Tällainen heitin tuli väsättyä.


(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/09/8143010478546519222orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/09/8143010478546519223orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/09/8143010478546519224orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/09/8143010478546519225orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/09/8143010478546519226orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/09/8143010478546519229orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/09/8143010478546519231orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/09/8143010478546519232orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/09/8143010478546519233orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/09/8143010478546519235orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/09/8143010478546519236orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/09/8143010478546519237orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/09/8143010478546519238orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/09/8143010478546519239orig.jpg)



Kokonaiskustannus noin 40 €

Muuta ne tiedostot .jpg muotoon niin ne menevät sinne imageshackkiinkin aika nopeasti. Ainakin pitäisi ellei siellä ole sitten jotain häikkää

Holyring päivitetty nyt versioon 2.0


(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/22/8143010478547033465orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/22/8143010478547033466orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/22/8143010478547033467orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/22/8143010478547033469orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/22/8143010478547033471orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/22/8143010478547033472orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/22/8143010478547033473orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/22/8143010478547033474orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/22/8143010478547033476orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/22/8143010478547033477orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/22/8143010478547033479orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/22/8143010478547033480orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/22/8143010478547033481orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/22/8143010478547033483orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/22/8143010478547033484orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/22/8143010478547033485orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/22/8143010478547033486orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/22/8143010478547033487orig.jpg)

(http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2009/01/22/8143010478547033488orig.jpg)



Sellainen päivitys.

Aikamoiselta viritykseltä näyttää kytkentöjen osalta... toivottavasti et saa sähköiskua.

Samaa mieltä näyttää aika vaaralliselta.

Vie varmaan aika paljon sähköä ? Tuntuu että saisit samalla wattimäärällä paremman lampun josta on enemmän hyötyä kasveillesi.

Hep,  :)

Varmasti onkin vaarallinen laitos jos menee tyhmyyksissään tunkemaan sormia johtohässäkkään, mutta ei lamppu on turvallisesti kiinteästi asennettuna levyyn joten sitä vaaraa ei ole.

Ja kyllähän tämä watteja imee, mutta niitähän saadaan pistorasiasta ( sähköyhtiö tykkää ) .

Ja tuosta hyödystä tai haitasta en osaa mennä sanomaan muuta kuin, toimii chileille kuin nakutettu.

Jos tuosta nyt ei muuta kommentoisikaan, niin kevin käyttö tuossa ei ole hyvästä. Sekä vedonpoisto olisi hyvä jotenkin järjestää.

Lainaus käyttäjältä: calm - tammikuu 23, 2009, 20:13:50 ip
Jos tuosta nyt ei muuta kommentoisikaan, niin kevin käyttö tuossa ei ole hyvästä. Sekä vedonpoisto olisi hyvä jotenkin järjestää.

No joo ei hyvästä eikä sallittua.

Kai toi muovirunko vähintään sulaa ja lörpsähtää muodottomaks kun lamput on olleet 8h päällä ja lämpötila noussu kyllinpaljon. Varmaan hienoa tulla kotiin kun palomiehet on hommissa kun saavut paikalle....

Ihan siistin näköinen viritelmä. Vois itsekkin kokeilla rakentaa vastaavan 150cm loisteputkiheijastimeen.

Lainaus käyttäjältä: Kärsä Babar - tammikuu 24, 2009, 10:40:53 ap
... Vois itsekkin kokeilla rakentaa vastaavan 150cm loisteputkiheijastimeen.

Onkos tuossa nyt järkeä?
Loisteputket ovat parempia hyötysuhteeltaan, kestävämpiä, halvempia ja niitä saa eri sävyisinä.

No, tietysti jos itse valaisin on rikki ja vain heijastin jäljellä. Veikkaisin, että silloinkin nipun ESL-lamppuja, kantoja ja kaapeleita hinnalla saisi jo uuden loisteputkivalaisimen.

Onko missään mitään järkeä muutenkaan?
Tuohon heijastimeen saa laitettua vaikka 30kpl 15w eslejä, kyllähän se tehollaan hakkaa 58w loistarin.
Itse tosiaan kasvatan natikalla, joten rakentaisin tämmöisen vain huvikseni.
Heijastimia, johtoja ja e27 kantoja löytyy riittämiin.
Rahaa tähän menisi noin 50€, watteja sillä saisi n. 450. Ei mielestäni hinnalla pilattu.

Tuonhan voisi virittää satelliittipeilistä. Tulisi jämäkkä ja isompikin.

Peilin voisi suihkuttaa sprayliimalla ja telata alumiinifolion siihen tasaisesti kiinni. Tai sitten sprayata vaikka vannehopealla.

