukaan passiivihydrossa ei ole pumppua. Vesiviljelyyn ei biobizzit taida käydä. Siis nämä kolme perusosaa Alg-A-Mic, Grow ja Bloom. TopMax ainakin soveltuu myös vesiviljelyyn. Myöskään kaikki vesiviljelylannoitteet ei taida käydä passiivihydroon, vaan sille pitäisi olla omat lannoitteet. Vaikkapatällainen (http://www.viherpeukku.fi/catalog/index.php?cPath=94_134). Ja kyllä, litkuja pitää vaihdella. Joko tarpeen vaatiessa tai sitten valmistajan ravinneannostelutaulukon mukaisesti. Pitkään seisovat litkut voivat muuttua liian rankoiksi veden haihtuessa. Myös pH heilahtelisi tämän seurauksena.

E: Haulla löytyy lisää infoa. http://javu.kapsi.fi/inferno/index.php?action=search2 (http://javu.kapsi.fi/inferno/index.php?action=search2)

Kaikki vesiviljelyyn tarkoitetut lannoitteet käyvät passiivihydroon, kunhan on mahdollisuus vaihtaa nesteet muutaman viikon välein ::)

hmm.. onko toi kekkilän kastelulannoite sitten sopiva? lueskelin tuolta fataliin sivuilta ja siel oli et täytyy olla pumppu joka liikuttaa veden pintaa. mikä olisi halvin lannoite tähän tarkoitukseen? toi lannoitelinkki jonka laitoit, niin riittääkö pelkästään se lannoitteeksi, vai täytyykö olla lisänä jotain muuta? sitten kun vielä löytäisi tuollaisen halvan pumpun.

Lainaus käyttäjältä: Paprikaana - tammikuu 17, 2009, 13:01:16 ip
hmm.. onko toi kekkilän kastelulannoite sitten sopiva? lueskelin tuolta fataliin sivuilta ja siel oli et täytyy olla pumppu joka liikuttaa veden pintaa. mikä olisi halvin lannoite tähän tarkoitukseen? toi lannoitelinkki jonka laitoit, niin riittääkö pelkästään se lannoitteeksi, vai täytyykö olla lisänä jotain muuta? sitten kun vielä löytäisi tuollaisen halvan pumpun.

Silloin kyseessä ei ole passiivihydro. Luitko tuon blusanan infon? Eli tämän (http://www.viherpeukku.fi/catalog/product_info.php?cPath=94_134&products_id=536)?
Kyseessä on siis passiiviravinne. Riittää siis ravinteeksi.

E: en itse edes löytänyt fassen sivuilta passiivihydron rakennusohjetta. Ethän tarkoita tuota "Simple bucket hydro"a

sitäpä juuri tarkoitin  :-[

ja mistähän minä tiedän onko täällä asuinpaikallani vesijohtovesi pehmeää vai kovaa?? että pitäisikö sitten lisätä dolomiittikalkkia?

kumpi olisi parempi näistä lannoitteista:  http://www.viherpeukku.fi/catalog/product_info.php?cPath=95_133&products_id=547

vai http://www.viherpeukku.fi/catalog/product_info.php?cPath=94_134&products_id=536

käsittääkseni ylempi on rakeista ja alempi nestemäistä. katsoin muuten tuolta viherpeukun sivuilta, niin siellä on ruukkuja juuri passiivi systeemille. eikä ollut pahan hintaisia. täytyy varmaan tilata, mutta kumman lannoitteen ottaisin? kellään kokemusta?

Mulla on ämpärihydrossa GHE:n flora tripack lannoitteena. Hyvin toimii. Eli jos sellaista olet rakentamassa, et tarvitse blusanaa. Googlella saatat löytää asuinpaikkasi veden kovuuden ja wikipediasta ihan näppärän taulukon valoittamaan noita arvoja.

Lainaus käyttäjältä: wille - tammikuu 17, 2009, 17:37:58 ip
Mulla on ämpärihydrossa GHE:n flora tripack lannoitteena. Hyvin toimii. Eli jos sellaista olet rakentamassa, et tarvitse blusanaa. Googlella saatat löytää asuinpaikkasi veden kovuuden ja wikipediasta ihan näppärän taulukon valoittamaan noita arvoja.

