Aloitan nyt tänne ketjun, johon kokoan omia spekulaatioitani ja muistiinpanoja kasvattamisesta. Chilejä tämä vain sivuaa - kasvamassa on vain 5 chiliä, loput ovat muita höytykasveja (inc: tomaatti, basilika, venäläinen rakuuna, oregaano, tinjami, rosmariini, mansikka).
Käyttämäni lannoitteet:
- Nutriforten "mansikka ja tomaatti" + "Typpi + kalsium"
- Kekkilän kastelulannoite
Käyttämäni välineistö:
- 21 paikkanen putkihydro
(http://lh3.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/SgQKwyvDmoI/AAAAAAAAAHI/ZcBH7TBwDxg/s800/DSC_3913.JPG)
- Bubbleri
(http://lh4.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/SgQKv2wUIzI/AAAAAAAAAHE/8-71A5aT2GU/s800/DSC_3912.JPG)
- Sekava määrä passiivisia järjestelmiä (lecasoraa ämpärissä)
(http://lh4.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/SgQKzFDjW-I/AAAAAAAAAHQ/sOkKGrqb6jU/s800/DSC_3916.JPG)
Kirjallisuutta ja linkkivinkkejä:
- Puustjärvi, Viljo - Kasvu ja kasvun hallinta kasvihuoneviljelyssä
- Vesiviljelystä: http://www.farmit.net/farmit/fi/03_kasvinviljely/15_erikoiskasvienviljely/03_kasvihuone/01_kasvualusta/index.jsp (http://www.farmit.net/farmit/fi/03_kasvinviljely/15_erikoiskasvienviljely/03_kasvihuone/01_kasvualusta/index.jsp)
- Yrttien tietoja: http://www.yrttitarha.com/tietopankki/abc/index.html (http://www.yrttitarha.com/tietopankki/abc/index.html)
Lannoitemäärän laskeminen, kun haluttu PPM tiedetään
Esimerkkinä Nutriforten tomaatti&typpi.
PPM = parts per miljon = mg / L
Halutaan tehdä 40l lios, jossa typpeä on 100PPM.
Tällöin typpä tulee koko liukseen:
40l*100mg/l = 4000mg = 4g
Nutriforten lannoitteessa on 7.4% typpeä, eli lannoitetta tarvitaan määrä X:
X*0.074 = 4g => X = 4g/0.074 = 54.05g
Koska minulla ei ole kirjevaakaa, vaan annostelen lannoitetta tilavuuden mukaan (ml) niin täytyy tietää lannoitteen paino.
Esim. Nutriforten tomaatti&typpi on 0.75l purkissa, ja painaa 900g, josta saadaan:
900g/0.75l = 1200g/l = 1.2g /ml
Joten lannoitetta tulee:
54.05g / 1.2g/ml = 45.42ml
Jos taas käytetään 50% T&M ravinnetta ja 50% Tyyppi ja Kalsium, niin tällöin typen määrä lannoitteessa on:
(7.4% + 15.5%)/2 = 11.45, jolloin samoilla laskuilla lannoitetta tarvitaan
35g, eli 29ml.
Lannoitepituisuuden saa pysymään optimissa vaihtamalla liuksen uuteen säännöllisin välein (kuukausi), ja normaalisti lisäämällä puhdasta vettä (tarpeen mukaan).
Morjesta! Sopiikos kysyä, millaiset liemet yrteillä kiertää?
Olis tarkoitus väsätä jonkin sortin hydro yrteille. Basilika, timjami ja oregano tuolla jo availevat sirkkojaan. Tältä foorumilta löysin lähinnä juttua, etteivät tykkää samoista liuoksista kuin chilit, mutten mitään sen tarkempaa. Muualtakaan en löytänyt yhtään enempää. Voi tietysti olla, etten vaan osaa hakea... Ravinteita olisi, kun vaan tietäisi, missä suhteessa niitä sinne heittää ja minkä verran.
Ekaa kautta hydroilen vasta noiden chilienkin kanssa, ettenpä siitäkään juuri mitään tiedä, mutta ihan lupaavalta näyttäisi ainakin toistaiseksi. Kymmenkunta chiliä on ihan hyvissä voimissa, mitä nyt paria on päässyt aurinko ja tuuli parvekkeella vähän raiskaamaan. ;D
Kaikki yritit on samassa liemessä - noin Nutriforten 1&2 about 15ml ja 15ml / 40-45l vettä ja perstuntumalla ehkä 5ml Kekkilän kastelulannoitetta (ureatyppeä ph-kontrolliin).
Veikkaan liuksen olleen tyyliin (ppm):
N P K Mg S Ca
106.4252 25.2027 140.1119 9.3574 11.6032 58.0161
PH 6-6.5, arvio 6.2.