Juke

No huh.. onhan siinä eslejä yhteen nippuun.  Kyllähän tuossa pakostakin lämpö nousee. Folio itsessään ei tuolla virityksen pohjalla taida paljoa heijastimen virkaa täyttää. Jää noiden kantojen ja eslin koneistojen varjoon aikas vakuuttavasti. Käytössä huomattua että, kunhan heijastus puoli toimii, niin eslilläkin tekee ihmeitä, ilman kunnon heijastimia, ne on aika onnettomia, antaa valoa tehokkaasti vain lähelle, ja silloinkin siitä suurin osa karkaa aina harakoille.

Tommosella 15W eslillähän ei kunnolla valase edes pientä huonetta

Johan ny o komia lamppuhässäkkä juu. Tuossa näyttäisi osa valosta menevän 'harakoille'. Voisi olla, että pari kolme kertaa lisää valoa saisi oikeaan osoitteeseen, jos tuon häslingin heijastinta leventäisi siten, että lamput ovat enempi keskellä ja sivulle menevä valo saataisiin heijastettua paremmin oikeaan osoitteeseen. Luksimittarilla voisi saada osviittaa, miten mikäkin viritys tehoaa.

Turvallisuus seikkoihin en ota kantaa :p

parempi ku ostaa paril eurol semmosen alumiini kipon ja siihen 3 30w eslii

Mikä teitä siinä foliossa viehättää. Clasulta tommonen mylarin tapaisen taikaviittan joka heijastaa varmasti paremmin ja maksaa sen 2,5e. Tavaraa jää vielä yli niin paljon että voi heijastinta laittaa seinälle tai tehdä siirrettävän heijastin seinäkkeen.

Lainaus käyttäjältä: laumat - helmikuu 22, 2009, 13:29:54 ip
Mikä teitä siinä foliossa viehättää.

Foliolla on helpoin saatavuus (oma keittiö)? ;D

Lainaus käyttäjältä: laumat - helmikuu 22, 2009, 13:29:54 ip... voi heijastinta laittaa seinälle tai tehdä siirrettävän heijastin seinäkkeen.

Kannattaa suhtautua aika kriittisesti noihin heijasteseiniin. Niistä voi olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä. Olen lukenut tutkimuksesta, jossa todettiin, että monille kasveille ei ollut hyötyä alhaalta päin tulevasta valosta ja jotkut se sai jopa hidastamaan kasvua.

Lehtien alapinnat eivät ehkä toimi valon vastaanottajana ja valon tulosuunnasta kasvi päättelee, minne sen kannattaa kasvaa. Yleensä ylös. Aurinko ei koskaan paista vaakatasoa alempaa ja sieltäkin hyvin himmeästi.

Toisaalta kiinteästä ylhäältä tulevasta valosta olen itsekin havainnut olevan ongelmia. Alimmat lehdet putoavat pois, kun eivät saa valoa. Tämä tapahtui marras- tammikuulla ikkunalla, missä on loisteputket ylhäällä. Nyt kun aurinkokin jo joskus poikkeaa näkösällä, alalehdetkin alkavat pysyä ja  auringonvalon lisääntyessä paljaaseen runkoon alkaa tulla uusia oksia.

Eli aika laajalta alueelta valaisu, mutta aina yläviistosta voisi olla ihanteellinen ratkaisu, kun kasveja kiertävää aurinkoa ei sisätiloihin voi saada. ;)

Lainaus
Uutta valotustapaa on tutkittu myös paprikalla ja tomaatilla. Suurpainenatriumvalaisinten
asennusteho 170 W m-2 oli kaikilla koejäsenillä sama. Alavalojen osuus asennustehosta oli 50 %.
Tekovaloa annettiin 400 watin polttimoilla. Paprikalle tekovaloa annettiin enintään 16 ja tomaatille 18
h vrk-1. Valaisimet sammuivat, kun kokonaissäteily kasvihuoneen ulkopuolella ylitti 214-286 W m-2. 
Paprika istutettiin 11.11.2003 ja raivattiin 1.11.2004 40 sadonkorjuuviikon jälkeen Alavalo
lisäsi paprikan kokonaissatoa keskimäärin 23 % ja ensimmäisen luokan satoa 15 % tavanomaiseen
valotukseen verrattuna (taulukko 2) (Hovi ja Hellstén, 2003). Alavalo lisäsi hedelmien lukumäärää 18
% ja nosti hieman hedelmän keskipainoa. Alavaloista saatavan hyödyn kannalta satokausi jakaantui
kahteen osaan. Juhannukseen asti paprika hyötyi selvästi alavalosta, mutta tämän jälkeen satoa saatiin
kummastakin valotustavasta yhtä paljon. Kesäkuussa 21 satoviikon jälkeen paprikan satokertymä oli
alavalossa vielä yli 40 % korkeampi kuin tavanomaisen valotustavan. Vuonna 2003 tehdyssä
esikokeessa tulos oli samankaltainen. 