ämpäri hydro on aktiivihydro :)
mikäli passiivihydroa aikoo ei nuo lannoitteet sovi kovinkaan hyvin

Lainaus käyttäjältä: herra 47 - tammikuu 17, 2009, 17:43:54 ip

Lainaus käyttäjältä: wille - tammikuu 17, 2009, 17:37:58 ip
Mulla on ämpärihydrossa GHE:n flora tripack lannoitteena. Hyvin toimii. Eli jos sellaista olet rakentamassa, et tarvitse blusanaa. Googlella saatat löytää asuinpaikkasi veden kovuuden ja wikipediasta ihan näppärän taulukon valoittamaan noita arvoja.

ämpäri hydro on aktiivihydro :)
mikäli passiivihydroa aikoo ei nuo lannoitteet sovi kovinkaan hyvin

Kyllä, näin on. Mutta kun alunperinkin oli sekaannusta tossa ämpärihydron ja passiivihydron välillä. Silläpä tuolla ylempänä ehdotinkin blusanaa, mutta kun nyt kävi ilmi että Paprikaana onkin suunnitellut ämpärihydroa (siis aktiivihydroa) suosittelin noita GHE:n vesiviljelylannoitteita!  ;)

paprikaana ottaa nyt silmän käteen ja yrittää opiskella aktiivi ja passiivihydron erot :) nyt olen jo ihan sekaisin  ::)

aktiivi hydrossa on joko ilma tai vesipumppu
passiivissa vettä ei ilmasteta eikä kierrätetä mitenkään... esim altakasteluuukku on passiivinen... ja kun turpeen vaihtaa soraksi niin siittä tulee hydro :)

eli tollasen mä haluun jossa ei ole sitä pumppua eli passiivihydron (aluksi en tiennyt että ilman pumppua se on passiivihydro) luin ohjeita tästä linkistä http://www.lenimarkkinointi.fi/opas.pdf vaikutti tod mielenkiintoiselta ja helpolta. viherpeukusta saa halvalla noita ruukkuja tohon niin why not! mutta nyt vaan että kumpaa lannoitetta tilaan..?? ja siis käyhän nuo lannoitteet chileille? kun siinä on vaan 1 purkki, niin miten kasvu vaiheessa ja kukitusvaiheessa voi käydä sama aine?

"en ole tyhmä, olen vain hidas"

dodiih. nyt testissä pieni ricottapurkkipassiivihydro. katsotaan miten taimelle käy. eilen laitoin eikä se vielä ainakaan ole kuollut. tarkoitus kuitenkin lähiaikoina ostaa viherpeukusta passiivihydroruukkuja ja Blusana Lewatit HD 50 lannoitetta. Olisi mukava kuulla kanssaihmisiltä kokemuksia kyseisestä aineesta. Fatalii taisikin mainita, että kukittamisessa voi käyttää biobizz topmaxia(kosenytoli?) onko joitakin chililajikkeita joille tää passiivihydroilu käy paremmin/huonommin?? kokemuksia siis kiitos  ;D

Moikka Paprikaana. Olit laittanu viestiä mut en ole ehtinyt vielä vastaamaan siihen.

Noista mun passiivihydroista sen verran että laitoin pikku taimet pauliina altakasteluruukkuihin ja lannoitteena olen käyttänyt Floramato/micro yhdistelmää. Kasvit ovat voineet loistavasti ja ensimmäiset hedelmät ovat jo kypsymässä :) joten kyllä se noillakin lannoitteilla näyttää onnistuvan.

Ainoo ongelma on että pitäis saada ruukut vaihdettua isompiin ja jotenkin tuntuu että siitä ei tule mitään kun pelkään juurien katkeavan.  Ruukkujen koko 14cm ja kasvit n.60cm

Ai niin kannattaa muuten kastella muutamana päivänä ainakin normaalisti jotta juuret saavat vettä.

Kyselisin kanssa näistä ruukuista että onko viherpeukun myymät halkaisija 22 cm, korkeus 19 cm kokoiset ruukut sopivia vaiko liioittelua? Ei ole vielä kokemusta tämän kauden kaikista lajeista minkä kokoista tulee mutta jos nyt kaikille koittaisi saada sopivat ruukut niin olisko tuo 22/19 vai pienempää?

Eikö kukaan osaa sanoa tuohon passiivihydron ruukun kokoon mitään?

En tuosta passiivihydrosta tiedä, mutta minulla on multaruukkuina vissiin noita 20cm pauliina altakasteluruukkuja ja niiden pitäisi riittää aika pitkäksi aikaa, luultavasti koko tämän kauden riittävät. Sitten jos jättää toiseksi vuodeksi niin pitää laittaa vähän isompaan ruukkuun.