Olin 9pv matkoilla, kaikki kasvit selvisivät hengissä. Passiivisista ainoastaan salaatilta oli vesi lopussa. Isossa viemärihydrossa oli vedenpinta laskenut about 7l verran.
Vähän sama vika mulla - olisi tosi mielenkiintoista löytää jostain sellainen taulukko 'optimaalinen lius kasville X', mutta pelkään että sellaisia on aika hankala löytää. Jos löydät jostain moisia niin laita ihmeessä tänne tai YV:nä vaikka viite?
Ei se hydroilu mitään rakettitiedettä ole, rohkeesti vaan koittamaan! Ite aloitin heittämällä lusikalla liemeen jotain lannoitetta 'jos ne nyt tosta' ja tomaatit tuotti passiivissa silläkin menetelmällä ihan hyvän sadon :) Toinen hydro oli sitten muovilaatikko, jossa kantena oli pahvi, mihin oli leikattu saksilla reikiä. Toimi taas ku junan paskahuusi, kunnes pahvi vetty hapettimen tulon myötä 2vk päästä.
Kuvapäivitys:
(http://lh3.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/ShZU4bgDU-I/AAAAAAAAALk/1yl37l4rkgY/s400/DSC_4381.JPG)
Kasvit myös kasvoivat viikossa. Huolestuttavaa on että ananaskirsikka (Physalis peruviana) on polttanut valkoiseksi lehtien päitä - lannoitepuutos?
(http://lh3.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/ShZU5wwFg7I/AAAAAAAAALo/QL3tERE3Kh8/s400/DSC_4382.JPG)
Myös tomaateissa ilmeni pelkällä vedellä (tai hyvin hyvin laimealla liuksella) olessa puutoksia. Homma parani laittamalla uuden (ym) liuksen.
(http://lh3.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/ShZU8EjsfBI/AAAAAAAAALs/ZMvhhx-sWb8/s400/DSC_4383.JPG)
Yrteillä on ilmeisesti kytevä ongelma.
Toimenpiteet:
PH:n nosto (lisäämällä vettä) ja liemen väkevöittäminen (arvio +10ml NF 1 ja 2:sta). Arvio nyt olevasta liuksesta (jos kasvit eivät olisi käyttäneet yhtään ravinteita):
157.320 37.200 204.360 93.000 14.760 18.360 (N P K Ca Mg S)
EDIT: Kahen päivän päästä tilanne pahentunut
(http://lh6.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/ShkGlkq2guI/AAAAAAAAANA/Ho8r9XtyTLg/s400/DSC_4530.JPG)
Chilit näyttävät nyt myös kärsivän: lehdet vaaleanvihreitä.
(http://lh5.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/ShkGm46o1PI/AAAAAAAAANE/aakoJN99oic/s400/DSC_4531.JPG)
Ongelma erottuu parhaiten ehkä rakuunoista. Kovin on vaalean vihreää.
Toimenpiteet 2:
Lannoitteen väkevöittäminen (+10ml NF 1:stä ja 20 ml2:sta) ja veden lisääminen (ettei kokonaispitoisuus nousisi liian korkeaksi).
Nyt siis arvio jotain (N P K Ca Mg S):
174.273 47.818 260.273 98.636 19.909 24.818
Pointtina se että jos jokin aine on loppunut, lisäämällä kaikkea ja vettä väkevyys pysyy about samana ja puuttuva aine saadaan korvattua.
Ongelmaksi voi olla matkoilla oleminen, jolloin lius muuttuu väkevämmäksi..
Kirjasta:Puustjärvi, Viljo: Kasvu ja kasvun hallinta kasvihuoneviljelyssä
| Nimi | N | P | K | Ca | Mg | S | mS |
| 1. Steiner | 166 | 31 | 281 | 180 | 48 | 110 | 1.9 |
| 2. Hewit | 70-210 | 20-40 | 80-300 | 120-200 | 12-50 | 16-64 | XX |
| 3. Kivivilla | 173 | 39 | 280 | 170 | 25 | 103 | 1.7 |
| 4. Salaatti | 180 | 50 | 210 | 180-200 | 40-50 | ? | XX(1) |
| 5. Salaatti | 125-156 | 28-31 | 215-252 | 84-93 | 24-26 | ? | XX(3) |
| 6. Salaatti | 150 | 40 | 180 | 230 | 30 | ? | 1.3-1.7(4) |
| 7. Paprika | 200 | 55 | 318 | 200 | 55 | ? | XX(2) |
(1) http://betterbuyhydroponics.com/index.php?pr=Hydroponic_Lettuce_1
(2) http://www1.agric.gov.ab.ca/$department/deptdocs.nsf/all/opp2902?opendocument#8
(3) http://www.ces.ncsu.edu/depts/hort/greenhouse_veg/pdf/lettuceorgfert.pdf
(4) http://www.hos.ufl.edu/protectedag/GHCourse/GHLettuceHerbProdSAHA08.pdf
Lähteessä 4 mainitaan että esim. basilikalle on samankaltainen lius.
