Oon tässä tänävuonna pistämässä vähän enemmän efforttia tälle harrastukselle ja muutama kyssäri noussu suunnitteluvaiheessa esiin.

- Miten parvekelaatikko tyyppinen hydro soveltuu chileille? Onnistuuko juuritilan suhteen vai onko parempi suunnitella suoraan tonkkamallia?

- Mites kasvuvaiheen valojakso, tykkääkö kyttyrää 24 valojaksosta, jos koittaa vähän vauhdittaa lisävalolla öisin?

- Miten vesiviljelyn väliaine Kookkoskuitu vai villa?

Ite kasvattelin tomaatteja passiivi-hydrossa. Tämäytin laatikon täyteen lecasoraa ja taimet sinne. Hyvin kasvoivat. Luulisin chilien viihtyvän ihan yhtä hyvin.
Vettä + lannotteita (kekkilän kastelulannoita) lisäsin 10l tonkalla kunnes vedenpinta oli maksimissa. Olin porannut laatikkoon pienin tyhjennysaukon, josta sain litkut vaihdettua (laimennus vedelleä - tyhjennys - laimennus vedellä - tyhjennys)

Tommut ainakin viihtyivät:
(http://farm2.static.flickr.com/1398/1084496889_e0bb4e5fd0.jpg?v=0)

Lainaus käyttäjältä: tonttu - huhtikuu 17, 2009, 11:15:50 AP
Oon tässä tänävuonna pistämässä vähän enemmän efforttia tälle harrastukselle ja muutama kyssäri noussu suunnitteluvaiheessa esiin.

- Miten parvekelaatikko tyyppinen hydro soveltuu chileille? Onnistuuko juuritilan suhteen vai onko parempi suunnitella suoraan tonkkamallia?

Itsellä sama idea ensi kesäksi, ajattelin pumpata vettä laatikkoon film tecniguen tapaan, eli vesi kiertää koko ajan astiassa, toinen pää hivenen alempana, jolloin vesi valuu poistoletkua pitkin takaisin resoon. :)

Itsellä ajatuksena, laittaa kookoskuitu, tai villa lecasora yhdistelmä laatikkoon, siihen 3-4 kasvia (onkohan sopiva määrä)) riviin ja sitten varmaan gardenan jakoblokilta jokaiselle kasville oma pätkä letkua, joihin pumpataan digiajastimella tippaa esim 5min välein reservitankista. Näitä parvekelaatikkoja 5.5m2 kasvihuoneen yksi seinusta täyteen eli kait 3 kappaletta mahtuu. Jos siis kenelläkään ei ole mitään sitä vastaan :-P Tarkoitin, etten oo tommosta systeemiä nähny kenenkään chileille käyttävän, tomaateille kai ihan normijuttu. Syytä en oo viel keksiny.


Toinen mikä mietityttää on ton Kemiran hydrolannoksen vaikutus makuun. Koitin ircin puolella jo kysellä, mut ei tullu selkeetä vastausta, elikkä kun noita kalliita biobizzproplaaplaa lannoksia hehkutetaan niitten biopohjasuuksilla jne, niin onko sillä sitten merkitystä maun kannalta mistä se chili ne ännät peet ja koot kerää?

Jokatapauksessa kasvihuoneen toinen seinusta tulee täyteen multakasveja, joissa nämä makuasiat on varmistettu, mutta onko kellään käytännön vertailukokemuksia noista vesilannotteista?

Onko kaupan paprikoissa lannoitteen makua, omasta mielestäni ei ole. Kaupan paprikoita ei kasvateta biobizz sarjalla. Jotain pystyy ehkä päätteleen.

Nii, mut esim kaupan tomaatit maistuu pääsääntöisesti huomattavasti vetisemmiltä, kuin omatekoset...

Vetisyys johtuu taas yleensä kasvunopeudesta tai vesiviljelyn käytöstä.
Jos noista lannotteista tulisi maku läpi niin niitä ei käytettäisi ainakaan vihannesviljelyyn. Kemiran hydrolannos on tarkoitetu nimen omaan vihannesviljelyyn.