Lainaus käyttäjältä: Fudurez - tammikuu 27, 2009, 19:19:58 ip
En tuosta passiivihydrosta tiedä, mutta minulla on multaruukkuina vissiin noita 20cm pauliina altakasteluruukkuja ja niiden pitäisi riittää aika pitkäksi aikaa, luultavasti koko tämän kauden riittävät. Sitten jos jättää toiseksi vuodeksi niin pitää laittaa vähän isompaan ruukkuun.

Mulla täyttyi viime kesän aikana 40cm Pauliina juurista oikein mukavasti...  ;)

miten tuo ruukun vaihto passiivihydroon kun siinä on niitä lecasora juttuja, niin kietooko juuristo ne sorat yhteen vai leviikö sorat ympäriinsä ruukkua vaihdettaessa??  :-\

En ole passiivihydroiulua kokeillut, mutta veikkaisin, että juuret sitoo kyllä osan lecasorarakeista. Osa varmasti irtoaa, mutta ei kai tosta suurempaa haittaa koidu...

Onko ruukkujen koko niin kovin tarkka asia passiivihydroa käytettäessä? Monessa kuvassa (muissakin ketjuissa) näyttää olevan kovin pieniä taimia istutettuina passiivihydroruukkuihin. Eli mitenkäs ruukunvaihto?

Mä ajattelin niin tehdä että ensin pienestä kivivillakuutiosta isompaan (sitä mukaa kun juuret kasvaa) ja sitten passiivihydroon (lopulliseen). Mutta siihen en oikeen oo saanut mielipiteitä että minkä kokoinen se tulisi olla. Myynnissä olevat isoimmat on halkaisija/korkeus 18cm/19cm ja 22cm/19cm eli jompi kumpi noista saa kelvata.

Escargo osa tekee ainakin niin, että kasvattaa sen taimen niin isoksi, että juuret tulevat pienestä kivivillakuutiosta ulos ja laittavat jo sitten sen kasvin kivivilloineen passiivihydroon tai multiin. Tuo kivivillakuutiosta toiseen siirtäminen on ainakin taimella mahdotonta kun juuret kasvavat sinne sisälle. Ei niitä taida yhtä enempää tarvita käyttää tuohon, annat vain kasvaa siinä pidempään.

Tiedä sitten, mutta ainakaan heti ei iso kivivillakuutio passiivihydrossa kuulosta houkuttelevalta ajatukselta. Kivivillakuution kanssa kun suositellaan kastelua ylhäältäpäin, jotta kuution läpi menevä vesi vetäisi ilmaa mukanaan kuution huokosiin. Yksi passiivihydron ongelmapuolista on se, että juuret tarvitsevat sitä happea. Multaan verrattuna kivivillakuution yksi iso etu on se, että sen rakenne säilyy, se ei läsähdä, kuten tapahtuu mullan kanssa, jos paljon ylhäältä päin kastelee.

Johonkin tippukastelujärjestelmään tai esimerkiksi waterfarm tyyppiseen viritykseen saattaisi vähän isompikin kivivillakuutio toimia ( tippukastelussa varmaan joku 20+ cm?, Fassella taisi olla joku artikkeli, waterfarmissa kenties 10cm? ). Kivivillakuution 'vaihto' sinänsä on helppoa, kun isompaan kuutioon on koverrettu pienemmän kuution kokoinen kolo. Chilijuurista kivivillakuutiota ei tietty saa todellakaan ruveta repimään. Aikas usein kivivillakuution rooli jää vain pikkutaimivaiheen kasvualustaksi, lopulta se vaan on siinä kasvin tyvessä, ilman mitään kummempaa roolia.

Itsellani on tuo isohko puska mimosa-ruukussa, puska on kasvatettu kivivilla pedilla joten sita on siella ruukussa ihan kiitettava maara. Lisana hydrosoraa.
Hapetuksesta huolehtii vesisailion hyvinkin rajallinen koko, yhden yon yli selviaa, mutta sitten on pontto kuiva, eli joka ilta kaadan piitkan lorauksen vetta/ravinnetta sinne.

Toinen samanlainen meni nurin havitellessani punkkeja, ja sen jalkeen se ei ole imenyt riittavasti vetta joten siita tuli sitten aktiivi, ilmakivi vesisailiossa ja pumppu puskemassa ilmaa sinne ainakin sen aikaa kunnes on kasvanut riittavan isoksi taas..