(Lisään muita myöhemmin)
Lähteestä 2:
The reason for this is that nitrogen promotes vegetative growth while potassium promotes mature growth, generative growth. Calcium is also important for promoting strong tissues, fruit, and mature growth. Shifting the feed program to favor potassium over nitrogen will direct the plant to be generative. Calcium is important in the equation in that it should always be approximately equal to the amount of nitrogen. A N:Ca ration of 1:1, works for both tomatoes and peppers, while a N:Ca ratio of 1:0.85 has shown to work well for cucumbers.
Huomioitavaa on että kasvu on nopeinta kun lannoitteita on riittävästi, mutta ei liikaa - kun veden johtokyky on hyvin alhainen. Kirjassa myös tuumitaan että kunhan minimitekijät täyttyvät, ja lius on riittävän laimeaa, saavat ravinteiden suhteet heitellä huomattavasti ilman suurta vaikutusta.
Oma oletus:
Sinnepäin liemi on ihan hyvä - riittävän laimea ei tapa.
Lähden maanantaina uudelle reilun viikon matkalle. Lisää tulta koneeseen:
(http://lh5.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/ShalmDai5AI/AAAAAAAAAMg/iSPyeUcW1fA/s400/DSC_4384.JPG)
3x10l ämpäri, joihin pumppaa ilmaa Resun AC-9901. Sen yksi ulostulo on haaroitettu neljään. Bonuksena jokaisessa ämpärissä vesimittari. Ämpäreissä tomaatit ja parvekkeen seinältä lähtien liuokset suunnilleen (N-P-K-Mg-S-Ca):
100ppm: 126.7200 17.8200 95.7000 7.9200 9.9000 102.3000
150ppm: 190.080 26.730 143.550 11.880 14.850 153.450
200ppm: 253.440 35.640 191.400 15.840 19.800 204.600
Lannoitteena NF Typpi ja kalsium: 66% Tomaatti ja Mansikka: 33% (suhteet toisin kuin purkissa, jotta kalsiumia tulee riittävästi)
Siirsin tomaatit putkihydrosta. Juuret olivat jo valtavat. Kaikilla oli paakku putken pohjassa, ja olipa yksi ehtinyt kasvattaa jo juuren sähköputkeen, joka siis toimii vedensyöttöputkena.
(http://lh4.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/Shaln-1Ou0I/AAAAAAAAAMk/F_V5E4MBgJg/s400/DSC_4385.JPG)
Uudet yrtit itämään. Lius NF 50% 50%, typen ppm ~100. Taemmassa rivissä on kivivillan päällä kaksi kerrosta paskahuusipaperia, keskimäisessä yksi.
Eh eh: sana v e s s a korvaantuu sanalla paskahuusi
Toimenpiteet 1 ja 2 auttoivat, sillä matkalta palattuani kasvit näyttivät voivan oikein hyvin.
(http://lh4.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/SipfI2-aHWI/AAAAAAAAAPI/i1OWxi3CLVg/s400/DSC_4544.JPG)
Uudet liemet kaikille passiiviruukuille. Tähän tarkoitukseen sekoitin 30g Nutriforten lannotteita kahteen eri pulloon, siis 2g/dl.
Tällöin siis typen vahvuus on liuksessa 1 (tomaatti mansikka):
0.074g*2000mg/dl = 148mg/dl
Vastaavasti liuksessa 2 (Typpi Kalsium)
0.155*2000mg/dl = 310mg/dl
Ja jos halutaan tehdä 50% 50% lius kymmeneen litraa, tavoitteena typen 200ppm, saadaan kummankin liuoksen määräksi x:
x*148 + x*310 = 2000mg => x= 6.69dl
EDIT:
Joten 1.5l pullo ei riitä mihinkään, vaan liuksen pitäisi olla vahvempaa. Olin laskenut väärin.
Tomaattien lehdissä alkoi näkyä outoja pilkkuja, jotka tulkitsin ravinnepuutokseksi. Koitin katsella tuhohyönteisiä, mutta en niitä tavannut. Jokaisessa kasvissa näkyi merkkejä, vaikka lannoitepitoisuudet piti olla 1,2 ja 3, mikä vähän hämmästyttää.
(http://lh3.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/SjiomXstnYI/AAAAAAAAAPk/tpLd_EPQSiE/s400/DSC_4570.JPG)
Toimenpiteenä aion lisätä lannoitetta valmiista litkuistani. Tarkastaessani määriä huomaisin laskuissa olleen virheen. Korjasin sen edelliseen viestiini.