Kaupan tomaattien lajikkeetkin lienee valittu kuljetuskestävyys silmälläpitäen.
Ja poimitaanko ne kypsinä vai...
Oikea bio lannoite on paskaa ;D.

Joo kyllä mä alan vakuuttua, että sitä voi ihan hyvin käyttää. Multakasveja varten mulla ois tossa vieressä 3vko vanha sinappikone, pitäisköhän ruveta keräämään sitä tuotetta talteen, niin saa varmasti styrkkaa ravinnetta kasveille :-)

Eiks tosiaan oo ketää chiliä parvekelaatikossa kasvatellu?

Olet kyllä pistänyt hankalimpia kysymyksiä mitä olen nähnyt, mikä on sinappikone ?
Jos kasvattaisit hieman yksinkertaisemmin, ehkä joku pystyisi neuvomaankin. Mieluummin multaviljelyssä, jos vesiviljelyssä kysyt näitä, siihen ei auta kuin omakohtainen kokemus. On sen verran vaativaa.

Kyllähän chiliä voi kasvattaa minkämoisessa vesiviljelyssä tahansa, kunha perusasiat on kunnossa, esim. juuret saa happea tarpeeksi.
Sinappikoneelle yleensä tarkoitetaan vauvaa. Hajun takia en käyttäisi sisätiloissa.

:-) Esikois poika, vauva, sinappia siitä tuntuu tulevan, haiseeki vähä sinapille. Jaa kiperiä pistän vai :-P Joo kyllä mä mullassakin kasvatan varmaan yli puolet ja jos noi kaikki siidsit itää, ni pitkin pihaa tulee multaruukkuja viel kasvihuoneen lisäks. Mullasta vaan ei toistaseks oo ollu paljon kysyttävää, viimeks meni ainaki niin, et siemenet multaan ja vettä perään. Sit välillä saippuaa tai raidia ku ötökät meinaa syödä ja lopulta syödään chilit vekka :-)

Juu, toissa vuonna muuten edellisten kasvieni kanssa käytin seuraavia lannotteita paremman puutteessa: Substral (tätä varovasti myrkkyä), Merileväuute, Puutarhan syyslannos joka sisälsi tyyliin 1-14-14 suhteessa npkta. Eli noista tein sopivan mixin tilanteen mukaan ja ihan hyvin pärjäsivät vaikka toissakesä oli surkea kelien puolesta.

Lainaus käyttäjältä: Kärsä Babar - huhtikuu 17, 2009, 22:52:49 IP
Sinappikoneelle yleensä tarkoitetaan vauvaa. Hajun takia en käyttäisi sisätiloissa.

Nyt selkis. ;D Ei oo itsellä oikein kokemusta vauvoista. Chileistä vaan.  ;D
Kyllä noista parvekelaatikoista joku oli tehnyt ebb&floodinkin. Luomulla yleensä vissiin saa paremman makuiset kasvikset. Tiedä sitten. Juuri ostin kaupasta hollantilaisia todella hyvännäköisiä tomaatteja. Ja ne on ainakin tehoviljelyssä kasvatettu. Päihitti kuitenkin espanjalaiset ja suomalaiset kirkkaasti. Veikkaan, että on ollut kyllä aikamoiset kasvatusvalot hollannissa. ;)

Mitenkäs muuten, kun tuo tomaatin kasvatus tuli tässä esille, itsellä on ollut tapana hakea omaan kasvihuoneeseen valmiit taimet, jotka on mullassa.Onkohan minkälainen homma putsata nuo niin, että voisi laittaa uudestaan kasvamaan leca-soraan? Kärsiikö taimet tästä mitenpaljon?Onko kokemuksia.