Niin juu ei liene tarpeellista eikä kannattavaa käyttää isompaa villakuutiota enää. Noita vaan sattuu muutama olemaan waterfarmia varten. Meinasin sitä sen takia että pysyisi taimi tukevammin sorassa mutta en ajatellut tuota kastelua ja hapensaantia  :-X Joo farmissahan tuo on eri asia.

Pitäisi kohta tilata ruukkuja, en vaan vieläkään tiedä minkä kokoisia... :-\ Täytynee kokeilla ja todeta.

Löysin kirpparilta tänään yhden 25cm pauliina ja 28cm mimosa ruukun 1,5e (lähes uudet) ja nyt mietin että miten mä siirrän noita jo lähes 70cm kasveja niihin? Juuret ovat todella pitkiä (kasvavat tällä hetkellä ämpäreissä)

Pelkään vaan tappavani kasvit kun kuukausia sitten siirsin yhden kukkivan chilin passiihydroon ja se kuoli? Yritänkö mä saada niitä juuria sinne vesiosioon vai miten se tehdään???

Leikkaa juuria pois, niin että kasvi mahtuu helposti uuteen ruukkuun. Samalla leikkaa vähän oksia pois , jotta kasvi ei haihduta liikaa vettä sopeutuessaan uuteen ympäristöön ;)

Mitä tarkoitat vähällä?

No ainakin 1/4 oksista pois, saa varmaan ottaa enemmänkin. Itse karsin habasta noin 1/4 oksista pois ja haba silti tiputteli alimmat lehtensä, kun siirsin sen hydrosta passiivi hydroon.

Ai vitsi nyt kyl jotenkin pelottaa että kasvi kuolee  :(  No mut pakko kai sitä on kokeilla.

Muista sitten pitaa huoli etta vesi liikkuu, jos juuret eivat ole tottuneet vedessa lillumaan ja puskalta menee hetki ennen kuin alkaa taas imea vetta niin saattaapi juuret ottaa nokkiinsa. Eli alkuun vaihda nesteet tavallista useammin. (ps. teipin pala siihen vesimittarin varteen kun vesia vaihtelet, vahemman taiteilua kun pistaa takas nippuun. nim. >2m puska mimosassa ja sitten se ...tanan mittaritikkukin tippu johonkin..  ;) )

Motto: Kun leikkaat juuria, leikkaa saman verran myös oksia. Eli 50% juuria=50% oksia. Siinä tekee helposti pahan mokan jos säästelee oksia, vaikkei ole juuria... Ja muovipussi päähän pariks päiväks että haihduttaa vähemmän. 8)

Laitetaas tännekkin tämä kysymys.. Eli onko tuo (ilmeisesti kaikilla hydroilijoilla käytössä oleva?) leka-sora eli hydrosora "ainoa oikea" passiivihydrossa vai ajaisiko sen asian tuo mm. Viherpeukussa mynnissä oleva Vulcaponic  (http://www.viherpeukku.fi/catalog/product_info.php?cPath=114&products_id=793)? Lähinnä kiinnostaa tuon "Erikoinen etu on Vulkaponicin pysyvä pH:n stabilisointivaikutus" takia. Vai toimiiko Leka-sora yhtälailla pH:ta tasaten? Mahdolliset hyödyt/haitat Lekaan verrattuna, jos jollain on kokemusta, kiitos!

Onko mitään tietoa paljonko tuohon mimosa 28cm ruukkuun menee hydrosoraa? Tietäis pikkasen paljonko sitä ostaa.

Lainaus käyttäjältä: Jones - helmikuu 11, 2009, 23:11:28 ip

Laitetaas tännekkin tämä kysymys.. Eli onko tuo (ilmeisesti kaikilla hydroilijoilla käytössä oleva?) leka-sora eli hydrosora "ainoa oikea" passiivihydrossa vai ajaisiko sen asian tuo mm. Viherpeukussa mynnissä oleva Vulcaponic  (http://www.viherpeukku.fi/catalog/product_info.php?cPath=114&products_id=793)? Lähinnä kiinnostaa tuon "Erikoinen etu on Vulkaponicin pysyvä pH:n stabilisointivaikutus" takia. Vai toimiiko Leka-sora yhtälailla pH:ta tasaten? Mahdolliset hyödyt/haitat Lekaan verrattuna, jos jollain on kokemusta, kiitos!