TOIMENPITEET:
Lannoitteen lisääminen. Oletetaan että kaikki vanhat ravinteet olisivat kuluneet, jolloin lisäämällä 2dl kumpaakin lannoiteliusta 10 litraa vettä saataisiin typpeä (148mg/dl+310mg/dl)*2dl = 916mg, eli ppm olisi siinä 100 hujakoilla.
Lisäsin lannoitetta parvekkeen reunalta lukien (jos vertaa vanhaan viestiin, niin määrät juuri toisinpäin) eri määrän kasveille: 4dl/4dl, 2dl/2dl, 0dl/0dl.
Muuten kasveissa ei huomattavia muutoksia. Isoon hydroon lisäsin lomalta tullessani muistaakseni 15ml kumpaakin lannoitejauhetta. Sen liemet pitäisi vaihtaa. EC-mittari pitäisi rakentaa/hankkia.
(http://lh5.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/Sjion9_dmXI/AAAAAAAAAPo/jkfr_tHC6ZI/s400/DSC_4575.JPG)
Tomaatit kasvaa samaa vauhtia, vaikka kuva hiukan hämää.
(http://lh5.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/SjioqNMoS4I/AAAAAAAAAPs/gLskdkln6BU/s400/DSC_4576.JPG)
Chilit (kaksi) omassa ruukussaan ovat säälittävän kokoisia, kun idätys meni kovin myöhäiseksi. Ruukku ikeasta, ja välipohja (alla vettä ja juuria, yllä lecasoraa) 10l ämpäristä.
Kasvatitko yrtit siemenestä vai pesitkö mullasta? Olen yrttänyt molempia heikoin tuloksin..
Minä kasvatan yrtit siemenistä ja hyvin on onnistunut niin suomessa kuin kreikassa.
Flare: mä oon ihan sekaisin noitten sun lukujen kanssa ;D Voi kyl johtua siitäkin kun en pysty keskittymään tääl kahvilassa taaskaan kun musa soi ja jengi jauhaa shaissee ;)
Lainaus käyttäjältä: flare - toukokuu 22, 2009, 16:20:30 ip
Ämpäreissä tomaatit ja parvekkeen seinältä lähtien liuokset suunnilleen (N-P-K-Mg-S-Ca):
100ppm: 126.7200 17.8200 95.7000 7.9200 9.9000 102.3000
150ppm: 190.080 26.730 143.550 11.880 14.850 153.450
200ppm: 253.440 35.640 191.400 15.840 19.800 204.600
Lannoitteena NF Typpi ja kalsium: 66% Tomaatti ja Mansikka: 33% (suhteet toisin kuin purkissa, jotta kalsiumia tulee riittävästi)
Siirsin tomaatit putkihydrosta. Juuret olivat jo valtavat. Kaikilla oli paakku putken pohjassa, ja olipa yksi ehtinyt kasvattaa jo juuren sähköputkeen, joka siis toimii vedensyöttöputkena.
Kannattaa muuten kalsiumin suhteen huomioida se, että jos vesijohtovettä käyttää niin siinä on jo runsaasti kalsiumia (kalkkia).
Lainaus käyttäjältä: flare - toukokuu 22, 2009, 11:04:19 ap
Kirjasta:Puustjärvi, Viljo: Kasvu ja kasvun hallinta kasvihuoneviljelyssä
| Nimi | N | P | K | Ca | Mg | S | mS |
| 1. Steiner | 166 | 31 | 281 | 180 | 48 | 110 | 1.9 |
| 2. Hewit | 70-210 | 20-40 | 80-300 | 120-200 | 12-50 | 16-64 | XX |
| 3. Kivivilla | 173 | 39 | 280 | 170 | 25 | 103 | 1.7 |
| 4. Salaatti | 180 | 50 | 210 | 180-200 | 40-50 | ? | XX(1) |
| 5. Salaatti | 125-156 | 28-31 | 215-252 | 84-93 | 24-26 | ? | XX(3) |
| 6. Salaatti | 150 | 40 | 180 | 230 | 30 | ? | 1.3-1.7(4) |
| 7. Paprika | 200 | 55 | 318 | 200 | 55 | ? | XX(2) |
(1) http://betterbuyhydroponics.com/index.php?pr=Hydroponic_Lettuce_1
(2) http://www1.agric.gov.ab.ca/$department/deptdocs.nsf/all/opp2902?opendocument#8
(3) http://www.ces.ncsu.edu/depts/hort/greenhouse_veg/pdf/lettuceorgfert.pdf
(4) http://www.hos.ufl.edu/protectedag/GHCourse/GHLettuceHerbProdSAHA08.pdf
Lähteessä 4 mainitaan että esim. basilikalle on samankaltainen lius.
Suuret kiitokset näistä, onkin tullut etsittyä juuri salaatille suositeltuja ppm määriä enkä mistään ole löytänyt.