Tomaatti juurtuu vedessä muutamassa päivässä.
Viime keväänä ne kasvoivat aivan liian varhain ja jouduin useamman kerran lyhentämään. Aika isot latvat juurtuivat hyvin ja sitten oli liikaa taimia. Puolimetrinen taisi olla isoin juurrutettu.

Näin ollen ei pitäisi olla ongelma pestä juuret puhtaaksi ja laittaa veteen. Lehtiä voi vähän karsia, mutta muovikassi päällä pari päivää tekee saman tehtävän, eli liiallisen haihtumisen ehkäisyn.

Lainaus käyttäjältä: chilimieli - huhtikuu 17, 2009, 11:36:33 AP

Lainaus käyttäjältä: tonttu - huhtikuu 17, 2009, 11:15:50 AP
Oon tässä tänävuonna pistämässä vähän enemmän efforttia tälle harrastukselle ja muutama kyssäri noussu suunnitteluvaiheessa esiin.

- Miten parvekelaatikko tyyppinen hydro soveltuu chileille? Onnistuuko juuritilan suhteen vai onko parempi suunnitella suoraan tonkkamallia?

Itsellä sama idea ensi kesäksi, ajattelin pumpata vettä laatikkoon film tecniguen tapaan, eli vesi kiertää koko ajan astiassa, toinen pää hivenen alempana, jolloin vesi valuu poistoletkua pitkin takaisin resoon. :)

itsellänni aivan sama idea, eli toteutukseen menee. Mites, käykö kemiran puutarhan kesä tuohon hydro touhuun ?

Heippa. Jostain bauhaussista ku hakee niin noista partsilaatikoista saa tehtyä halavan ebbifloodin, ainoo juttu on että sitä ei kyllä pysty kantaan jos siellä o vettä ku se huljuu puolelta toiselle.

Tuossa on 'välikantena' parvekelaatikon kansi joka ompi sitte sikaflexattu kii ja ja ja.

http://www.faccess.org/chili/hydro.jpg (http://www.faccess.org/chili/hydro.jpg)

Lainaus käyttäjältä: Raattori - huhtikuu 19, 2009, 13:07:56 IP

Lainaus käyttäjältä: chilimieli - huhtikuu 17, 2009, 11:36:33 AP

Lainaus käyttäjältä: tonttu - huhtikuu 17, 2009, 11:15:50 AP
Oon tässä tänävuonna pistämässä vähän enemmän efforttia tälle harrastukselle ja muutama kyssäri noussu suunnitteluvaiheessa esiin.

- Miten parvekelaatikko tyyppinen hydro soveltuu chileille? Onnistuuko juuritilan suhteen vai onko parempi suunnitella suoraan tonkkamallia?

Itsellä sama idea ensi kesäksi, ajattelin pumpata vettä laatikkoon film tecniguen tapaan, eli vesi kiertää koko ajan astiassa, toinen pää hivenen alempana, jolloin vesi valuu poistoletkua pitkin takaisin resoon. :)

itsellänni aivan sama idea, eli toteutukseen menee. Mites, käykö kemiran puutarhan kesä tuohon hydro touhuun ?

No miks ei sitten suoraan Kemiran hydrolannosta? Kärsällä taitaa olla sitä vielä myynnissä, jos ei tunnu olevan tarvetta 25kg säkeille :-P Mäkin taidan sitä joko tilata Kärsältä tai jaella itte, kuhan tarve syntyy.

Tilaappas tonttu minulta vaan, ajattelin pitää tarpeen tyydytettynä ainakin tämän kesän.

Mistä sais sopivia läpivientejä laatikon pohjaan/ylivuotoputkelle? Näitä olen yrittänyt katella, kun ei viitsisi silikoonilla läträtä.Ei vaan tahdo löytyä mistään.

Lainaus käyttäjältä: Stoppari - huhtikuu 20, 2009, 22:45:14 IP
Mistä sais sopivia läpivientejä laatikon pohjaan/ylivuotoputkelle? Näitä olen yrittänyt katella, kun ei viitsisi silikoonilla läträtä.Ei vaan tahdo löytyä mistään.