Just kyselin samoja http://javu.kapsi.fi/inferno/index.php?topic=5392.0
En tilannut hintansa takia ja kun tavallista hydrosoraa oli vielä omasta takaa. Varmaankin hyvää soraa mutta hyöty hintaan nähden...? en tiedä. Tavallinen kuitenkin ajanee asiansa.

Mistä tuota hydrosoraa löytyy? Prismat yms isommat marketit ainakin tarjoavat pelkkää normaalia lecasoraa.
K-rauta? Agrimarket?

Lainaus käyttäjältä: cola - helmikuu 15, 2009, 01:57:50 ap
Onko mitään tietoa paljonko tuohon mimosa 28cm ruukkuun menee hydrosoraa? Tietäis pikkasen paljonko sitä ostaa.

senhän voi varmaakin laskea...

korkeus*(pii*D^2)/4 = tilavuus
ja D on halkaisija

Lainaus käyttäjältä: escargo - helmikuu 15, 2009, 09:32:35 ap

Lainaus käyttäjältä: Jones - helmikuu 11, 2009, 23:11:28 ip

Laitetaas tännekkin tämä kysymys.. Eli onko tuo (ilmeisesti kaikilla hydroilijoilla käytössä oleva?) leka-sora eli hydrosora "ainoa oikea" passiivihydrossa vai ajaisiko sen asian tuo mm. Viherpeukussa mynnissä oleva Vulcaponic  (http://www.viherpeukku.fi/catalog/product_info.php?cPath=114&products_id=793)? Lähinnä kiinnostaa tuon "Erikoinen etu on Vulkaponicin pysyvä pH:n stabilisointivaikutus" takia. Vai toimiiko Leka-sora yhtälailla pH:ta tasaten? Mahdolliset hyödyt/haitat Lekaan verrattuna, jos jollain on kokemusta, kiitos!

Just kyselin samoja http://javu.kapsi.fi/inferno/index.php?topic=5392.0
En tilannut hintansa takia ja kun tavallista hydrosoraa oli vielä omasta takaa. Varmaankin hyvää soraa mutta hyöty hintaan nähden...? en tiedä. Tavallinen kuitenkin ajanee asiansa.

Kappas.. Koitin kyllä hakua, mutta ei tuloksia. Pitänee tilata ja kokeilla tuota. Sillähän se selviää.

Lainaus käyttäjältä: Masokisti - helmikuu 15, 2009, 10:48:27 ap
Mistä tuota hydrosoraa löytyy? Prismat yms isommat marketit ainakin tarjoavat pelkkää normaalia lecasoraa.
K-rauta? Agrimarket?

Käytä lecasoraa, käytännössä samaa kamaa kuin hydorosora, mutta 3 kertaa halvempaa (~9€ 50l säkki).
Kunnes joku mulle empiirisesti todistaa että hydrosora toimii paremmin kuin lecasora pidän noita vain markkinamiesten vedätyksinä.

Itse maksaisin isommasta raekoosta mielelläni enemmän.Sitä joutuu myös pesemään huomattavasti vähemmän.
Pikku lekamurska siellä täällä on aika ärsyttävää etenkin jos sitä tippuu verkkoruukujen rei-istä

Lainaus käyttäjältä: MikkoM - helmikuu 18, 2009, 10:41:46 ap

Lainaus käyttäjältä: Masokisti - helmikuu 15, 2009, 10:48:27 ap
Mistä tuota hydrosoraa löytyy? Prismat yms isommat marketit ainakin tarjoavat pelkkää normaalia lecasoraa.
K-rauta? Agrimarket?

Käytä lecasoraa, käytännössä samaa kamaa kuin hydorosora, mutta 3 kertaa halvempaa (~9€ 50l säkki).
Kunnes joku mulle empiirisesti todistaa että hydrosora toimii paremmin kuin lecasora pidän noita vain markkinamiesten vedätyksinä.

Olen käyttänytkin lecasoraa mutta juuri tuo raekoko on vähän liian pientä, esim nuo verkkoruukut päästävät aika paljon sorasta läpi alkuun.

Kuinka tärkeetä on passiivihydrossa säätää tuota ph:ta? Selviääkö kasvi jos kaadan vettä suoraan hanasta?