O: Olen koittanut idättää suoraan laittamalla villaan. Multaan en ole uuteen asuntooni tuonut kuin kenkien pohjissa. Tulokset on huonon ja todella huonon väliltä. Vessapaperiidätys - siis villan päälle pari kerrosta vessapaperia - olisi voinut toimia, mutta kaunis kumppanini repäisi ne paperit pois itujen kera..
Pienet siemenet suoraan villan pinnalle, ja suuremmat villan sisälle. Toistaiseksi parhaan tuloksen on tuottanut siemet villaan ja veden suihkuttelu siementen päälle mahdollisiman usein (ts. pitää kosteuden korkealla). Esimerkiksi bublerissa lilluminen, jolloin koko kivivilla on märkä, ilmeisesti liian märkä, on tuottanut todella surkean tuloksen. Jatkossa pyrin hyödyntämään enemmän pistokkaita.
Dazzler: Totta totta. Pitäisi selvittää paljonko sitä oikein mahtaa täällä Turkusessa olla..
Cola: Parempi vaan ottaa hiljainen parveke tai puutarha, paperia, kynä ja taskulaskin :)
Kyllä mulla on itänyt tosi hyvin silleen kivivillassa että oon kastellut sen villan aivan märäksi ja sitten tökännyt siemenet sinn villan sisään muutaman millin syvyyteen. Sitten laittanut sen villakuution pakastepurkkiin ja kelmun tiukasti päälle ja lämpöiseen paikkaan. En oo ees reijittänyt sitä kelmua.
Aurinko porottaa parvekkeelle ja saa kasvit kuluttamaan valtavasti vettä. 10l saavi tomaatille alkaa olla liian vähän, kun kahden kuuman päivän jälkeen ämpärissä oli jäljellä noin 4-5l vettä, joka tarkoittaa että kasveja tarvitsee hoivata parin päivän välein, joka taas ei sovi, koska (työ) matkani kestävät yleensä melkein viikon.
Eli: 10l ämpäribubleri ei sovi isoille kasveille kesällä.
Lannoitekokeilu on jatkunut. Tomaattirukka, joka ei saanut lainkaan lannoitetta alkaa näyttää merkkejä omasta ahdingostaa. Kuvat tästä todisteena. Tomaatit ovat alkaneet kukkia ja chilit tekevät nuppuja. En aio nyppiä nuppuja pois, vaikka kasvit ovat vielä kovin pieniä, sillä kesä on jo aika pitkällä. Nutriforten lannoitteet neuvovat kukituksessa pitävän 50% 50% seoksen, joten en aio edes vaihtaa liuksia vielä. Ison putkihydron lius vaihtuu, sillä sitä ei ole kertaakaan vielä vaihdettu ja sen väkevyydet ovat arvatenkin vääriä. Laitan siihen 33% 66% liuksen (N-P-K-Ca-Mg-S):
150.0238 21.0971 113.2992 121.1130 9.3765 11.7206
(http://lh5.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/Skh0OAZI2KI/AAAAAAAAAQg/-51ATVUImY0/s400/DSC_4577.JPG)
Pölyttämään!
(http://lh4.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/Skh0PPYX6DI/AAAAAAAAAQk/mCV9T3c1BSM/s400/DSC_4578.JPG)
Tomaatti joka ei ole saanut lisää lannotteita. Muutamat lehdet näyttävät hyvin näkyviä oireita. Myös yläkasvustossa.
Muutenkin lehtien väri keskeltä vaaleampi kuin lannoitetuilla tomaateilla.
(http://lh4.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/Skh0RCaLjWI/AAAAAAAAAQs/rNEzW3lKECU/s400/DSC_4580.JPG)
Joissain lehdissä näkyy taas pilkkuja. Ötököitä en ole löytänyt, eikä viereisiin lannoitettuihin kasveihin ole vastaavia oireita ilmennyt.
(http://lh3.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/Skiw8yXP-7I/AAAAAAAAARk/9nK2hbhZYEo/s400/DSC_4584.JPG)
Chilit ovat säälittävän kokoisia, eivätkä näytä kestävän vielä keskipäivää suorassa auringonvalossa. Osasyynä voi olla se, että kasvit siirrettiin äskettäin ruukkuihin putkihydrosta, ja juuret eivät ole vielä samalla tasolla.
(http://lh3.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/SkixDskwbjI/AAAAAAAAARo/z4X1SWWEYeY/s400/DSC_4586.JPG)
Tomaatit viihtyvät, vaikka alalehdet eivät suoraa valoa saakkaan.
(http://lh6.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/SkixGpBj08I/AAAAAAAAARs/kAplw5o10bM/s400/DSC_4589.JPG)
Putkihydrossa erityisesti rakuuna (tai rosmariini) tuntuu viihtyvän. Ei basilika tai viherminttukaan valita.