Taulukko 2. Valotustavan vaikutus paprikan satoon, ensimmäisen luokan hedelmän keskipainoon ja
viikkosatoon sekä valotuksessa käytetyn energian käytön tehokkuuteen. Energiankäytön tehokkuus laskettiin
kokonaissatona käytettyä kilowattituntia kohden. 

   
      
   
   
      
   
   
      
   
   
      
   
   
      
   
   
      
   
   
      
   
   
      
   

Valotustapa	Koko	Koko	1. lk.	1. lk.	1. lk.	Energian
	sato	sato	sato	hedelmän	viikkosato	käytön
	(kg m-2)	(kpl m-2)	(kg m-2)	keskipaino	(kg m-2 viikko-1)	tehokkuus
					(g kpl-1)	(g kWh-1)
Tavanomainen	20,1	142,5	15,9	151	0,4	33,9
Alavaloa 50%	24,7	167,8	19,0	156	0,5	41,2
Merkitsevyys	*	*	*	*	*	*

Lahde:
Ympärivuotisen kasvihuonevihannestuotannon tehostaminen  
Juha Näkkilä, Tiina Hovi-Pekkanen ja Risto Tahvonen
MTT Kasvintuotannon tutkimus, puutarhatuotanto, Toivonlinnantie 518, 21500 Piikkiö,

Erinomaista tietoa. Varsinkin kun koekaniinina oli paprika.

Termi alavalo ei kuitenkaan tässäkään tarkoita alhaalta tulevaa valoa, vaan se tuli vaakasuoraan tai kasvuston alaosaan yläviistosta. Toinen amatööri-chilinkasvattajia kiinnostava seikka on, että siitä ei ollut hyötyä kesällä. Muistelemassani toisessa tutkimuksessa koekasvi ei ollut capsicum ja valo tuli alaviistosta, jolloin lehtien piti kääntyä kummallisiin asentoihin saadakseen valoa yläpinnalleen. Haavan ja riippakoivun lehdille lienee sama, mistä valo tulee, kun lehdet pyörivät oksilla.

Olen joskus lukenut tuota Hovi & Hellsten:n tutkimusta, ja siina olleissa kuvissa valo osui paljon myos alaviistosta, ja minimaalisesti ylaviistosta (siis tuon "alavalon" osalta). Puskat olivat korkeita ja lamput suhteessa puskiin nayttivat olevan matalammalla kuin 1.3m mita ne ilmeisesti oikeasti olivat.
Tomaatti ainakin parjasi viela paremmin alavalolla, ja kurkku naista kolmesta parhaiten.

Yksi syy mika mahdollisesti pienensi hyotya kesalla oli liika lampo ja sen epatasainen jakautuminen (joka vaikeutti kastelua), liian lammon takia tuuletusta jouduttiin lisaamaan mika taas romahdutti ilman hiilidioksiidi pitoisuuden.

Lahde sama kuin edellisessa quotessani..

Lainaus
Varastointikokeessa havaittiin, että eri tavalla valotetut kurkut pilaantuivat varastoinnin aikana eri tavalla.
Tavanomaisesti valotetut kurkut todettiin kauppakelvottomiksi yleensä hedelmän kellastumisen takia. Alavalon
osuuden kasvaessa kellastuneiden hedelmien osuus pieneni ja kaulastaan nahistuneiden hedelmien
osuus suureni.
Valotustavalla ei ollut vaikutusta ensimmäisen luokan sadon osuuteen paprikalla tai tomaatilla.
Tomaatin kesäkasvustosta todettiin, että valotustavalla ei ollut vaikutusta hedelmän kuiva-
ainepitoisuuteen eikä liukoisen kuiva-aineen pitoisuuteen (brix-luku). Kasvuston alaosan valotuksella
oli kesäaikaan epäedullisia vaikutuksia paprika- ja tomaattisadon ulkoiseen laatuun. Alavalo lisäsi
paprikalla latvamätää ja tomaatilla hedelmien lievää korkkiutumaa. Hedelmien latvamätä ja
korkkiutuma johtuvat kastelun ja kasvin vedenoton epätasapainosta. Mittausten mukaan alhaalla
olevat valaisimet lämmittivät ilmaa lehtien läheisyydessä ja alensivat ilman suhteellista kosteutta.
Käytännössä tämä lisää kasvin haihdutusta ja vedenkulutusta.           