Kyllä se ph arvo on passiivissa yhtä tärkeä kuin aktiivi hydrossa. Mitä taas raanaveden suoraan käyttöön tulee, niin riippuu raanavedestä sekä lannotteista. Toiset lannoitteet puskuroivat ph arvoa oikeaan suuntaan ( ainakin GHE:n hydro lannoitteissa moista mainostetaan, mikäli muistini pelaa oikein, passiivihydro lannoitteissa kanssa on jotain mekanismia, jotta pärjäillään pelkällä raanavedellä ). "sisään ajettujen" rakeidenkin PH pitäisi olla 7 paikkeilla.

Vaikea uskoa ( eikä ihmisten kokemustenkaan mukaan ), että chilit raanavedestä mitään lusikkaa nurkkaan heitä, mutta tuskimpa se ravinteiden saanti silloin mitään optimaalistakaan ole. Eli jotain vajarin oireita saattaa ilmaantua, tahi kasvu tai chilistely ei muuten ole optimaalista. Ainakaan täällä foorumilla en ole nähnyt mitään mahtituloksia saavutettavan passiivihydrolla sekä pelkällä raanavedellä.

Ai vitsi. Mul on sit pieni ongelma kun olen muuttamassa ulkomaille ja ajattelin antaa chilit mudelle (ei raaski heittää poiskaan)
Mude on aika huono noiden kasvejen kanssa ja hän ei varmaan ehdi/jaksa alkaa mitään ph:ta tai lannoitteita säätelemään :(
Kasvi on isossa 30cm mimosa ruukussa. Jos alan kasvia siirtämään multaan niin siitä ihan varmasti katkee puolet juurista :(

Kait ne siinä raanavedessäkin ihan menee, saahan ne silläkin ph alueella ravinteita, joskaan ei optimaalisesti. Tiedä sitten, joku Blusana saattaisi ehkä toimia, kun sen kanssa ei juuri tarvitse säädellä, ainakin mikäli mainoksiin on luottaminen. Omaa kokemusta kun ei minulla ole.

Miten mahtaa olla, mätäneekö passiivihydrossa juuret kasvaessaan pohjalle asti, kun siellä makaa aina se sentti-pari hapettamatonta vettä? Itsellä on ensimmäistä kautta nyt passiivit kokeilussa, mutta kasvit ovat sen verran vähän aikaa vasta olleet passiivipurkeissa, että juuret eivät ole vielä pohjalle asti yltäneet. Kovin tuntuvat hitaanpuoleisesti lähtevän kasvuun kyllä. Tiedä sitten, onko vika hitaasti imeytyvissä Blusanan ravinteissa vai missä.

Mulla ei ainakaan ole juurille käynyt mitään vaikka siellä vedessä lilluukin. Mä itse istutan kasvin passiiviin vasta siinä vaiheessa kun osa juurista yltää sinne pohjaan. Kasvi saa silloin varmasti vettä ja lähtee kasvamaan nopeammin.
Kun juuret eivät ole pohjaan asti vielä kasvaneet niin muista kastella ylhäältä päin.

Leca/hydrosora kyllä nostaa sitä vettä aika tehokkaasti, ettei niiden juurien ole pakko ylettyä vesirajaan. Aina tosin kannattaa tarkkailla sitä kasvia, huomaa kyllä jos ei meinaa vettä saada. Yhden cristalin laitoin 22/19 ruukkuun ja juuret oli jonkun 5cm vesitason yläpuolella, hyvin lähti =)

Itse laitoin limoviikunan ja rahapuun koekappaleiksi passiivihydroihin. Ainakin tuo Viherpeukun hydrosora tuntuu nostavan vettä hyvin tehokkaasti, sora on kuivaa vain pinnasta. Tavallinen Lecasora tuntuisi toimivan myös ihan samalla tavalla. Sinänsä ei siis pitäisi olla hätää vaikka juuret eivät suoraan veteen yltäisikään.

Ravinteena on Blusanan jauhe/hartsipallot. Soraa ja vettä en ole käsitellyt millään tavalla, mutta mittasin tuossa pH:n vajaan parin viikon oleskelun jäljiltä. GHE:n litkun mukaan ollaan hyvin lähellä optimia jossain siellä vihreän ja keltaisen välimaastossa. Siitä päätellen ainakin kasvien pitäisi olla ihan tyytyväisiä. Ja ainakin limoviikuna tuntuu tunkevan hiljalleen lisää uusia lehden alkuja pitkin runkoa.