Sekoitin uudet 1.5l valmiit lannoiteseokset. Mittasin kummankin nutriforten lannoitteiden tiheyden pistämällä 15ml heikkotarkuiseen vakaan, ja väittäisin että molemmat oli 15g +-1g. Kuitenkin, en jaksanut enää punnita vaan oletan tästä lähtien että 1ml (nutriforten) lannoitetta ~ 1g lannoitetta.
Tällä kertaa laitoin 60ml kutakin lannoitetta. Eli silloin 1dl sisältää noin 4g lannoitetta. Typpeä 2dl:ssa kumpaakin liosta on yhteensä:
2dl * 4g/dl * ( 0.155 + 0.0074 ) = 1.832g
Eli jos ne (2dl kumpaakin) sekoitetaan 10l vettä saadaan typen ppm 183.
Tomaatit tuottavat jo raakileita, ja korkeus pinnatuolin päältä ylittää oman varteni (170cm). Eniten raakileita tuottaa laitimmainen, joka sai vähiten lannotteita. Valoa se kuitenkin saanee eniten, joka näyttää olevan huomattavasti enemän vaikuttava tekijä, jos lannotteita on riittävästi. Liikalannoituksen eteen saa tehdä ihan töitä.
Chilit ovat kukkivat. Ulkona oleva aloittivat pari päivää aikaisemin kuin sisällä kasvavat.
Myös ananaskirsikka on tehnyt nuppuja. Yrtit alkavat tehdä kukkia.
Löysin kirpparilta kuivurin, ja keräsin rakuunasta ensimmäisen sadon. Muita yrttejä kerään kunhan rakuunat kuivuvat. Jätin purkit ja pienet tyngät edelleen hydroon, ja toivon että kasvit jaksavat vielä kasvattaa uuden sadon. Tai ainakin riittävästi massaa kokkaamiseen.
(http://lh3.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/Sl1_QyYuYWI/AAAAAAAAAWA/-jOj03rUhgw/s400/DSC_4598.JPG)
Ihan mukava läjä yhdeltä parvekkeelta!
Sekoitin uudet liuokset taas pulloihin. Nyt 120ml (~120mg) lannoitetta per pullo. Hyvin liukenivat vieläkin. Nyt siis 1dl:ssa liosta on 8g lannoitetta, ja siis 1dl kumpaakin lannoitetta 10l:aan vettä tarkoittaa, että typen ppm on 183.
Pitää kohta tilata uudet lannoitteet.
EC mittarin hankkiminen kiinnostaa, kun vilkkaan kasvun aikaan lannotteiden käytön arvioiminen on hankalaa (tai vaatisi kokemysta..). Saksalainen puulaaki myy ilmeisesti 30e hintaan kelvollista:
http://www.schneiderbanger.com/product_info.php/info/p2466_TDS---Tester-fuer-Osmose-Anlagen.html
Mutta harrastuksena on myös elektroniikka, joten rakennan ilmeisesti oman arduino + lcd + sensorit (hintaa tulee varmaan ilman töitäkin 40e). Toisaalta omintakeisella mittarilla saa myös tehtyä data-loggerin, ja tutkittua vaikka vedenpinnan, auringon tehon ja lannoitetiheyden funktioita. Mielenkiintoisia numeroita!
Olen lannoittanut kastelun ohessa fiilispohjalta, ja se alkaa kaduttaa. Muistaakseni tomaateille on mennyt noin 4g NF 1 ja 2:sta lisää, ja muille viherkasveille vähän.
Tänään lisään ppm200 liuosta sen verran mitä kasvit ovat kahdessa päivässä käyttäneet.
Nyt chilit tuottavat palkoja ja tomaatit ovat villiintyneet. Kaveri kommentoi parvekettani viidakoksi. Vesiviljely se on mikä kannattaa ;)
(http://lh5.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/Sm_8acksqqI/AAAAAAAAAW0/qOFUvaabV4o/s400/DSC_4602.JPG)
Säälittävän kokoinen puska, mutta kukkii innokkaasti. Putkihydrosta on otettu nyt 3 kuivurillista tarvaraa, ja se on edelleen varsin vihreä. Leikkaaminen kannatti - jätetyt tyngät kasvattavat jo uusia versoja.
(http://lh4.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/Sm_8ckhGgnI/AAAAAAAAAW4/wosPHZ9wmiw/s400/DSC_4625.JPG)
Tomatoes tomatoes! Kukkia on runsaasti.
(http://lh6.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/Sm_8e5B3ohI/AAAAAAAAAW8/biZ5cZX-Qus/s400/DSC_4628.JPG)
Köynnökset yltävät jo kattoon. Veikkaan korkeudeksi 190cm.
Lainaus käyttäjältä: flare - heinäkuu 29, 2009, 10:50:22 ap
Sekoitin uudet liukset taas pulloihin.