Lainataan vanhaa aihetta, kun haulla löytyi tällaista tietoa

Lainaus käyttäjältä: hyeena - helmikuu 22, 2009, 21:27:10 ip

Lainaus
Uutta valotustapaa on tutkittu myös paprikalla ja tomaatilla. Suurpainenatriumvalaisinten
asennusteho 170 W m-2 oli kaikilla koejäsenillä sama. Alavalojen osuus asennustehosta oli 50 %.
Tekovaloa annettiin 400 watin polttimoilla. Paprikalle tekovaloa annettiin enintään 16 ja tomaatille 18
h vrk-1. Valaisimet sammuivat, kun kokonaissäteily kasvihuoneen ulkopuolella ylitti 214-286 W m-2. 
Paprika istutettiin 11.11.2003 ja raivattiin 1.11.2004 40 sadonkorjuuviikon jälkeen Alavalo
lisäsi paprikan kokonaissatoa keskimäärin 23 % ja ensimmäisen luokan satoa 15 % tavanomaiseen
valotukseen verrattuna (taulukko 2) (Hovi ja Hellstén, 2003). Alavalo lisäsi hedelmien lukumäärää 18
% ja nosti hieman hedelmän keskipainoa. Alavaloista saatavan hyödyn kannalta satokausi jakaantui
kahteen osaan. Juhannukseen asti paprika hyötyi selvästi alavalosta, mutta tämän jälkeen satoa saatiin
kummastakin valotustavasta yhtä paljon. Kesäkuussa 21 satoviikon jälkeen paprikan satokertymä oli
alavalossa vielä yli 40 % korkeampi kuin tavanomaisen valotustavan. Vuonna 2003 tehdyssä
esikokeessa tulos oli samankaltainen. 

Taulukko 2. Valotustavan vaikutus paprikan satoon, ensimmäisen luokan hedelmän keskipainoon ja
viikkosatoon sekä valotuksessa käytetyn energian käytön tehokkuuteen. Energiankäytön tehokkuus laskettiin
kokonaissatona käytettyä kilowattituntia kohden. 

   
      
   
   
      
   
   
      
   
   
      
   
   
      
   
   
      
   
   
      
   
   
      
   

Valotustapa	Koko	Koko	1. lk.	1. lk.	1. lk.	Energian
	sato	sato	sato	hedelmän	viikkosato	käytön
	(kg m-2)	(kpl m-2)	(kg m-2)	keskipaino	(kg m-2 viikko-1)	tehokkuus
					(g kpl-1)	(g kWh-1)
Tavanomainen	20,1	142,5	15,9	151	0,4	33,9
Alavaloa 50%	24,7	167,8	19,0	156	0,5	41,2
Merkitsevyys	*	*	*	*	*	*

Lahde:
Ympärivuotisen kasvihuonevihannestuotannon tehostaminen  
Juha Näkkilä, Tiina Hovi-Pekkanen ja Risto Tahvonen
MTT Kasvintuotannon tutkimus, puutarhatuotanto, Toivonlinnantie 518, 21500 Piikkiö,

Ikkunalaudalla talvehtineet ovat kasvamassa loisteputkivalaisimen yli, eli olisi aika nostaa valaisin - tai sitten tehdä jotain aivan muuta - laskea se alas.

Nyt nuo talvehtineet ovat varsin latvapainoisia ja kun samalla (leveällä) ikkunalaudalla on myös tämän vuoden taimia, ajattelin sellaista mahdollisuutta, että sen sijaan että nostaisin loisteputken ylös houkuttelemaan vielä lisää pituuskasvua, laskisin sen noin chilien keskelle, ja sijoittaisin samalla pikkutaimet isompien väliin (putken alapuolelle). Kyseinen valaisin antaa valoa sekä alas- että ylöspäin, jolloin talvehtineet saisi siitä melko lailla valoa alhaalta. Ikkunan yläpuolella on katossa toinen loisteputki, jonka voisin ottaa käyttöön antamaan jonkin verran valoa myös ylhäältä.

Tällä tavalla saisin selkeästi enemmän valoa hyöty?käyttöön, mutta isoille kasville iso osa tulisi latvojen alapuolelta. Liekö tällainen miten turmiollista? meneekö solmuun vai voisinko saavuttaa tämän avulla tiheämpää kasvua chilien alaosaan, vahingoittamatta kuitenkin latvoja? Suurin osa valosta tulee kuitenkin jo ikkunasta.