Seuraavaksi olisi tarkoitus hakea muutama ruukku lisää (tai sitten niitä Orthexin ruukkuja jostain, mitä mallia nyt olivatkaan) ja mahdollisesti nestemäistä ravinnetta. Muutama pieni chili on nyt kivivillassa kasvattamassa ensimmäisiä lehtiään ja kunhan vielä vähän kasvavat, niin ainakin osa päätyy sitten passiiviin.

Tässä yhdenlainen, köyhän miehen macgyver passiivihydro patentti. Tarvikkeet ei maksa paljon mitään, tehosta en osaa vielä sanoa, mutta kaiken järjen mukaan, kun vähän järkeä käyttää, pitäisi toimia.

(http://www.gynzi.net/kuva.php?f=chilit/passiivikukko/IMG_1277.jpg) (http://www.gynzi.net/kuvai.php?f=chilit/passiivikukko/IMG_1277.jpg) (http://www.gynzi.net/kuva.php?f=chilit/passiivikukko/IMG_1279.jpg) (http://www.gynzi.net/kuvai.php?f=chilit/passiivikukko/IMG_1279.jpg)

(http://www.gynzi.net/kuva.php?f=chilit/passiivikukko/IMG_1280.jpg) (http://www.gynzi.net/kuvai.php?f=chilit/passiivikukko/IMG_1280.jpg) (http://www.gynzi.net/kuva.php?f=chilit/passiivikukko/IMG_1281.jpg) (http://www.gynzi.net/kuvai.php?f=chilit/passiivikukko/IMG_1281.jpg)

(http://www.gynzi.net/kuva.php?f=chilit/passiivikukko/IMG_1273.jpg) (http://www.gynzi.net/kuvai.php?f=chilit/passiivikukko/IMG_1273.jpg)

nyt oon täst aiheesta ihan pihalla. eikös siis tuohon tarvitse mitään akvaario pumppua(vai mikä se oli)?

voiskos joku selittää yksin kertaisesti tämän. tarviiko jotain erikois lannoitteita?

Lainaus käyttäjältä: naga morich - huhtikuu 08, 2009, 20:45:46 ip
nyt oon täst aiheesta ihan pihalla. eikös siis tuohon tarvitse mitään akvaario pumppua(vai mikä se oli)?

voiskos joku selittää yksin kertaisesti tämän. tarviiko jotain erikois lannoitteita?

ei passiivihydroon tarvi mitään pumppuja, siitä se sana "passiivi" tuleekin :) Normaali hydroliemet, itse kokeilen yhtä noista puutarhan kesä -lannoitteella. Ihan kokeilun vuoksi, näkee voiko se toimia.

Lainaus käyttäjältä: GynZi - huhtikuu 08, 2009, 18:33:37 ip
Tässä yhdenlainen, köyhän miehen macgyver passiivihydro patentti. Tarvikkeet ei maksa paljon mitään, tehosta en osaa vielä sanoa, mutta kaiken järjen mukaan, kun vähän järkeä käyttää, pitäisi toimia.

Pari juttuu tulee mieleen. Mites ton juuritilan kanssa - riittääkö? Isoksi kun kasvaa ni saapi varmaan tankata jatkuvasti, entä jos satoa tekee - pysyykö pystyssä? Veikkaan, että se ahtaa ton juuritilan niin täytee kamaa ettei vesi sekaan sovi. Mutta onpahan ainakin sellanen ruukku mikä joka taloudesta taitaa löytyä.

Lainaus käyttäjältä: TepinKapsikuumi - huhtikuu 08, 2009, 21:07:38 ip

Lainaus käyttäjältä: GynZi - huhtikuu 08, 2009, 18:33:37 ip
Tässä yhdenlainen, köyhän miehen macgyver passiivihydro patentti. Tarvikkeet ei maksa paljon mitään, tehosta en osaa vielä sanoa, mutta kaiken järjen mukaan, kun vähän järkeä käyttää, pitäisi toimia.

Pari juttuu tulee mieleen. Mites ton juuritilan kanssa - riittääkö? Isoksi kun kasvaa ni saapi varmaan tankata jatkuvasti, entä jos satoa tekee - pysyykö pystyssä? Veikkaan, että se ahtaa ton juuritilan niin täytee kamaa ettei vesi sekaan sovi. Mutta onpahan ainakin sellanen ruukku mikä joka taloudesta taitaa löytyä.

tuossa on lähinnä tarkoitus kasvatella siihen asti, että saa kasvarissa siirtää multaan. Sisälle kun ei jaksaisi multaa viritellä. Pystyssä kyllä pysyy hyvin, kun on sijoitettuna tuon putkihydron väliin puristuksiin.