Tuo lyhennelty uussuomi ei vain taivu minun kielikorvaani, vaikka kieltämättä liuos taipuu aika vaikeasti. ::)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Liuos
p.s. Et ole suinkaan ainoa, joka tuota muotoa käyttää. Siksi reagoin asiaan. :-*
Pahoittelen honoa suomea. Noloa kun ei osaa kirjoittaa äidinkieltään (korjasin) :/
Mussa on kans aikalailla tota kielipoliisin vikaa, välillä kun lukee foorumeilla mitä ihmiset kirjottelee ni saa ihmetellä että miten ne yhdyssanat ja taivutukset on niin kamalan vaikeita. En viitti kuitenkaan alkaa kommentoimaan ettei tuu pahaa mieltä kellekään :)
Yhdyssanat voi olla vaikeita ihan lukihärön takia... taivutuksista en tiedä. Kait nekin siihen menee. Mutta ei kaikilla huonoa kieltä kirjoittavilla kyllä varmaankaan ole lukihäiriötä. Osalla varmasti on.
Tänään löysin pilaantuneen tomaatin. Epäilen syyksi kalsiumin puutoksesta johtuvaa latvamätää, koska olen lisännyt pääsääntöisesti vain vettä kasveille, vaikka pituutta ja lehtiä on kertynyt runsaasti lisää. Latvamädästä ja ravinnepuutoksista (mielestäni asiallinen sivusto, jollainen olisi syytä koota myös chilejä rääkkäämällä):
http://www.farmit.net/farmit/fi/03_kasvinviljely/15_erikoiskasvienviljely/03_kasvihuone/01_suomeksi/04_ravinnepuutokset/index.jsp (http://www.farmit.net/farmit/fi/03_kasvinviljely/15_erikoiskasvienviljely/03_kasvihuone/01_suomeksi/04_ravinnepuutokset/index.jsp)
Vaihdoin tänään kaikkien aktiivihydrojen liuokset. Vihdoinkin! Nyt tomaateilla ja ananaskirsikalla on Nutriforten 50% 50% lannoitteet, missä typpeä suunnilleen 300ppm. Putkihydrossa on NF 50% 50%, missä typpeä on suunnilleen 200ppm (jatkossa NF 50% 50% N 300ppm).
Kaikki passiivihydrot saivat NF 50% 50% N 200ppm liuosta kolmen päivän vedenkulutuksen verran, joka oli esim. isoilla chileillä yli 70% vesitilavuudesta.
Huomioita ämpärihydroista: Ananaskirsikan ämpärissä on ollut aina lekasoraa veden joukossa. Levää ämpärissä ei ole juuri lainkaan, vaikka ämpäri saa eniten valoa. Tomaattien ämpärit, joissa ei ollut lekasoraa ovat levittyneet(?) kaikki. Yhdessä tomaatin ämpärissä haisi mädäntyvä kasvi, ja pinnalla kellui yljymäisiä läikkiä. Ilmapumppu näytti pumppaavan kaikkiin ilmaa. Vedenvaihdon yhteydessä pesin ämpärit ja nyt kaikissa on lekasoraa.
Putkihydron tuotto on yllättänyt. Viime leikkauksen jälkeen, yhteensä kolme kuivurillista yrttejä kerätty, on kasvit jälleen rehevöityneet niin, että leikkaaminen on välttämätöntä lähipäivinä.
Tomaatit ovat saavuttaneet parvekkeen katon reippaasti. Tein tukilangat villalangasta, joka oli tyhmä idea, kun nyt pelkään niiden pettävän hetkenä minä hyvänsä.
Chileistä ulkona oleva tuottaa varsin paljon palkoja, kun sisällä olevat lähinnä kasvavat. Erityisesti vahvarunkoinen tuntuu välttävän kukkimista. Siinä on yksi - kovin onneton - hetelmä.
(http://lh3.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/SoE2u5nSuiI/AAAAAAAAAXY/urWHdUqdga8/s400/DSC_4669.JPG)
Tomaatin juuret purkista, jossa mätäni jokin. Toivottavasti veden vaihtaminen parantaa tilannetta.
(http://lh5.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/SoE2woL5JlI/AAAAAAAAAXc/Xb_SIvF0-08/s400/DSC_4670.JPG)
Yksinöinen pallokas chili. Olen koittanut villalangoilla vetää kärkiä alaspäin, jotta chili kasvattaisi uusia kärkiä (latvominen). Kuvassa oleva chili katkesi liiasta taivutuksesta (tosin vasta seuraavana päivänä).
(http://lh5.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/SoE2yJ5XXZI/AAAAAAAAAXg/0ZQp66IQd_I/s400/DSC_4671.JPG)
Ulkona oleskeleva chili tuottaa palkoja hyvällä tahdilla. Raakiletestin perusteella poltetta on meikäläiselle ihan riittävästi.