Eipä noita läpivientejä ole pakko tiivistää, vaikka siihen letkun ja lootan pohjan väliin jäisi hieman "hajurakoa" ei se vesi valu siitä raosta reserviastiaan takaisin niin nopeasti että pumppu ei saisi pumpattua ylempää astiaa täyteen.

Lainaus käyttäjältä: Stoppari - huhtikuu 20, 2009, 22:45:14 IP
Mistä sais sopivia läpivientejä laatikon pohjaan/ylivuotoputkelle? Näitä olen yrittänyt katella, kun ei viitsisi silikoonilla läträtä.Ei vaan tahdo löytyä mistään.

Bilteman pöytäläpivienti, tuollaisia olen käyttänyt omissa virityksissä. Löytyy veneily osastolta.

Lainaus käyttäjältä: Kärsä Babar - huhtikuu 20, 2009, 13:59:09 IP
Tilaappas tonttu minulta vaan, ajattelin pitää tarpeen tyydytettynä ainakin tämän kesän.

Toki :-)

Oma suunnitelma näyttää kutakuinkin tältä:
(http://i268.photobucket.com/albums/jj22/chilimieli/vesiviljely.jpg)

Fiksulta suunnitelmalta toi musta näyttää - samaa systeemiähän kasvihuoneet about käyttäneet (thin film)?

Mikä tossa voi tulla ongelmaks on valon pääsyy juurille ja veteen - ravinteikas vesi ja valo tapaa aiheuttaa levää ja muuta mätää. Kattamalla laatikot siitä tietysti pääsee, ja se kyllä laskis veden haihtumistakin huomattavasti.

Toisaalta ilman katteita (ja luulis kaitteiden kanssakin) vesi ilmaantyy hyvin (vesi-ilma pinta-ala on suuri). Ite en haaskais tohon enää ilmapumppua.

Lecasoraa ajattelin käyttää katteena/tukena kasveille. :)Itse laitan ilmapumpun lähinnä siksi, että resosta tulee noin 40 litrainen kesähelteitä ajatellen. :P

Ei sitä resoa tarvitse hapettaa, jos siellä ei juuria lillu. Tuollaisessahan idean pitäisi olla se, että ohut kerros vettä virtaa juurien seassa, ja siinä happi sekoittuu veteen.

Niinpä kai, ajatuksena oli pitää ravinnevesi liikkeellä säilyvyyden kannalta. Auringon valo=lämpöä + seisova vesi + aikaa pari viikkoa kerrallaan, ei välttämättä hyvä yhdistelmä. Säiliö limoittuu aika nopeasti ulkona.

Lecasora katteena toimii varmasti hyvin. Boonuksena vielä valtava rajapinnan ilman-vesi pinta-ala, jonka pitäisi taata varmasti riittävä hapettuminen vedelle.

Lisäks (tää on nyt ihan vaan villiä maalailua) siihen lecasoraan kai pitäis syntyä bakteereja (tms kasvustoa) jotka estää sitä limottumista ja levättymistä (ns. biofiltteri).

Ois siistä jos viittisit koittaa ilman ilmapumppua ja laittaa sen ekan liman jälkeen ja kattoa estikö se sen ;)

Lainaus käyttäjältä: chilimieli - toukokuu 02, 2009, 19:15:44 IP
Auringon valo=lämpöä + seisova vesi + aikaa pari viikkoa kerrallaan

En kyllä lainkaan tajua tuota yhtälöä  ???

No joka tapauksessa, eihän sen auringon valon ole pakko sinne resoon päästä, ja kun vielä suunnittelee sen resoon palaavan viemäröinnin niin, että se saa aikaiseksi pyörivää liikettä veden pinnassa, niin silloin käsittääkseni:

veden limaisuus < (lämpö + auringon valo * aikaa kolmisen viikkoa) / veden pyörimisliike.