Ite kun vaihtelin isompiin ruukkuihin ni kyl sellane perusfiilis tuli, että tommonen 20cm pauliina on aivan liian pieni. Mulla oli semmosessa lemon drop blusanalla ravittuna, mutta laiton sen ämpäribubbleriin viime hetkellä ( ei nyt ollu muitakaan ruukkuja just tarjolla). Taimi ei ollut kuin joku 25 cm korkee ja silti alkoi olla juurta aivan törkeesti. Kyl tekis monta asiaa toisin jos sais alottaa uudestaa ihan alusta.

Lainaus käyttäjältä: TepinKapsikuumi - huhtikuu 08, 2009, 21:36:06 ip
Ite kun vaihtelin isompiin ruukkuihin ni kyl sellane persfiilis tuli, että tommonen 20cm pauliina on aivan liian pieni. Mulla oli semmosessa lemon drop blusanalla ravittuna, mutta laiton sen ämpäribubbleriin viime hetkellä ( ei nyt ollu muitakaan ruukkuja just tarjolla). Taimi ei ollut kuin joku 25 cm korkee ja silti alkoi olla juurta aivan törkeesti. Kyl tekis monta asiaa toisin jos sais alottaa uudestaa ihan alusta.

joo onneks viime kesänä sai jo niin paljon kokemusta yrityksen ja erehdyksen kautta, että tänä vuonna voi odottaa jo satoakin. nuo taimet jotka laitoin noihin tölkkeihin, ovat ylimääräisiä taimia joita olen pitänyt hengissä pelkällä vedellä muoviastiassa, joten tappio ei ole suuri vaikka ei pärjäisikään. MUTTA, tässä on samalla hyvä tilaisuus tehdä tutkimusta siitä, miten minimi-investoinneilla pystyy chiliä kasvattamaan. Mielestäni uuden oppiminen ei ole koskaan huono asia, vaikka asia olisi ilmiselvä, tai joku muu olisi jo kokeillut sitä. Omakohtainen kokemus on ehkä arvokkainta ja opettavaisinta, mitä ihminen voi saada aiheesta kuin aiheesta.

 Kertokaas Gurut onko tälläisellä systeemillä mahdollisuus menestyä? (http://lh3.ggpht.com/_AFLThvTh8NE/Sdz1-m38IhI/AAAAAAAAAKo/jLCQOMPmcFo/s800/chilej%C3%A4%20010.JPG)

Eli tossa on hydrosoraa täynnä oleva v-peukun 22cm kasvatusruukku joka ulottuu aivan ulkoruukunpohjaan asti. Olen alkanut epäillä että juuri/vesitila on liian pieni ja juuret altistuu mekaaniselle rasitukselle ja alle pitäis laittaa jotain mm. lannoitteiden vaihdoin yhteydesssä kasvatusruukun läpi kasvaneet juuret on vaarassa saada kipeetä.
Kokeilin styroksinpalaa alle mutta ei sekään oikein hyvältä tunnu. Siis mitä teillä on tuolla kasvatusruukun alla vai murehdinko turhista?

Eikö hydrosoran tilalle voi laittaa pikkukiviä tai rantahiekkaa ?

Lecasoran tarkoitus on lisätä veden pinta-alaa ja täten tehdä vedestä ilmavampaa.
Leca- ja hydrosorat ovat rakenteeltaan huokoisia ja ovat täynnä pieniä reikiä, joihin vesi imeytyy.
Näin ollen leca- ja hydrosoraa käytettäessä tulee tilanne, että rakeissa on vettä, mutta rakeiden välissä ei ole, jolloin
kasvin juuret saavat vettä ja ilmaa eivätkä huku. Uskon Ebb&Flood tekniikan tehokkuuden perustuvan suureen
ilman määrää. Itse kastelen passiivihydrojani kerralla vähän enkä seisota kasveja vedessä.

En usko, että normaalihiekka tai kivet toimivat, koska ne eivät ole huokoisia.

No höh  :( Onko jotain muuta lekasoran tapaista jota voisi passiiviin laittaa? Ongelma on että rodoksella niitä ei välttämättä ole ja joutuisin tilaamaan niitä ateenasta.