Löysin mokomia jyrsimässä tomaatin lehtiä jo perjantaina, kun kävin kasveja läpi suihkepullolla, mutta en ehtinyt suorittaa toimenpiteitä riittävästi. Tänään karsin lisää asuttuja (saastuneita!) lehtiä ja ruikautin perään kunnon lastin nykyajan syklonbeetä, raidia.
Oli typerää olla huomioimatta tarkemin tomaatin kellastuvia lehtiä, tai leimata ne helposti 'joksikin lannoitepuutokseksi'. Edelleen, tomaattiryteikkö on huono idea, koska silloin em lehtien tutkiminen tai poistaminen on vähintään hankalaa.
Nyt jännitän selviääkö tomaatit noista elukoista, vai täytyykö koko kasvit siirtää roskikseen. Pelkään punkkien leviävän muihin kasveihin.
Hyvä sivusto harmillisista öttiäisistä:
http://www.jleskinen.net/index.php?p=otomap (http://www.jleskinen.net/index.php?p=otomap)
Vähän päivittämätön sivu (kuolleita linkkejä), mutta ainakin käännökset löytyy
http://www.uku.fi/~holopain/ento/Kasvintuotannon-lajisto.htm (http://www.uku.fi/~holopain/ento/Kasvintuotannon-lajisto.htm)
Viikon työmatka taas takana ja kasvit selvisivät hienosti. Onneksi ei ollut helteitä. Vedenkulutus näyttää olevan vahvasti verrannollinen lämpötilaan, mikä ei ole yllätys, kun kasvi säätelee lämpötilaansa haihduttamalla vettä.
Putkihydron kanssa huomasin tänään ensimmäisen todellisen riskin: poistoputki oli mennyt niin täyteen juuria, että vettä pumppautui kasvuputkeen nopeammin mitä poistoputki ehti siirtää pois. Tuloksena tietysti vuoto parvekkeen lattialle. Katkaisin ja poistin juuria poistoputken läheltä.
Tuholaistilanne on mielestäni kelvollinen. Suihkutin kasvit kolmesti raidilla noin viikon välein. Nyt tuholaisia ei näy, tai ainakaan tilanne ei ole pahentunut (vanhat verkot on toki jäljellä). Muilla kasveilla en ole havainnut tartuntoja.
(http://lh3.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/SqEHXcQoJqI/AAAAAAAAAYo/Z3hOG3B-TGY/s400/DSC_4692.JPG)
(http://lh6.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/SqEIFPHsMEI/AAAAAAAAAY4/GRtrZNdNrNE/s400/DSC_4808.JPG)
Putkihydro tuottaisi varmaan melkein kuivurillisen viikossa jos leikkaisi sitä ahkerasti.
(http://lh3.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/SqEHrD7tPYI/AAAAAAAAAYs/tGZET9qfjF4/s400/DSC_4806.JPG)
Tomaatteja! Nam nam!
(http://lh5.ggpht.com/_LPd2JkLanfM/SqEH2SP-B7I/AAAAAAAAAY0/vJUgEh6zOC4/s400/DSC_4807.JPG)
Keittiön chilit kukkivat ja palkovat. Tuskin ehtivät luonnonvalossa kypsyä. Korkein on ilmeisesti starfish.
Vaihdoin vihdoin näin kevään kunniaksi uudet 200PPM liemet chileille. Mittasin mielenkiinnosta vanhan liemen PH:n ja se oli vesijohtoveden PH:n paikkeilla.
Chilit elelivät koko talven ilman merkittävää (50W ESL kattolamppu) lisävalaistusta. Helmi-maaliskuussa alkoi valonpuutteen vaivat näkyä. Lehtiä kellastui ja tippui. Annoin tippua. Hedelmät jatkoivat kuivumistaan.
Nyt leikkasin paljaat varret pois niistä kohdin, jotka mielestäni tulivat liian kauas ruukusta. Toimenpide teki niistä siistimmän näköisiä, sekä helpotti liemien vaihtamista. Leikkaaminen olisi varmaan kannattanut tehdä ennen pimeintä aikaa vuodessa..
Ruukuissa saisi ihan oikeasti olla pohjatappi, josta sen saisi tyhjennettyä. Ruukuissa saisi oikeasti olla ruukussa tukevasti kiinni oleva ritilä, mihin kasvi juurillaan kiinnittyisi. Pienrakeinen sora ollee muuten yhtä hyvää kuin 'hydrosora' mutta vettä vaihtaessa se on ikävän pientä -- punkee ulos pienimmästäkin raosta.
Uusia taimia ei ole täksi kevääksi, koska ollen kesän poissa maasta.
Terveen vihreitä lehtiä chileissä on vain muutamia, mutta olen toiveikas että uusia tulee.
Parvekkeen hydron vesisäiliökin oli jo sulanut.